YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 149/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-386 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 149/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-386 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Koirainnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi Vapo Oy PL Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koirainneva sijaitsee Jalasjärven kunnassa noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen pinta-ala on 113,8 ha, josta tuotannossa on 95,1 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kyrön-Koirainnevan turvetuotannolle. Ympäristölupavirasto jakoi hakemuksen kahdeksi asiaksi (LSY-2002-Y-386 Koirainneva ja LSY-2005-Y-53 Kyrönneva). Hakija peruutti hakemuksensa Kyrönnevan osalta ja ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä (nro 33/2005/4) asian käsittely jätettiin sikseen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Koirainnevan kuntoonpanon aloittamisesta on tehty ennakkoilmoitus, josta Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon Jalasjärven kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 3 :n mukaisen luvan kuivatusvesien johtamiseen ojaan. Luvan ehtojen mukaan luvan saajan on mm. vähennettävä tuotannosta aiheutuvia vesistöhaittoja ottamal-

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue Vesistön tila ja käyttö 2 la käyttöön uusia vesiensuojelutekniikoita alan kehityksen mukaisesti, selvitettävä mahdollisuudet rakentaa pintavalutuskenttä sekä tarkkailtava tuotantoalueelta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Hakija on vuokrannut alueen yksityisiltä maanomistajilta. Etelä- Pohjanmaan liiton maakuntakaavaluonnoksessa suunniteltu alue on merkitty turvetuotantoalueeksi. Myös vahvistetun seutukaavan mukaan alueella on turvetuotantovaraus. Pääosa alueesta on turvetuotannossa. Valmistelussa on 18,7 ha:n alue, joka on sarkaojitettu. Koirainneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen Jalasjoen (42.04) valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolmea reittiä: 1. Laskuojat 1 ja 2-Koiraanoja-Matoluoma-Jalasjoki-Kyrönjoki 2. Laskuoja 3-Kyröönluoma-Matoluoma-Jalasjoki-Kyrönjoki 3. Laskuoja 4-Ohoonluoma-Jalasjoki-Kyrönjoki Matoluoman valuma-alueelle (42.045) johdetaan 95,1 ha:n tuotantoalueen vedet, mikä on 1 % valuma-alueen pinta-alasta. Ohoonluomaan (42.044) johdetaan 18,7 ha:n tuotantoalueen vedet, mikä on 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Hankealueen alapuolisen Matoluoman ja Ohoonluoman veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat erittäin korkeita samoin kuin Jalasjoen sekä hankealueen ylä- että alapuolella. Jalasjoen alaosan vesi on laadultaan Kyrönjoen vesistön heikointa. Korkeiden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien lisäksi veden happipitoisuus on heikompi kuin muualla Kyrönjoen alueella. Hakemuksen mukaan Jalasjoen kalastoon kuuluvat mm. hauki, ahven lahna ja made. Siihen on istutettu kuhaa, kirjolohta ja taimenta. Sivupuroissa ja koskialueilla on myös purotaimenta sekä istutettuina harjusta ja puronieriää. Rapurutto on tuhonnut rapukannan vuonna Jalasjoella kalastetaan tehokkaasti keväällä ja loppukesällä. Kalastus on lähinnä katiskapyyntiä, ongintaa, pilkkimistä ja ravustusta. Kalastusta haittaavia tekijöitä ovat olleet katiskojen limoittuminen ja joen ajoittainen vähävetisyys. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Kalastusta ei harjoiteta Matoluomassa eikä Ohoonluomassa.

3 3 Jalasjokeen johdetaan hakijan muiden turvetuotantoalueiden vesiä ha:n alueelta, mikä on noin 1,2 % joen valuma-alueen pintaalasta. Ohoonluomaan laskevat Vaskiluodon Voima Oy:n Peurainnevan tuotantoalueen (300 ha) vedet. Lisäksi Jalasjokeen kohdistuu maa- ja metsätalouden ja asutuksen kuormitusta. Suojeltavat kohteet Hakemuksen mukaan Koirainnevan lähiympäristössä ei ole suojelutai pohjavesialueita. Asutus ja maankäyttö Koirainneva on lähes kokonaan metsien ympäröimä lukuun ottamatta länsiosaa, jossa suo rajoittuu viljelysmaahan. Valmistelussa olevan alueen länsipuolella on muuta turvetuotantoa. Lähimmät asutut rakennukset ovat noin 200 m:n päässä tuotantoalueen itäreunasta. Alle 500 m:n päässä on noin 20 asuinrakennusta. TURVETUOTANTO Koirainnevan ojitus on aloitettu vuonna 1984 ja tuotanto vuonna Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka. Koirainnevalla on tähän saakka tuotettu ympäristöturvetta, mutta jatkossa tarkoitus on tuottaa myös jyrsinpolttoturvetta. Suunniteltu tuotantoalue on 113,8 ha, josta tuotantokunnossa on 95,1 ha ja valmistelussa 18,7 ha. Tuotannosta ei ole vielä poistunut alueita. Poistuma tapahtuu sarka kerrallaan ja niiden alueiden vedet käsitellään kuten tuotantoalueenkin. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen tuotannon loppumista kuivatusvesien jälkihoitosuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat ja maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen maatalous tai metsitys. Koirainnevalla arvioidaan tuotettavan turvetta noin m 3 vuodessa. Tuotannossa käytetään hakumenetelmää ja tuotantopäiviä on kesän aikana Energiaturvetta tuotetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle ja ympäristöturvetta Kekkilä Oy:lle ja maatiloille. Hanke toteutetaan useana lohkona. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Koirainnevan ojitukset on tehty Kuivatusvedet on puhdistettu seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 5 laskeutusallasta

4 4 Suunnitelman mukaan alueelle rakennetaan 5 virtaamansäätöpatoa. Sarkaojista vedet johdetaan päisteputkien kautta kokoojaojiin ja niitä pitkin laskeutusaltaisiin, jotka on varustettu patolaitteilla ja pintapuomeilla. Kertyvä liete kerätään altaan viereen rakennettavalle läjitysalueelle. Kuivatusvedet johdetaan neljän laskuojan kautta vesistöön: Laskuoja laskeutusallas tuotantopinta-ala ha pinta-ala m 2 kpl tuotannossa uutta , , , ,7 Hakemuksen mukaan osa laskuojaan 1 johdettavista vesistä voidaan pumpata sulan maan ajan 1,5 ha:n pintavalutuskentälle, joka on 3,2 % yläpuolisen tuotantoalueen pinta-alasta. Kentän alue on vain reunaosiltaan hakijan hallussa. Laskeutusallas 6:n alapuolella oleva pintavalutukseen soveltuva alue ei ole hakijan hallinnassa. Kuivatusvedet purkautuvat pintavaluntana laskuojaan 4. Kemiallinen puhdistus edellyttäisi neljän puhdistamon rakentamista ja investointi maksaisi euroa, eikä sitä ole taloudellisista syistä mahdollista toteuttaa toisin kuin pintavalutusta ja virtaamansäätöä. Päästöt vesistöön Alueen päästöjä on tarkkailtu 1990-luvulla vuoteen 1998 saakka. Hakemuksessa esitetty päästöjen määrä on alla olevassa taulukossa. Päästöt on laskettu muiden tuotantoalueiden tarkkailuista laskettujen ominaiskuormituslukujen ja 138 ha:n tuotantopinta-alan perusteella. brutto netto kg/v kg/v Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto- ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Hakemuksen mukaan jyrsinturpeen tuotannosta aiheutuva melu ei yleensä ylitä 55 db:ä tuotantokentän ulkopuolella. Energiaturve kuljetetaan rekka-autoilla yhdessä vuorokauden jaksossa loka-huhtikuulla, jolloin raskasta liikennettä on 20 ajoneu-

5 5 voa vuorokaudessa. Kuljetusreitti kulkee Luopajärventielle suon eteläpuolelle ja siitä Seinäjoki-Jalasjärvi -tielle. Tuotantoaikana raskasta liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Poltto- ja voiteluaineet säilytetään varikkoalueella kunkin urakoitsijan säiliöissä. Hakemuksessa on arvioitu polttoainetta kuluvan l, voiteluöljyä 410 l ja vaseliinia 90 kg vuodessa silloin, kun myös osa Kyrönnevasta olisi tuotannossa. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 410 l, muuta öljyistä sekajätettä 70 l, akkuromua 20 kg, aumanpeittomuovia kg ja romurautaa noin 270 kg. Luvut sisältävät myös Kyrönnevan alueen. Jäteöljyt, öljyinen jäte ja akut toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään säiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Työmailla olevat kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan tai ne käytetään kokonaisina tienrakentamiseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Koirainneva on jo suurimmaksi osaksi turvetuotannossa, joten marjastus ja retkeily eivät sillä ole mahdollisia. Lähiympäristössä on muita marjastuskohteita. Alueella voidaan metsästää tuotantoajan ulkopuolella. Suolle rakennetut laskeutusaltaat lisäävät alueen merkitystä vesilinnustuksessa. Alueen turvetuotannon työllistävyys on 8 henkilötyövuotta. Hakemuksen mukaan Koirainnevan turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät Jalasjoessa lähinnä kiintoaineen ja humuksen sekä ravinnepitoisuuksien nousuna. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöä eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Koirainnevan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähialueella on 9 talousvesikaivoa. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyä voi myös levitä kasvien pinnalle.

6 6 Hakemuksen mukaan lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka vaimentaa melua. Turvetuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja asuinalueilla. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET TARKASTUS Tuotantoalueen kuormitusta on tarkkailtu vuosina ja sitä tullaan jatkamaan hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Päästötarkkailunäytteet otetaan laskeutusaltaan 1 purkupaikasta kahtena vuonna lupakauden aikana ja näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, fosfori- ja typpipitoisuudet, sähkönjohtavuus, rauta ja ph. Päästömäärät lasketaan ominaiskuormituslukujen perusteella ja raportoidaan vuosittain. Vesistötarkkailua on tehty Järviluomassa ja Matoluomassa ja se jatkuu edelleen. Kala-/raputarkkailua tai pöly-, melu- ja pohjavesitarkkailua ei ole tehty. Vesistötarkkailua esitetään jatkossa tehtäväksi samoilla näytteenottopisteillä. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä ja niistä analysoidaan mm. happipitoisuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus sekä typpi-, fosfori- ja rautapitoisuus. Tulokset raportoidaan osana yhteistarkkailua. Kalataloustarkkailun ohjelmasta sovitaan Pohjanmaan TE-keskuksen kanssa ja se voidaan toteuttaa osana alueen kuormittajien yhteistarkkailua. Melu- ja pölytarkkailua hakija ei katso tarpeelliseksi, koska kyseessä on vakiintunut toiminta, josta hakijan tiedossa ei ole valituksia. Pohjavesien tai kaivojen tarkkailusta sovitaan tapauskohtaisesti valvontaviranomaisen kanssa. Hakemuksen mukaan kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia vahinkoja rantakiinteistöjen käytölle eikä myöskään vettymishaittoja. Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, jonka kertomus on liitetty asiakirjoihin. Hakija kertoi, että laskeutusaltaan 1 alapuolelle suunnitellun pintavalutuskentän ostosta tai vuok-

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 7 rauksesta käydään neuvotteluja. Laskeutusaltaan 3 vedet voitaisiin myös johtaa em. kentälle, mutta silloin se ei täyttäisi mitoitusvaatimuksia. Valmistelussa olevan alueen alapuolelle ei voida rakentaa vesienkäsittelyrakenteita, koska alue ei ole hakijan hallussa. Lohkon pohjoispuolella on pintavalutukseen sopivaa, muille kuin hakijalle kuuluvaa aluetta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kunnissa ja Kurikan kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan, Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat -lehdessä. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon vähennettävä fosforin ja typen kuormitusta 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Vesienkäsittelyn on oltava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Virtaamansäätö ei ole kuivatusvesille riittävä käsittelymenetelmä. Tuotanto on laajaa ja jatkuu vielä 30 vuotta, minkä vuoksi perustason vesienkäsittelyn lisäksi on otettava käyttöön kemikalointi tai vastaavantehoinen menetelmä koko tuotantoalalle. Hakijan tulee täydentää hakemusta tällaisella vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla. Hankkeesta ei ole tehty luonnonarvoja osoittavia selvityksiä eikä huomioitu turvehankkeiden yhteisvaikutusta luontoon. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntäminen edellyttää vesienkäsittelyn tehostamista. Virtaamansäätö ei ole riittävä menetelmä, vaan vedet on käsiteltävä pintavalutuksella tai vastaavantasoisella menetelmällä. Tehostaminen on tärkeää, koska suolla on tuotantoaikaa vielä kauan. Kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelutoimillakaan ja sen vuoksi luvan saajan tulee maksaa TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Maksun suuruus on arvioitu kuormituksen ja purkuvesistön kala- ja raputaloudellisen potentiaalin perusteella ja sillä voidaan istuttaa noin 750 emorapua kannan elvyttämiseksi. Mato- ja Ohoonluoman

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 kala- ja raputaloudellinen potentiaali on merkittävä. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on tarkistettava samaan aikaan muiden Jalasjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että tuotannon pitkän jatkumisen vuoksi vesienkäsittelyn tulee olla vähintään pintavalutuskentän tehoista. Päästötarkkailunäytteitä tulisi ottaa myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulee olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Alueella säilytettävien polttoainesäiliöiden tulee olla joko kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla. Jätteet tulee käsitellä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinnittäen erityisesti huomiota aumamuovien keräämiseen. 4) Jalasjärven kunta on yhtynyt kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan asiassa antamaan lausuntoon. 5) Kurikan kaupungin rakennuslautakunta on todennut, että pitkän tuotantoajan vuoksi vesienkäsittelyn on oltava vähintään pintavalutuksen tehoista. Alueella säilytettävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti ja erityisesti on huolehdittava ongelmajätteiden keräyksestä ja estettävä aumamuoviroskien pääsy ympäristöön. 6) Ilmajoen kunta on todennut, että esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat riittäviä. Jos niillä ei saavuteta kuormituksen vähenemistä, on varauduttava vähentämiseen kemikaloinnilla tai pintavalutuksella. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esitys tarkkailusta on riittävä. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Koneiden huolto ja tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa on noudatettava Lakeuden Jätekeskus Oy:n alueellisia jätehuoltomääräyksiä. 7) AA (Koivuviita RN:o 10:84, Luopajärvi,Jalasjärvi) on kysynyt, millä perusteella perikunnan omistamaa tilaa voidaan käyttää turvetuotantoon ja huolletaanko laskuojia. 8) BB ja CC (Leppä 12:258, Luopajärvi, Jalasjärvi) ovat todenneet, että hakemuksen kartassa yksi turvetuotantoalueelta laskevista ojista on Savioja, mutta sitä ei mainita tekstissä. Muistuttajat eivät hyväksy vesien johtamista Saviojaan, koska siitä voi olla haittaa heidän kiinteistönsä rakennuksille. Hakijan on huolehdittava, etteivät vedet

9 9 poikkeustilanteissakaan tule Saviojaan. Luopajärven järvialueella on muistuttajien peltoja ja se on tulvaherkkää aluetta. Sen vesikuormitusta ei saa lisätä, vaan vedet on johdettava mahdollisimman paljon muita reittejä kuin Matoluomaa pitkin Jalasjokeen. Hakijan on huolehdittava siitä, että vesiä pystytään varastoimaan tuotantoalueelle. Muistuttajat varaavat oikeuden korvauksiin, jos vahinkoa aiheutuu. 9) DD (Rintapelto RN:o 12:114 ja Rintakytö RN:o 7:106, Luopajärvi, Jalasjärvi) on esittänyt vaatimuksenaan, että kaikki laskuvedet johdetaan muualle kuin Mato- tai Järviluomaan, jolloin vedet eivät kulkeudu Luopajärven alueelle. Luopajärven alue on merkittävä valtakunnallinen kulttuurimaisema ja lintualue ja vaikutukset niihin tulisi tutkia. Alue on erittäin tulvaherkkä ja veden johtaminen vaarantaa lähes sadan viljelijä toimeentuloa. Vesiä voi tulla hankealuetta laajemmalta alueelta ja lumi voi patouttaa vesiä hankealueelle, jonka jälkeen ne purkautuvat hallitsemattomasti. Hankealueella olevien altaiden kapasiteetti ei riitä vesimäärien kontrollointiin. 10) Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry ovat yhteisessä kirjelmässään todenneet, että lupaa 18,7 ha:n valmistelussa olevalle alueelle ei tule myöntää. Koirainnevan nykyinen tuotantoalue ei juurikaan näy Kyrönnevalle, mutta laajennusalueen myötä maisema muuttuu. Hakemuksessa tulisi olla meluselvitys ja esitys meluhaittojen vähentämisestä. Melusta aiheutuu haittaa esimerkiksi alueen linnustolle. Alueella on järjestettävä pöly- ja melutarkkailu. Esitetty vesienkäsittely on riittämätöntä. Laskeutusaltaiden määrää on lisättävä ja vesienkäsittelynä tulee käyttää pintavalutusta. Pohjavesien ja kaivojen tarkkailu tulisi järjestää. 11) EE ja FF (Mäki RN:o 19:53 ja Kivelä RN:o 19:54, Luopajärvi, Jalasjärvi) ovat todenneet, että turvetuotantoalueen vedet tulee johtaa siten, etteivät ne aiheuta tulvan lisääntymistä tulvaherkillä viljelysmailla laskuojan 3 varressa. Jos tulvavedet aiheuttavat vahinkoa sadon menetyksenä tai maanarvon alenemisena tai veden johtamisesta pois viljelysmailta aiheutuu lisäkustannuksia, muistuttajat tulevat vaatimaan täyden korvauksen. 12) GG ja HH ovat todenneet, että Ohoonluomaan tulee jo nyt liian suuri vesikuormitus, mikä on aiheuttanut tulvia, ravinteiden huuhtoutumista vesistöön ja huomattavaa haittaa maataloudelle. Luoma on perattava. Kuivatusvedet eivät saa aiheuttaa haittaa eikä perkauksista, silloista tai rummuista saa aiheutua kustannuksia kiinteistöjen omistajille. 13) II on todennut, että hankkeen vaikutusta Luopajärven tulviin ei ole arvioitu. Onko mahdollista, että lisääntyneet valumavedet pahentavat tulvia ja vaikeuttavat tulvasuojelua. Kyrönneva on merkittävä virkistysalue ja melu lisääntyy tuotantoalueen laajentuessa sen suuntaan. Hanke tulee hylätä.

10 10 Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys Hakija on vastineessa arvioinut, että Koirainnevan turvetuotannolla ei voi olla sanottavaa vaikutusta Luopajärven tulvatilanteeseen. Alue on tulvaherkkää, mutta turvetuotanto ei lisää valumavesien määrää. Veden virtausnopeus rankkasateiden aikana kasvaa tuotantoalueella, mutta vesienkäsittelyssä jo käytössä olevat virtaamaa säätävät rakenteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja niiden putkipadot) sekä mahdolliset tehostamistoimet (virtaamansäätö ja pintavalutus) tasaavat virtaamia tehokkaasti. Lumi sulaa turvetuotantoalueella metsäalueita ja mahdollisesti nurmipeltoalueita nopeammin, mikä jaksottaa lumensulamisvesien purkautumista jokiin ja muihin uomiin. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että esitetty vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, kun otetaan huomioon olosuhteet ja tekniset mahdollisuudet. Pintavalutuksen ulkopuolelle jäävät lohkot sijaitsevat useassa osassa ja ovat jokseenkin pieniä eikä niille voida tehdä virtaamansäätöä tehokkaampaa puhdistusta. Esitetyn käsittelymenetelmän teho ei ole tuntematon. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon vesiensuojelua koskevalta osalta viitataan hakemuksessa lausuttuun. Hakija on paljoksunut esitettyä kalatalousmaksuvaatimusta ja katsoo, että syntyvä kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida 250 euron vuotuisella kalatalousmaksulla, mikä olisi linjassa muiden vastaavien ratkaisujen kanssa. 3) ja 4) Jalasjärven kunnan ja sen ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnoista hakija on todennut, että vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Esitetty päästötarkkailuohjelma on riittävä, kun otetaan huomioon paikalliset vesistöolosuhteet ja alueella vallinnut tarkkailukäytäntö. Alueella tehdään täydentävää päästötarkkailua osana hakijan yhteistarkkailua. Polttoaineiden varastoinnin ja jätteiden käsittelyn osalta ei ole huomauttamista. 5) Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan lausunnosta on vesiensuojelun osalta viitattu edellä lausuttuun. Polttoaine- ja jätehuoltoasiat kuuluvat Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan, koska niillä ei ole vaikutusta naapurikuntaan. 6) Ilmajoen kunnan lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu hakemuksessa ja osa ei kuulu kunnan toimivaltaan. 7) AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että tuotantoalueesta on muistuttajaa sitova vuokrasopimus. Laskuojien kunnossapidosta riittävät tavanomaiset kunnossapitomääräykset. 8) BB:n ja CC:n muistutuksesta on todettu, että tuotantoalueen vesiä ei johdeta Saviojaan ja hakemuksen kartassa oli virhe siinä kohden. Vesienjohtamisesta ei siten voi olla haittaa muistuttajien kiin-

11 11 teistölle ja luvan epäämisvaatimus on hylättävä aiheettomana. Lupaa haetaan lainsäädännön, ei ympäristövaikutusten muuttumisen vuoksi. Hankkeeseen sisältyy laajennusaluetta. Koska valumaaluemuutoksia ei tehdä, purkautuvat vesimäärät eivät lisäänny. Tulvavaikutusten osalta viitataan edellä lausuttuun. 9) DD:n muistutuksesta hakija on todennut, että edellä lausutun ja hakemuksessa esitetyn perusteella hankkeesta ei aiheudu luvan myöntämistä estäviä vaikutuksia Luopajärven alueella. 10) Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistys ry:n muistutuksesta hakija on todennut, ettei toiminnalla ole haitallista vaikutusta Luopajärven peltoalueisiin lintujen muuttoalueina. Melun osalta on viitattu hakemuksessa lausuttuun. Vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. 11) EE:n ja FF:n osalta on viitattu tulvavaikutuksista edellä lausuttuun. 12) GG:n ja HH:n muistutuksesta on todettu, että lupaa haetaan lainsäädännön, ei ympäristövaikutusten muuttumisen vuoksi. Hankkeeseen sisältyy laajennusaluetta. Vesiensuojelun huomattavan tehostumisen vuoksi toiminnasta ei aiheudu lisäkuormitusta. Tulvavaikutusten osalta viitataan edellä lausuttuun. Laskuojien kunnossapidosta riittävät tavanomaiset kunnossapitomääräykset. 13) II:n osalta hakija on lausunut, että muistuttaja esittää vaatimuksia jokamiehen oikeuden nojalla eikä hän näin ollen ole asianosainen. Muutoin hakija on viitannut hakemuksessa ja muualla vastineessa lausuttuun. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittanut suunnitelman, jonka mukaan laskuojaan 1 johdettavat vedet on mahdollista käsitellä pintavalutuskentällä, jonka pinta-ala on 2,1 ha, joten se on 2,8 % tuotantokelpoisesta valuma-alueesta (73,7 ha). Alue on osittain metsäojitettu, mutta ojakatkoja tekemällä pintavalutus saadaan toimimaan. Aluetta ei voi laajentaa, koska hakija ei ole kyennyt hankkimaan lisäaluetta. Pintavalutus edellyttää vesien pumppaamista ja huomattavia ojitustöitä. Laskuojaan 2 tulee vesiä 7,3 ha:n tuotantoalueelta. Pintavalutukseen sopivaa aluetta ei ole hakijan hallussa ja vesienkäsittelymenetelmäksi esitetään virtaamansäätöä. Laskuojaan 3 tuleville vesille on mahdollista rakentaa 1,5 ha:n pintavalutuskenttä, joka on 10,6 % tuotantoalasta (14,1 ha) ja laskuojaan 4 tuleville vesille 0,7 ha:n laajuinen kenttä, joka on 3,7 % tuotantoalasta. Kenttien käyttö edellyttää vesien pumppaamista, mikä pinta-alat ja talviset kulkumahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista suorittaa vain sulan maan aikana.

12 12 MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Sen mukaan Kyrönjoen valuma-alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Koirainnevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 113,8 ha:n alueelta, joka sisältää 18,7 ha:n valmistelussa olevan alueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi laskuojaan 3 johdettavat vedet on käsiteltävä sulan maan aikana ja laskuojiin 1 ja 4 johdettavat vedet ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse.

13 13 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä uudella 18,7 ha:n alueella ennen kuntoonpanon jatkamista ja muilla alueilla mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

14 14 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähiympäristössä. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan, Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

15 15 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Koirainneva on pääosin jo toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Se on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi pääosalle hankealueesta. Noin 7 ha:n lohkolle, jolta vedet laskevat laskuojaan 2, virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Kun otetaan huomioon Koirainnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa käynnistetään osalla aluetta ja sitä harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi pintava-

16 16 lutuksen on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun leviämisestä ja vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi sitä on tarpeen tarkkailla. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14) ja luvan tarkistamisesta päätöksen ao. kohdassa. Vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 16). Kalatalousmaksun suuruus on määritetty suhteessa hankkeesta aiheutuvaan kuormitukseen ja vastaanottavaan vesistöön. Jalasjärven kunnan ja sen ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2), jätteiden käsittelystä lupamääräyksessä 8) ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksessä 9). Jalasjärven kunnan ja sen ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatima päästötarkkailunäytteiden otto talvella sisältyy päätöksen liitteenä olevaan tarkkailuohjelmaan. Ympäristölupavirasto katsoo, että kuormitus voidaan laskea riittävän luotettavasti samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailualueiden virtaamatietojen perusteella eikä jatkuvaa virtaamanmittausta Koirainnevalla tarvita. Ilmajoen kunnan vaatimukset vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksesta ja kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 4) ja 5) sekä pölystä, melusta, jätehuollosta ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). AA:n vaatimus laskuojien kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 15). Hakija on vuokrannut muistuttajan tarkoittaman alueen. BB:n ja CC:n sekä DD:n vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että Matoluomaan johdettava vesimäärä ja siten tulvariski Luopajärven alueella ei kasva nykyisestä. Tuotantoalueelta ei johdeta vesiä Saviojaan.

17 17 Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2) ja pöly- ja melutarkkailusta lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena pohjaveden tai kaivojen tarkkailua. Ympäristölupavirasto hylkää vaatimukset luvan epäämisestä 18,7 ha:n laajennusalueelle ja meluselvityksen tekemisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdassa ilmenevin perustein. Koirainnevan turvetuotannon jatkaminen ei muuta nykyistä tilannetta Luopajärven lintualueella. EE:n ja FF:n muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että tulvat eivät lisäänny viljelysmailla laskuojan 3 varressa. Luvassa määrätty virtaamansäätö ja pintavalutus tasaavat valumia. GG:n ja HH:n vaatimus laskuojien kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 15). Ympäristölupavirasto hylkää II:n vaatimuksen luvan epäämisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Luvanmukainen vesienkäsittely tasaa virtaamia ja hanke ei siten lisää tulvariskiä Luopajärven alueella. Lupamääräyksessä 14) on määrätty tehtäväksi melutarkkailua. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma laskuojaan 1 johdettavien vesien käsittelyn tehostamisesta. Lisäksi on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

18 18 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Karttaliite 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2

22 KOIRAINNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.