Liikenneviraston tilastoja 9/2016. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2015

Transkriptio

1 Liikenneviraston tilastoja 9/216 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 215

2

3 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 215 Liikenneviraston tilastoja 9/216 Liikennevirasto Helsinki 216

4 Kannen kuva: Anne Saarinen / Vastavalo.fi Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 215. Liikennevirasto, liikenne- ja väylätietoosasto. Helsinki 216. Liikenneviraston tilastoja 9/ sivua. ISSN-L X, ISSN , ISBN Avainsanat: Liikenneonnettomuudet, maantiet, tilastot Tiivistelmä Maanteillä tapahtui vuonna 215 kaikkiaan poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 21 ja loukkaantui 3 67 henkilöä. Verrattaessa vuoden 215 tilannetta vuosien keskiarvoon on henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vähentynyt 6 % ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä kasvanut 3 %. Koko valtakunnan tieliikennekuolemista 76 % tapahtui maanteillä, ja henkilövahinko-onnettomuuksista 53 %. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui valtateillä 35 %, kantateillä 12 %, seututeillä 24 % ja yhdysteillä 29 %. Valtateillä kuolleiden osuus oli 46 prosenttia maanteillä kuolleista. Pääteillä eli valta- ja kantateillä tapahtui yhteensä 118 liikennekuolemaa eli 59 % kaikista maanteiden liikennekuolemista. Pääteiden liikennekuolemien määrä kasvoi 12 % vuodesta 214, jolloin pääteillä kuoli 15 henkilöä. Moottoriteillä kuoli kymmenen henkilöä ja muilla kaksiajorataisilla teillä kymmenen. Moottoriliikenneteillä kuoli kolme henkilöä. Taajamamerkein osoitetuilla alueilla tapahtui 18 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Liikenteessä kuoli näillä alueilla 24 henkilöä. Taajamamerkin ulkopuolella tilastollisen taajaman alueella tapahtui 15 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Näissä onnettomuuksissa kuoli 24 henkilöä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna kohtaamisonnettomuuksissa kuoli eniten, 85 ihmistä, mikä on 42 % kaikista maantieonnettomuuksissa kuolleista. Toiseksi eniten ihmisiä kuoli yksittäisonnettomuuksissa, 58 henkilöä (29 % maantieonnettomuuksissa kuolleista). Vuoteen 214 verrattuna kohtaamisonnettomuuksissa kuoli 24 henkilöä ja yksittäisonnettomuuksissa 14 henkilöä enemmän. Henkilövahinkoihin johti 397 kevyen liikenteen onnettomuutta vuonna 215. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä, kymmenen vähemmän kuin vuonna 214. Verrattaessa vuotta 215 viiden vuoden keskiarvoon kevyen liikenteen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 65 vähemmän (yksi enemmän kuin vuonna 214), ja niissä kuolleiden määrä oli 14 % pienempi. Eläinonnettomuuksista yleisimpiä ovat hirvi- ja peuraonnettomuudet. Vuonna 215 hirvionnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä, kun edellisenä vuonna kuolonuhreja oli kaksi. Vuonna 215 hirvionnettomuuksissa loukkaantui 132 ihmistä ja peuraonnettomuuksissa 33. Hirvieläinonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä oli 9 % pienempi kuin vuonna 214. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset vuonna 215 olivat arviolta 1,6 miljardia euroa, josta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osuus oli,5 miljardia.

6 4 Trafikolyckor på landsvägar 215. Trafikverket, trafik- och trafikledsdata. Helsingfors 216. Trafikverkets statistik 9/ sidor. ISSN-L X, ISSN , ISBN Nyckelord: trafikolyckor, landsvägar, statistik Sammanfattning På landsvägar inträffade det 215 totalt polisrapporterade personskadeolyckor. I olyckorna omkom 21 och skadades 3 67 personer. En jämförelse av situationen år 215 med medeltalet för åren visar att antalet personskadeolyckor minskade med 6 % och att antalet omkomna i trafikolyckor ökade med 3 %. Av hela landets vägtrafikolyckor inträffade 76 % av dödsolyckorna och 53 % av personskadeolyckorna på landsvägar. Av personskadeolyckorna på landsvägar inträffade 35 % på riksvägar, 12 % på stamvägar, 24 % på regionvägar och 29 % på förbindelsevägar. Andelen omkomna på riksvägar var 46 % av det totala antalet omkomna på landsvägar. På huvudvägar, dvs. på riks- och stamvägar, omkom sammanlagt 118 personer, dvs. 59 % av alla omkomna på landsvägar. Antalet omkomna ökade med 12 procent från 214, då 15 personer omkom på huvudvägar. På motorvägar omkom tio personer och på övriga vägar med två körbanor tio personer. Tre personer omkom i olyckor på motortrafikleder. Av personskadeolyckorna inträffade 18 % på markerade tätortsområden. I dessa olyckor omkom 24 personer. Av personskadeolyckorna inträffade 15 % i områden som utgör s.k. statistiska tätorter, utanför de markerade tätortsområdena. I dessa olyckor omkom 24 personer. Angett enligt olycksklass, omkom de flesta, 85 personer, i mötesolyckor, vilket är 42 % av alla omkomna på landsvägar. Näst flest dödsfall, 58 personer, inträffade i singleolyckor (29 % av alla omkomna på landsvägar). Det omkom 24 fler personer i mötesolyckor och 14 fler i singelolyckor än året innan. Antalet personskadeolyckor som involverade fotgängare, cyklister eller mopedister var 397. I dessa olyckor omkom 23 personer, 1 färre än 214. En jämförelse av år 215 med ett fem års genomsnitt visar att det inträffade 65 färre personskadeolyckor som involverade fotgängare, cyklister eller mopedister (1 mer än 214), och antalet omkomna i dessa olyckor minskade med 14 %. Av djurolyckorna var älg- och hjortolyckor vanligast. År 215 omkom tre personer i älgolyckor, jämfört med två personer året innan. Under 215 skadades 132 personer i älgolyckor och 33 i hjortolyckor. Antalet personer som skadades i hjortdjursolyckor var 9 procent lägre än 214. Kostnaderna som orsakades av personskadeolyckorna på landsvägar år 215 beräknades uppgå till 1,6 miljarder euro, varav dödsolyckornas andel var,5 miljarder euro.

7 5 Traffic accidents on public roads in 215. Finnish Transport Agency, Transport and Infrastructure Data Department. Helsinki 216. Statistics of the Finnish Transport Agency 9/ pages. ISSN-L X, ISSN , ISBN Keywords: Traffic accidents, highways, statistics Summary During 215, a total of 2,717 personal injury accidents on public roads were reported by the police. The accidents resulted in 21 fatalities and 3,67 non-fatal injuries. Compared with the average figures for , the number of personal injury accidents decreased by 6%, and the number of fatalities increased by 3%. Seventysix % of all traffic fatalities and 53% of all personal injury accidents in Finland occurred on public roads. The proportions of personal injury accidents on various public road types varied: 35% on main roads; 12% on secondary roads; 24% on regional roads and 29% on connecting roads. Of the total number of fatalities on all public roads, 46% happened on main roads. The total number of fatalities on main and secondary roads was 118, i.e. 59% of all fatalities happened on public roads. This number increased by 12% from 214, when there were 15 deaths on main and secondary roads. In 215, there were 1 deaths on motorways and 1 on other dual-carriageways. In 214, three fatalities occurred on semi-motorways. Eighteen percent of personal injury accidents took place in areas marked with built-up area signs. These accidents resulted in 24 fatalities. Fifteen percent of personal injury accidents occurred within statistically defined built-up areas not marked with a builtup area sign, and they resulted in 24 fatalities. The number of fatalities was the highest when it came to head-on collisions: there were 85 resulting fatalities, which accounted for 42% of all fatalities on public roads. The second-highest number of fatalities occurred in single-vehicle accidents: there were 58 fatalities, which was 29% of all fatalities on public roads. Compared with numbers from 214, the cases of fatalities resulting from head-on collisions increased by 24, and the number of fatalities resulting from single-vehicle accidents increased by 14. The number of personal injury accidents involving pedestrians, cyclists or mopedists was 397. These accidents resulted in 23 fatalities, 1 fewer than in 214. Compared with a five-year average, the number of personal injury accidents decreased by 65 (which was one more than in 214), and the number of resulting fatalities decreased by 14%. Collisions with animals typically involved moose or deer. In 215, there were three fatalities resulting from accidents involving moose or deer, compared to two in the previous year. In 215, 132 people were injured in moose-related accidents. Deerrelated accidents resulted in 33 injuries. The number of injuries resulting from moose and deer-related accidents decreased by 9% compared to 214. The estimated costs of personal injury accidents on public roads in 215 amounted to 1.6 billion, of which fatal accidents accounted for.5 billion.

8 6 Esipuhe Tilasto Liikenneonnettomuudet maanteillä 215 perustuu Liikenneviraston liikenneonnettomuustietojärjestelmään, josta on liittymä tierekisteriin. Poliisilta saatujen liikenneonnettomuustietojen korjaaminen ja täydentäminen on ostettu vuodesta 29 lähtien Tilastokeskukselta, tätä ennen Destialta. Liikennekuolemat tarkistettiin Tilastokeskuksen virallisen tilaston suhteen. Lisäksi Liikennevakuutuskeskukselta saatiin tutkijalautakunta-aineistoa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joiden perusteella onnettomuustietoja täydennettiin. Järjestelmän toiminnasta vastaa Liikenneviraston liikenne- ja väylätieto-osasto. Julkaisu käsittelee maanteiden vuoden 215 liikenneonnettomuuksia seurauksineen ja vertailutietona vuoden 214 onnettomuuksia. Joissakin kuvissa ja taulukoissa on seurattu kehitystä pidemmältäkin ajanjaksolta. Julkaisussa on tilastoitu pääasiassa henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on tarkasteltu onnettomuusluokkina sekä tarkemmin hirvieläinonnettomuuksien osalta. Julkaisun alussa esitellään liikenneonnettomuuksiin liittyviä peruskäsitteitä. Liikenneturvallisuutta tarkastellaan onnettomuuksien vakavuuden ja seurausten osalta erilaisten tiestöä kuvaavien muuttujien avulla, osallislajeittain ja onnettomuusluokittain. Tässä tilastossa esitetään kuitenkin vain osa onnettomuustietojen hyväksikäyttömahdollisuuksista. Erilaisia taulukoita ja tiedostoja sekä kuvia ja karttoja on mahdollista tilata Liikennevirastosta. Julkaisun toimittamisesta ja kokoamisesta ovat vastanneet Milla Niemi ja Antti Nykänen Insinööritoimisto K. Nykänen Oy:stä. Liikennevirastossa työstä on vastannut Seppo Sarjamo. Helsingissä marraskuussa 216 Liikennevirasto Tieto-osasto/Väylä- ja liikennetietojen hallinta

9 7 Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY TAUSTATIETOJA Liikenneonnettomuuksien tilastointi Maanteiden liikenneonnettomuuksien tilastointi Turvallisuustavoitteet LIIKENNETURVALLISUUS VUONNA Onnettomuusmäärä ja vakavuus Onnettomuuksien tapahtumapaikat Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys Liikenneonnettomuudet pääteillä Liikenneonnettomuudet taajamateillä Onnettomuusluokat Henkilövahinko-onnettomuusluokat Omaisuusvahinko-onnettomuusluokat Onnettomuuksiin osalliset Liikenneonnettomuustietoja ELY-keskusten alueilla Onnettomuuskustannukset KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO KUVAT TAULUKOT KARTAT LIIKENNEONNETTOMUUSTYYPPIKUVASTO... 67

10 8 Käsitteiden määrittely Yleiset käsitteet Liikenneonnettomuus Käytetään myös nimitystä "onnettomuus" Kuolemaan johtanut onnettomuus Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus eli henkilövahinko-onnettomuus Loukkaantunut henkilö Omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus Moottoriajoneuvoonnettomuus Omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta johtunut liikennetapaturma, jossa on ollut osallisena ainakin yksi liikkuva ajoneuvo. Tässä tilastojulkaisussa on käsitelty pääsääntöisesti henkilövahinkoihin johtaneita tieliikenteessä tapahtuneita liikenneonnettomuuksia. Onnettomuus, jonka seurauksena vähintään yksi henkilö on kuollut 3 vrk:n kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta vähintään yksi henkilö on loukkaantunut Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet yhteensä. Henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairausloma) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Jos henkilö on saanut mustelmia, naarmuja tai muuta sellaista, joista ei aiheudu edellä mainittua hoitoa, häntä ei katsota loukkaantuneeksi. Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut tai loukkaantunut. Onnettomuus, jossa on ainakin yhtenä osallisena jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija. Onnettomuus, jossa on osallisena ainakin yksi moottoriajoneuvo. Ei sisällä kevyen liikenteen onnettomuuksia. Maantiet Tiet, joilla Liikennevirasto toimii tienpitäjänä. Maantiet luokitellaan toiminnallisesti seuraavasti: Valtatiet Kantatiet (valta- ja kantatiet muodostavat päätiet) Seututiet Yhdystiet Moottori- ja moottoriliikennetiet sisältyvät em. luokkiin, ellei toisin ole ilmoitettu.

11 9 Onnettomuustiheys (onn./1 km) Onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) Onnettomuuksien määrä vuodessa laskettuna sataa tiekilometriä kohti. Onnettomuuksien määrä vuodessa jaettuna vuosittaisella liikennesuoritteella Onnettomuusluokan määrittely Yleisimmät onnettomuustilanteet Yksittäisonnettomuus Osallisena yksi moottoriajoneuvo Ohitusonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Joku osallinen oli ohittamassa. Kääntymisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja, joista ainakin yksi oli kääntymässä. Ei sisällä ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Risteämisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Joku osallisista oli tulossa risteävältä tieltä. Ei sisällä kääntymis- eikä ohitusonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Osalliset tulossa vastakkaisista suunnista. Ei sisällä kääntymis-, ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Peräänajo-onnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Ei sisällä ohituseikä kääntymisonnettomuuksia. Jalankulkijaonnettomuus Osallisena ajoneuvon lisäksi jalankulkija. Polkupyöräonnettomuus Osallisena polkupyörä. Ei sisällä jalankulkijaonnettomuuksia. Mopedionnettomuus Osallisena mopedi. Ei sisällä jalankulkija- eikä polkupyöräonnettomuuksia. Eläinonnettomuus Moottoriajoneuvon ja eläimen välinen onnettomuus. Hirvieläinonnettomuus Moottoriajoneuvon ja hirven tai peuran välinen onnettomuus Muu onnettomuus Sisältää onnettomuudet joissa on osallisena harvinaisempia moottoriajoneuvoja, kuten juna, maatalouskone tai moottorikelkka, sekä edellisiin ryhmiin kuulumattomat onnettomuudet.

12 1 1 Taustatietoja 1.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista kerätään Suomessa kolmella taholla: 1. poliisin tietojärjestelmään (PATJA), joka on myös Tilastokeskuksen ylläpitämän virallisen tilaston perusta 2. vakuutusyhtiöitten liikennevahinkorekisteriin (LVK) 3. sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO). Liikennevirasto saa liikenneonnettomuustiedot Tilastokeskukselta. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa on onnettomuustietoja liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Liikennevakuutusyhtiöt saavat vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksilla tietoja useammasta tapahtuneesta liikennevahingosta kuin muut viranomaiset. Hoitoilmoituksista kootaan valtakunnalliset hoitoilmoitusrekisterit. Tiedot kerätään asiakas- tai potilaskohtaisesti hoitojakson päättyessä sekä vuoden lopussa laitoksissa sisällä olevista potilaista. Tiedot ilmoittaa palvelun tuottaja Stakes. 1.2 Maanteiden liikenneonnettomuuksien tilastointi Liikennevirasto (aiemmin Tiehallinto/Tielaitos/TVH) on vuodesta 1967 lähtien tilastoinut poliisin ilmoittamat liikenneonnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet Liikenneviraston hoitamilla maanteillä. Vuoden 1995 alusta poliisi on toimittanut liikenneonnettomuustiedot sähköisesti kaikista kihlakunnista. Vuosina Tiehallinto teetti poliisin ilmoittamien onnettomuustietojen korjaamisen ja täydentämisen Destialla (entinen Tieliikelaitos). Tätä ennen korjaukset tehtiin tiepiireissä. Vuoden 29 alussa Liikenneviraston oma onnettomuusrekisteri lopetettiin ja Tilastokeskus ylläpitää Liikenneviraston tieliikenneonnettomuusrekisteriä. Tästä rekisteristä Liikennevirasto saa tarvitsemansa onnettomuustiedot. Liikenneviraston onnettomuustietojen ylläpitotyö muuttui eräiltä periaatteiltaan, kun se siirtyi Tilastokeskuksen tehtäväksi vuoden 29 alusta. Aiemmin poliisilta saatujen onnettomuustietojen tarkistus ja korjaus perustuivat sanallisiin tapahtumakuvauksiin; vuoden 29 alusta pääpaino on ollut koodimuotoisten tietojen loogisuustarkastuksissa ja koordinaattitietojen sekä Tilastokeskuksen käytössä olevien rekisterien hyödyntämisessä. Vuodesta 211 lähtien Liikenneviraston onnettomuusaineistoon sisältyvät myös katuja yksityistieonnettomuudet. Tämän tilastojulkaisun taulukoissa 3 ja 32 on esitetty näitä onnettomuustietoja. Tämän julkaisun liikenneonnettomuustietojen raportoinneissa on käytetty aineistoa, joka on valmistunut mennessä.

13 11 Onnettomuustietojen mukana poliisi raportoi myös joitakin onnettomuuspaikalla tapahtumahetkellä vallinneita tiestöä koskevia tietoja, kuten nopeusrajoitus ja taajamamerkin alue. Vastaavat tiedot voidaan liittää onnettomuustietoihin myös Liikenneviraston tierekisteristä. Koska näissä tiedoissa on toisinaan eroja, on tämän julkaisun taulukoissa ja kuvissa pyritty kertomaan, perustuuko tieto poliisin ilmoitukseen vai tierekisteriin. Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden peittävyystutkimuksen (LINTU-julkaisuja 7/212) mukaan Tilastokeskuksen onnettomuustilastoon tulee vain 3 % tieliikenteessä loukkaantuneista. Tilasto peittää parhaiten henkilöautojen kuljettajien loukkaantumiset (63 %) ja huonoiten pyöräilijöiden loukkaantumiset (24 %). 1.3 Turvallisuustavoitteet Vuonna 212 liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta julkaisi valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman vuoteen 214 (LVM 212, Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 214). Suunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 22 tieliikennekuolemia olisi enintään 136 ja tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä enintään Liikennekuolemat ja tavoite vuoteen 22 4 Tavoite Tieliikenne Maantiet Päätiet Kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat ovat korkean turvallisuustason maita. Euroopan Unionin tilastoissa Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja sijoittuvat keskiarvon paremmalle puolelle vuoden 215 liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrässä suhteutettuna asukaslukuun (alustava aineisto): Suomi 4,8, Ruotsi 2,7, Tanska 3,, Norja 2,2 ja EU 5,1. Vuoteen 214 verrattuna liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä nousi Suomessa; Ruotsissa ja Tanskassa puolestaan laski hieman. Norjassa lasku oli huomattava, ja Norja olikin vuonna 215 vertailun kärkisijalla. Vertailua vaikeuttavat erot tilastoinnissa; osassa maista liikenteessä tehtyjä itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi, toisin kuin Suomessa. Valtioneuvoston vuonna 212 antaman, liikenneturvallisuuden parantamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti on asetettu tavoite, jonka mukaan koko Suomen tieverkon henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä vuonna 22 on alle 75 % vuoden 21 tasosta. Seurantajakson puolivälissä vuonna 215 tavoitteesta oltiin edellä yhteensä 182 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

14 12 2 Liikenneturvallisuus vuonna Onnettomuusmäärä ja vakavuus Maanteillä tapahtui vuonna 215 kaikkiaan poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista 18 johti ainakin yhden ihmisen kuolemaan ja onnettomuudessa loukkaantui vähintään yksi ihminen; näissä onnettomuuksissa kuoli 21 ja loukkaantui 3 67 henkilöä. Yhteensä maanteillä, yksityisteillä ja kaduilla kuoli 26 ja loukkaantui henkilöä. Alla olevissa kuvissa näkyy kuolleiden ja loukkaantuneiden jakaantuminen erilaisille teille. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kuolleet kadut ja yksityistiet muut maantiet päätiet 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Loukkaantuneet kadut ja yksityistiet muut maantiet päätiet Vuonna 215 henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 16 % vähemmän ja niissä kuoli 1 % vähemmän ihmisiä kuin sitä edeltäneenä kymmenenä (25 214) vuonna keskimäärin. Verrattaessa vuoden 215 tilannetta vuosien keskiarvoon on henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vähentynyt kahdeksan prosenttia, mutta liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä kasvanut kaksi prosenttia.

15 Onnettomuuksien tapahtumapaikat Vuonna 215 maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui valtateillä 35 %, kantateillä 12 %, seututeillä 24 % ja yhdysteillä 29 %. Valtateillä kuolleiden osuus kaikista maanteillä kuolleista laski hieman edellisestä vuodesta ja oli 46 % maanteillä kuolleista. Koko valtakunnan tieliikennekuolemista 76 % tapahtui maanteillä, henkilövahinko-onnettomuuksistakin 53 %. Henkilövahinko-onnettomuuksista 17 % tapahtui teillä, joilla oli onnettomuuden tapahtuessa nopeusrajoitus 1 tai 12 km/h. Talvirajoitusten takia nämä onnettomuudet tapahtuivat pääasiassa kesäaikana. Liikennekuolemista näiden nopeusrajoitusten alueella tapahtui 24 %. Alueilla, joilla oli rajoitusarvo 6 km/h tai sitä pienempi, tapahtui 37 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Näiden teiden osuus liikennekuolemista oli 21 %. Kuolleiden ja loukkaantuneiden ihmisten määrä suhteessa henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään oli korkeilla nopeusrajoituksilla 1,46 ja matalilla 1,34 kun se koko tieverkolla oli keskimäärin 1, Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys Tieluokittain tarkasteltuna henkilövahinko-onnettomuusaste oli alhaisin moottoriteillä, 2,8 onnettomuutta 1 miljoonaa autokilometriä kohden. Moottoriliikenneteiden henkilövahinko-onnettomuusaste oli 3,4 ja muiden kaksiajorataisten teiden 7,2 onn./1 milj. autokm. Korkein henkilövahinko-onnettomuusaste oli yksiajorataisilla yhdysteillä, 12,7 onn./1 milj. autokm. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusaste oli kaikilla maanteillä koko maassa 7,2 onn./ 1 milj. autokm. Vuonna 214 kaikkien maanteiden onnettomuusaste oli 7,7 onn./ 1 milj. autokm. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys oli suurin muilla kaksiajorataisilla teillä kuin moottoriteillä, 58 onnettomuutta sataa tiekilometriä kohden. Moottoriteiden henkilövahinko-onnettomuustiheys oli 24 ja moottoriliikenneteiden 14 onn./1 tiekm. Kaikkien maanteiden henkilövahinko-onnettomuustiheys oli 3,5 onn./1 tiekm, mikä oli hieman vuoden 214 onnettomuustiheyttä 3,6 alhaisempi Liikenneonnettomuudet pääteillä Pääteillä (valta- ja kantatiet) tapahtui yhteensä 118 liikennekuolemaa eli 59 % kaikista maanteiden liikennekuolemista. Moottoriteillä kuoli edellisen vuoden tavoin kymmenen henkilöä. Moottoriliikenneteillä kuoli kolme henkilöä, kun edellisenä vuonna kuolonuhreja ei ollut lainkaan. Muilla 2-ajorataisilla teillä kuoli kymmenen henkilöä (kolme vuonna 214). Pääteillä tapahtui yhteensä henkilövahinko-onnettomuutta, mikä oli 47 % kaikista maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui moottoriteillä 214 (vuonna 214 henkilövahinko-onnettomuuksia oli 24), moottoriliikenneteillä 14 (9) ja muilla 2-ajorataisilla teillä 254 (179). Moottoriteillä 5 % henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia ja 25 % peräänajoja. Muilla 2-ajorataisilla teillä eniten henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui peräänajojen luokassa, joita oli 28 % ko. teillä ajetuista henkilövahinko-onnettomuuksista.

16 14 Muilla pääteillä kuin moottori-, moottoriliikenne- tai 2-ajorataisilla teillä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 11 henkilöä. Vuonna 214 kuolleita oli 93. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia muilla pääteillä tapahtui 92 (875 vuonna 214). Näiden teiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 62 % oli kohtaamisonnettomuuksia. 4 Liikennekuolemat 3 2 muut tiet päätiet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet muut tiet päätiet Liikenneonnettomuudet taajamateillä Taajamamerkein osoitetuilla alueilla tapahtui 18 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista, mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 214. Liikenteessä kuoli edellä mainituilla alueilla 24 henkilöä, kymmenen enemmän kuin vuonna 214. Tavallisilla yksiajorataisilla teillä tilastollisen taajaman alueella taajamamerkin ulkopuolella tapahtui 15 % henkilövahinko-onnettomuuksista ja näissä onnettomuuksissa kuoli 24 henkilöä. Taajamamerkein osoitetuilla alueilla onnettomuusluokka, jossa tapahtui eniten henkilövahinko-onnettomuuksia, oli yksittäisonnettomuudet (9 onnettomuutta). Niiden määrä laski 8 % edellisvuoteen verrattuna. Seuraavaksi eniten tapahtui polkupyörä- ja mopedionnettomuuksia.

17 15 Tilastollisen taajaman alueella eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksittäisonnettomuuksien luokassa (33 % kaikista tilastollisen taajaman alueella tapahtuneista onnettomuuksista). 2.3 Onnettomuusluokat Henkilövahinko-onnettomuusluokat Määrällisesti eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksittäisonnettomuuksien luokassa. Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 39 % oli yksittäisonnettomuuksia (42 % vuonna 214). Eniten ihmisiä kuoli kohtaamisonnettomuuksissa, 85 henkilöä, eli 42 % kaikista maanteillä kuolleista. Toiseksi eniten ihmisiä kuoli yksittäisonnettomuuksissa, 58 henkilöä. Vuoteen 214 verrattuna yksittäisonnettomuuksissa kuoli 14 henkilöä enemmän ja kohtaamisonnettomuuksissa 24 henkilöä enemmän. Henkilövahinkoihin johti 397 kevyen liikenteen onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä, kymmenen vähemmän kuin vuonna 214. Kevyen liikenteen osuus maanteiden kuolemista oli 11 %. Verrattaessa vuotta 215 vuosien keskiarvoon kevyen liikenteen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 65 vähemmän, ja niissä kuolleiden määrä oli 15 % pienempi. Henkilövahinkoja onnettomuuksissa aiheutui yleensä suojattomalle osapuolelle, jolla tarkoitetaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä sekä mopoilijoita. Eläinonnettomuuksista yleisimpiä ovat hirvi- ja peuraonnettomuudet. Vuonna 215 hirvieläinonnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä (edellisenä vuonna kaksi ihmistä). Vuonna 215 maanteiden hirvionnettomuuksissa loukkaantui 132 ihmistä ja peuraonnettomuuksissa 33. Loukkaantuneiden määrä hirvieläinonnettomuuksissa oli 9 % pienempi kuin vuonna Omaisuusvahinko-onnettomuusluokat Vuonna 215 tapahtuneista poliisin raportoimista omaisuusvahinko-onnettomuuksista 47 % kuului eläinonnettomuuksien luokkaan. Seuraavaksi suurin onnettomuusluokka olivat yksittäisonnettomuudet, joiden osuus kaikista omaisuusvahinko-onnettomuuksista oli 22 %. Selvästi pienimmät omaisuusvahinko-onnettomuuksien määrät olivat kevyen liikenteen onnettomuusluokissa. Omaisuusvahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia ei tavallisesti ilmoiteta poliisille. 2.4 Onnettomuuksiin osalliset Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisista liikenneyksiköistä noin kaksi kolmasosaa oli henkilöautoja. Yli 65-vuotiaiden kuljettajien osuudet olivat suuria kevyen liikenteen onnettomuuksissa, alle 18-vuotiaiden osuudet sekä kevyen liikenteen että moottoripyörien onnettomuuksissa. Henkilövahinko-onnettomuuksiin joutuneista mopoilijoista 9 % oli alle 18-vuotiaita. Polkupyöräilijöistä 26 % ja jalankulkijoista 21 % oli alle 18-vuotiaita.

18 16 Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 27 %:ssa ja henkilövahinko-onnettomuuksista 14 %:ssa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja oli alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen. Pääteillä tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista 11 %:ssa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja oli rattijuoppo. Muille maanteille vastaava luku oli 12 %. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna yksittäisonnettomuudet olivat useimmin rattijuopumustapauksia, pääteiden henkilövahinkoon johtaneista yksittäisonnettomuuksista 19 % ja muiden maanteiden yksittäisonnettomuuksista 22 %. Osallislajeittain tarkasteltuna selvästi eniten kuolleita oli henkilöauton kuljettajien ja matkustajien joukossa. Onnettomuuksissa kuoli 18 henkilöauton kuljettajaa ja 36 matkustajaa, mikä on 72 % maantieonnettomuuksissa kuolleista. Moottoripyörällä tai kevytmoottoripyörällä onnettomuuksiin joutuneiden joukossa oli 15 kuollutta, mikä on kolme enemmän kuin vuonna 214. Jalankulkijoita kuoli 16 ja pyöräilijöitä kuusi. Kuolleiden pyöräilijöiden määrä oli matalampi kuin viiden vuoden keskiarvo (vuosina kuoli keskimäärin kahdeksan pyöräilijää). Jalankulkijoita kuoli yksi enemmän kuin vuosina keskimäärin. Mopedisteja kuoli vuonna 215 yksi (vuosien keskiarvo kolme). 2.5 Liikenneonnettomuustietoja ELY-keskusten alueilla Lukumääräisesti eniten henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia (674) tapahtui vilkkaasti liikennöidyllä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, jossa myös liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä oli suurin, 46 henkilöä. Vuoteen 214 verrattuna kuolleiden määrä on lisääntynyt eniten Uudenmaan ELY-keskuksen alueella (29 46) ja vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla (24 17). Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusaste oli koko maassa 7,3 onn./1 milj. autokm. ELY-keskuksittain tarkasteltuna onnettomuusaste oli suurin Etelä-Pohjanmaalla (1,3) ja pienin Uudellamaalla (6,). Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys oli puolestaan suurin Uudenmaan (7,4 onn./1 km) ja pienin Lapin ELY-keskuksen alueella (1,5 onn./1 km). Koko maan onnettomuustiheys oli 3,5 onn./1 km. Kevyen liikenteen henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, 92 onnettomuutta, ja vähiten Lapin ELYkeskuksen alueella, 14 onnettomuutta. 2.6 Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksista aiheutuu sekä reaalitaloudellisia että hyvinvoinnin menetyksiä. Onnettomuuskustannukset on laskettu menetelmällä, joka perustuu yhteiskunnalliseen maksuhalukkuuteen. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden kustannuksen on arvioitu olevan , loukkaantumiseen johtaneen onnettomuuden keskimäärin ja omaisuusvahinkoon johtaneen onnettomuuden 3 2. Näitä kustannuslukuja on korjattu ns. edustavuuskertoimilla, jolloin on otettu huomioon, että vain osa onnettomuuksista tulee tilastoihin. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset maanteillä vuonna 215 olivat noin 1,64 miljardia, josta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osuus oli,52 mrd..

19 17 3 Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 1. Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14. Kuva 15. Suomessa tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä eri tilastojen mukaan vuosina Väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä Pohjoismaissa vuosina Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuosina sekä tavoite vuoteen 22. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet maanteillä vuosina Maanteillä tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onnettomuuksia/1 milj. autokm) maanteillä vuosina Liikennesuorite-, henkilövahinko-onnettomuus- ja seurausindeksit maanteillä vuosina Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä nopeusrajoituksittain (km/h) maanteillä vuosina 214 ja 215. Henkilövahinkoon johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet maanteillä vuosina Henkilövahinkoon johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muut onnettomuudet maanteillä vuosina Kuolleiden määrä yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuuksissa maanteillä vuosina Kuolleiden määrä mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa maanteillä vuosina Liikenteessä kuolleet erilaisilla maanteillä vuonna 215 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Kuva 16. Liikenteessä kuolleet ELY-keskusten alueilla vuosina Kuva 17. Kuva 18. Kuva 19. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste ELY-keskusten alueilla vuonna 215. Henkilö- sekä omaisuusvahinkoon johtaneet hirvi- ja peuraonnettomuudet maanteillä vuosina

20 18 Kuva 2. Kuva 21. Kuva 22. Kuva 23. Kuva 24. Kuva 25. Pääteillä ja muilla maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden jakautuminen onnettomuusluokkiin vuonna 215. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 215 tunneittain sekä rattijuopumustapausten määrät. Henkilövahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Henkilövahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija- ja eläinonnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Omaisuusvahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis-, peräänajo- ja eläinonnettomuudet vuosina Omaisuusvahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet vuosina

21 19 4 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Tieliikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Tilastokeskuksen (TK) tilastojen mukaan koko maassa. Maanteiden liikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) tilastojen mukaan. Katujen ja yksityisteiden liikenneonnettomuudet Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (LiVi) mukaan vuosina 214 ja 215. Taulukko 4. Onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 km) ja -aste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuosina 214 ja 215 tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä ELYkeskusten alueilla vuosina 214 ja 215. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä maakunnittain vuosina 214 ja 215. Taulukko 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuutta 1 tiekilometriä kohti) pääteillä ja muilla teillä maakunnittain vuonna 215. Taulukko 9. Taulukko 1. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuonna 215 nopeusrajoituksittain toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset kuukausittain maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset viikonpäivittäin maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset onnettomuusluokittain maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta eri valoisuusolosuhteissa. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 214 sekä keskiarvo vuosilta eri keliolosuhteissa. Taulukko 15. Osalliset maanteiden onnettomuuksissa vuosina 214 ja 215. Taulukko 16. Taulukko 17. Kuolleet ja loukkaantuneet osallislajeittain maanteiden onnettomuuksissa vuonna 215 sekä keskiarvo vuosilta Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215.

22 2 Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 2. Taulukko 21. Maanteillä liikenteessä kuolleiden henkilöiden jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Henkilövahinkoon johtaneet päihdeonnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina 214 ja 215. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet, niissä kuolleet 214 ja 215 tunneittain maanteillä sekä rattijuopumustapausten osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista vuonna 215. Taajamatieonnettomuudet vuosina 214 ja 215 ELY-keskusten alueilla. Taulukko 22. Taajamatieonnettomuudet vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain. Taulukko 23. Taulukko 24. Taulukko 25. Taulukko 26. Taulukko 27. Taulukko 28. Taulukko 29. Taulukko 3. Taulukko 31. Taulukko 32. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet valta- ja kantateillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet seutu- ja yhdysteillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet moottoriteillä, yksiajorataisilla moottoriliikenneteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen luokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 km) maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. Kevyen liikenteen onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 ELY-keskusten alueilla. Hirvi- ja peuraonnettomuudet mukaan lukien omaisuusvahinkoonnettomuudet seurauksineen maanteillä vuosina 214 ja 215 ELYkeskusten alueilla. Neljä maantietä, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuuksia/1 tiekilometriä) keskimäärin v. 214 ja 215 kultakin ELY-keskuksen alueelta. Neljä kuntaa, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys katuverkolla (onnettomuuksia / 1 katukilometriä) keskimäärin v. 214 ja 215 kultakin ELY-keskuksen alueelta. Taulukko 33. Muilla pääteillä kuin moottori-, moottoriliikenne- tai muilla kaksiajorataisilla teillä taajamamerkin ulkopuolella tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta

23 21 5 Kuvat Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 5 4 Tilastokeskus (koko maa) Liikennevirasto (maantiet) Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet 2 LVK 15 1 TK 5 Liikennevirasto Kuva 1. Suomessa tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä eri tilastojen mukaan vuosina LVK = Liikennevakuutuksen perusteella korvatut liikenneonnettomuudet TK = Koko maassa tapahtuneet poliisin Tilastokeskukselle ilmoittamat liikenneonnettomuudet. Liikennevirasto = Maanteillä tapahtuneet poliisin ilmoittamat liikenneonnettomuudet 1 Liikennevakuutuskeskuksen tilastointi muuttui vuonna 25.

24 22 kuolleita / 1 asukasta 12 Suomi Ruotsi 1 Norja Tanska Kuva 2. Väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä Pohjoismaissa vuosina (Lähde: Nordisk Vägforum) 1 4 Koko maa Maantiet Tavoite Kuva 3. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuosina sekä tavoite vuoteen 22. (Lähde koko maan osalta Tilastokeskus) 2 Huomaa, että Ruotsissa liikennekuolemien tilastointi muuttui vuonna 21, kun liikenteessä tehdyt itsemurhat jätettiin pois liikennekuolemien määrästä. Norjassa liikenteessä tehdyt itsemurhat jätettiin pois tilastoista vuonna 211.

25 23 4 Moottoriajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Kuva 4. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet maanteillä vuosina Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuva Maanteillä tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina

26 24 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuva 6. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onnettomuuksia/1 milj. autokm) maanteillä vuosina Liikennesuorite Kuolemaan johtanut onnettomuus Henkilövahinkoonnettomuus Kuva 7. Liikennesuorite-, henkilövahinko-onnettomuus- ja seurausindeksit maanteillä vuosina (Vuosi 25 = 1)

27 25 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Kuva 8. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä nopeusrajoituksittain (km/h) maanteillä vuosina 214 ja 215. (Nopeusrajoitustieto perustuu poliisin ilmoitukseen)

28 yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Kuva 9. Henkilövahinkoon johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet maanteillä vuosina mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläinja muut onnettomuudet maanteillä vuosina

29 yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Kuva 11. Kuolleiden määrä yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamisja peräänajo-onnettomuuksissa maanteillä vuosina mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Kuva 12. Kuolleiden määrä mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa maanteillä vuosina

30 28 Keskiarvo moottoritie muu 2- ajoratainen tie moottoriliikennetie 1-ajoratainen valtatie ajoratainen kantatie 25 1-ajoratainen seututie 1-ajoratainen yhdystie maantie taajamamerkin alueella Kuva 13. Liikenteessä kuolleet erilaisilla maanteillä vuonna 215 sekä keskiarvo vuosilta % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kuva 14. Jalankulkija Polkupyörä Mopedi Moottoripyörä tai kevyt mp Henkilöauto Pakettiauto Kuormaauto ilman perävaunua Kuormaauto + perävaunu Linjaauto Juna Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Ks. taulukko 17. Muu

31 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Jalankulkija Polkupyörä Mopedi Moottoripyörä tai kevyt mp Henkilöauto Pakettiauto Kuormaauto ilman perävaunua Kuormaauto + perävaunu Linjaauto Muu Kuva 15. Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna Uusimaa Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kuva 16. Liikenteessä kuolleet ELY-keskusten alueilla vuosina

32 Uusimaa Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pirkanmaa Pohjois- Savo Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kuva 17. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina onnettomuustiheys hvjonn / 1 tiekm onnettomuusaste hvjonn / 1 milj. autokm Uusimaa Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kuva 18. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste ELY-keskusten alueilla vuonna 215.

33 31 Onnettomuuksia 6 Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Henkilövahinkoonnettomuus Kuva 19. Henkilö- sekä omaisuusvahinkoon johtaneet hirvi- ja peuraonnettomuudet maanteillä vuosina Poliisi muutti toimintakäytäntöjään peuraonnettomuuksien kirjauksen suhteen syksyllä 215. Tämän seurauksena niiden tulo tilastoon väheni merkittävästi jo vuoden 215 lopulla. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Henkilövahinko-onnettomuudet Liikennekuolemat päätiet muut tiet päätiet muut tiet muu eläin jalankulkija polkupyörä mopo peräänajo kohtaamis risteämis ohitus kääntymis yksittäis Kuva 2. Pääteillä ja muilla maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden jakautuminen onnettomuusluokkiin vuonna 215.

34 32 4 Rattijuopumustapaukset Henkilövahinko-onnettomuudet Kuva 21. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 215 tunneittain sekä rattijuopumustapausten määrät. 2 Taajamamerkki Tilastollinen taajama taajamamerkin ulkopuolella Kuva 22. yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Henkilövahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Taajamatieto on tierekisteritieto. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

35 33 2 Taajamamerkki Tilastollinen taajama taajamamerkin ulkopuolella mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Kuva 23. Henkilövahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija- ja eläinonnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Taajamatieto on tierekisteritieto. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo eläin Kuva 24. Omaisuusvahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis-, peräänajo- ja eläinonnettomuudet vuosina

36 mopedi polkupyörä jalankulkija Kuva 25. Omaisuusvahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet vuosina

37 35 6 Taulukot Taulukko 1. Tieliikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Tilastokeskuksen (TK) tilastojen mukaan koko maassa. 3 Kuolemaan Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksissa Vuosi johtaneet onn. kuolleet loukkaant. TK TK LVK TK TK Taulukko 2. Maanteiden liikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) tilastojen mukaan. Kuolemaan Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksissa Vuosi johtaneet onn. kuolleet loukkaant. LiVi LiVi LVK LiVi LiVi Liikennevakuutuskeskuksen tilastointi muuttui vuonna 25.

38 36 Taulukko 4. Onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Onnettomuudet Seuraukset Tieluokka Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövah. johtaneet Kuolleet Taulukko 3. Katujen ja yksityisteiden liikenneonnettomuudet Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (LiVi) mukaan vuosina 214 ja 215. Kuolemaan Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksissa Vuosi johtaneet onn. kuolleet loukkaant. LiVi LiVi LVK LiVi LiVi Loukkaantuneet Moottoritiet ka Moottori liikennetiet ka Muut ajorataiset tiet ka Yksiajorataiset tiet Valtatiet ka Kantatiet ka Seututiet ka Yhdystiet ka Yksiajorataiset yhteensä ka Kaikki maantiet yhteensä ka

39 37 Taulukko 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 km) ja -aste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuosina 214 ja 215 tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Tieluokka Vuosi Pituus Liikennesuorite Kuolemaan joht. onnettomuudet Henkilövah. johtaneet onnettomuudet tiheys aste tiheys aste Moottoritiet Moottori liikennetiet Muut 2-ajo rataiset tiet Yksiajorataiset valtatiet kantatiet seututiet yhdystiet Yhteensä Taulukko 6. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä ELYkeskusten alueilla vuosina 214 ja 215. Onnettomuudet Seuraukset ELY-keskuksen alue Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet

40 38 Taulukko 7. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä maakunnittain vuosina 214 ja 215. Onnettomuudet Seuraukset Maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet

41 39 Taulukko 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuutta 1 tiekilometriä kohti) pääteillä ja muilla teillä maakunnittain vuonna 215. Päätiet Muut tiet henkilövah. henkilövah. tiepituus tiepituus joht. onn. tiheys joht. onn. tiheys (km) (km) Maakunta (onn. / 1 tiekm) (onn. / 1 tiekm) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

42 4 Taulukko 9. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuonna 215 nopeusrajoituksittain toiminnallisen tieluokan mukaan. Nopeusrajoitustietona on käytetty onnettomuustapaukselle rekisteröityä arvoa, ei tierekisteritietoa. Toiminnalliset tieluokat ovat onnettomuushetken mukaiset. Onnettomuudet Seuraukset Tieluokka Nopeusrajoitus Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Loukkaantuneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Valta- ja kantatiet Muut tiet yhteensä yhteensä Tiet yhteensä yhteensä

43 41 Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset kuukausittain maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuudet Seuraukset Kuukausi Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

44 42 Taulukko 11. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset viikonpäivittäin maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuudet Seuraukset Viikonpäivä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka

45 43 Taulukko 12. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset onnettomuusluokittain maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuudet Seuraukset Onnettomuusluokka Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

46 44 Taulukko 13. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta eri valoisuusolosuhteissa. Onnettomuudet Seuraukset Valoisuus Päivänvalo Hämärä Pimeä Tie valaistu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet ka ka ka ka ka

47 45 Taulukko 14. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 214 sekä keskiarvo vuosilta eri keliolosuhteissa. Onnettomuudet Seuraukset Tien pinta Paljas, kuiva Paljas, märkä Urissa vettä Luminen Sohjoinen Jäinen Ajourat paljaat Ei tietoa Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka

48 46 Taulukko 15. Osalliset maanteiden onnettomuuksissa vuosina 214 ja 215. Osallisten lukumäärä Osallinen Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaunua Kuorma-auto + perävaunu Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt moottoripyörä Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Juna Muu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

49 47 Taulukko 16. Kuolleet ja loukkaantuneet osallislajeittain maanteiden onnettomuuksissa vuonna 215 sekä keskiarvo vuosilta Kuolleiden määrä Loukkaantuneiden määrä keskiarvo keskiarvo Osallislaji Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto Linja-auto 49 4 Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Muu Yhteensä Taulukko 17. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Kuljettajat tai jalankulkijat ikäryhmittäin Osallislaji Ei Yhteensä tietoa Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaunua kuorma-auto + perävaunu Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Juna 4 4 Muu Yhteensä Taulukko 18. Maanteillä liikenteessä kuolleiden henkilöiden jakautuminen ikäryhmiin vuonna 215. Onnettomuuksissa kuolleet ikäryhmittäin Yhteensä Osallislaji Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaunua 2 2 kuorma-auto + perävaunu Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi 1 1 Polkupyörä Jalankulkija Muu Yhteensä

50 48 Taulukko 19. Henkilövahinkoon johtaneet päihdeonnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina 214 ja ELY-keskuksen alue Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Vuosi Kuolemaan joht. onn. huume tai lääke Heva-onnettomuudet rattijuopumus rattijuopumus huume tai lääke Rattijuopumustapauksissa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja on ollut vähintään,5 promillen humalassa tai poliisi on vahvoin syin epäillyt tämän olevan humalassa mutta puhalluskoetta ei ole voitu suorittaa. Huume- tai lääketapauksissa moottoriajoneuvon kuljettaja on käyttänyt huumeita tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Jos samassa onnettomuudessa on sekä huumeiden että alkoholin käyttöä, onnettomuus on merkitty huume- ja lääkeonnettomuuksien sarakkeeseen.

51 49 Taulukko 2. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet, niissä kuolleet 214 ja 215 tunneittain maanteillä sekä rattijuopumustapausten osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista vuonna 215. Henkilövahinkoonnettomuudetapausten osuus Kuolleet Rattijuopumus- Tunti vuonna % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Yhteensä %

52 5 Taulukko 21. Taajamatieonnettomuudet vuosina 214 ja 215 ELY-keskusten alueilla. 5 Kuolemaan joht. Henkilövahinkoon Kuolleet onnettomuudet joht. onnettomuudet Ely-keskuksen alue Vuosi taajamamerkki tilastoll. taajama- tilastoll. taajama- tilastoll. taajama merkki taajama merkki taajama Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Yhteensä Taajamatieto on poliisilta peräisin, tieto tilastollisesta taajamasta taas tierekisteristä. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

53 51 Taulukko 22. Taajamatieonnettomuudet vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain. 6 Kuolemaan joht. Henkilövahinkoon joht. Onnettomuusluokka onnettomuudet onnettomuudet Kuolleet Vuosi taajama- merkki tilastoll. taajama taajamamerkki tilastoll. taajama taajamamerkki tilastoll. taajama Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Taajamatieto on poliisilta peräisin, tieto tilastollisesta taajamasta taas tierekisteristä. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

54 52 Taulukko 23. Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet valta- ja kantateillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. 7 Huomaa, että tässä moottoritiet, moottoriliikennetiet ja muut kaksiajorataiset tiet sisältyvät toiminnallisiin tieluokkiin. Valta- ja Valtatiet Kantatiet kantatiet yht. Vuosi Rattijuopp. osuus Rattijuopp. osuus Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % % % % 11 2 % % % 21 5 % 18 2 % % 24 8 % 14 5 % % 11 % 47 6 % % % 49 1 % % 3 3 % 14 2 % % 32 6 % 99 7 % % 27 7 % % % % % % 54 9 % % % 42 7 % % % 5 % 34 % % 16 % 43 5 % % 9 % 4 % % 14 % 56 % % 8 13 % 26 4 % % 9 % 24 % % 22 % 1 % % 17 % 9 % % 13 8 % 57 5 % % 12 % 51 8 % % % % % % % 7 Rattijuopumustapauksissa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja on ollut vähintään,5 promillen humalassa tai poliisi on vahvoin perustein epäillyt tämän olevan humalassa mutta puhalluskoetta ei ole voitu suorittaa.

55 53 Taulukko 24. Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet seutu- ja yhdysteillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Seutu- ja Seututiet Yhdystiet yhdystiet yht. Vuosi Rattijuopp. osuus Rattijuopp. osuus Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % % % % % % % 46 4 % 88 3 % % 25 8 % 66 3 % % 6 % 15 7 % % 6 % 24 4 % % 71 3 % % % 51 4 % % % % 1 13 % % 66 8 % % % 24 4 % 86 1 % % 2 5 % 98 5 % % 73 1 % % % 89 6 % % % 78 % 118 % % 55 2 % 96 1 % % 31 % 51 % % 37 % 56 % % 25 % 57 % % 25 % 58 % % 17 % 36 8 % % 28 4 % 47 6 % % % % % % %

56 54 Taulukko 25. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet moottoriteillä, yksiajorataisilla moottoriliikenneteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä vuosina 214 ja 215 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Vuosi Moottoritiet Rattijuopp. osuus Rattijuopp. osuus Muut 2-ajorataiset tiet Moottoriliikennetiet HEVAonn Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % 5 % 37 8 % % 5 % % % 2 % 7 % % 29 7 % % 1 % 11 % % 5 % % 1 % 17 % % 49 6 % % 5 % % 2 5 % 3 33 % % 66 2 % % 2 % 72 3 % % 2 % % 11 % % 11 % % 28 % % 2 % % 11 % % 2 % % 2 % % % % 2 5 % 9 11 % % 9 % % % % %

57 55 Taulukko 26. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen luokan mukaan. Huomaa että tässä moottoritiet, moottoriliikennetiet ja muut kaksiajorataiset tiet sisältyvät toiminnallisiin tieluokkiin. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Taulukko 27. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 km) maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Taulukko 28. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuonna 215 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa 3,4 4,6 8,4 13,4 6, Varsinais-Suomi 5,9 7,6 9,4 13,1 8,5 Kaakkois-Suomi 6,2 6,5 11,1 18, 8,8 Pirkanmaa 4,4 6,7 9,2 12,1 6,5 Pohjois-Savo 5,3 6,5 9, 1,3 7, Keski-Suomi 5,5 6,8 1,2 13,5 7,6 Etelä- Pohjanmaa 7,4 1,1 12,2 14,2 1,3 Pohjois- Pohjanmaa 5,4 3,9 7,2 11,9 6,7 Lappi 6,4 11, 9, 5,1 7,7 Yhteensä 5, 6,4 9,2 12,7 7,3

58 56 Taulukko 29. Ely-keskuksen alue Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Kevyen liikenteen onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 214 ja 215 ELY-keskusten alueilla. Onnettomuudet Seuraukset Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet

59 57 Taulukko 3. ELY-keskuksen alue Hirvi- ja peuraonnettomuudet mukaan lukien omaisuusvahinkoonnettomuudet seurauksineen maanteillä vuosina 214 ja 215 ELYkeskusten alueilla. Peuraonnettomuuksiin sisältyvät törmäykset peurojen ja kauriiden kanssa, mutta eivät poro-onnettomuudet. Hirvionnettomuudet Peuraonnettomuudet Hirvieläinonn. Seuraukset Loukk. joht. Onn. yht. Kuol. joht. Loukk. joht. Onn. yht. yht Kuolleita Kuol. joht. Loukkaantuneita Vuosi 214 Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Vuosi 215 Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Keskiarvo

60 58 Taulukko 31. Ely-keskuksen alue Neljä maantietä, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuuksia/1 tiekilometriä) keskimäärin v. 214 ja 215 kultakin ELY-keskuksen alueelta. Vain vähintään 1 km:n pituiset tiet ovat mukana tarkastelussa. Tien numero Tienpituus (km) Henkilövahinko-onnett Onnettomuustiheys (hvjonn/ 1 tiekm/ vuosi) Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi

61 59 Taulukko 32. Neljä kuntaa, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys katuverkolla (onnettomuuksia / 1 katukilometriä) keskimäärin v. 214 ja 215 kultakin ELY-keskuksen alueelta. Tieto katujen pituudesta on peräisin kuntaliitolta. Ely-keskuksen alue Kunta Katupituus (km) Henkilövahinkoonnett Onnettomuustiheys (hvjonn/ 1 katukm/ vuosi) Uusimaa Helsinki ,8 Lahti ,1 Vantaa ,6 Porvoo ,6 Varsinais-Suomi Turku ,3 Pori ,7 Rauma ,8 Kankaanpää ,3 Kaakkois-Suomi Kotka ,9 Kouvola ,2 Hamina ,1 Imatra , Pirkanmaa Tampere , Valkeakoski ,6 Nokia ,3 Orivesi ,2 Pohjois-Savo Joensuu ,2 Pieksämäki ,1 Iisalmi ,5 Kuopio ,4 Keski-Suomi Jyväskylä ,2 Hankasalmi ,8 Laukaa ,4 Jämsä ,8 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki ,3 Vaasa ,5 Kokkola ,1 Kurikka ,9 Pohjois-Pohjanmaa Kajaani ,9 Oulu ,1 Nivala ,6 Ylivieska ,3 Lappi Rovaniemi ,1 Kemi ,6 Tornio ,8 Sodankylä ,8

62 6 Taulukko 33. Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Muilla pääteillä kuin moottori-, moottoriliikenne- tai muilla kaksiajorataisilla teillä taajamamerkin ulkopuolella tapahtuneet henkilövahinkoonnettomuudet vuosina 214 ja 215 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuudet Seuraukset Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Loukkaantuneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Onnettomuusluokka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

63 61 7 Kartat Karttojen onnettomuustiheydet ja -asteet on laskettu TARVA-ohjelmalla. Ohjelma laskee tien onnettomuusmäärän mallilla, jossa yhdistetään tiedot tiellä viiden vuoden aikana tapahtuneista onnettomuuksista ja samanlaisten teiden keskimääräisestä onnettomuusasteesta. Näin on vähennetty onnettomuuksien satunnaisvaihtelun vaikutusta karttoihin. Päätieverkko on karttoja varten jaettu pitkiksi jaksoiksi. Tarkastelu on tehty pääteiden liittymäväleittäin pyrkien kuitenkin vähintään 5 km:n tarkastelujaksoihin. Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys on ryhmitelty viiteen luokkaan siten, että jokaisessa luokassa on suurin piirtein yhtä monta tiekilometriä.

64 62 Henkilövahinko-onnettomuudet / 1 tiekm Kartta 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys päätieverkolla, TARVAohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

65 63 Henkilövahinko-onnettomuudet / 1 milj. autokm Kartta 2. Henkilövahinko-onnettomuuksien aste päätieverkolla, TARVAohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

66 64 Liikennekuolemat / 1 tiekm Kartta 3. Liikennekuolemien tiheys päätieverkolla, TARVA-ohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

67 65 Tien pinta Paljas, kuiva Paljas, märkä Urissa vettä Luminen Sohjoinen Jäinen Ajourat paljaat Ei tietoa Kartta 4. Henkilövahinko-onnettomuuksien jakauma (%) eri keliolosuhteissa ELY-keskuksittain vuonna 215.

68 66 Valoisuus Valoisa Hämärä Pimeä Valaistu Kartta 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien jakauma (%) eri valoisuusolosuhteissa ELY-keskuksittain vuonna 215.

69 67 8 Liikenneonnettomuustyyppikuvasto Liikenneonnettomuustyyppikuvasto Samat ajosuunnat (mikään ajoneuvoista ei ollut kääntymässä) Ohitus Kaksoisohitus Kaistanvaihto Kaistanvaihto Kylkikosketus Ajo liikkeelle Peräänajo jarruttavaan oikealle vasemmalle lähtevään ajoneuvoovoon ajoneu- 1 Samat ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon Peräänajo liikenne-esteen takia pysähtyneeseen ajoneuvoon Muu onnettomuus 19 Peräänajo käännyttäessä oikealle Muu törmäys käännyttäessä oikealle Peräänajo käännyttäessä vasemmalle Muu törmäys käännyttäessä vasemmalle 2 Vastakkaiset ajosuunnat (kohtaamisonnettomuus) Kohtaaminen suoralla Kohtaaminen kaarteessa Kohtaaminen ohitettaessa suoralla Kohtaaminen ohitettaessa kaarteessa U-käännös samaan suuntaan kulkevan ajoneuvon eteen Suistuminen väistämisen seurauksena Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi oikealle 3 Vastakkaiset ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi vasemmalle HUOM: Kuvastossa olevia koodeja 9, 19, 29 jne. voidaan käyttää, jos tyyppikuvastosta ei löydy suoraan onnettomuutta kuvaavaa tyyppiä, mutta se kuuluu selvästi johonkin ryhmään. Yrittäkää välttää tyyppiä 99. Muu onnettomuus 29 Muu onnettomuus 39 Kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen Kääntyminen samaan ajosuuntaan Kääntyminen eri ajosuuntiin 4 Risteävät ajosuunnat Ajo risteäviä ajosuuntia suoraan Pyöräilijä pyörätiellä risteyksessä Pyöräilijä pyörätiellä muualla U-käännös vastaantulevan eteen Junan ja ajoneuvon törmäys Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi oikealle 5 Risteävät ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi vasemmalle Kääntyminen oikealle Kääntyminen oi- Kääntyminen Kääntyminen va- Yhtäaikainen Pyörätietä ajavan toisen kealle vastaan- vasemmalle toisen semmalle risteä- vasemmalle pyöräilijän kään- eteen tai kylkeen tulevan eteen tai eteen tai kylkeen vän eteen tai kääntyminen tyminen ajoneuvon kylkeen kylkeen eteen tai kylkeen 6 Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) Muu törmäys käännyttäessä oikealle Ajoneuvo: Kuvastossa tarkoitetaan ajoneuvolla TLA 2 :ssä määriteltyjen kulkuneuvojen lisäksi myös raitiovaunua. Polkupyörä (mopo): Kuvastossa on kuviin 15,16, 34, 35, 41, 42 ja 55 merkitty pyörätietä ajava pyöräilijä. Muissa kuvissa voi pyöräilijä olla mikä tahansa ajoneuvo. Jalankulkija Muu onnettomuus 49 Muu onnettomuus 59 Muu onnettomuus 69 Jalankulkija suojatiellä Jalankulkija suo- Jalankulkija suo- Jalankulkija suo- Jalankulkija suo- Jalankulkija suo- ennen jatiellä risteyksen jatiellä, ajoneuvo jatiellä, ajoneuvo jatiellä, suojatie jatiellä, suojatien risteystä jälkeen kääntyi vasemmallpuolella kääntyi oikealle risteyksen ulko- eteen pysähtynyt ajoneuvo 7 Jalankulkijaonnettomuus (muualla kuin suojatiellä) Muu onnettomuus 79 Jalankulkija tuli Jalankulkija ylitti Jalankulkija pysähtyneenä Jalankulkija kulki Jalankulkija kulki Jalankulkija jalka- Junan ja jalankul- pysähtyneen muutoin ajorataa ajo- liikenteen suun- liikennettä vastaan käytävällä tai liikijan törmäys ajoneuvon takaa suojatien ulkopuolellradalltaakennekorokkeella 8 Tieltä suistuminen Muu onnettomuus 89 Suistuminen Suistuminen Suistuminen oikealle Suistuminen va- Suistuminen oike- Suistuminen va- Suistuminen tieltä oikealle suoralla vasemmalle oikealle semmalle oikealle alle vasemmalle semmalle va- risteyksessä suoralla kääntyvässä kääntyvässä kääntyvässä kaarteesstyvässä semmalle kään- 9 Muu onnettomuus kaarteessa kaarteessa kaarteessa Muu onnettomuus 99 Eläinonnettomuus Törmäys oikeaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Törmäys vasempaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Törmäys liikennekorokkeeseen Törmäys esteeseen ajoradalla Kumoonajo ajoradalla Peruutusonnettomuus Matkustaja nousemassa tai poistumassa ajoneuvosta Muu onnettomuus Tielaitos, Tiestötiedot 1999

70

71

72 ISSN-L X ISSN ISBN