Liikenneviraston tilastoja 9/2018. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2017

Transkriptio

1 Liikenneviraston tilastoja 9/218 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 217

2

3 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 217 Liikenneviraston tilastoja 9/218 Liikennevirasto Helsinki 218

4 Kannen kuva: Seppo Hinkula / vastavalo.fi Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 217. Liikennevirasto, väylä- ja liikennetietojen hallinta. Helsinki 218. Liikenneviraston tilastoja 9/ sivua. ISSN-L X, ISSN , ISBN Avainsanat: Liikenneonnettomuudet, maantiet, tilastot Tiivistelmä Maanteillä tapahtui vuonna 217 kaikkiaan poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 161 ja loukkaantui henkilöä. Verrattaessa vuoden 217 tilannetta vuosien keskiarvoon on henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vähentynyt 1 % ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä vähentynyt 11 %. Koko valtakunnan tieliikennekuolemista 7 % tapahtui maanteillä, ja henkilövahinko-onnettomuuksista 53 %. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui valtateillä 37 %, kantateillä 11 %, seututeillä 25 % ja yhdysteillä 28 %. Maanteiden liikennekuolemista 46 % tapahtui valtateillä. Pääteillä eli valta- ja kantateillä tapahtui yhteensä 89 liikennekuolemaa eli 55 % kaikista maanteiden liikennekuolemista. Pääteiden liikennekuolemien määrä laski 19 prosenttia vuodesta 216, jolloin pääteillä kuoli 11 henkilöä. Moottoriteillä kuoli kymmenen henkilöä ja muilla kaksiajorataisilla teillä kahdeksan. Moottoriliikenneteillä kuoli kaksi henkilöä. Taajamamerkein osoitetuilla alueilla tapahtui 16 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Liikenteessä kuoli näillä alueilla yhdeksän henkilöä. Taajamamerkin ulkopuolella tilastollisen taajaman alueella tapahtui niin ikään 16 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna kohtaamisonnettomuuksissa kuoli eniten, 54 ihmistä, mikä on 34 % kaikista maantieonnettomuuksissa kuolleista. Toiseksi eniten ihmisiä kuoli yksittäisonnettomuuksissa, 5 henkilöä (31 % maantieonnettomuuksissa kuolleista). Vuoteen 216 verrattuna kohtaamisonnettomuuksissa kuoli 21 henkilöä vähemmän, ja yksittäisonnettomuuksissa 16 henkilöä vähemmän. Henkilövahinkoihin johti 297 kevyen liikenteen onnettomuutta vuonna 217. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä, neljä vähemmän kuin vuonna 216. Verrattaessa vuotta 217 viiden vuoden keskiarvoon kevyen liikenteen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 76 vähemmän (28 vähemmän kuin vuonna 216), ja niissä kuolleiden määrä oli 13 prosenttia pienempi. Eläinonnettomuuksista yleisimpiä ovat hirvi- ja peuraonnettomuudet. Vuonna 217 hirvionnettomuuksissa kuoli edellisen vuoden tavoin kolme henkilöä. Vuonna 217 hirvionnettomuuksissa loukkaantui 142 ihmistä ja peuraonnettomuuksissa 31. Hirvieläinonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä oli lähes sama, kuin vuonna 216. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset vuonna 217 olivat noin 1,4 miljardia euroa, josta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osuus oli,43 miljardia.

6 4 Trafikolyckor på landsvägar 217. Trafikverket, hantering av trafikleds- och trafikdata Helsingfors 218. Trafikverkets statistik 9/ sidor. ISSN-L X, ISSN , ISBN Nyckelord: trafikolyckor, landsvägar, statistik Sammanfattning På landsvägar inträffade det 217 totalt polisrapporterade personskadeolyckor. I olyckorna omkom 161 och skadades personer. En jämförelse av situationen år 217 med medeltalet för åren visar att antalet personskadeolyckor minskade med 1 % och att antalet omkomna i trafikolyckor minskade med 11 %. Av dödsolyckorna i vägtrafiken i hela landet skedde 7 procent på landsvägar, av personskadeolyckorna 53 procent. Av personskadeolyckorna inträffade 37 % på riksvägar, 11 % på stamvägar, 25 % på regionvägar och 28 % på förbindelsevägar. Av dödsolyckorna på landsvägar inträffade 46 % på riksvägar. På huvudvägarna, dvs. riks- och stamvägarna, omkom sammanlagt 89 personer, vilket utgör 55 % av alla omkomna på landsvägar. Antalet omkomna i trafiken minskade med 19 procent från 216, då 11 personer omkom på huvudvägarna. På motorvägarna omkom 1 personer och på övriga vägar med två körbanor åtta personer. Två personer omkom i olyckor på motortrafikleder. Av personskadeolyckorna inträffade 16 % på markerade tätortsområden. I dessa områden omkom nio personer. Av personskadeolyckorna inträffade likaså 16 % i områden som utgör s.k. statistiska tätorter, utanför de markerade tätortsområdena. I dessa olyckor omkom 23 personer. Angett enligt olycksklass, förolyckades de flesta, 54 personer, i mötesolyckor, vilket är 34 procent av alla omkomna på landsvägarna. Näst flest dödsfall, 5 personer, inträffade i singelolyckor (31 % av alla dödsolyckor på landsvägar). Det omkom 21 färre i mötesolyckor och 16 färre i singelolyckor jämfört med året innan. Antalet personskadeolyckor som involverade fotgängare, cyklister eller mopedister var 297. I dessa olyckor omkom 23 personer, fyra färre än 216. En jämförelse av år 217 med ett fem års medeltal visar att det inträffade 76 färre personskadeolyckor som involverade fotgängare, cyklister eller mopedister (28 färre än 216), och att antalet dödsfall i dessa olyckor minskade med 13 procent. Av djurolyckorna var älg- och hjortolyckor vanligast. År 217 omkom tre personer i älgolyckor, lika många som året innan. Under 217 skadades 142 personer i älgolyckor och 31 i hjortolyckor. Antalet personer som skadades i hjortdjursolyckor var nästan det samma som 216. Kostnaderna som orsakades av personskadeolyckorna på landsvägarna år 217 var cirka 1,4 miljarder euro, varav dödsolyckornas andel var,43 miljarder euro.

7 5 Traffic accidents on public roads in 217. Finnish Transport Agency, Infrastructure and Transport Data Management Helsinki 218. Statistics of the Finnish Transport Agency 9/ pages. ISSN-L X, ISSN , ISBN Keywords: traffic accidents, public roads, statistics Abstract During 217, a total of 2,348 personal injury accidents on public roads were reported to the police. The accidents resulted in 161 fatalities and 3,125 non-fatal injuries. As compared with the average figures for , the number of personal injury accidents decreased by 1% and the number of fatalities decreased by 11%. Of all traffic fatalities in Finland, 7% occurred on public roads, as did 53% of all personal injury accidents. The proportions of personal injury accidents on various public road types varied: 37% on main roads; 11% on secondary roads; 25% on regional roads and 28% on connecting roads. Of the total number of fatalities on all public roads, 46 % happened on main roads. The total number of fatalities on main and secondary roads was 89, i.e. 55% of all fatalities happened on public roads. The number of fatalities decreased by 19% compared to 216, when there were 11 deaths on main roads. There were ten deaths on motorways and eight on other dual-carriageways. In 217, there were two deaths on semi-motorways. 16% of personal injury accidents took place in areas marked with built-up area signs. These accidents resulted in nine fatalities. Similarly, 16% of personal injury accidents occurred within statistically defined built-up areas outside built-up area sign, and they resulted in 23 fatalities. The number of fatalities was the highest when it came to head-on collisions: there were 54 resulting fatalities, which accounted for 34% of all fatalities on public roads. The second-highest number of fatalities occurred in single-vehicle accidents: 5 persons died in them, which was 31 % of all fatalities on public roads. There was 21 fewer fatalities in head-on collisions and 16 fewer fatalities in single-vehicle accidents compared to 216. The number of personal injury accidents to pedestrians, cyclists and mopeds was 297. These accidents resulted in 23 fatalities, four fewer than in 216. As compared with the averages for , the number of personal injury accidents decreased by 76 (28 fewer than in 216), and the number of fatalities in them decreased by 13 %. Collisions with animals typically involved elk and deer. In 217, there were three fatalities resulting from accidents involving moose, the same number as in 216. In 217, 142 people were injured in moose-related accidents. Deer-related accidents resulted in 31 injuries. The number of injuries in elk and deer accidents remained almost the same as in 216. The estimated costs of personal injury accidents on public roads in 217 amounted to about 1.4 billion euro, of which fatal accidents accounted for.43 billion.

8 6 Esipuhe Tilasto Liikenneonnettomuudet maanteillä 217 perustuu Liikenneviraston liikenneonnettomuustietojärjestelmään, josta on liittymä tierekisteriin. Poliisilta saatujen liikenneonnettomuustietojen korjaaminen ja täydentäminen on ostettu vuodesta 29 lähtien Tilastokeskukselta, tätä ennen Destialta. Liikennekuolemat tarkistettiin Tilastokeskuksen virallisen tilaston suhteen. Lisäksi Liikennevakuutuskeskukselta saatiin tutkijalautakunta-aineistoa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joiden perusteella onnettomuustietoja täydennettiin. Julkaisu käsittelee maanteiden vuoden 217 liikenneonnettomuuksia seurauksineen ja vertailutietona vuoden 216 onnettomuuksia. Joissakin kuvissa ja taulukoissa on seurattu kehitystä pidemmältäkin ajanjaksolta. Julkaisussa on tilastoitu pääasiassa henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on tarkasteltu onnettomuusluokkina sekä tarkemmin hirvionnettomuuksien osalta. Julkaisun alussa esitellään liikenneonnettomuuksiin liittyviä peruskäsitteitä. Liikenneturvallisuutta tarkastellaan onnettomuuksien vakavuuden ja seurausten osalta erilaisten tiestöä kuvaavien muuttujien avulla, osallislajeittain ja onnettomuusluokittain. Tässä tilastossa esitetään kuitenkin vain osa onnettomuustietojen hyväksikäyttömahdollisuuksista. Erilaisia taulukoita ja tiedostoja sekä kuvia ja karttoja on mahdollista tilata Liikennevirastosta. Julkaisun toimittamisesta ja kokoamisesta ovat vastanneet Milla Niemi ja Antti Lempinen Insinööritoimisto K. Nykänen Oy:stä. Liikennevirastossa työstä on vastannut Seppo Sarjamo. Helsingissä marraskuussa 218 Liikennevirasto Tieto-osasto/Väylä- ja liikennetietojen hallinta

9 7 Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY TAUSTATIETOJA Liikenneonnettomuuksien tilastointi Maanteiden liikenneonnettomuuksien tilastointi Turvallisuustavoitteet LIIKENNETURVALLISUUS VUONNA Onnettomuusmäärä ja vakavuus Onnettomuuksien tapahtumapaikat Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys Liikenneonnettomuudet pääteillä Liikenneonnettomuudet taajamateillä Onnettomuusluokat Henkilövahinko-onnettomuusluokat Omaisuusvahinko-onnettomuusluokat Onnettomuuksiin osalliset Liikenneonnettomuustietoja ELY-keskusten alueilla Onnettomuuskustannukset KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO KUVAT TAULUKOT KARTAT LIIKENNEONNETTOMUUSTYYPPIKUVASTO... 68

10 8 Käsitteiden määrittely Yleiset käsitteet Liikenneonnettomuus Käytetään myös nimitystä "onnettomuus" Kuolemaan johtanut onnettomuus Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus eli henkilövahinko-onnettomuus Loukkaantunut henkilö Omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus Moottoriajoneuvoonnettomuus Omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta johtunut liikennetapaturma, jossa on ollut osallisena ainakin yksi liikkuva ajoneuvo. Tässä tilastojulkaisussa on käsitelty pääsääntöisesti henkilövahinkoihin johtaneita tieliikenteessä tapahtuneita liikenneonnettomuuksia. Onnettomuus, jonka seurauksena vähintään yksi henkilö on kuollut 3 vrk:n kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta vähintään yksi henkilö on loukkaantunut Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet yhteensä. Henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairausloma) tai operatiivista hoitoa, esimerkiksi tikkejä. Jos henkilö on saanut mustelmia, naarmuja tai muuta sellaista, joista ei aiheudu edellä mainittua hoitoa, häntä ei katsota loukkaantuneeksi. Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut tai loukkaantunut. Onnettomuus, jossa on ainakin yhtenä osallisena jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija. Onnettomuus, jossa on osallisena ainakin yksi moottoriajoneuvo. Ei sisällä kevyen liikenteen onnettomuuksia. Maantiet Tiet, joilla Liikennevirasto toimii tienpitäjänä. Maantiet luokitellaan toiminnallisesti seuraavasti: Valtatiet Kantatiet (valta- ja kantatiet muodostavat päätiet) Seututiet Yhdystiet Moottori- ja moottoriliikennetiet sisältyvät em. luokkiin, ellei toisin ole ilmoitettu.

11 9 Onnettomuustiheys (onn./1 km) Onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) Onnettomuuksien määrä vuodessa laskettuna sataa tiekilometriä kohti. Onnettomuuksien määrä vuodessa jaettuna vuosittaisella liikennesuoritteella Onnettomuusluokan määrittely Yksittäisonnettomuus Osallisena yksi moottoriajoneuvo Yleisimmät onnettomuustilanteet Ohitusonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Joku osallinen oli ohittamassa. Kääntymisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja, joista ainakin yksi oli kääntymässä. Ei sisällä ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Risteämisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Joku osallisista oli tulossa risteävältä tieltä. Ei sisällä kääntymis- eikä ohitusonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Osalliset tulossa vastakkaisista suunnista. Ei sisällä kääntymis-, ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Peräänajo-onnettomuus Osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Ei sisällä ohituseikä kääntymisonnettomuuksia. Jalankulkijaonnettomuus Osallisena ajoneuvon lisäksi jalankulkija. Polkupyöräonnettomuus Osallisena polkupyörä. Ei sisällä jalankulkijaonnettomuuksia. Mopedionnettomuus Osallisena mopedi. Ei sisällä jalankulkija- eikä polkupyöräonnettomuuksia. Eläinonnettomuus Moottoriajoneuvon ja eläimen välinen onnettomuus. Hirvieläinonnettomuus Moottoriajoneuvon ja hirven tai peuran välinen onnettomuus Muu onnettomuus Sisältää onnettomuudet joissa on osallisena harvinaisempia moottoriajoneuvoja, kuten juna, maatalouskone tai moottorikelkka, sekä edellisiin ryhmiin kuulumattomat onnettomuudet.

12 1 1 Taustatietoja 1.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista kerätään Suomessa kolmella taholla neljään eri rekisteriin: 1. poliisin tietojärjestelmään (PATJA), joka on myös Tilastokeskuksen ylläpitämän virallisen tilaston perusta 2. vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastoon (OTI, LVK) 3. tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista koottuun onnettomuustietorekisteriin (OTI, LVK) 4. sairaaloiden hoitoilmoitusjärjestelmään (HILMO). Liikennevirasto saa liikenneonnettomuustiedot Tilastokeskukselta. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa on onnettomuustietoja liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Liikennevakuutusyhtiöt saavat vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksilla tietoja useammasta tapahtuneesta liikennevahingosta kuin muut viranomaiset. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkintaa ja hallinnoi niistä kerättyä tietoa. Lisäksi OTI saa vakuutusyhtiöiltä kattavat liikennevahinkotilastot. Hoitoilmoituksista kootaan valtakunnalliset hoitoilmoitusrekisterit. Tiedot kerätään asiakas- tai potilaskohtaisesti hoitojakson päättyessä sekä vuoden lopussa laitoksissa sisällä olevista potilaista. Tiedot ilmoittaa palvelun tuottaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 1.2 Maanteiden liikenneonnettomuuksien tilastointi Liikennevirasto (aiemmin Tiehallinto/Tielaitos/TVH) on vuodesta 1967 lähtien tilastoinut poliisin ilmoittamat liikenneonnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet Liikenneviraston hoitamilla maanteillä. Vuoden 1995 alusta poliisi on toimittanut liikenneonnettomuustiedot sähköisesti kaikista kihlakunnista. Vuosina Tiehallinto teetti poliisin ilmoittamien onnettomuustietojen korjaamisen ja täydentämisen Destialla (entinen Tieliikelaitos). Tätä ennen korjaukset tehtiin tiepiireissä. Vuoden 29 alussa Liikenneviraston oma onnettomuusrekisteri lopetettiin ja Tilastokeskus ylläpitää Liikenneviraston tieliikenneonnettomuusrekisteriä. Tästä rekisteristä Liikennevirasto saa tarvitsemansa onnettomuustiedot. Liikenneviraston onnettomuustietojen ylläpitotyö muuttui eräiltä periaatteiltaan, kun se siirtyi Tilastokeskuksen tehtäväksi vuoden 29 alusta. Aiemmin poliisilta saatujen onnettomuustietojen tarkistus ja korjaus perustuivat sanallisiin tapahtumakuvauksiin; vuoden 29 alusta pääpaino on ollut koodimuotoisten tietojen loogisuustarkastuksissa ja koordinaattitietojen sekä Tilastokeskuksen käytössä olevien rekisterien hyödyntämisessä. Tämän julkaisun liikenneonnettomuustietojen raportoinneissa on käytetty aineistoa, joka on valmistunut mennessä. Raportissa esitetyt Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tiedot ovat ennakkotietoja, jotka on saatu lokakuussa 218.

13 11 Onnettomuustietojen mukana poliisi raportoi myös joitakin onnettomuuspaikalla tapahtumahetkellä vallinneita tiestöä koskevia tietoja, kuten nopeusrajoitus ja taajamamerkin alue. Vastaavat tiedot voidaan liittää onnettomuustietoihin myös Liikenneviraston tierekisteristä. Koska näissä tiedoissa on toisinaan eroja, on tämän julkaisun taulukoissa ja kuvissa pyritty kertomaan, perustuuko tieto poliisin ilmoitukseen vai tierekisteriin. Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden peittävyystutkimuksen (LINTU-julkaisuja 7/212) mukaan Tilastokeskuksen onnettomuustilastoon tulee vain 3 % tieliikenteessä loukkaantuneista. Tilasto peittää parhaiten henkilöautojen kuljettajien loukkaantumiset (63 %) ja huonoiten pyöräilijöiden loukkaantumiset (24 %). 1.3 Turvallisuustavoitteet Vuonna 212 liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta julkaisi valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman vuoteen 214 (LVM 212, Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 214). Suunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 22 tieliikennekuolemia olisi enintään 136 ja tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä enintään Vuoden 216 joulukuussa valtioneuvosto teki uuden periaatepäätöksen liikenneturvallisuuden parantamiseksi (Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi - tiedosta liikenneturvallisuutta Liikennekuolemat ja tavoite vuoteen 22 4 Tavoite Tieliikenne Maantiet Päätiet Kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat ovat korkean turvallisuustason maita. Euroopan Unionin tilastoissa (alustava aineisto; syyskuu 218) vuoden 218 keskiarvo oli 5, kuollutta sataa tuhatta asukasta kohden. Suomessa vastaava luku oli 4,2 (Tilastokeskus), Ruotsissa 2,5 (Statistika centarlbyrån, Transporstyrelsen), Tanskassa 3, (Danmarks statistik) ja Norjassa 2, (Statistisk sentralbyrå). Vuoteen 216 verrattuna liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä laski kaikissa näissä maissa. Vertailua vaikeuttavat erot tilastoinnissa; osassa maista liikenteessä tehtyjä itsemurhia ei lasketa liikennekuolemiksi, toisin kuin Suomessa.

14 12 Valtioneuvoston vuonna 212 antaman, liikenneturvallisuuden parantamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti on asetettu tavoite, jonka mukaan koko Suomen tieverkon henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä vuonna 22 on alle 75 % vuoden 21 tasosta. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 217; lukumääräisesti vuoden 22 tavoitetaso tarkoittaa henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, ja vuonna 217 henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtui (Tilastokeskuksen ennakkotieto lokakuussa 218).

15 13 2 Liikenneturvallisuus vuonna Onnettomuusmäärä ja vakavuus Maanteillä tapahtui vuonna 217 kaikkiaan 148 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 161 ja loukkaantui 77 henkilöä. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 22 kpl, joissa loukkaantui 348 henkilöä. Maantieliikenteessä kuoli siis 161 ja loukkaantui 3125 tienkäyttäjää v Alla olevissa kuvissa näkyy kuolleiden ja loukkaantuneiden jakaantuminen erilaisille teille. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kuolleet Loukkaantuneet kadut ja yksityistiet muut maantiet päätiet kadut ja yksityistiet muut maantiet päätiet Vuonna 217 henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 24 % vähemmän ja niissä kuoli 23 % vähemmän ihmisiä kuin sitä edeltäneenä kymmenenä (27 216) vuonna keskimäärin. Verrattaessa vuoden 217 tilannetta vuosien keskiarvoon on henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vähentynyt kymmenen prosenttia, ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä vähentynyt 11 prosenttia.

16 Onnettomuuksien tapahtumapaikat Vuonna 217 maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui valtateillä 37 %, kantateillä 11 %, seututeillä 25 % ja yhdysteillä 28 %. Lisäksi yksi henkilö kuoli kevytliikenteen tiellä. Valtateillä kuolleiden osuus kaikista maanteillä kuolleista laski hieman edellisestä vuodesta ja oli 46 % maanteillä kuolleista. Koko valtakunnan tieliikennekuolemista 7 % tapahtui maanteillä, henkilövahinko-onnettomuuksistakin 53 %. Henkilövahinko-onnettomuuksista 16 % tapahtui teillä, joilla oli onnettomuuden tapahtuessa nopeusrajoitus 1 tai 12 km/h. Talvirajoitusten takia nämä onnettomuudet tapahtuivat pääasiassa kesäaikana. Liikennekuolemista näiden nopeusrajoitusten alueella tapahtui 19 %. Alueilla, joilla oli rajoitusarvo 6 km/h tai sitä pienempi, tapahtui 36 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Näiden teiden osuus liikennekuolemista oli 21 %. Kuolleiden ja loukkaantuneiden ihmisten määrä suhteessa henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään oli korkeilla nopeusrajoituksilla 1,5 ja matalilla 1,3 kun se koko tieverkolla oli keskimäärin 1, Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys Tieluokittain tarkasteltuna henkilövahinko-onnettomuusaste oli alhaisin moottoriteillä, 2,6 onnettomuutta 1 miljoonaa autokilometriä kohden. Moottoriliikenneteiden henkilövahinko-onnettomuusaste oli 2,7 ja muiden kaksiajorataisten teiden 7,3 onn./1 milj. autokm. Korkein henkilövahinko-onnettomuusaste oli yksiajorataisilla yhdysteillä, 1,3 onn./1 milj. autokm. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusaste oli kaikilla maanteillä koko maassa 6,1 onn./ 1 milj. autokm. Vuonna 216 kaikkien maanteiden onnettomuusaste oli 6,5 onn./1 milj. autokm. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys oli suurin muilla kaksiajorataisilla teillä kuin moottoriteillä, 49,9 onnettomuutta sataa tiekilometriä kohden. Moottoriteiden henkilövahinko-onnettomuustiheys oli 23, ja moottoriliikenneteiden 1,4 onn./1 tiekm. Kaikkien maanteiden henkilövahinko-onnettomuustiheys oli 3, onn./1 tiekm, mikä oli hieman vuoden 216 onnettomuustiheyttä 3,2 alhaisempi Liikenneonnettomuudet pääteillä Pääteillä (valta- ja kantatiet) tapahtui yhteensä 89 liikennekuolemaa eli 55 % kaikista maanteiden liikennekuolemista. Moottoriteillä kuoli kymmenen henkilöä, kun edellisenä vuonna kuolleita oli seitsemän. Moottoriliikenneteillä kuoli kaksi henkilöä, kaksi vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Muilla 2-ajorataisilla teillä kuoli kahdeksan henkilöä (kolme vuonna 216). Pääteillä tapahtui yhteensä henkilövahinko-onnettomuutta, mikä oli 48 % kaikista maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui moottoriteillä 25 (vuonna 216 henkilövahinko-onnettomuuksia oli 19), moottoriliikenneteillä 12 (2) ja muilla 2-ajorataisilla teillä 251 (246). Moottoriteillä 43 % henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia ja 31 % peräänajoja. Muilla 2-ajorataisilla teillä eniten henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui peräänajo-onnettomuuksien luokassa, joita oli 31 % ko. teillä ajetuista henkilövahinko-onnettomuuksista.

17 15 Muilla pääteillä kuin moottori-, moottoriliikenne- tai 2-ajorataisilla teillä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 71 henkilöä. Vuonna 216 kuolleita oli 96. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia muilla pääteillä tapahtui 765 (843 vuonna 216). Näiden teiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 45 % oli kohtaamisonnettomuuksia. 4 4 Liikennekuolemat muut muut tiet tiet päätiet päätiet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet muut tiet päätiet Liikenneonnettomuudet taajamateillä Taajamamerkein osoitetuilla alueilla tapahtui 16 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista (18 % vuonna 216). Liikenteessä kuoli edellä mainituilla alueilla yhdeksän henkilöä, kymmenen vähemmän kuin vuonna 216. Tavallisilla yksiajorataisilla teillä tilastollisen taajaman alueella taajamamerkin ulkopuolella tapahtui 16 % henkilövahinko-onnettomuuksista (14 % vuonna 216) ja näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä (16 henkilöä vuonna 216). Taajamamerkein osoitetuilla alueilla onnettomuusluokka, jossa tapahtui eniten henkilövahinko-onnettomuuksia, oli yksittäisonnettomuudet (73 onnettomuutta). Niiden määrä kuitenkin laski 27 % edellisvuoteen verrattuna. Seuraavaksi eniten tapahtui polkupyörä- ja risteämisonnettomuuksia. Tilastollisen taajaman alueella eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksittäisonnettomuuksien luokassa (28 % kaikista tilastollisen taajaman alueella tapahtuneista onnettomuuksista).

18 Onnettomuusluokat Henkilövahinko-onnettomuusluokat Määrällisesti eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksittäisonnettomuuksien luokassa. Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 38 % oli yksittäisonnettomuuksia vuoden 216 tavoin. Eniten ihmisiä kuoli kohtaamisonnettomuuksissa, 54 henkilöä, eli 34 % kaikista maanteillä kuolleista. Toiseksi eniten ihmisiä kuoli yksittäisonnettomuuksissa, 5 henkilöä. Vuoteen 216 verrattuna kohtaamisonnettomuuksissa kuoli 21 henkilöä vähemmän, ja yksittäisonnettomuuksissa 16 henkilöä vähemmän. Henkilövahinkoihin johti 297 kevyen liikenteen onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä, neljä vähemmän kuin vuonna 216. Kevyen liikenteen osuus maanteiden kuolemista oli 14 %. Verrattaessa vuotta 217 vuosien keskiarvoon kevyen liikenteen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 76 vähemmän, ja niissä kuolleiden määrä oli 13 % pienempi, kuin tarkastelujaksolla keskimäärin. Henkilövahinkoja onnettomuuksissa aiheutui yleensä suojattomalle osapuolelle, jolla tarkoitetaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä sekä mopoilijoita. Eläinonnettomuuksista yleisimpiä ovat hirvi- ja peuraonnettomuudet. Vuonna 217 hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä (myös edellisenä vuonna kolme ihmistä). Vuonna 217 maanteiden hirvionnettomuuksissa loukkaantui 142 ihmistä ja peuraonnettomuuksissa 31 (yhteensä 173). Loukkaantuneiden määrä hirvieläinonnettomuuksissa oli lähes sama kuin edellisenä vuonna, jolloin loukkaantuneita oli yhteensä Omaisuusvahinko-onnettomuusluokat Vuonna 217 tapahtuneista poliisin raportoimista omaisuusvahinko-onnettomuuksista 33 % kuului eläinonnettomuuksien luokkaan, kun edellisenä vuonna vastaava osuus oli 35 %. Seuraavaksi suurin onnettomuusluokka olivat yksittäisonnettomuudet, joiden osuus kaikista omaisuusvahinko-onnettomuuksista oli 29 %. Selvästi pienimmät omaisuusvahinko-onnettomuuksien määrät olivat kevyen liikenteen onnettomuusluokissa. Omaisuusvahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia ei tavallisesti ilmoiteta poliisille. 2.4 Onnettomuuksiin osalliset Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisista liikenneyksiköistä noin kaksi kolmasosaa oli henkilöautoja. Yli 65-vuotiaiden kuljettajien osuudet olivat suuria kevyen liikenteen onnettomuuksissa, alle 18-vuotiaiden osuudet sekä kevyen liikenteen että moottoripyörien onnettomuuksissa. Henkilövahinko-onnettomuuksiin joutuneista mopoilijoista 81 % oli alle 18-vuotiaita. Polkupyöräilijöistä 28 % ja jalankulkijoista 2 % oli alle 18-vuotiaita. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 2 %:ssa ja henkilövahinko-onnettomuuksista 13 %:ssa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja oli alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen. Pääteillä tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista kahdeksassa prosentissa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja oli rattijuoppo. Muille maanteille vastaava luku oli 14 %. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna

19 17 yksittäisonnettomuudet olivat useimmin rattijuopumustapauksia, pääteiden henkilövahinkoon johtaneista yksittäisonnettomuuksista 17 % ja muiden maanteiden yksittäisonnettomuuksista 24 %. Osallislajeittain tarkasteltuna selvästi eniten kuolleita oli henkilöauton kuljettajien ja matkustajien joukossa. Onnettomuuksissa kuoli 88 henkilöauton kuljettajaa ja 25 matkustajaa, mikä on 7 % maantieonnettomuuksissa kuolleista. Moottoripyörällä tai kevytmoottoripyörällä onnettomuuksiin joutuneiden joukossa oli 7 kuollutta (13 kuollutta vuonna 216). Jalankulkijoita kuoli 14 ja pyöräilijöitä seitsemän. Kuolleiden pyöräilijöiden määrä oli matalampi kuin viiden vuoden keskiarvo (vuosina kuoli keskimäärin kymmenen pyöräilijää). Jalankulkijoita kuoli yksi vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Mopedisteja kuoli vuonna 217 kaksi, eli saman verran kuin vuosina keskimäärin. 2.5 Liikenneonnettomuustietoja ELY-keskusten alueilla Lukumääräisesti eniten henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia (65) tapahtui vilkkaasti liikennöidyllä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, jossa myös liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä oli suurin, 37 henkilöä. Vuoteen 216 verrattuna kuolleiden määrä on lisääntynyt eniten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (19 24) ja vähentynyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (35 22). Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusaste oli koko maassa 6,1 onn./1 milj. autokm. ELY-keskuksittain tarkasteltuna onnettomuusaste oli suurin Etelä-Pohjanmaalla (7,9) ja pienin Lapissa (4,1). Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys oli puolestaan suurin Uudenmaan ELY-keskuksen (7,2 onn./1 km) ja pienin Lapin ELY-keskuksen alueella (,8 onn./1 km). Koko maan onnettomuustiheys oli 3, onn./1 km. Kevyen liikenteen henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, 77 onnettomuutta, ja vähiten Lapin ELYkeskuksen alueella, 4 onnettomuutta. 2.6 Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksista aiheutuu sekä reaalitaloudellisia että hyvinvoinnin menetyksiä. Onnettomuuskustannukset on laskettu menetelmällä, joka perustuu yhteiskunnalliseen maksuhalukkuuteen. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden kustannuksen on arvioitu olevan , loukkaantumiseen johtaneen onnettomuuden keskimäärin ja omaisuusvahinkoon johtaneen onnettomuuden 3 2. Näitä kustannuslukuja on korjattu ns. edustavuuskertoimilla, jolloin on otettu huomioon, että vain osa onnettomuuksista tulee tilastoihin. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset maanteillä vuonna 217 olivat noin 1,4 miljardia, josta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osuus oli,43 mrd..

20 18 3 Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 1. Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14. Kuva 15. Suomessa tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä eri tilastojen mukaan vuosina Väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä Pohjoismaissa vuosina Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuosina sekä tavoite vuoteen 22. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet maanteillä vuosina Maanteillä tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onnettomuuksia/1 milj. autokm) maanteillä vuosina Liikennesuorite-, henkilövahinko-onnettomuus- ja vakavuusindeksit maanteillä vuosina Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä nopeusrajoituksittain (km/h) maanteillä vuosina 216 ja 217. Henkilövahinkoon johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet maanteillä vuosina Henkilövahinkoon johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muut onnettomuudet maanteillä vuosina Kuolleiden määrä yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuuksissa maanteillä vuosina Kuolleiden määrä mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa maanteillä vuosina Liikenteessä kuolleet erilaisilla maanteillä vuonna 217 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Kuva 16. Liikenteessä kuolleet ELY-keskusten alueilla vuosina Kuva 17. Kuva 18. Kuva 19. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste ELY-keskusten alueilla vuonna 217. Henkilö- sekä omaisuusvahinkoon johtaneet hirvi- ja peuraonnettomuudet maanteillä vuosina

21 19 Kuva 2. Kuva 21. Kuva 22. Kuva 23. Kuva 24. Kuva 25. Pääteillä ja muilla maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden jakautuminen onnettomuusluokkiin vuonna 217. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 217 tunneittain sekä rattijuopumustapausten määrät. Henkilövahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Henkilövahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija- ja eläinonnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Omaisuusvahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis-, peräänajo- ja eläinonnettomuudet vuosina Omaisuusvahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet vuosina

22 2 4 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Tieliikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Tilastokeskuksen (TK) tilastojen mukaan koko maassa. Maanteiden liikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) tilastojen mukaan. Katujen ja yksityisteiden liikenneonnettomuudet Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) mukaan vuosina 216 ja 217. Taulukko 4. Onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 tiekm) ja -aste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuosina 216 ja 217 tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä ELYkeskusten alueilla vuosina 216 ja 217. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä maakunnittain vuosina 216 ja 217. Taulukko 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuutta 1 tiekilometriä kohti) pääteillä ja muilla teillä maakunnittain vuonna 217. Taulukko 9. Taulukko 1. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuonna 217 nopeusrajoituksittain toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset kuukausittain maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset viikonpäivittäin maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset onnettomuusluokittain maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta eri valoisuusolosuhteissa. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta eri keliolosuhteissa. Osalliset maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksissa vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Kuolleet ja loukkaantuneet osallislajeittain maanteiden onnettomuuksissa vuonna 217 sekä keskiarvo vuosilta

23 21 Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 2. Taulukko 21. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Maanteillä liikenteessä kuolleiden henkilöiden jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Henkilövahinkoon johtaneet päihdeonnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina 216 ja 217. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet, niissä kuolleet 216 ja 217 tunneittain maanteillä sekä rattijuopumustapausten osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista vuonna 217. Taajamatieonnettomuudet vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. Taulukko 22. Taajamatieonnettomuudet vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain. Taulukko 23. Taulukko 24. Taulukko 25. Taulukko 26. Taulukko 27. Taulukko 28. Taulukko 29. Taulukko 3. Taulukko 31. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet valta- ja kantateillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet seutu- ja yhdysteillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet moottoriteillä, yksiajorataisilla moottoriliikenneteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 217 ELYkeskusten alueilla toiminnallisen luokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 tiekm) maanteillä vuonna 217 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuonna 217 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. Kevyen liikenteen onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. Hirvionnettomuudet mukaan lukien omaisuusvahinko-onnettomuudet seurauksineen maanteillä vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. Neljä maantietä, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuuksia/1 tiekilometriä) keskimäärin v. 216 ja 217 kultakin ELY-keskuksen alueelta.

24 22 5 Kuvat Tilastokeskuksen luvut sekä liikennevakuutuksen perusteella korvattuja onnettomuuksia koskevat luvut on saatu ennakkotietona lokakuussa 218. Kuva 1. Suomessa tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä eri tilastojen mukaan vuosina LVK = Liikennevakuutuksen perusteella korvatut liikenneonnettomuudet (Lähde: Onnettomuustietoinstituutti). Tieto puuttuu vuosien 216 ja 217 osalta. TK = Koko maassa tapahtuneet poliisin Tilastokeskukselle ilmoittamat liikenneonnettomuudet. Tieto kuolemaan johtaneista onnettomuuksista puuttuu vuoden 217 osalta. Liikennevirasto = Maanteillä tapahtuneet poliisin ilmoittamat liikenneonnettomuudet

25 Suomi Norja Ruotsi Tanska kuolleita / 1 asukasta Kuva 2. Väkilukuun suhteutettu tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä Pohjoismaissa vuosina (Lähde: Nordisk Vägforum) 1 4 Koko maa Maantiet Tavoite Kuva 3. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet vuosina sekä tavoite vuoteen 22. (Lähde koko maan osalta Tilastokeskus. Vuoden 217 luku on ennakkotieto.) 1 Huomaa, että Ruotsissa liikennekuolemien tilastointi muuttui vuonna 21, kun liikenteessä tehdyt itsemurhat jätettiin pois liikennekuolemien määrästä. Norjassa liikenteessä tehdyt itsemurhat jätettiin pois tilastoista vuonna 211.

26 24 4 Moottoriajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Kuva 4. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet maanteillä vuosina Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuva 5. Maanteillä tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina

27 25 14 Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuva Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onnettomuuksia/1 milj. autokm) maanteillä vuosina Kuva 7. Liikennesuorite-, henkilövahinko-onnettomuus- ja vakavuusindeksit maanteillä vuosina (Vuosi 27 = 1)

28 Kuva 8. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä nopeusrajoituksittain (km/h) maanteillä vuosina 216 ja 217. (Nopeusrajoitustieto perustuu poliisin ilmoitukseen)

29 Kuva yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Henkilövahinkoon johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet maanteillä vuosina Kuva 1. mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Henkilövahinkoon johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muut onnettomuudet maanteillä vuosina

30 Kuva 11. yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Kuolleiden määrä yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuuksissa maanteillä vuosina mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Kuva 12. Kuolleiden määrä mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa maanteillä vuosina

31 29 Keskiarvo ,8 32 3, ,8 9 moottoritie 2 2 5,4 7 muu 2- ajoratainen tie moottoriliikennetie 1-ajoratainen valtatie ajoratainen kantatie 1-ajoratainen seututie 1-ajoratainen yhdystie 13,6 9 maantie taajamamerkin alueella Kuva 13. Liikenteessä kuolleet erilaisilla maanteillä vuonna 217 sekä keskiarvo vuosilta % 8 % 6 % 4 % 2 % % Jalankulkija Polkupyörä Mopedi Moottoripyörä tai kevyt mp Henkilöauto Pakettiauto Kuormaauto ilman perävaunua Kuormaauto + perävaunu Linjaauto Juna Muu Kuva 14. Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Ks. taulukko 17.

32 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Jalankulkija Polkupyörä Mopedi Moottoripyörä tai kevyt mp Henkilöauto Pakettiauto Kuormaauto ilman auto + perä Kuorma perävaunuvaunu Linjaauto Muu Kuva 15. Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna Uusimaa Varsinais Suomi Kaakkois Suomi Pirkanmaa Pohjois Savo Keski Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Lappi Kuva 16. Liikenteessä kuolleet ELY-keskusten alueilla vuosina

33 31 Kuva 17. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina Kuva 18. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste ELY-keskusten alueilla vuonna 217.

34 32 Onnettomuuksia 6 Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Henkilövahinkoonnettomuus Kuva 19. Henkilö- sekä omaisuusvahinkoon johtaneet hirvi- ja peuraonnettomuudet maanteillä vuosina Poliisi muutti toimintakäytäntöjään peuraonnettomuuksien kirjauksen suhteen syksyllä 215. Tämän seurauksena niiden tulo tilastoon väheni merkittävästi jo vuoden 215 lopulla. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Henkilövahinko onnettomuudet Liikennekuolemat päätiet muut tiet päätiet muut tiet muu eläin jalankulkija polkupyörä mopo peräänajo kohtaamis risteämis ohitus kääntymis yksittäis Kuva 2. Pääteillä ja muilla maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoonnettomuuksien ja onnettomuuksissa kuolleiden jakautuminen onnettomuusluokkiin vuonna 217.

35 33 4 Rattijuopumustapaukset Henkilövahinko onnettomuudet Kuva 21. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 217 tunneittain sekä rattijuopumustapausten määrät. 2 Taajamamerkki Tilastollinen taajama taajamamerkin ulkopuolella yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo Kuva 22. Henkilövahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Taajamatieto on tierekisteritieto. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

36 34 2 Taajamamerkki Tilastollinen taajama taajamamerkin ulkopuolella Kuva Kuva 24. mopedi polkupyörä jalankulkija eläin muu Henkilövahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä-, jalankulkija- ja eläinonnettomuudet taajamateillä, keskiarvo vuosilta Taajamatieto on tierekisteritieto. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista yksittäis kääntymis ohitus risteämis kohtaamis peräänajo eläin Omaisuusvahinkoihin johtaneet yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis-, peräänajo- ja eläinonnettomuudet vuosina

37 Kuva 25. mopedi polkupyörä jalankulkija Omaisuusvahinkoihin johtaneet mopedi-, polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet vuosina

38 36 6 Taulukot Taulukko 1. Tieliikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Tilastokeskuksen (TK) tilastojen mukaan koko maassa. *Lukuja ei ollut vielä saatavilla tämän raportin julkaisuhetkellä. ** Ennakkotieto Kuolemaan johtaneet onn. Onnettomuuksissa Vuosi kuolleet loukkaant. TK TK LVK TK TK * ** * Henkilövahinkoonnettomuudet Taulukko 2. Maanteiden liikenneonnettomuudet ja niissä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) tilastojen mukaan. Vuosi Kuolemaan johtaneet onn. Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksissa kuolleet loukkaant. LiVi LiVi LVK LiVi LiVi

39 37 Taulukko 4. Onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Tieluokka Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövah. johtaneet Kuolleet Seuraukset Taulukko 3. Katujen ja yksityisteiden liikenneonnettomuudet Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Liikenneviraston (Livi) mukaan vuosina 216 ja 217. *Lukuja ei ollut vielä saatavilla tämän raportin julkaisuhetkellä. Kuolemaan Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksissa Vuosi johtaneet onn. kuolleet loukkaant. LiVi LiVi LVK LiVi LiVi * * Loukkaantuneet Moottoritiet ka Moottori liikennetiet ka Muut ajorataiset tiet ka Yksiajorataiset tiet Valtatiet ka Kantatiet ka Seututiet ka Yhdystiet ka Yksiajorataiset yhteensä ka Kaikki maantiet yhteensä ka

40 38 Taulukko 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 tiekm) ja -aste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuosina 216 ja 217 tieluokan ja toiminnallisen tieluokan mukaan. Tieluokka Vuosi Pituus Liikennesuorite Kuolemaan joht. onnettomuudet Henkilövah. johtaneet onnettomuudet tiheys aste tiheys aste Moottoritiet Moottori liikennetiet Muut 2-ajo rataiset tiet Yksiajorataiset valtatiet kantatiet seututiet yhdystiet Yhteensä

41 39 Taulukko 6. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä ELYkeskusten alueilla vuosina 216 ja 217. Onnettomuudet Seuraukset ELY-keskus Vuosi Kuolemaa n johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Yhteensä

42 4 Taulukko 7. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä maakunnittain vuosina 216 ja 217. Onnettomuudet Seuraukset Maakunta Vuosi Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

43 41 Taulukko 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuutta 1 tiekilometriä kohti) pääteillä ja muilla teillä maakunnittain vuonna 217. Päätiet Muut tiet henkilövah. henkilövah. tiepituus tiepituus joht. onn. tiheys joht. onn. tiheys (km) (km) Maakunta (onn. / 1 tiekm) (onn. / 1 tiekm) Uusimaa , ,5 Varsinais-Suomi 56 17, , Satakunta , , Kanta-Häme , ,3 Pirkanmaa , ,3 Päijät-Häme , ,5 Kymenlaakso 334 1, ,2 Etelä-Karjala 334 7, ,9 Etelä-Savo 752 6, ,1 Pohjois-Savo 762 6, 5 178,8 Pohjois-Karjala 714 5, 4 49,7 Keski-Suomi , ,1 Etelä-Pohjanmaa 831 7, ,1 Pohjanmaa 415 9, ,2 Keski-Pohjanmaa 266 7,9 958,9 Pohjois-Pohjanmaa , ,5 Kainuu 656 3, ,4 Lappi , ,4 Yhteensä , ,9

44 42 Taulukko 9. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuonna 217 nopeusrajoituksittain toiminnallisen tieluokan mukaan. Nopeusrajoitustietona on käytetty onnettomuustapaukselle rekisteröityä arvoa, ei tierekisteritietoa. Toiminnalliset tieluokat ovat onnettomuushetken mukaiset. Onnettomuudet Seuraukset Tieluokka Nopeusrajoitus Kuolemaan johtaneet Loukk. johtaneet Loukkaantuneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Valta- ja kantatiet Muut tiet yhteensä yhteensä Tiet yhteensä yhteensä

45 43 Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset kuukausittain maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuudet Seuraukset Kuukausi Vuosi Kuolemaa n johtaneet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Loukkaantuneet Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

46 44 Taulukko 11. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset viikonpäivittäin maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Viikonpäivä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka

47 45 Taulukko 12. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset onnettomuusluokittain maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Onnettomuusluokka Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

48 46 Taulukko 13. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta eri valoisuusolosuhteissa. Valoisuus Päivänvalo Hämärä Pimeä Tie valaistu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Loukkaantuneet ka ka ka ka ka

49 47 Taulukko 14. Henkilövahinko-onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta eri keliolosuhteissa. Tien pinta Paljas, kuiva Paljas, märkä Urissa vettä Luminen Sohjoinen Jäinen Ajourat paljaat Ei tietoa Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Loukkaantuneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka

50 48 Taulukko 15. Osalliset maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksissa vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Osallinen Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaunua Kuorma-auto + perävaunu Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt moottoripyörä Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Juna Muu Yhteens ä Vuosi Kuolemaan johtaneet Osallisten lukumäärä Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

51 49 Taulukko 16. Kuolleet ja loukkaantuneet osallislajeittain maanteiden onnettomuuksissa vuonna 217 sekä keskiarvo vuosilta Kuolleiden määrä Loukkaantuneiden määrä keskiarvo keskiarvo Osallislaji Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Muu Yhteensä Taulukko 17. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten jalankulkijoiden ja ajoneuvon kuljettajien jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Kuljettajat tai jalankulkijat ikäryhmittäin Osallislaji Ei tietoa Yhteensä Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaun kuorma-auto + perävaunu Linja-auto Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Juna Muu Yhteensä Taulukko 18. Maanteillä liikenteessä kuolleiden henkilöiden jakautuminen ikäryhmiin vuonna 217. Onnettomuuksissa kuolleet ikäryhmittäin Osallislaji Yhteensä Henkilöauto Pakettiauto Kuorma-auto ilman perävaunu kuorma-auto + perävaunu Linja-auto 1 1 Moottoripyörä tai kevyt mp Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Muu Yhteensä

52 5 Taulukko 19. Henkilövahinkoon johtaneet päihdeonnettomuudet ELY-keskusten alueilla vuosina 216 ja ELY-keskus Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Vuosi Kuolemaan joht. onn. huume tai lääke Heva-onnettomuudet rattijuopumus rattijuopumus huume tai lääke Rattijuopumustapauksissa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja on ollut vähintään,5 promillen humalassa tai poliisi on vahvoin syin epäillyt tämän olevan humalassa mutta puhalluskoetta ei ole voitu suorittaa. Huume- tai lääketapauksissa moottoriajoneuvon kuljettaja on käyttänyt huumeita tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Jos samassa onnettomuudessa on sekä huumeiden että alkoholin käyttöä, onnettomuus on merkitty huume- ja lääkeonnettomuuksien sarakkeeseen.

53 51 Taulukko 2. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet, niissä kuolleet 216 ja 217 tunneittain maanteillä sekä rattijuopumustapausten osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista vuonna 217. Tunti Kuolleet Henkilövahinkoonnettomuudet Rattijuopumustapausten osuus vuonna % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Yhteensä %

54 52 Taulukko 21. Taajamatieonnettomuudet vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. 3 Kuolemaan joht. Henkilövahinkoon Kuolleet onnettomuudet joht. ELY-keskus Vuosi taajamamerkki tilastoll. taajama- tilastoll. taajama- tilastoll. taajama merkki taajama merkki taajama Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Taajamatieto on poliisilta peräisin, tieto tilastollisesta taajamasta taas tierekisteristä. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

55 53 Taulukko 22. Taajamatieonnettomuudet vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain. 4 Kuolemaan joht. Henkilövahinkoon Onnettomuusluokka onnettomuudet joht. onnettomuudet Kuolleet Vuosi taajama- merkki tilastoll. taajama taajamamerkki tilastoll. taajama taajamamerkki tilastoll. taajama Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Taajamatieto on poliisilta peräisin, tieto tilastollisesta taajamasta taas tierekisteristä. Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja muiden kaksiajorataisten teiden onnettomuudet on jätetty pois tilastollisen taajaman onnettomuuksista.

56 54 Taulukko 23. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet valta- ja kantateillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. 5 Huomaa, että tässä moottoritiet, moottoriliikennetiet ja muut kaksiajorataiset tiet sisältyvät toiminnallisiin tieluokkiin. Vuosi Valtatiet Rattijuopp. osuus Kantatiet Rattijuopp. osuus Valta- ja kantatiet yht. Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % % % Yksittäis % % % % 33 % 17 2 % Kääntymis % 23 % 91 % % 12 % 46 7 % Ohitus % 4 % 56 9 % % 33 % % Risteämis % 26 8 % 9 3 % % 31 6 % % Kohtaamis % 22 % % % 4 3 % 19 4 % Peräänajo % 43 % 24 4 % % 6 17 % % Mopedi % 8 % 24 8 % % 12 % 34 % Polkupyörä % 15 % 33 % % 5 % 2 % Jalankulkija % 2 % 15 % % 23 % 95 % Eläin % 2 % 13 % % 11 % % Muu % 1 1 % % % % % Yhteensä % % % 5 Rattijuopumustapauksissa jonkin moottoriajoneuvon kuljettaja on ollut vähintään,5 promillen humalassa tai poliisi on vahvoin perustein epäillyt tämän olevan humalassa mutta puhalluskoetta ei ole voitu suorittaa.

57 55 Taulukko 24. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet seutu- ja yhdysteillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Vuosi Seututiet Rattijuopp. osuus Yhdystiet Rattijuopp. osuus Seutu- ja yhdystiet yht. Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % % % Yksittäis % % % % 32 3 % 73 3 % Kääntymis % 28 % 67 3 % % 3 % 13 8 % Ohitus % 6 17 % % % 51 4 % % Risteämis % 46 9 % 1 4 % % 65 8 % 1 11 % Kohtaamis % 55 7 % % % 3 7 % 77 8 % Peräänajo % 24 % 93 3 % % 67 1 % 19 3 % Mopedi % 49 8 % 88 9 % % 52 4 % 94 2 % Polkupyörä % 44 % 84 % % 21 % 34 % Jalankulkija % 3 3 % 52 2 % % 23 % 52 % Eläin % 18 % 4 % % 15 % 29 3 % Muu % % % % % % Yhteensä % % %

58 56 Taulukko 25. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet moottoriteillä, yksiajorataisilla moottoriliikenneteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä vuosina 216 ja 217 onnettomuusluokittain sekä rattijuopumustapausten osuus. Vuosi Moottoritiet Rattijuopp. osuus Rattijuopp. osuus Muut 2-ajorataiset tiet Moottoriliikennetiet HEVAonn Onnettomuusluokka HEVAonn HEVAonn Rattijuopp. osuus % 1 1 % % Yksittäis % 3 % % % 31 % Kääntymis % 19 % % 12 % Ohitus % 2 5 % 12 8 % % 43 5 % Risteämis % 41 2 % % 5 2 % 5 % Kohtaamis % 2 % 5 6 % % 2 % 69 % Peräänajo % 3 % 77 1 % % Mopedi % % 8 % Polkupyörä % 16 % % 1 % 6 % Jalankulkija % 1 % 5 % % 1 % 4 % Eläin % 1 % % 1 % 12 8 % Muu % 1 % 13 % % 2 1 % % Yhteensä % 12 8 % %

59 57 Taulukko 26. Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä vuonna 217 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen luokan mukaan. Huomaa että tässä moottoritiet, moottoriliikennetiet ja muut kaksiajorataiset tiet sisältyvät toiminnallisiin tieluokkiin. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanma Lappi Yhteensä Taulukko 27. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys (onn./1 tiekm) maanteillä vuonna 217 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa 19,7 19,7 13,7 2,7 7,2 Varsinais-Suomi 15, 12,3 7,7 2,1 4,4 Kaakkois-Suomi 1,1 5,7 4,7 1,3 3,1 Pirkanmaa 15,4 4,1 4,7 1,8 3,9 Pohjois-Savo 7,4 3,2 2,1,6 1,6 Keski-Suomi 12,9 2,9 4,4 1,5 3,5 Etelä-Pohjanmaa 1, 5,3 4,8 1,3 3,1 Pohjois-Pohjanma 6,7 3,5 2,3,7 1,9 Lappi 2,8 1,5,6,3,8 Yhteensä 1,2 5,2 4,3 1,3 3, Taulukko 28. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusaste (onn./1 milj. autokm) maanteillä vuonna 217 ELY-keskusten alueilla toiminnallisen tieluokan mukaan. ELY-keskus Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Uusimaa 3,6 3,8 8,8 1,7 5,6 Varsinais-Suomi 5,2 6,4 8,9 11,6 7,5 Kaakkois-Suomi 4,3 6,7 7,9 12,1 6,3 Pirkanmaa 4, 3,6 6,3 13,3 5,6 Pohjois-Savo 4, 4,6 6,9 8,1 5,3 Keski-Suomi 6,1 5,9 1,1 13, 7,8 Etelä-Pohjanmaa 6,4 5,9 9,3 11, 7,9 Pohjois-Pohjanma 4,6 6,6 7,8 8,5 6,1 Lappi 3,8 4, 4,1 5,2 4,1 Yhteensä 4,4 4,8 8,1 1,5 6,1

60 58 Taulukko 29. Kevyen liikenteen onnettomuudet ja niiden seuraukset maanteillä vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. ELY-keskus Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanma Lappi Yhteensä Vuosi Kuolemaa n johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Loukkaantuneet

61 59 Taulukko 3. Hirvionnettomuudet mukaan lukien omaisuusvahinko-onnettomuudet seurauksineen maanteillä vuosina 216 ja 217 ELY-keskusten alueilla. ELY-keskus Kuol. joht. Hirvionnettomuudet Loukk. joht. Onn. yht. Seuraukset Kuolleita Loukkaantuneita Vuosi 216 Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Vuosi 217 Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Keskiarvo

62 6 Taulukko 31. Neljä maantietä, joilla oli suurin henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (onnettomuuksia/1 tiekilometriä) keskimäärin v. 216 ja 217 kultakin ELY-keskuksen alueelta. Vain vähintään 1 km:n pituiset tiet ovat mukana tarkastelussa. ELY-keskus Tien numero Tienpituus (km) Henkilövahinko-onnett Onnettomuustiheys (hvjonn/ 1 tiekm/ vuosi) Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi

63 61 Taulukko 32. Yksiajorataisilla pääteillä (pois lukien moottoriliikennetiet) taajamamerkin ulkopuolella tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 216 ja 217 sekä keskiarvo vuosilta Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Eläin Muu Yhteensä Vuosi Kuolemaan johtaneet Onnettomuudet Loukk. johtaneet Loukkaantuneet Henkilövahinkoon johtaneet Kuolleet Seuraukset Onnettomuusluokka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka ka

64 62 7 Kartat Karttojen onnettomuustiheydet ja -asteet on laskettu TARVA-ohjelmalla. Ohjelma laskee tien onnettomuusmäärän mallilla, jossa yhdistetään tiedot tiellä viiden vuoden aikana tapahtuneista onnettomuuksista ja samanlaisten teiden keskimääräisestä onnettomuusasteesta. Näin on vähennetty onnettomuuksien satunnaisvaihtelun vaikutusta karttoihin. Päätieverkko on karttoja varten jaettu pitkiksi jaksoiksi. Tarkastelu on tehty pääteiden liittymäväleittäin pyrkien kuitenkin vähintään 5 km:n tarkastelujaksoihin. Henkilövahinko-onnettomuusaste ja -tiheys on ryhmitelty viiteen luokkaan siten, että jokaisessa luokassa on suurin piirtein yhtä monta tiekilometriä.

65 63 Henkilövahinko-onnettomuudet / 1 tiekm Kartta 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys päätieverkolla, TARVA- ohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

66 64 Henkilövahinko-onnettomuudet / 1 milj. autokm Kartta 2. Henkilövahinko-onnettomuuksien aste päätieverkolla, TARVA- ohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

67 65 Liikennekuolemat / 1 tiekm Kartta 3. Liikennekuolemien tiheys päätieverkolla, TARVA-ohjelmalla laskettu nykytilan ennuste (vuosien tiedot).

68 66 Tien pinta Paljas, kuiva Paljas, märkä Urissa vettä Luminen Sohjoinen Jäinen Ajourat paljaat Ei arvoa Kartta 4. Henkilövahinko-onnettomuuksien jakauma (%) eri keliolosuhteissa ELY-keskuksittain vuonna 217.

69 67 Valoisuus Valoisa Hämärä Pimeä Valaistu Kartta 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien jakauma (%) eri valoisuusolosuhteissa ELY-keskuksittain vuonna 217.

70 68 8 Liikenneonnettomuustyyppikuvasto Liikenneonnettomuustyyppikuvasto Samat ajosuunnat (mikään ajoneuvoista ei ollut kääntymässä) Ohitus Kaksoisohitus Kaistanvaihto Kaistanvaihto Kylkikosketus Ajo liikkeelle Peräänajo jarruttavaan oikealle vasemmalle lähtevään ajoneuvoovoon ajoneu- 1 Samat ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon Peräänajo liikenne-esteen takia pysähtyneeseen ajoneuvoon Muu onnettomuus 19 Peräänajo käännyttäessä oikealle 2 Vastakkaiset ajosuunnat (kohtaamisonnettomuus) Kohtaaminen suoralla Muu törmäys käännyttäessä oikealle Kohtaaminen kaarteessa Peräänajo käännyttäessä vasemmalle Kohtaaminen ohitettaessa suoralla Muu törmäys käännyttäessä vasemmalle Kohtaaminen ohitettaessa kaarteessa U-käännös samaan suuntaan kulkevan ajoneuvon eteen Suistuminen väistämisen seurauksena 3 Vastakkaiset ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi oikealle Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi vasemmalle HUOM: Kuvastossa olevia koodeja 9, 19, 29 jne. voidaan käyttää, jos tyyppikuvastosta ei löydy suoraan onnettomuutta kuvaavaa tyyppiä, mutta se kuuluu selvästi johonkin ryhmään. Yrittäkää välttää tyyppiä 99. Muu onnettomuus 29 Muu onnettomuus 39 Kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen 4 Risteävät ajosuunnat Ajo risteäviä ajosuuntia suoraan Kääntyminen samaan ajosuuntaan Pyöräilijä pyörätiellä risteyksessä Kääntyminen eri ajosuuntiin Pyöräilijä pyörätiellä muualla U-käännös vastaantulevan eteen Junan ja ajoneuvon törmäys Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi oikealle 5 Risteävät ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi vasemmalle Kääntyminen oikealle Kääntyminen oi- Kääntyminen Kääntyminen va- Yhtäaikainen Pyörätietä ajavan toisen kealle vastaan- vasemmalle toisen semmalle risteä- vasemmalle pyöräilijän kään- eteen tai kylkeen tulevan eteen tai eteen tai kylkeen vän eteen tai kääntyminen tyminen ajoneuvon kylkeen kylkeen eteen tai kylkeen 6 Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) Muu törmäys käännyttäessä oikealle Ajoneuvo: Kuvastossa tarkoitetaan ajoneuvolla TLA 2 :ssä määriteltyjen kulkuneuvojen lisäksi myös raitiovaunua. Polkupyörä (mopo): Kuvastossa on kuviin 15,16, 34, 35, 41, 42 ja 55 merkitty pyörätietä ajava pyöräilijä. Muissa kuvissa voi pyöräilijä olla mikä tahansa ajoneuvo. Jalankulkija Muu onnettomuus 49 Muu onnettomuus 59 Muu onnettomuus 69 Jalankulkija suojatiellä ennen risteystä Jalankulkija suojatiellä risteyksen jälkeen Jalankulkija suojatiellä, ajoneuvo kääntyi vasemmalle Jalankulkija suojatiellä, ajoneuvo kääntyi oikealle 7 Jalankulkijaonnettomuus (muualla kuin suojatiellä) Jalankulkija suojatiellä, suojatie risteyksen ulkopuolella Jalankulkija suojatiellä, suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo Muu onnettomuus 79 Jalankulkija tuli Jalankulkija ylitti Jalankulkija pysähtyneenä Jalankulkija kulki Jalankulkija kulki Jalankulkija jalka- Junan ja jalankul- pysähtyneen muutoin ajorataa ajo- liikenteen suun- liikennettä vastaan käytävällä tai liikijan törmäys ajoneuvon takaa suojatien ulkopuolellradalltaakennekorokkeella 8 Tieltä suistuminen Muu onnettomuus 89 Suistuminen oikealle suoralla Suistuminen vasemmalle suoralla 9 Muu onnettomuus Suistuminen oikealle oikealle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen vasemmalle oikealle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen oikealle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen vasemmalle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen tieltä risteyksessä Muu onnettomuus 99 Eläinonnettomuus Törmäys oikeaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Törmäys vasempaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Törmäys liikennekorokkeeseen Törmäys esteeseen ajoradalla Kumoonajo ajoradalla Peruutusonnettomuus Matkustaja nousemassa tai poistumassa ajoneuvosta Muu onnettomuus Tielaitos, Tiestötiedot 1999

71

72 ISSN-L X ISSN ISBN