YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 353 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 353 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kakkurinsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Köyliö. Bio Humus Oy PL EURA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kakkurinsuo sijaitsee Köyliön kunnan Karhian kylässä noin 11 km keskustaajamasta itään. Kakkurinsuo on uusi turvetuotantoalue. Hankealueen pinta ala on 62,0 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 53,5 ha. Bio Humus Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kakkurinsuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Kakkurinsuolla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa koko hankealueen. Tilan Linnasuo RN:o 1:794 omistaja on antanut hakijalle kirjallisen luvan vesien johtamiseen suunniteltua laskuojaa pitkin. Satakunnan seutukaavassa 5 Kakkurinsuon alueesta osa on varattu turvetuotantoalueeksi. Osalla alueesta ei ole mitään varausmerkintää.

2 2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö TURVETUOTANTO Hankealue on lähes kokonaan luonnontilaista ojittamatonta suota. Alue on keskiosaltaan lähes puuton aukea suo. Pohjoisosassa on noin 100 metrin levyinen rämemäntyvyöhyke. Alueen lounaiskulmassa ja lounaispuolella on allikkoista keidasrämettä. Tuotantoalueeseen sisältyy noin 2 ha allikkoaluetta. Hankealueen vallitsevat suotyypit ovat keidasräme ja rahkaräme. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasveja. Alueella on havaittu tyypillisiä suolintuja, kuten kapustarinta, liro ja niittykirvinen. Kanalinnuista ainakin teeri esiintyy suolla ja hirvieläimistä on myös näkynyt merkkejä. Hankealue rajoittuu pohjoisessa kallioisiin moreenimäkiin, idässä ja etelässä lähes luonnontilaiseen suohon ja lännessä luonnontilaiseen allikkoiseen suohon sekä turvetuotantoalueeseen. Lähimmät asutut alueet ovat 1,6 km:n etäisyydellä lännessä oleva varavankilan ympäristö ja kaakossa noin 1,2 km:n etäisyydellä olevat tilat. Alueen lähiympäristössä tai alapuolisen laskuojan varrella ei ole luonnonsuojelu eikä pohjavesialueita. Hankealueen eteläreunasta noin 600 metrin etäisyydellä on arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu Riutan kallioalue. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Sonnilanjokeen ja edelleen Kokemäenjokeen. Sonnilanjoen valuma alue on 84,6 km 2 ja järvisyys 0,02 %. Sonnilanjoen laskennallinen alivirtaama on 0,00 m 3 /s, keskialivirtaama 0,05 m 3 /s, keskivirtaama 0,42 m 3 /s, keskiylivirtaama 3,35 m 3 /s ja ylivirtaama 5,93 m 3 /s. Hakemuksen mukaan Sonnilanjoen yläosassa ei ole kaloja eikä siellä kalasteta. Tulva aikana keväällä latvavesiin saattaa nousta kaloja. Suunnitellun tuotantoalueen länsipuolella on toiminnassa oleva noin 250 ha:n suuruinen turvetuotantoalue, jonka kuivatusvedet johdetaan Sonnilanjokeen. Kakkurinsuon hankealueesta turvetuotantoalueita on 53,5 ha, varastoalueita 4,8 ha, laskeutusallas ja pintavalutuskenttäalueita 2,7 ha ja tukikohta aluetta 1,0 ha. Tukikohta on suunniteltu sijoitettavaksi hankealueen pohjoisosassa olevan kumpareen sivulle rakennettavan tien varteen. Kakkurinsuolla on tarkoitus tuottaa turvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Kakkurinsuon vuosituotanto tulee olemaan noin m 3

3 3 silloin, kun koko alue on tuotannossa. Pääosa Kakkurinsuon turpeista toimitetaan Biolan Oy:n tehtaalle Euraan. Osa turpeista toimitetaan lähiseudun broilerikasvattamoille. Alueen jälkikäytöksi on esitetty suon syvimpään kohtaan kosteikkoaluetta ja ylemmille alueille metsitystä. Tuotannon arvioitu kestoaika on 40 vuotta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Kakkurinsuon kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi siten, että sarkaojien purkupäät varustetaan sakka altailla ja päisteputket padottavilla sihtiputkilla. Kokoojaojat keräävät sarkaojista vedet ja johtavat ne kahdelle laskeutusaltaalle. Laskeutusaltaat varustetaan pintapuomilla. Laskeutusaltailta vedet johdetaan pumppaamalla 2,4 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle tuotantoaikana. Tuotantoajan ulkopuolella vedet johdetaan laskeutusaltaista alapuoliseen laskuojaan. Kaivutyöt aloitetaan laskeutusaltaista. Kakkurinsuolla alapuolista laskuojaa ei tarvitse perata alkuvuosina. Laskeutusaltaiden jälkeen kaivetaan eristysojat ja paloaltaat, sen jälkeen kaivetaan kokoojaojat. Viimeiseksi kaivetaan sarkaojat. Kaivusuunta on virtaussuuntaa vastaan. Tarpeetonta kaivutyötä pyritään välttämään. Kakkurinsuon vuosittaiset päästöt sulan maan aikana on arvioitu seuraaviksi: Fosfori 2 kg/a Typpi 53 kg/a Kiintoaine 210 kg/a Orgaaninen aines kg/a Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Pölylaskeumat kuitenkin pienenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Suurimmat laskeumat puolittuvat jo viiden metrin päässä ja pienenevät neljännekseen tuotantokentän arvoista jo kymmenen metrin päässä. Tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa. Uusissa koneissa melu on kehityksen mukana vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Kakkurinsuolta on kuljetusreitti metsäautotien kautta Huittinen Säkylä maantielle nro 212 ja siitä edelleen Euraan. Turpeen kuljetuk

4 4 set tapahtuvat ympäri vuoden. Kuljetuksia on vuodessa noin 320 rekkakuormaa. Varastointi ja jätteet Poltto ja voiteluaineet säilytetään omissa astioissaan hankealueen tukikohdassa. Jäteöljyä arvioidaan kertyvän vuosittain l, muuta öljyistä jätettä l, ja kuivaa sekajätettä noin 100 l. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Urakoitsija velvoitetaan kuljettamaan jätteet asianmukaisiin keräyspisteisiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Alueen lähiympäristössä ei ole virkistysalueita. Hankkeen on arvioitu työllistävän 2 3 henkilöä ympärivuotisesti ja noin 5 henkilöä osaaikaisesti. Hakemuksen mukaan Kakkurinsuon turvetuotanto ei merkittävästi vaikuttaisi Sonnilanjoen ainepitoisuuksiin eikä joen virkistyskäyttöön. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu mainittavaa haittaa kalastukselle. Kakkurinsuolla syntyvästä pölystä ei ole haittaa vilja tai heinäkasvustolle eikä myöskään ihmisille asuinympäristössään tai vesien virkistyskäytölle, koska edellä mainittuja kohteita ei ole lähiympäristössä. Pöly saattaa kulkeutua pitkiäkin matkoja vesien pinnalla, mutta se vaikuttaa lähinnä viihtyvyyteen. Melusta ei ole arvioitu aiheutuvan haittaa. Tuotantoalueelle rakennetaan riittävästi palokaivoja ja vesialtaita. Palokaivot tehdään paloviranomaisten ohjeiden mukaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jonka mukaan vesinäytteitä otetaan kokoojaojasta ennen laskeutusallasta sekä pintavalutuskentän alapuolelta maalis huhtikuussa ja heinäkuussa. Lisäksi otetaan joka kolmas vuosi näyte talvella alivaluman aikana, mikäli

5 5 näyte voidaan ottaa. Kuntoonpanovaiheen aikana otetaan vesinäytteitä maalis huhtikuussa, heinäkuussa ja syys lokakuussa. Vaikutustarkkailut Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailunäytteitä otetaan Sonnilanjoesta kolme kertaa vuodessa joka toinen vuosi. Hakija on esittänyt kalataloustarkkailuksi sähkökalastuksia Sonnilanjoella. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa ei ole esitetty korvauksia. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Köyliön kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Köyliön kunnalta. Ilmoitus asian kuuluttamisesta on julkaistu Satakunnan Kansa lehdessä ) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että pintavalutuskenttä ja sen pumppausjärjestelyt on toteutettava siten, että ne kykenevät toimimaan mahdollisimman häiriöttömästi ja käsittelemään kuivatusvedet myös tuotantokauden ulkopuolella ympärivuotisesti. Ohivirtausojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon, että vesiä ei saa pumppaamoiden häiriötilanteissakaan johtaa suoraan alapuoliseen vesistöön, vaan niille on tällaisten tilanteiden varalta oltava jokin korvaava vesienkäsittelytapa tai varastointialue tai allas varustettuna oikein mitoitetuilla virtaamaa säätelevillä patolaitteilla. Lupamääräyksiin on liitettävä velvoite, jonka mukaan kuivatusvesiä saa johtaa ohivirtausojiin vain äärimmäisessä tulvahäiriö tai ongelmatilanteessa. Kuivatusvesien käsittelyjärjestelmien mitoituksissa on otettava huomioon myös mahdolliset tulvatilanteet ja niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja siten harkittava esimerkiksi virtaamansäätöpatojen käyttöä esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden täydentävinä osina, jotta pintavalutuskentälle tulevat vedet ohjautuvat sinne mahdollisimman tasaisena virtaamana kentän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Eristysojat on suunniteltava sekä rakenteeltaan että si

6 6 jainniltaan sellaisiksi, että niiden kuivatusvaikutukset suojeltavaan allikkoalueeseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristökeskus on katsonut, että Kakkurinsuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta mihinkään tärkeään pohjavesialueeseen, mutta lupaharkinnan yhteydessä on pohjavesien suojelun kannalta kuitenkin otettava huomioon, että turvetuotantoalueen ojia ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Kakkurinsuon läntisen keitaan keskus hyvin kehittyneine kuljuineen ulottuu osin esitetyn turpeen ottamisalueen lounaiskulmaukseen. Läntisen keitaan allikkomuodostelma on luonnonmuodostumana hieno ja Lounais Suomen alueella harvinainen. Vaikka allikkoalue rajautuu lännessä liiankin tiukasti jo kauan toimineeseen turvetuotantoalueeseen, se säilynyt lähes muuttumattomana. Ympäristökeskus on katsonut, että allikkoalue on luonnonsuojelullisista syistä säilytettävä koskemattomana. Ottamisalueen lounainen osa on jätettävä pois ottamisalueesta ja säilytettävä luonnontilaisena ilman mitään ojituksia, rakenteita tai muita luonnonolosuhteita muuttavia toimenpiteitä. Turvetuotantoalueesta poisjätettävän alueen pinta ala on noin 7 8 hehtaaria. Lisäksi hakijan on jätettävä mahdollisimman paljon suojapuustoa suojeltavien alueiden ja tuotantoalueen väliin. Aumapaikat on sijoitettava sellaisille alueille, joilla melun tai turvepölyn kulkeutuminen suojelualueille mahdollisimman hyvin estetään. Eristysojien kaivutyö on toteutettava erityistä huolellisuutta noudattaen nimenomaan allikkoalueen suunnalla, jotta mahdolliset haittavaikutukset allikkoalueen luonnontilaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Koska turvetuotantoalueen kuntoonpanotöitä ei ole vielä tehty, vesistötarkkailu on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista. Tuotantoalueen alapuolisen vesistön tarkkailua on toteutettava myös talviaikana. Turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on lähetettävä ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Turvetuotantoalueesta on myöhemmin laadittava erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen eri osa alueilla. Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästö, kuormitus ja vesistötarkkailun hoitaminen osa alueittain tuotannon loputtua. Suunnitelma on lähetettävä ympäristökeskukseen hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista. Ympäristökeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää, mikäli edellä esitetyt kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon.

7 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 7 2) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on todennut, että alueen jälkikäytöstä pitäisi olla yksilöidympi suunnitelma. Hankealueen lounaisosassa on allikkoaluetta, joka rajautuu suurempaan vielä turvetuotannolta säilyneeseen lukuisia allikoita käsittävään keidassuoaluekokonaisuuteen. Tuotantoaluetta tulisi muuttaa siten, että alueen lounaisosan keidassuoalue jätetään turvetuotannon ja aluetta kuivattavan ojituksen ulkopuolelle, koska keidassuoalueella on luonnon ja maisemansuojelullista arvoa. 3) Köyliön kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4) AA Köyliön kunnan Kepolan kylässä sijaitsevan tilan Korvike RN:o 1:331 omistajana ja BB Köyliön kunnan Kepolan kylässä sijaitsevan tilan Juusola RN:o 1:664 omistajana ovat todenneet, että Sonnilanjoki on mennyt Vapo Oy:n turvetuotannon vuoksi lähes tukkoon. Yksityiset eivät saa hakea perkauslupia, joten Vapo Oy:n ja Bio Humus Oy:n pitäisi hakea ja toteuttaa perkausluvat ennen kuin uusia lupia myönnetään. 5) Kokemäen Loimijoen kalastusalue on todennut, että Sonnilanjokeen vuosina istutetut jokiravut on menetetty ja esittänyt, että turvetuottajat määrättäisiin suorittamaan kertakorvauksena istutetuista jokiravuista euroa. Muistuttaja on myös esittänyt, että hakijalle määrättäisiin vuotuinen 500 euron kalatalousmaksu, koska turvetuotannosta on aiheutunut rapukantojen menetys ja se muutoinkin aiheuttaa toiminnallaan vesistön kuormitusta. Hakija on velvoitettava suorittamaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Öljyastiat on säilytettävä varastossa, jonka perustus on muovikalvolla eristetty. Ongelmajätteet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava pakattaviksi asianomaisen laitoksen käsiteltäväksi. 6) Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry on todennut mielipiteenään, että toteutuessaan turvetuotantoalue hävittäisi alueen suoluonnon kokonaan. Satakuntaliiton kaavoitusperiaatteena on, että uudet turvetuotantoalueet osoitetaan ojitetuille soille, joiden puuntuotannollinen arvo on vähäinen. Ympäristö ja luontovaikutusselvitysten puutteellisuuksien vuoksi luonnonsuojelupiiri on esittänyt, ettei lupaa myönnetä. Hakija on todennut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että osa Kakkurinsuosta on Satakunnan seutukaavassa varattu turvetuotantoon. Hakija on esittänyt, että varsinaisen allikkoalueen ja tuotantoalueen väliin jätetään noin 60 metrin suojavyöhyke, josta muodostuisi noin 3 ha:n alue. Ympäristökeskuksen esittämä 7 8 hehtaarin suuruinen alue on liian suuri. Se vaikuttaisi tuotantoon ja työllisyyteen negatiivisesti. Rakennus ja käyttökustan

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 8 nukset alkaisivat olla liian suuret tuotantoalaan ja määrään nähden. Viereinen Vapo Oy:n alue ulottuu jo nyt hyvin lähelle allikoita, mutta edellä mainitun suojavyöhykkeen avulla hakija turvaa allikoiden tilan. Hakija on todennut 2) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausunnosta, että jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpinä käyttömuotoina ovat metsätalous tai maatalous. Osa pohjasta voidaan uudelleen soistaa tai allastaa lintujärveksi. Yksilöllisemmät suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi lähempänä tuotannon lopettamisen ajankohtaa. Hakija todennut 4) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että se voisi osallistua omalta osaltaan Sonnilanjoen mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin kohtuullisin menoin. Hakijaa ei voida velvoittaa kustannuksiin yksin, vaan kustannuksien maksajana olisivat kaikki eri tahot, jotka vesistöä mahdollisesti kuormittaisivat. Hakija ei ole hyväksynyt 5) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen korvausvaatimusta eikä vaatimusta kalatalousmaksusta. Kertakorvaus jokiravuista sekä vuotuinen kalatalousmaksu ovat kohtuuttoman kalliita eikä korvausta voida esittää vain yhden turvetuottajan maksettavaksi. Jokea rasittavat myös maa ja metsätalous, säännöstelyt, kunnalliset jätevedet ja muut erilaiset päästöt. Kakkurinsuon vesienkäsittelyssä käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joten päästöt vesistöön ovat pieniä. Hakija on todennut 6) Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteestä, että osa Kakkurinsuosta on varattu seutukaavassa turvetuotantoon. Mielipiteessä mainitut kasvit ja linnusto ovat hyvin yleisiä lajeja ja niiden jatkuvuus on taattu, vaikka Kakkurinsuo otettaisiin turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Bio Humus Oy:lle luvan Kakkurinsuon turvetuotantoon Köyliön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 59 ha:n hankealuetta. Tuotantoaluetta pienennetään hakijan esityksen mukaisesti noin 3 ha:lla alueen lounaisosassa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

9 9 Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 50,5 ha:n alueelta päätöksen liitekarttaan 2 merkityn rajauksen mukaisesti. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

10 10 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

11 11 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne

12 12 on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Kakkurinsuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä tuotannosta aiheudu siten asutukselle pöly eikä meluhaittoja. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Tuotantoaluetta pienennetään hakijan esityksen mukaisesti viereiselle luonnontilaiselle allikkoalueelle aiheutuvan haitallisen vaikutuksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon Kakkurinsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin

13 13 varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kakkurinsuon läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, joten pohjaveden suojelemiseksi ei ole tarpeen antaa erityisiä määräyksiä. Tuotantoalueeseen rajautuva luonnontilainen allikkoalue ei ole suojelualue. Hakijan esittämä tuotantoalueen rajaus allikkoalueen suuntaan on riittävä haitallisen vaikutuksen estämiseksi. Ympäristölupavirasto toteaa 2) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausunnosta, että tuotantoalueen jälkihoidosta määrätään lupamääräyksessä 17). Allikkoalueen osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin sekä 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta annettuun vastaukseen. Ympäristölupavirasto toteaa 4) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa 5) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen muistutuksesta, että Kakkurinsuolla ei ole vielä ollut Bio Humus Oy:n turvetuotantoa eikä hakijaa siten voida määrätä korvaamaan jo tehtyjen rapuistutusten epäonnistumisesta mahdollisesti aiheutunutta vahinkoa. Kalataloustarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Öljyastioiden säilytystä ja ongelmajätteitä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla. 6) Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry:n kirjelmä otetaan huomioon mielipiteenä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

14 14 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Johanna Juvonen Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 KARTTA LIITE 2

18 LIITE 3 KAKKURINSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aika

19 Raportointi Laadunvarmistus LIITE 3 na. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.