SISÄLLYS. N:o Laki. päästökauppalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1468 Laki päästökauppalain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Sisäasiainministeriön asetus maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä Sisäasiainministeriön asetus muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista vuonna 2008 suoritettavasta määrärahasta Opetusministeriön asetus kelpoisuuskokeeseen liittyvistä maksuista Opetusministeriön asetus yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista N:o 1468 Laki päästökauppalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä heinäkuuta 2004 annetun päästökauppalain (683/2004) 31 o :n 3 momentti, 31 p ja 31 q, sellaisina kuin ne ovat laissa 108/2007, sekä muutetaan 31 c, 31 d :n 1 momentti, 31 e :n 1 momentti, 31 f :n 1 momentti, 31 h :n 4 momentti, 31 i :n 1 ja 2 momentti, 31 l :n 2 momentti, 31 m, 31 o :n 2 momentti ja 31 t :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 31c Alaryhmien tehostamis- ja leikkauskertoimet Päästöoikeuksia myönnettäessä alaryhmien A, B ja E laskennalliset päästöoikeudet kerrotaan seuraavilla tehostamiskertoimilla: 1) alaryhmän A tehostamiskerroin 0,91; 2) alaryhmien B ja E tehostamiskerroin 0,86. Päästöoikeuksia myönnettäessä alaryhmien C ja D laskennalliset päästöoikeudet kerrotaan seuraavilla leikkauskertoimilla: 1) alaryhmän C leikkauskerroin 0,77; 2) alaryhmän D leikkauskerroin 0,31. 31d Alaryhmän A jakoperusteet Alaryhmään A kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla teollisuusprosessin keskimääräisellä käyttöastekertoimella teollisuusprosessin keskimääräinen ominaispäästökerroin HE 84/2007 TaVM 12/2007 EV 142/2007 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY; N:o L 275, , s

2 5672 N:o 1468 ja kertomalla tällä tulolla laitoksen keskimääräinen tuotantokapasiteetti vuonna 2007 ja kertomalla tämä tulo alaryhmän A tehostamiskertoimella 0,91. Öljynjalostuksen päästöoikeudet lasketaan 31 e :n säännösten mukaisesti. 31e Öljynjalostamoiden jakoperusteet Öljynjalostukselle päästökauppakaudelle myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla keskimääräinen polttoainekulutus keskimääräisellä ominaispäästökertoimella. Tähän päästöoikeusmäärään lisätään toiminnanharjoittajan arvioima vedyntuotannon määrä vuonna 2007 tonneina kerrottuna luvulla 5,6. Näin saatuun lukuun lisätään se jalostamon polttoainekulutuksen kasvusta aiheutuvan hiilidioksidipäästöjen määrä vuonna 2007, joka on seurausta jalostamomuutoksen aiheuttamista lopputuoterakenteen merkittävistä muutoksista, ja kertomalla tämä tulo alaryhmän A tehostamiskertoimella 0,91. 31f Alaryhmän B jakoperusteet Alaryhmään B kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle myönnettävät teollisuuden energiantuotannon ja sen yhteydessä tuotetun sähkön yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla teollisuuden energiantuotannon ja sen yhteydessä tuotetun sähkön keskimääräinen polttoainekulutus keskimääräisellä ominaispäästökertoimella. Massa- ja paperiteollisuuden, metallien valmistuksen sekä kemianteollisuuden alaryhmään B kuuluvien laitosten päästöoikeudet lasketaan kertomalla edellä saatu tulo laitoksen energiantuotantoon kiinteästi liittyvän teollisuusprosessin 1 päivän tammikuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2000 tiedossa olevien kapasiteettien suhteella. Saatu luku kerrotaan alaryhmän B tehostamiskertoimella 0,86. 31h Alaryhmän C laitoskohtaiset jakoperusteet Toiminnanharjoittajalle lasketut päästöoikeudet kohdistetaan toiminnanharjoittajan kaukolämpöä tuottaville polttolaitosyksiköille siinä suhteessa kuin niillä on ollut kaukolämmöntuotannon ja sen yhteydessä tuotetun sähkön hiilidioksidipäästöjä samassa kaukolämpöverkossa toimivien polttolaitosyksiköiden yhteisinä toimintavuosina Alaryhmään C kuuluvalle laitokselle tai sen tuotannon osalle päästökauppakaudelle myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet saadaan, kun lasketaan yhteen kyseisen laitoksen polttolaitosyksiköiden alaryhmän C päästöoikeudet ja kerrotaan tämä summa alaryhmän C leikkauskertoimella 0,77. 31i Alaryhmien D ja E jakoperusteet Alaryhmään D kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla vuosien keskimääräinen vuotuinen polttoainekulutus vuosien keskimääräisellä ominaispäästökertoimella ja kertomalla tämä tulo alaryhmän D leikkauskertoimella 0,31. Näin saatu päästöoikeusmäärä kerrotaan vielä 31 s :ssä tarkoitetulla sovituskertoimella. Polttoainekulutus ja ominaispäästökerroin lasketaan vuosien aritmeettisena keskiarvona. Alaryhmään E kuuluville laitoksille päästökauppakaudelle myönnettävät yhtä vuotta vastaavat päästöoikeudet lasketaan kertomalla vuosien keskimääräinen vuotuinen polttoainekulutus vuosien keskimääräisellä ominaispäästökertoimella ja kertomalla tämä tulo alaryhmän E tehostamiskertoimella 0,86. Polttoainekulutus ja ominaispäästökerroin lasketaan vuosien aritmeettisena keskiarvona.

3 N:o l Varaus uusille osallistujille Laitoksen kasvihuonekaasujen päästöluvan peruuttamisen seurauksena laitoksen kansallisessa rekisterissä olevalle tilille kirjaamatta jääneet päästöoikeudet siirtyvät käytettäviksi uusille osallistujille varattuun osuuteen. Jos uusille osallistujille päästökauppakaudelle varattu osuus ei riitä kaikille edellä tarkoitetuille uusille osallistujille, tulee uusien osallistujien hankkia päästöoikeuksia toisten laitosten toiminnanharjoittajilta tai markkinoilta. Niille uusille osallistujille, jotka ovat hakeneet päästöoikeuksia 40 :n mukaisesti ja joille ei vielä ole myönnetty päästöoikeuksia, myönnettävät päästöoikeudet sovitetaan jäljellä olevaan päästöoikeuksien määrään siten, että niiden kaikkien 31 c, 31 n, 31 o, 31 r ja 31 s :n mukaisesti laskettavista päästöoikeuksien määristä vähennetään yhtä suuri prosenttiosuus. 31m Uudet osallistujat päästökauppakaudella Uusille osallistujille varattavasta osuudesta myönnetään päästökauppakaudella päästöoikeuksia: 1) uudelle laitokselle, joka 2 tai 3 :n mukaan kuuluu lain soveltamisalaan; 2) uudelle polttolaitosyksikölle, joka rakennetaan lain soveltamisalaan kuuluvaan laitokseen; 3) laitokselle, joka tulee lain soveltamisalaan, koska laitospaikalle rakennettavan polttolaitosyksikön nimellinen lämpöteho laitospaikalla jo olevien polttolaitosyksiköiden nimellisten lämpötehojen kanssa yhteensä ylittää 20 megawattia tai laitospaikan yhteenlaskettu kapasiteetti muuten ylittää 2 :ssä tarkoitetut kapasiteettirajat; 4) uudelle tai olemassa olevalle laitokselle, jonka pääasiallinen tarkoitus on lämmön tuottaminen kaukolämpöverkkoon ja joka liitetään yhdyskuntia palvelevaan lämmönjakeluverkkoon, jos lämmön jakoverkossa jo olevista laitoksista yksikin on nimelliseltä lämpöteholtaan suurempi kuin 20 megawattia ja se tuottaa lämpöä toimitettavaksi pääasiassa kaukolämpöverkkoon; 5) olemassa olevalle enintään 20 megawatin laitokselle, jos sen pääasiallinen tarkoitus on lämmön tuottaminen kaukolämpöverkkoon ja se on osa yhdyskuntia palvelevaa lämmönjakeluverkkoa, johon liitetään uusi nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 megawatin laitos ja se tuottaa lämpöä toimitettavaksi pääasiassa kaukolämpöverkkoon; 6) polttolaitosyksikön muutokselle, joka lisää koko laitoksen nimellistä lämpötehoa 20 megawatilla tai vähintään 10 prosentilla; 7) alaryhmään A kuuluvan laitoksen tai prosessin muutokselle, joka lisää laitoksen tai prosessin tuotantokapasiteettia siten, että muutos on vähintään 10 prosenttia tai suurempi kuin päästökauppadirektiivin liitteessä mainitut rajat niille laitoksille, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. 31o Olemassa olevia laitoksia koskevat uusien osallistujien jakoperusteet Jos olemassa oleva laitos tai polttolaitosyksikkö tulee lain soveltamisalaan ja se liitetään kaukolämpöverkkoon, johon kaukolämpöä tuottaville alaryhmään C kuuluville laitoksille päästöoikeudet on laskettu ja myönnetty 31 g ja 31 h :n mukaisesti, lain soveltamisalaan tulevan laitoksen tai laitoksen osan päästöoikeudet lasketaan polttolaitosyksiköittäin siten, että päästöoikeudet lasketaan vuosien täysien toimintavuosien hiilidioksidipäästöjen aritmeettisena keskiarvona. Yhtä vuotta vastaavat alaryhmän C päästöoikeudet saadaan kertomalla tämä luku alaryhmän C leikkauskertoimella 0,77. 31t Hankemekanismien käytön enimmäismäärä päästökauppakaudella Enimmäismäärä lasketaan 31 d 31 o ja 31 r :n mukaisista laskennallisista päästöoikeusmääristä, joihin ei ole sovellettu

4 5674 N:o c :ssä tarkoitettuja alaryhmäkohtaisia tehostamis- tai leikkauskertoimia eikä sovituskerrointa. Laitoksen laskennallisesta päästöoikeusmäärästä määritettävä prosenttiosuus on yhtä suuri kaikille laitoksille. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä lakia sovelletaan päästökauppakauden päästöoikeuksien myöntämispäätökseen ja päätöksiin päästöoikeuksien myöntämisestä uusille osallistujille. Lain 33 :ssä mainitut päästöoikeuksia koskevat hakemukset otetaan huomioon päästöoikeuksien myöntämispäätöksen valmistelussa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

5 5675 N:o 1469 Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään rekisterihallinnosta annetun lain (166/1996) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 956/2006: 1 Maistraattien toimialueet ovat: 1) Helsingin kihlakunta 2) Espoon kihlakunta, Lohjan kihlakunta ja Vihdin kihlakunta 3) Porvoon kihlakunta, Loviisan kihlakunta ja Orimattilan kihlakunta 4) Raaseporin kihlakunta 5) Vantaan kihlakunta 6) Hämeenlinnan kihlakunta, Forssan kihlakunta ja Riihimäen kihlakunta 7) Lahden kihlakunta ja Heinolan kihlakunta 8)) Kouvolan kihlakunta, Kotkan kihlakunta ja Haminan kihlakunta 9) Lappeenrannan kihlakunta ja Imatran kihlakunta 10) Hyvinkään kihlakunta ja Keski-Uudenmaan kihlakunta 11) Turun kihlakunta, Salon kihlakunta, Vakka-Suomen kihlakunta, Kaarinan kihlakunta, Loimaan kihlakunta ja Raision kihlakunta 12) Turunmaan kihlakunta 13) Porin kihlakunta, Rauman kihlakunta, Kankaanpään kihlakunta, Kokemäen kihlakunta ja Vammalan kihlakunta 14) Jyväskylän kihlakunta, Jämsän kihlakunta, Saarijärven kihlakunta, Keuruun kihlakunta ja Äänekosken kihlakunta 15) Seinäjoen kihlakunta, Alavuden kihlakunta, Kauhajoen kihlakunta ja Lapuan kihlakunta 16) Kokkolan kihlakunta ja Kaustisten kihlakunta 17) Vaasan kihlakunta, Kyrönmaan kihlakunta, Mustasaaren kihlakunta, Närpiön kihlakunta ja Pietarsaaren kihlakunta 18) Tampereen kihlakunta, Ikaalisten kihlakunta, Kangasalan kihlakunta, Mäntän kihlakunta, Nokian kihlakunta ja Valkeakosken kihlakunta 19) Mikkelin kihlakunta, Savonlinnan kihlakunta, Pieksämäen kihlakunta ja Juvan kihlakunta, 20) Joensuun kihlakunta, Ilomantsin kihlakunta, Kiteen kihlakunta, Lieksan kihlakunta ja Nurmeksen kihlakunta 21) Kuopion seudun kihlakunta, Ylä-Savon kihlakunta, Koillis-Savon kihlakunta, Sisä-Savon kihlakunta ja Varkauden seudun kihlakunta. 22) Oulun kihlakunta, Raahen kihlakunta, Haukiputaan kihlakunta, Kuusamon kihlakunta, Limingan kihlakunta, Pudasjärven kihlakunta, Haapajärven kihlakunta ja Ylivieskan kihlakunta 23) Kajaanin kihlakunta, Kuhmon kihlakunta ja Suomussalmen kihlakunta 24) Rovaniemen kihlakunta, Kittilän kihla-

6 5676 N:o 1469 kunta, Kemin kihlakunta, Koillis-Lapin kihlakunta, Ranuan-Posion kihlakunta, Tornion kihlakunta, Tornionlaakson kihlakunta, Inarin-Utsjoen kihlakunta, Käsivarren kihlakunta ja Sodankylän kihlakunta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Hallitusneuvos Leena Lehtonen

7 5677 N:o 1470 Sisäasiainministeriön asetus maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 maaliskuuta 1996 annetun rekisterihallintolain (166/1996) 3 :n 1 momentin nojalla sellaisena kuin se on laissa 956/2006: 1 1) Helsingin maistraatin sijaintipaikka on Helsinki 2) Espoon maistraatin sijaintipaikat ovat Espoo ja Lohja. 3) Porvoon maistraatin sijaintipaikka on Porvoo. Maistraatilla on lisäksi yksikkö Loviisassa. 4) Raaseporin maistraatin sijaintipaikka on Tammisaari. 5) Vantaan maistraatin sijaintipaikka on Vantaa. 6) Hämeenlinnan maistraatin sijaintipaikka on Hämeenlinna. 7) Lahden maistraatin sijaintipaikka on Lahti. 8) Kymenlaakson maistraatin sijaintipaikat ovat Kouvola ja Kotka. 9) Lappeenrannan maistraatin sijaintipaikka on Lappeenranta. Maistraatilla on lisäksi yksikkö Imatralla. 10) Hyvinkään maistraatin sijaintipaikka on Hyvinkää. 11)Turun seudun maistraatin sijaintipaikat ovat Turku, Salo ja Uusikaupunki. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Raisiossa ja Loimaalla. 12) Turunmaan maistraatin sijaintipaikka on Parainen. 13) Satakunnan maistraatin sijaintipaikat ovat Pori ja Rauma. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Huittisissa ja Vammalassa. 14) Keski-Suomen maistraatin sijaintipaikat ovat Jyväskylä, Jämsä ja Saarijärvi. 15) Seinäjoen maistraatin sijaintipaikka on Seinäjoki. Maistraatilla on lisäksi yksikkö Kauhavalla. 16) Kokkolan maistraatin sijaintipaikka on Kokkola. 17) Vaasan maistraatin sijaintipaikka on Vaasa. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa. 18) Tampereen maistraatin sijaintipaikka on Tampere. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Ikaalisissa, Mäntässä, Nokialla ja Akaassa. 19) Etelä-Savon maistraatin sijaintipaikat ovat Savonlinna ja Mikkeli. Maistraatilla on lisäksi yksikkö Pieksämäellä. 20) Pohjois-Karjalan maistraatin sijaintipaikka on Joensuu. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Kiteellä ja Juuassa. 21) Pohjois-Savon maistraatin sijaintipaikat ovat Kuopio ja Iisalmi. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Suonenjoella ja Varkaudessa. 22) Pohjois-Pohjanmaan maistraatin sijaintipaikat ovat Oulu ja Raahe. Maistraatilla on lisäksi yksiköt Haapavedellä ja Pudasjärvellä. 23) Kainuun maistraatin sijaintipaikka on Kajaani.

8 5678 N:o ) Lapin maistraatin sijaintipaikat ovat Rovaniemi, Kemi ja Kittilä. Maistraatilla on lisäksi yksikkö Kemijärvellä. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä syyskuuta 2007 annettu sisäasiainministeriön asetus Seinäjoen maistraatin sijaintipaikasta ja yksiköistä (864/2007) sekä 23 päivänä lokakuuta 2007 annettu sisäasiainministeriön asetus Lahden maistraatin sijaintipaikasta (946/2007). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Hallitusneuvos Leena Lehtonen

9 5679 N:o 1471 Sisäasiainministeriön asetus muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä maaliskuuta 1994 annetun kotikuntalain (201/1994) 7 b :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 624/2004: 1 Valtakunnalliseen muuttoilmoitusten palvelupuhelimeen tehdyt suomenkieliset muuttoilmoitukset ottaa vastaan Lapin maistraatti. Ilmoitusten vastaanottamiseen osallistuvat lisäksi Helsingin maistraatti ja Tampereen maistraatti. Valtakunnalliseen muuttoilmoitusten palvelupuhelimeen tehdyt ruotsinkieliset muuttoilmoitukset ottaa vastaan Vaasan maistraatti. Ilmoitusten vastaanottamiseen voivat lisäksi osallistua Helsingin maistraatti, Lapin maistraatti ja Tampereen maistraatti. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä joulukuuta 2006 annettu sisäasiainministeriön asetus (1134/2006) muutto- ja maastamuuttoilmoitusten vastaanottamiseen liittyvien tehtävien jakamisesta maistraattien kesken. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen /215

10 5680 N:o 1472 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista vuonna 2008 suoritettavasta määrärahasta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta 24 päivänä helmikuuta 1978 annetun lain (159/1978) 3 a ja 3 b :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1350/2004: 1 Määräraha työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a :n 2 momentissa tarkoitetun korvauksen määrä työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoa kohden on euroa. 2 Määrärahan kohdentaminen yliopistoille Työterveyslaitos voi maksaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta lainkohdan 4 momentin mukaista korvausta Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoille niiden antamasta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta siten, että työterveyshuollon kliinisen opettajan viran palkkaus- ja muihin kustannuksiin maksetaan kullekin yliopistolle enintään euroa. Lisäksi mainituille yliopistoille maksetaan muihin erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä enintään euroa. Työterveyslaitos maksaa korvauksen saatuaan yliopistoilta kirjallisen selvityksen viroista aiheutuvista palkkaus- ja muista kustannuksista sekä muista erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Työterveyslaitos voi lisäksi maksaa 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta korvausta momentissa mainituille yliopistoille Helsingin yliopiston koordinoimasta yliopistojen yhteisestä virtuaaliyliopistosta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä euroa käytettäväksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sekä sen kehittämiseen ja valtakunnalliseen koordinointiin. Työterveyslaitos maksaa korvauksen yliopistoille saatuaan Helsingin yliopistolta kirjallisen selvityksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen liittyvästä virtuaaliyliopistohankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa selvityksissä annetut tiedot muuttuvat, yliopiston on välittömästi ilmoitettava asiasta työterveyslaitokselle. 3 Määrärahan kohdentaminen työterveyslaitokselle Työterveyslaitos voi käyttää työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta lainkohdan 4 mo-

11 N:o mentin mukaisesti euroa niihin työterveyslaitoksen itse antaman työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) kahden työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavan erikoislääkärin toimen palkkaus- ja muista kustannuksista; 2) kymmenen työterveyshuollon erikoislääkärin erikoistumistoimen palkkaus- ja muista kustannuksista; sekä 3) työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen seurantaan ja kehittämiseen liittyvien tietokoneohjelmien laatimisesta ja ylläpidosta sekä työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen yhteensovittamisesta ja hallinnoinnista. Työterveyslaitos ei voi käyttää 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa niihin kustannuksiin, joihin se saa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n 1 momentin mukaista valtionosuutta. 4 Määrärahan kohdentaminen yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille Työterveyslaitos voi hakemuksesta maksaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a :n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta pykälän 4 momentin mukaista korvausta yksityisille terveyspalveluiden tuottajille ja työnantajan ylläpitämille työterveysasemille enintään euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä kohden. Koulutuskuukausien yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään Edellä 1 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on jaettava kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä ja koulutuskuukautta kohti: 1) työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin ohjaukseen 500 euroa; 2) yliopiston hyväksymään muuhun työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen ja 1 kohdassa tarkoitetusta ohjauksesta maksettaviin pakollisiin palkkasivukustannuksiin yhteensä enintään 800 euroa. 5 Yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille suoritettavien korvausten hakeminen Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavien yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien on haettava Työterveyslaitokselta 4 :ssä tarkoitettua korvausta kirjallisesti jälkikäteen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kulloisenkin puolivuotisjakson päättymisestä. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että yliopisto ja koulutuspaikka ovat tehneet koulutettavien lääkäreiden toimimisesta koulutuspaikassa kirjallisen koulutuspaikkasopimuksen. Hakemukseen on liitettävä jäljennös 2 momentissa tarkoitetusta koulutuspaikkasopimuksesta. 6 Koulutuspaikkasopimuksen sisältö Edellä 5 :n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuspaikkasopimuksessa on: 1) mainittava koulutettavien lääkäreiden määrä; 2) nimettävä yksi tai useampi yliopiston hyväksymä kouluttaja siten, että kouluttaja on työterveyshuollon erikoislääkäri, tai kuntoutuslaitoksen osalta tarvittaessa työterveyshuollon koulutusohjelman vastuuhenkilön hyväksymä muun soveltuvan alan erikoislääkäri ja että yhden kouluttajan ohjattavana on enintään kolme lääkäriä kerrallaan kalenterikuukautta kohti; sekä 3) oltava kouluttajan sitoumus antaa henkilökohtaista ohjausta koulutettavalle lääkärille kaksi tuntia viikossa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. 7 Tietojen muuttuminen Jos 5 :ssä tarkoitetussa hakemuksessa annetut tiedot muuttuvat, yksityisen terveyspalvelujen tuottajan ja työnantajan ylläpitämän terveysaseman on ilmoitettava asiasta välittömästi Työterveyslaitokselle.

12 5682 N:o Määrärahan käyttöön liittyvät selvitykset Yliopistojen tulee antaa Työterveyslaitokselle vuotta 2008 koskeva työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 b :n 3 momentissa tarkoitettu selvitys maaliskuun 2009 loppuun mennessä kirjallisesti. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien tulee antaa Työterveyslaitokselle lain 3 b :n 3 momentissa tarkoitettu selvitys korvaushakemuksen yhteydessä. Työterveyslaitoksen tulee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle vuotta 2008 koskevat lain 3 b :n 3 momentissa tarkoitetut selvitykset ja yhteenveto kesäkuun 2009 loppuun mennessä kirjallisina. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko Lääkintöneuvos Matti E. Lamberg

13 5683 N:o 1473 Opetusministeriön asetus kelpoisuuskokeeseen liittyvistä maksuista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta 30 päivänä marraskuuta 2007 annetun lain (1093/2007) 8 :n 4 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) tarkoitettuun kelpoisuuskokeeseen liittyvistä maksuista. 2 Kelpoisuuskoemaksut Ammattikorkeakoulu perii terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevista näyttö-, teoria- ja käytännön kokeista kelpoisuuskokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin yhteensä enintään euroa. Muiden ammattihenkilöiden kelpoisuuskokeen järjestämisestä peritään kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Kokeen tai sen jonkin osion uusimisesta peritään sama maksu kuin hylätystä suorituksesta on peritty. Kelpoisuuskokeen hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta peritään 20 euroa. Yliopistojen perimistä kelpoisuuskoemaksuista säädetään yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (737/2007) 3 :n 4 momentissa. Näyttötutkintona suoritettavasta kelpoisuuskokeesta perittävästä maksusta säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 17 :n 3 ja 4 momentissa. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa Hallitusneuvos Maiju Tuominen

14 5684 N:o 1474 Opetusministeriön asetus yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun opetusministeriön asetuksen (737/2007) 3 :n 5 momentti sekä muutetaan 3 :n 4 momentti seuraavasti: 3 Yliopistojen muut julkisoikeudelliset suoritteet Hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevista näyttö-, teoria- ja käytännön kokeista peritään kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin yhteensä enintään euroa. Lääkärin, eläinlääkärin ja erikoiseläinlääkärin ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevista näyttö-, teoria- ja käytännön kokeista peritään kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin yhteensä enintään euroa. Muiden ammattihenkilöiden kelpoisuuskokeen järjestämisestä peritään kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Kokeen tai sen jonkin osion uusimisesta peritään sama maksu kuin hylätystä suorituksesta on peritty. Kokeen hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta peritään 20 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa Hallitusneuvos Maiju Tuominen

15 5685 N:o 1475 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994 sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 495/2005: 1 Maksullinen julkisoikeudellinen suorite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaisesti suoritteen omakustannusarvon mukaan määräytyvän kiinteän hinnan elintarvikekuljetusvälineiden ATP-todistuksista. Todistuksen hinta on 109 euroa. 2 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) tilaustutkimukset ja tutkimusaineistot; 2) analyysipalvelut; 3) koestus-, testaus- ja tarkastuspalvelut; 4) valiotaimituotanto; 5) kotieläinten lisääntymispalvelut; 6) julkaisumyynti- ja tiedonvälityspalvelut; 7) koulutus- ja kurssipalvelut; 8) asiantuntija- ja neuvontapalvelut; 9) puunmyynti; 10) kiinteistönhoitopalvelut sekä muut toimitiloihin ja alueisiin liittyvät korjaus- ja kunnossapitopalvelut, 11) peltoviljelypalvelut, ja 12) muut tilatut erityispalvelut ja suoritteet. 3 Julkisuuslain perusteella annettavat suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetuista tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ottaen huomioon, mitä sanotun lain 34 :ssä säädetään.

16 5686 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta Tämän asetuksen mukaisia maksuja peritään sen voimassaoloaikana tilatuista suoritteista. Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Jukka Mirvo JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN