Green Care Vihreä hoiva maaseudulla

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 408 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos

2 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos TTS:n julkaisuja 408 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2011

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 408 Julkaisuaika Toukokuu 2011 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY -keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care -toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care -yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care -toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kunta-asiakkaiden sekä kolmannen sektorin tarpeita ja toiveita Green Care -palveluista. Tämä taustaselvitys on hankkeen ensimmäinen osaselvitys ja siinä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve- ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja -ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care -toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care - toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care -toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65- vuotialle virkistys- ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Mahdollisuutena Green Care -toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat. Esimerkiksi vanhukset hakevat laadukkaita palveluita luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Avainsanat Green Care, Vihreä hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät, palvelustrategiat, palvelut ISBN ISSN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 17 + liitteet 25 s. Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT TAUSTAA Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita Hoiva-alan yritykset maaseudulla Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys TOTEUTUS HÄME Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta KAAKKOIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta PIRKANMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta UUSIMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta VARSINAIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Palvelutarpeet Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta KIRJALLISUUS LIITE 1. YHTEYDENOTOT LIITE 2. KUNTALUETTELO LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME LIITE 4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 5. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET PIRKANMAA LIITE 6. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET UUSIMAA LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET VARSINAIS-SUOMI TTS:n julkaisuja 408 (2011) 3

5 ALKUSANAT TTS:n hankkeessa Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kuntaasiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Hankkeen kohderyhmänä ovat mm. Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien palvelutarjontaa. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama ja sen toteuttaa TTS (Työtehoseura). Tässä taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Selvityksen toteuttivat tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 4

6 1 TAUSTAA 1.1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita Kuntatalouksien tiukka rahatilanne, väestön ikääntymisen tuoma palvelukysyntä ja työvoiman eläköityminen ovat suuria haasteita nykyiselle palvelujen tuotantorakenteelle. Kuntien palvelutuotannon on lisättävä tehokkuuttaan julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista yhdistämällä. Niiden on kuitenkin säilytettävä palveluiden järjestämis, rahoitus ja valvontavastuu. Kuntien on jatkossa siirryttävä entistä enemmän palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Ulkoistaminen on lisääntymässä nopeasti sosiaalipalveluissa, erityisesti hoiva ja hoitoalalla, jolla tarvitaan myös asumispalveluja. Ulkoistamista voidaan arvioida tulevan myös kuntien ydinpalveluihin liittyvissä tukipalveluissa, joita ovat muun muassa kiinteistöjen ylläpito ja käyttäjäpalvelut. Palvelujen tarve ja työvoima ovat maantieteellisesti eri alueilla. Palvelujen saatavuus vaarantuu erityisesti maaseudun vanhusvoittoisilla alueilla, joilla tarvitaan paljon hoito ja hoivapalveluja. Ratkaisuna nähdään palvelujen uudenlaisia organisointimalleja, suurempia väestöpohjia palvelujen järjestämisellä ja nykyistä laajempaa alueellista yhteistyötä. Siihen pyritään uuden kunta ja palvelurakenteen avulla, kun kuntien yhdistymisen kautta syntyy suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Sosiaalityöntekijöistä on pulaa erityisesti Etelä ja Länsi Suomen pienissä kunnissa, mutta se on yleistymässä myös laajemmin varsinkin maaseutukuntien yleiseksi ongelmaksi. Sosiaali ja terveyssektorilla työvoiman tarve kasvaa lähivuosina. Arvioiden mukaan hoivan tarve lisääntyy voimakkaammin vuoden 2020 jälkeen, jolloin hyvin iäkkäitä alkaa olla paljon. Työvoiman vähyydestä ja osaamisen alenemisesta on vaarana ikääntyvien hoidettavien jääminen yksin, laitostuminen ja liikaa lääkitseminen. Ikääntyvien riskitekijöitä ovat yksinäisyys ja elämän tarkoituksettomuus sekä yksin asuvien turvattomuus. Ikääntyneiden masennukseen liittyy mielenterveys ja alkoholiongelmia sekä lääkkeiden liikakäyttöä. Tulevaisuuden haasteita ovat myös lasten käyttäytymis ja mielenterveyshäiriöiden hoitotarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen yleensä ja vaikeasti työllistyvien työttömyyden vähentäminen. Sosiaalisia yrityksiä, nuorten työpajoja ym. kuntouttavaa työtoimintaa tulisi kehittää suuntaan, jossa välittävät työmarkkinat olisivat pysyväluonteinen ratkaisu osalle vaikeasti työllistyvistä. (Pietarinen 2010) 1.2 Hoiva-alan yritykset maaseudulla Hoiva alan kasvuvauhti on ollut koko 2000 luvulla nopeaa: Vuosittainen yrityskannan lisäys on ollut 4 10 prosenttiyksikköä. Alan yritysten lukumäärä on vuodesta 2005 lisääntynyt kaupunkien läheisellä maaseudulla muuta maata nopeammin. Toisaalta vuonna 2007 kasvuvauhti on hidastunut harvaan asutulla maaseudulla, vaikkakin kasvu on edelleen jatkunut. Selityksenä voisi olla esimerkiksi harvaan asuttujen maaseutukuntien yhdistyminen, joka voi hidastaa alan palvelurakenteen kehittymistä yksityisten palvelujen suuntaan. Alan työllistävä vaikutus on merkittävä. Toimiala on myös hyvin naisvaltainen, esimerkiksi naisten osuus sekä sosiaalialan kaikista työllisistä että sosiaalialan yrittäjistä on yli 90 prosenttia. Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan maassamme on noin 400 hoito ja hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa. Määrä on 2000 luvulla kasvanut voimakkaasti. Yhä useammalla maatilalla hoivapalvelut tuottavat merkittävän osan tuloista. (Pietarinen 2010) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 5

7 1.3 Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle Väestön ikääntyminen tarjoaa työtilaisuuksia niin maaseudun yrittäjille kuin maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille. Hoivapalveluyrittäjät voivat erikoistua esimerkiksi sosiaali, asumis ateria tai siivous ja kiinteistöhuollon palveluihin. Ikääntyvä väestö luo kysyntää erilaisille hoiva, asumis ja kotipalveluille. Yksityinen sektori on kasvanut kuntien ulkoistaessa olemassa olevia palveluitaan, mutta alalle tarvitaan lisää kokonaan uusia hoitopaikkoja. Vuosina sosiaali ja terveysala on ollut rajussa murroksessa, kun ala keskittyy ja siirtyy kunnilta ja järjestöiltä suurille yritysketjuille. Stakesin mukaan vuoden 2001 jälkeen Suomeen on syntynyt esimerkiksi 155 uutta yksityistä vanhusten asumispalveluyksikköä. Vuonna 2007 yksityisiä sosiaalipalveluja (yleisimmin asumispalvelut, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitos ja perhehoito) tarjosi toimipaikkaa. Alan suurimpana riskinä pidetään osaavan henkilöstön saamista. (Pietarinen 2010) 1.4 Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys Maaseudulla hoiva alan yrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Maaseudulle hyvinvointipalvelujen tuottaminen voi merkitä uusia työllistymismahdollisuuksia ja lähipalvelujen paranemista. Hoivayrittäjyyden kehittäminen lisää naisten työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Alan markkinat laajenevat ja palvelujen kysyntä kasvaa. Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle: lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille (päiväkodit, perhekodit, hoivakodit) ja erityisryhmien kuntoutuspalveluille (eläinavusteinen kuntoutus, puutarhaterapia). Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa ( ) todettiin Green Care toiminnan suurimpien mahdollisuuksien olevan sosiaalipalveluissa sekä ongelmia ennaltaehkäisevissä varhaisen puuttumisen malleissa että laitoshoidosta toipuvien potilaiden palautumisessa yhteiskuntaan. Myös vajaakuntoisten työllistäminen maatalous ja puutarhayrityksissä on mahdollisuus. Maaseudun hoivayritykset voivat tarjota palveluitaan oman alueen sosiaali ja terveydenhuollon tarpeisiin ja palvella myös läheisten kaupunkialueiden kysyntää. Maaseudun hoivayrityksiä tulee kehittää monipalveluyritysten suuntaan, jolloin asiakkaina olisi sekä sosiaali ja terveydenhuoltoalan asiakasryhmiä että yksityisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kosketuspinta maaseutumatkailun, erityisesti hyvinvointi ja elämysmatkailun kanssa on läheinen. Tältä osin myös ulkomainen kysyntä on vahvistumassa. Toinen yhteistyöpinta on kasvatuksen suuntaan. Maaseutu on todettu monella tavalla hyväksi oppimis ja kasvuympäristöksi. Kaupungistuvassa ja teknistyvässä yhteiskunnassa vaaditaan uusia toimintatapoja, joiden avulla lasten ja nuorten luontosuhdetta voidaan ylläpitää ja kehittää. Maatila ja maaseutuympäristö tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Maaseudun resurssien käyttö hoivatyössä on lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Tiedonpuute rajoittaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tietoa puuttuu heiltä, jotka suunnittelevat alan yritystoimintaa ja markkinointia, samoin kuin heiltä, jotka päättävät hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten sijoittamisesta. Toiminnan laajenemista vaikeuttaa lisäksi puute maaseutuympäristössä tuotettujen sosiaali ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta koskevasta tutkimustiedosta, Green Care toiminnan tuntemattomuus sekä alan institutionaalinen hajanaisuus ja vakiintumattomuus. (ANON 2009) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 6

8 2 TOTEUTUS Taustaselvityksessä perehdyttiin kunkin hankkeessa mukana olevan ELY keskuksen alueen palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin, alueellisten osaamiskeskusten ja muihin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Ensisijaisesti selvitettiin isojen kuntien strategioita, mutta niiden puuttuessa perehdyttiin myös pienempien kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien strategioihin. Näitä etsittiin lähinnä internetin kautta. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystyötä syvennettiin haastattelemalla kehittäjätahojen edustajia, kuten alueellisten hankkeiden vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Lista haastatelluista ja yhteydentotoista on liitteenä 1, kuntaluettelo liitteenä 2 ja listat alueellisista sosiaali ja terveysalan hankkeista liitteinä Kuva 1. Alueet, joilla selvitys tehtiin. 6 Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH TTS:n julkaisuja 408 (2011) 7

9 2.1 HÄME Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Hämeessä ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Sen sijaan alueella on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena hoiva ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen. Lisäksi useissa sote alan hankkeissa kehitetään uusia toimintatapoja ja malleja, jolloin sote palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Maaseudun hoivahankkeena Hämeessä on meneillään ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun hoiva ja hyvinvointialan yrittäjille Hoivayrittäjyysvalmennushankkeen ohjelmassa on myös Green Care koulutusta. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Hämeessä on meneillään Kylä välittää hanke, jossa palveluntarpeita tarkastellaan sopimuksellisuuden kannalta. Luettelo Hämeessä meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Hämeen palvelustrategioissa ja palveluntarveselvityksissä tuli esille, että eri asiakasryhmien odotukset ja vaatimukset eriytyvät. Asiakkaat haluavat entistä räätälöidympiä palveluja. Heidän valinnanvapautensa lisääntyy. Tavoitteena on tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottavia palveluja. Valinnanvapautta edistetään palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä, jolloin asiakas voi hakea ainakin osan palvelukokonaisuudesta haluamaltaan tuottajalta. Hyvinvointipalvelujen tarve ja niiden kasvu tiedostetaan Hämeessä. Hyvinvointialan palvelujen kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti, sillä yritysverkoston laajentaminen ja palvelujen monipuolistaminen synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mahdollistaa yritysten profiloitumista ja lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa Hämeessä edellytetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, kuntien sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon uudenlaista yhteistoimintaa asiakaslähtöisten, tehokkaiden ja laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi uusien toimintatapojen ja konseptien pohjalta. Tavoitteena on hyödyntää uusia tapoja tuottaa palveluita ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Voimakkaimmin palvelustrategioissa tuli esille, että tulevaisuudessa pitää pystyä vastaamaan ikääntyneiden ja suurten ikäluokkien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Oleellista on myös taata lapsille ja nuorille laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Strategioiden mukaan voimavaroja suunnataan muun muassa ennaltaehkäisevään toimintaan, avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön. Omaishoitajien tueksi kaivataan päivähoitomahdollisuutta, joka tarjoaisi myös hoidettavalle mahdollisuuden irtautua usein kiellontäyteisistä arkirutiineista. Lisäksi tuli esille, että Kelan kuntoutustarjontaan kaivattaisiin mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle, joiden puuttuminen nähdään merkittävänä aukkokohtana. Lähteet: Hämeenlinnan palvelu ja hankintastrategia, Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia , Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia, Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia , Lahden kaupungin strategia 2025, Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 8

10 2.2 KAAKKOIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Kaakkois Suomessa ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Etelä Karjalassa on meneillään hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke. Lisäksi Kaakkois Suomen sote alan hankkeissa kehitetään muun muassa vanhuksille ja muistihäiriöisille suunnattuja palveluita. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Kaakkois Suomessa on vuoden 2010 aikana toteutettu Maahyve hanke. Hankkeessa on muun muassa kartoitettu kylissä toimivien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tila ja henkilöstöresursseja sekä mahdollisuuksia vastata hyvinvoinnin ja palveluiden tarpeisiin. Jatkona Maahyve hankkeelle on suunnitteilla maaseudun hyvinvointia edistävä MontEri hanke, jonka tarkoitus on edistää ja kehittää julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä luoda uusia maaseudun asukkaiden hyvinvointia edistäviä toimintoja ja tapahtumia. Kylätalo kyläsihteeri hankkeessa selvitetään yhteistyössä alueen kuntien ja asukkaiden kanssa, onko kylissä jatkossa tarvetta monipalvelupisteille, joihin olisi koottu julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja miten niiden rahoitus hoidettaisiin. Lisäksi hankkeessa edistetään sopimuksellisuutta julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Luettelo Kaakkois Suomessa meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Maaseutuelinkeinot perustuvat tyypillisesti tilojen ja alueen omien resurssien hyödyntämiseen. Etelä Karjalassa on tavoitteena, että sinne muodostuu yksityisten hoivapalvelujen verkosto ja maaseudun asukkaat verkostoituvat tuottamaan yksityisiä hoivapalveluja. Kaakkois Suomen palvelustrategioissa korostetaan, että tulevaisuudessa yksityiset palvelut ovat julkisten palvelujen täydentäjiä ja kolmannen sektorin rooli on myös täydentävä, yksityistä sektoria kevyemmin. Tavoitteena on, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta on tehokkaasti yhteen sovitettu. Alueella on tavoitteena käynnistää sosiaalista yrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Strategioissa ehdotetaan, että yksilölle tarjotaan palveluvaihtoehtoja niin, että hänellä on halutessaan mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja. Palveluseteli antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita, mistä palvelunsa hankkivat. Samalla kilpailu lisääntyy ja pakottaa palveluntuottajat panostamaan asiakkaan saaman palvelun laatuun. Strategisena linjauksena mainitaan hyvinvointiyrittäjyyden vahvistaminen ja yritysten määrä kasvattaminen. Tavoitteena on, että hyvinvointialan yrittäjyyden asenteellisia ja taloudellisia esteitä poistetaan ja kunnat saadaan tukemaan alan yrittäjyyden koulutusta, investointeja sekä osallistumaan riskien hallintaan. Lisäksi pyritään turvaamaan hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytyksiä ja edistämään yhteistyötä. Ikärakenteen muutoksen seurauksena hoivapalveluiden ja hoitopaikkojen tarve kasvaa jatkuvasti ja on suurinta 2010 luvun lopulla ja 2020 luvun alussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä pidetään tärkeinä sekä jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta että hoivapalveluiden tarvetta viivästävänä tekijänä. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarpeen arvioidaan kasvavan. Periaatteena mainitaan, että lasten sijaishuollon painopiste siirtyy laitoshoidosta perhehoitoon. Erityisenä yhteistyön haasteena strategioissa pidetään ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä. Toiminnassa painotetaan ennakoivaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintatapaa, jolla mahdollistetaan itsenäisen tai tuetun kotona asumisen edellytyksiä. Virikkeisen, turvallisen asuin ja elinympäristön ja harrastusmahdollisuuksien korostetaan tuke TTS:n julkaisuja 408 (2011) 9

11 van ikääntyneen oman elämän hallintaa. Kaikkiin palveluihin tulee sisällyttää ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään arkeen sekä osallisuuteen. Lähteet: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma , Etelä Karjalan hyvinvointistrategia 2010, Lappeenranta 2012 strategia, Onnistunut ikääntyminen Imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen 2015, Kymenlaakson hyvinvointistrategia , Kotkan vanhustenhuollon strategia , Kouvolan lasten ja nuorison hyvinvointisuunnitelma PIRKANMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Pirkanmaalla on meneillään Sastamalan Seudun Yrityspalvelun Oy:n hanke Yrittäjyyttä hoivasta Green Care. Hankkeen tarkoituksessa on luoda koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Lisäksi Pirkanmaalla on meneillään muun muassa kaksi KASTE ohjelman hanketta. Näistä toisen, Pirkanmaan intensiivimalli nuorten avohuoltoon, tavoitteena on kehittää alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla nuoren omissa kasvu ja kehitysympäristöissä. Kehittämisen painopisteenä pidetään pieniin tai maaseutumaisiin kuntiin soveltuvan intensiivimallin kehittämistä ja mallin pilotointia. Toisen KASTE ohjelman hankkeen, PIRKAN Perhepalvelut, tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Luettelo Pirkanmaalla meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Pirkanmaan strategioissa painotettiin muun muassa maaseudun yritysten potentiaalin hyödyntämistä palvelualoilla ja matkailussa muun muassa tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle tekemällä tilaa palvelu ja hyvinvointiyrittäjyydelle palvelutuotannossa sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu ennakoidaan aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä. Tavoitteena on, että palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa. Palvelustrategioissa mainitaan, että palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on löytää tekijät ja palvelut, joilla ikäihmisten toimintakykyä ja sen säilymistä voidaan tukea entistä paremmin ja siirtää samalla hoidollisten palvelutarpeiden syntymistä mahdollisimman pitkälle. Mahdollisuuksina mainitaan ulkopuolisten palveluntuottajien palvelukeskustoiminta ja palvelun kehittäminen kohti päivätoimintaa. Läheisyyteen ja rauhallisuuteen kuuluu kiinteästi hitaan matkailun verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä luonnon helmassa pikaisesti, tai viipyä siellä pitempään. Verkostoa hyödyntävät myös moninaiset, muun muassa Green Care käsitteen mukaiset sosiaaliset palvelut. Sosiaali ja terveyspalveluissa rauhallisuus ja hitaus tarkoittavat muun muassa yksityisiä päiväkoteja ja hoitokoteja, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta ja välityömarkkinoita paluussa normaaliin elämään. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 10

12 Samalla kun luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla, vähennetään byrokratiaa ja luodaan työpaikkoja. Erityisen hyvin tätä voidaan toteuttaa terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Sopimuksellisuus voi toteutua paitsi kunnan, myös maanomistajan ja palvelun tuottajan kesken. Pirkanmaan sijoittumisen Etelä Suomen väestökeskittymien kannalta erinomaisesti saavutettavalle alueelle katsotaan antavan virkistyksen lisäksi mahdollisuuksia sosiaaliselle yrittäjyydelle ja hoivapalveluyrittäjyydelle. Esimerkiksi Green Care maatilat tuottavat maataloustuotteita, mutta toimivat samalla hoitolaitoksina. Virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Lähteet: Pirkanmaan maakuntaohjelma , Valkeakosken vanhuspalveluohjelma , Sastamalan strategia, Tampereen lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelustrategiat, Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja 2015, Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma UUSIMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Uudellamaalla ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Uudellamaalla on meneillään kaksi hoiva alan yrittäjyyttä aktivoivaa ja kehittävää hanketta. Näistä toinen on Itä Uudenmaan ja toinen Hyvinkää Riihimäen talousalueella. Luettelo Uudenmaan alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishakkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Uudellamaalla palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä. Tavoitteena on, että sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja. Näin yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät eri palvelutarjoajien välillä. Kehitettävinä toimenpidekokonaisuuksina mainitaan ennalta ehkäisevä toiminta ja terveys ja sosiaalipalvelujen tuottaminen sekä yhteistyön lisääminen. Toimintojen suunnittelussa painotetaan sosiaalisen ympäristön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja vahvan yhteisöllisyyden tarvetta. Lisäksi hyvinvointialan osaamis ja laatuvaatimusten oletetaan kasvavan ja korostuvan. Lähteet: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia 2009, Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025, Kuuma palvelustrategia 2015, Uudenmaan hyvinvointistrategia 2008, Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Länsi Uudenmaan klusteriselvitys: Hyvinvointi ja hoivapalvelut. 2.5 VARSINAIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Varsinais Suomessa ei ole meneillään Green Care hankkeita. Sosiaali ja terveysalan hankkeina Varsinais Suomessa on meneillään muun muassa hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke, jossa myös kehitetään esteettömän asumisen informaatiokeskusta. Luettelo Varsinais Suomen alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeista on liitteenä 7. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 11

13 2.5.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Palvelustrategioissa esitettiin, että tavoitteena tulee olla kuntalaisten oman valinnanvapauden ja mahdollisuuksien kasvattaminen ja oman vastuun lisääminen. Palvelutuottajan valinta jää tällöin käyttäjälle. Keinoina tulee olla laaja alaisemmat mahdollisuudet käyttää palvelusetelityyppisiä ratkaisuja palveluja järjestettäessä. Osa palveluista hankitaan hyvään kumppanuuteen perustuen yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Strategioiden mukaan hoivapalvelujen ja hoivapolitiikan tavoitteena on muun muassa ylläpitää vanhojen ihmisten toimintakykyä, auttaa selviytymään arjen perusasioista sekä auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja osallistumista yhteiskunnan toimintoihin. Hyvinvoinnin kulmakivinä mainitaan työ ja toimintakyvyn ylläpito sekä omatoimisuus. Kehittämistoimenpiteiden painopisteenä pidettiin lapsuus ja nuoruusvaihetta, jolloin voidaan luoda riittävä pohja elämänaikaiselle terveydelle ja toimintakyvylle. Ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin palvelutuotannossa ennakoidaan vahvistuvan ja sille aletaan antaa enemmän painoarvoa vanhusten hoivapalveluja ohjaavissa hyvinvointipoliittisissa linjauksissa. Esimerkiksi Loimaan seudulla arvioidaan kannattavan panostaa maaseutuympäristön hyödyntämiseen osana hyvää hoivaa, sillä ympäröivä luonto toimii sekä virikkeenä että rauhoittajana. Uudenlaisia toimintamalleja hoiva alalle etsitään alle ja kokeillaan, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta, jossa tuotetaan hoivapalveluja eri asiakasryhmille maatilaympäristössä. Loimaan seudulla järjestetyssä tulevaisuusverstaassa tuli esille, että maaseutu antaa henkistä virtaa vanhusväestölle. Maatiloilla toimivien päiväkotien ja hoivapalveluiden arvioidaan houkuttelevan päivävierailijoita ja muita asiakkaita aina Turusta ja muista lähikaupungeista saakka. Hyväkuntoiset vanhukset eivät hae vain peruspalveluita vaan laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä. Elämykset voivat olla arkisia, hyvästä vuorovaikutuksesta kumpuavia mielekkyyden hetkiä, mutta myös esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Varsinais Suomessa hoiva ja hyvinvointipalvelut ja niihin liittyvä yrittäjyys ovat voimakkaassa kasvussa, sillä näillä palveluilla ennustetaan olevan yhä suurempi kysyntä väestön ikääntyessä. Samalla oletetaan, että yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän, kuin perinteisestä laitoshoidosta. Maaseudulta oletetaan löytyvän näille palveluiden tuottajille sopivat puitteet. Maaseudun palvelutarpeet ja palveluiden tuottajat muuttuvat muun yhteiskunnan mukana. Erityisesti hoiva alalla ja kiinteistönhoidossa palveluiden tarpeiden ja erilaisten tuottamistapojen oletetaan lisääntyvän. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja asukkaiden ja yritysten tarpeita vastaaviksi ja kuntien palvelutarjontaa täydentäviksi. Lähteet: Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma 2025, Turun kaupungin palvelustrategia, Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille , Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta 2009, Turun kaupungin palvelustrategia 2007, Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus, Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma TTS:n julkaisuja 408 (2011) 12

14 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Palvelutarpeet Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa myös merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tulevaisuudessa lapsille ja nuorille on taattava laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Palvelustrategiat puuttuvat monilta kunnilta. Kuntien tulee määritellä jatkossa, miten paljon ne tuottavat palveluja itse ja miten paljon ne ostavat niitä muilta. 3.2 Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden erilaistumisen vuoksi tavoitteena on: tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä erilaiset tarpeet huomioon ottavia palveluja tarjota palveluvaihtoehtoja niin, että asiakkaalla on mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja edistää valinnanvapautta palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä palvelutarjontaa kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään TTS:n julkaisuja 408 (2011) 13

15 Mahdollisuutena Green Care toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat: yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin perinteisestä laitoshoidosta hyväkuntoiset vanhukset hakevat laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä, esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää TTS:n julkaisuja 408 (2011) 14

16 KIRJALLISUUS ANON Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/ _2013.pdf Pietarinen, H.(toim.) Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma Yrittäjyyden teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/ tiedostona Häme: Hämeenlinnan kaupunki. Palvelu ja hankintastrategia. Luonnos Homan Helenius, P. & Hutka Ojanen, H Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia Raportti strategiatyöskentelyn ja kartoitustutkimuksen tuloksista. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia. Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä. Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia Lahden kaupungin strategia /Lahden%20kaupungin%20strategia% pdf Ristola, A., Kuusinen James, K. & Veistilä, M Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. Terveydenhuoltopiirihanke. Sosiaalitoimen osuus. Kaakkois Suomi: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma Hiltunen Toura, M Etelä Karjalan hyvinvointistrategia Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja B Lappeenrannan kaupunki. Lappeenranta 2012 strategia. Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2009:5. Onnistunut ikääntyminen imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen PDF Dufva, H. & Airola, A. (toim.) Kymenlaakson hyvinvointistrategia Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro %20ja%20tietopalvelut/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/B sarja/b37%20esittely TTS:n julkaisuja 408 (2011) 15

17 Kotkan vanhustenhuollon strategia Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma _hyvinvointisuunnitelma_2010_ _2012.pdf Pirkanmaa: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntaohjelma Julkaisu A pdf Valkeakosken vanhuspalveluohjelma pdf Sastamalan strategia Ikäihmisten palvelujen strategia tegia.pdf Palvelustrategia. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja fibin.directo.fi/@bin/8afdafb33f97fd241c2c04dcc / /application/pdf/6 5098/Ikaalistenilta2005koko pdf Lähellä rauhallinen maaseutu. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma fibin.directo.fi/@bin/df9ff9073c35383edf23ed943e590ba0/ /application/pdf/ /Lähellä%20rauhallinen%20maaseutu%20Lempäälän%20ja%20Vesilahden%20ma aseudun%20kehittämisohjelma% pdf Uusimaa: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia ustrategia+lopullinen+soslk nettiin.pdf?mod=ajperes Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja Kunta ja palvelurakenneuudistushanke Kuuma palvelustrategia palvelustrategia_2015.pdf Uudenmaan liitto Uudenmaan hyvinvointistrategia. Uudenmaan liiton julkaisuja B df Itä Uudenmaan liitto 2005 Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma Julkaisu TTS:n julkaisuja 408 (2011) 16

18 Länsi Uudenmaan klusteriselvitys. Hyvinvointi ja hoivapalvelut. %20ja%20hoivapalvelut% pdf Varsinais Suomi: Varsinais Suomen liitto Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma asuunnitelma% pdf Turun kaupungin palvelustrategia. FC09 4C05 8BB9 2B40B649FB42%7D Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais suomen sairaanhoitopiirin strategia Heikkilä, K. & Kirveennummi, A Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudessa. Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta. Tutu e julkaisuja 4/ pdf Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus. keskus.fi/public/download.aspx?id=4584&guid=%7b9aba567b C13F 4893 A8D4 51E829E4F438%7D Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma keskus.fi/public/download.aspx?id=4765&guid=%7bcb79b490 D2C3 4B50 ABF9 2E CA%7D TTS:n julkaisuja 408 (2011) 17

19 LIITE 1. YHTEYDENOTOT Liite 1 Puhelinkeskustelut / sähköpostit , Pohjois Kymen Kasvu ry:n hankkeet ja , Lehti hanke , Lakes, Lahden seudun KOKO , Kylä välittää hanke , KymiCare, Kymenlaakson amk , Toimela , Lempäälä ja Vesilahti / maaseudun kehittämisohjelma Tapaamiset , Pikassos, Kanta Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus , ProAgria Häme maa ja kotitalousnaiset, Hoivayrittäjävalmennus hanke , Socom, Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus , Ahlmanin ammattiopisto, Tampere , Verso, Päijät Hämeen ja Itä Uusimaan sosiaalialan osaamiskeskus , Yrittäjyyttä hoivasta Green Care hanke, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy , HAI Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä Uudellamaalla hanke, Posintra Oy , Green Care Finland yhdistys, puheenjohtaja , MTK Varsinais Suomi ja ProAgria Farma

20 LIITE 2. KUNTALUETTELO Liite 2 Häme Kaakkois Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais Suomi Asikkala Hamina Akaa Askola Aura Forssa Iitti Hämeenkyrö Espoo Kaarina Hartola Imatra Ikaalinen Hanko Kemiönsaari Hattula Kotka Juupajoki Helsinki Koski Tl Hausjärvi Kouvola Kangasala Hyvinkää Kustavi Heinola Lappeenranta Kihniö Inkoo Laitila Hollola Lemi Lempäälä Järvenpää Lieto Humppila Luumäki Mänttä Vilppula Karjalohja Loimaa Hämeenkoski Miehikkälä Nokia Karkkila Länsi Turunmaa Hämeenlinna Parikkala Orivesi Kauniainen Marttila Janakkala Pyhtää Parkano Kerava Masku Jokioinen Rautjärvi Pirkkala Kirkkonummi Mynämäki Kärkölä Ruokolahti Punkalaidun Lapinjärvi Naantali Lahti Savitaipale Pälkäne Lohja Nousiainen Loppi Suomenniemi Ruovesi Loviisa Oripää Nastola Taipalsaari Sastamala Myrskylä Paimio Orimattila Virolahti Tampere Mäntsälä Pyhäranta Padasjoki Urjala Nummi pusula Pöytyä Riihimäki Valkeakoski Nurmijärvi Raisio Sysmä Vesilahti Pornainen Rusko Tammela Virrat Porvoo Salo Ypäjä Ylöjärvi Pukkila Sauvo Raasepori Somero Sipoo Taivassalo Siuntio Tarvasjoki Tuusula Turku Vantaa Uusikaupunki Vihti Vehmaa

21 LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME Liite 3 Hoivayrittäjävalmennus ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville hoiva ja hyvinvointialan maaseudun yrittäjille madalletaan kynnystä ryhtyä uudeksi hoiva alan palveluntuottajaksi kehitetään olemassa olevien yritysten liiketoimintaosaamista kannustetaan hoivayrittäjiä näkemään uusia palvelukehityksen mahdollisuuksia yritystoiminnan elämänkaaren eri vaiheissa rohkaistaan yrittäjiä kehittämään innovaatioita ja soveltamaan niitä käytäntöön opitaan tunnistamaan toimintaympäristön erityispiirteet niin hoivan ja hyvinvoinnin kuin myös maaseudun näkökulmasta tiedotetaan aktiivisesti hankkeen toiminnasta ja tuloksista, jotta yleinen tietämys hoivayrittäjyydestä lisääntyisi, varsinkin maaseudulla Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Elina Laiho, [email protected], p Elämänkaareen perustuvan monituottajatoimintamallin kehittäminen/laadukkaat hankintaprosessit yritysten ja järjestöjen toimialayhteistyöllä luodaan ja vahvistetaan sellainen palvelujen yhteiskehittelyn infrastruktuuri, jonka avulla ja tukemana hyvinvointipalvelut tuotetaan alueella seuraavin periaattein: asiakaslähtöisesti, monituottajatoimintamallin ja elämänkaaren mukaisesti laadukkaiden ja yhtenäisin perustein toimivien hankintaprosessien kautta (asukkaiden palvelutarpeiden ennakoinnista asiakastyytyväisyyteen) uusia palvelutuotteita ja palveluinnovaatioita tuottaen tulevaisuutta ennakoiden ja tulevaisuuteen valmistuen (työvoima, osaamistarpeet) Työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointihankkeen HYVÄ Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen, alueellinen kehittämishanke hankkeen toteuttavat yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, elinkeinoyhtiö Kehittämiskeskus Oy Häme sekä Sosiaalikehitys Oy lisäksi hankkeeseen osallistuvat alueen ELY virasto/ TE toimisto, yrittäjät sekä 3. sektorin toimijoita. kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu/ Hämeenlinnan kaupunki, [email protected], p. (03)

22 Liite 3 Kanta-Hämeen Polkka Ikäihmisten palvelujen kehittämishanke osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto, jossa ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä edistetään ja ongelmia ehkäistään t sosiaali ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) Ikäkaste Äldre Kaste hankekonsortion osahanke hankkeessa ovat mukana Kanta Hämeen kunnista Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Riihimäki ja Hämeenlinna projektipäällikkö Anne Tuominen, , [email protected] projektisuunnittelija Minna Heikkilä, , [email protected], perhehoitokoordinaattori (Tavattu Hyvä Ikä messuilla, Tampereella) Pääsky Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan moniammatillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen ammattilaisten tieto taidon lisääminen muistihoitajaverkoston kehittäminen pysyvän dementiahoidon kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta t Väli Suomen Ikäkaste Äldre kaste hankkeen osahanke ja se kuuluu Sosiaali ja terveysministeriön alaiseen sosiaali ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). hanketta hallinnoi Lahden kaupunki ja sen kumppanina toimii Päijät Hämeen ja Itä Uudenmaan osaamiskeskus Verso. hanke sijoittuu Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aavan (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä), peruspalvelukeskus Oivan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien alueelle hankkeen toteuttaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä, yhteyshenkilöt: Sirkka Liisa Pylväs ja Anu Olkkonen Nikula projektikoordinaattori Tiina Rantanen, gsm , [email protected] projektivastaava Sirkku Lavonius, gsm , [email protected]

23 Koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiverkosto (KOKO) Liite 3 Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista edistää hyvinvointitoimialan kokonaisvaltaista, strategista kehittämistä parantaa alueiden valmiuksia vastata toimintaympäristön muutokseen kehittää alueiden välistä yhteistyötä tehostaa julkisia hyvinvointipalveluita edistää yrittäjyyttä tukee työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden toteutumista alueilla t KOKO ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointiverkosto, joka tarjoaa kansallisen toimintafoorumin hyvinvointialan toimijoille, kehittäjille ja yrittäjille hyvinvoinnin teemaverkoston koordinointia hallinnoi Kehittämiskeskus Oy Häme, käytännön työ toteutetaan yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa Outi Myllymaa, [email protected], Anu Saarinen, [email protected] KOKO, Hämeenlinnan seutu Hämeenlinna seudun KOKO hankkeen painopisteenä on hyvinvointitoimialaa tukevien palvelu ja infrakonseptien kehittäminen kärkihankkeena on Virvelinrannan hyvinvointikeskuksen jatkokehitys Virvelinrannan innovaatio ja resurssikeskushankeen päätavoitteena on saada vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut keskitetysti yhteiseen tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, jossa osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa tarkoituksena on samalla muodostaa kansallisesti merkittävä toimijaverkosto Yhteyshenkilö ohjelmajohtaja Mikko Koivulehto, [email protected] KOKO, Lahden alue Lahden alueen KOKO ohjelma keskittyy ohjelmakaudella yritystoiminnan uudistumista ja kasvua tukevan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä kasvavan ja elinvoimaisen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämiseen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen toimenpidekokonaisuuden päämääränä on edistää julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kasvua, uusien ennaltaehkäisevien ja omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista tukevien palvelumarkkinoiden ja

24 Liite 3 yrittäjyyden syntyä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja koko maakunnan alueella Lahden alueen KOKO ohjelmaan ovat sitoutuneet Päijät Hämeen 10 kuntaa (Artjärvi, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) toimenpidekokonaisuuden toteuttamisesta vastaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Lahti kehittämispäällikkö Sari Hänninen, p , [email protected] LEHTI-hanke hanke tähtää hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien yhteistyömallien synnyttämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ensisijaisena kohderyhmänä ovat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat toiminta kohdistuu myös elinkeino ja yrityskehitysorganisaatioihin kaikkien hankkeiden tavoitteena on edistää Hyvinvointialan yrittäjyyttä, erityisesti pienet 1 2 yritykset ja pääsääntöisesti perinteiset sote alan yrittäjät, eri keinoin ja painotuksin eri osahankkeissa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Etelä Suomen maakuntien liittouman sekä kuntien rahoittama kuuden maakunnan yhteishanke Lehti konsortioon kuluu 7 osahanketta, jotka kaikki toimivat Green Care VIVA hankealueella (OLLI, Päijät Häme, VAPA1 ja VAPA 2 Hämeenlinna, HAI Itä Uusimaa, HYRRÄ Turun seutu, HAKE Etelä Karjala, HyRi Hyvinkää Riihimäki) yhteishanketta koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES. hankekoordinaattori Sirpa Timonen, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, puh , sirpa.timonen@lakes OLLI-hanke (Open Living Lab for Innovations) rakennetaan ja pilotoidaan kumppanuusverkostokonsepti Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimen sekä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa mallinnetaan palveluinnovaatioiden kehittämiskonsepti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa käyttäjät huomioiden kehitetään hyvinvointiliiketoimintaa yritysasiamies ja kehittämiskannusteet t OLLI hanke kuuluu Päijät Hämeen liiton ja Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaan kuuden maakunnan yhteiseen LEHTI hankkeeseen Lahden osahanketta toteuttaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES yritysryppäitä, uusia palveluita, kehittämiskannusteita yrittäjille esim. tuotteistamiseen, markkinointiin asiantuntija, konsultointipalveluina, joista yrittäjä maksaa 40 % ja projekti 60 % kumppanuusverkostoilla työtapaamisia, työpajoja, 3 erilaista ryhmää, jotka tapaavat n. 1 krt/kk

25 hankekoordinaattori Sirpa Timonen, gsm , yritysasiamies, Isto Vanhamäki, gsm , Liite 3 VAPA 1 ja VAPA 2 Virvelinrannan hyvinvointiyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisprojektit VAPA 1: Hyvinvointialan yritysasiamiestoiminta, seutukunnallisen hyvinvointialan toimialaryhmän aktivointi ja kehittämiskannusteet VAPA 2: Vammaispalveluiden innovaatioasiamiestoiminnan käynnistäminen sekä yritysten kontaktointi ja uudet innovaatioaihiot kuuluvat LEHTI hankkeeseen ja toteutetaan Hämeenlinnan seudulla osahankkeita toteuttavat Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä projektipäällikkö, Sari Rämö, Vapa 2 hanke, [email protected], p Päijät-Hämeen hyvinvointiklusteri kasvattaa ja auttaa alan kasvuyrityksiä vastaamaan muuttuvaan kysyntään sekä täydentämään julkisen sektorin hyvinvointipalveluiden tuotantoa painopisteinä ovat mm. uusien public private partnership mallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä uusien tuote ja palvelukonseptien ja verkostoliiketoiminnan kehittäminen terveydenhoito ja hoiva alan palvelutuotannon lisäksi klusterin toimintakenttään kuuluvat elämys, liikunta, matkailu ja kulttuuriteollisuus sekä näihin liittyvä väline ja varustustuotanto Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, kehittämispäällikkö Sari Hänninen, [email protected], , SEITTI -hanke: Lapsiperheiden palvelujen tuki Päijät-Hämeessä hankkeessa keskitytään seudullisesti perhetyön kehittämiseen, sekä muiden lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittämiseen ja keinovalikoiman laajentamiseen lastensuojelun sosiaalityössä toisena kehittämisalueena on sosiaalityön asiantuntijuuden vahvistaminen, jossa keskitytään lastenvalvojatyön asiantuntijuuden lisäämiseen ja turvaamiseen, sekä lastenvalvojatyön seudullisen yhteistyön kehittämiseen kolmanneksi kehitetään yleisesti sosiaalityön lapsiperhepalveluita seudullisen yhteistyön muodossa

26 Liite 3 t Valtakunnallisen KASTE ohjelman Kasperi hankkeessa (Väli Suomen lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke) on 11 osahanketta, joista yksi on Seitti hanke. Seitti hankkeessa ovat mukana Päijät Hämeen sosiaali ja terveyshuollon kuntayhtymä peruspalvelukeskus Aava (Nastola, Orimattila, Iitti, Artjärvi, Pukkila, Myrskylä, Sysmä, Hartola), Läntisen perusturvapiirin 5 kunnan peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Kärkölä, Hämeenkoski) ja Lahden kaupunki SEITTI hankkeessa hyödynnetään aiempaa kehittämistyötä ja hankkeella on merkittävä tehtävä Päijät Hämeen kolmen hankkeen (Silta, Seitti, Sihti) koordinoijana sosiaalijohtaja Pirkko Valtanen, Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keskussairaalankatu 7, Lahti, [email protected], p. (044) Riihimäen intensiivimalli nuorten avohuoltoon kehittää alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla kehittää lähestymistapoja, joilla nuorten omissa kasvu ja kehitysympäristöissä kyetään tarkoituksenmukaisella tavalla tunnistamaan ongelmia ja seulomaan riskiryhmiä t Valtakunnallisen KASTE ohjelman Kasperi hankkeen (Väli Suomen lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke) osahanke palvelualuepäällikkö Olli Pekka Alapiessa, olli [email protected] p ja kehittäjätyöntekijä Anne Uppman, [email protected] Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi kehitetään palvelurakennetta ja palvelukonsepteja määritellään palvelukonseptit tarkastelemalla työn kohdetta monialaisesti luodaan yhdessä ja yhtenäisin periaattein palveluketjun eri tasoille monialainen kasvatuskumppanuuden malli tukemaan vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia vahvistetaan vanhemmuutta sekä tuetaan lapsen ja koko perheen hyvinvointia puututaan palveluketjun joka tasolla varhain, nopeasti ja monialaisesti lapsen, nuoren ja perheen ongelmiin tutkitaan ja arvioidaan palvelujen vaikuttavuutta moniammatillisesti luodaan paikallinen sektorirajat ylittävä palvelujen kehittämisen malli t Valtakunnallisen KASTE ohjelman Kasperi hankkeen (Väli Suomen lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke) osahanke hanke muodostuu neljän toimintakonseptin omasta kehittämistyöstä ja toimintakonseptien yhteiskehittelystä. kasvatuskumppanuuskoordinaattori Arja Korhonen, [email protected] psykiatrian sairaanhoitaja, nivelluokka Marika Tuomi, [email protected] hyvinvointineuvolan psykologi Sirpa Seppänen, [email protected] sosiaalityöntekijä, intensiiviset palvelut Tytti Rantanen, [email protected]

27 Ikihyvä Päijät-Häme Liite 3 luodaan julkisten, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuteen perustuva ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimintamalli toimintamallin pilottikuntia ovat Lahti, Pukkila ja Sysmä hankkeen toteuttaja on Helsingin yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia kehittämispäällikkö Raisa Valve, [email protected] Kylä välittää -hanke määritellä eri toimijoiden roolit ja tehtävät niin, että paikallistason yhdistykset ja toimijat saavat tarvitsemaansa tukea palvelutarpeita tarkastellaan sopimuksellisuuden kannalta (kuka voisi olla tilaaja, kuka tuottaja ja tarvitaanko välittäjäorganisaatioita, mitä resursseja tarvittaisiin). Päijät Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus sekä Päijät Hämeen kylät ry (perustettu 1996), Varsinais Suomen Kylät ry (perustettu 2000), Länsi Uudenmaan Kylät ry (perustettu 2000) ja Hämeen Kylät ry rahoitus: Manner Suomen maaseutuohjelma (Hämeen ELY keskus) toteuttaja: Koulutuskeskus Salpaus / Päijät Hämeen Kylät ry kyläasiamies: Liisa Helanto, puh , liisa.helanto(a)salpaus.fi Kanta-Häme, Muistiluotsi vuoteen 2010 mennessä luodaan Kanta Hämeen alueelle kattava asiantuntija ja tukikeskusverkosto verkoston avulla vahvistetaan vapaaehtoistyötä ja verkostoyhteistyötä muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnattuja palveluja lisätään ja kehitetään verkotetaan eri toimijoita, vaikutetaan kuntien hoitoketjuihin ja huomioidaan sairastuneiden ja heidän omaishoitajiensa näkökulma toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä Kanta Hämeen Dementiayhdistys ry projektivastaava Pirkko Lehtonen, (03) , , [email protected],

28 Liite 3 Muistiluotsi, Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden etsivän työn hanke parantaa työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden mahdollisuuksia saada tarpeen mukaista hoitoa ja kuntoutusta löytää hyviä käytänteitä työikäisten muistisairaiden ja heidän läheistensä tavoittamiseksi lisätä muistisairaiden ja heidän läheistensä itsenäisiä toimintamahdollisuuksia Hämeen ammattikorkeakoulu, KT hyvinvointi (kehitys ja tutkimus) projektipäällikkö Marketta Jokinen VERKA Kanta-Hämeen hoivayritysten kehittämishanke palveluiden ja asiakastyön laadun kehittäminen henkilöstön yritysidentiteetin ja sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen ammatillisuuden vahvistaminen verkostoituvan yhteistoiminnallisuuden ja tiimiytymisen vahvistaminen johtajuuden ja yrittäjien vertaistuen vahvistaminen kasvuedellytysten kehittäminen pienten hoiva ja hoitoyritysten toimintakyvyn säilymisen vahvistaminen äkillisissä, yllättävissä tilanteissa toteutetaan seudullisena verkostokehittämishankkeena, jossa ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin koulutus ja tutkimuskeskuksen asiantuntijat hankkeeseen osallistuu kuusi Kanta Hämeen Terveys ja Sosiaalialan yrittäjät TSY:n jäsenyritystä projektipäällikkö Merja Salminen

29 LIITE 4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET KAAKKOIS-SUOMI Liite 4 HAKE Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa tukea uusien alan elinkelpoisten yritysten syntymistä ja yritysten kilpailukykyä siten, että ne voivat entistä paremmin vastata asiakkaiden (yksityiset sekä kunta asiakkaat) muuttuviin tarpeisiin ja kovenevaan kilpailuun hyvinvointipalveluiden tuotannossa, parantaa Etelä Karjalan hyvinvointialan yritysten toimintakykyä yritysverkostoja tiivistämällä ja yritysten näkyvyyttä lisäämällä vahvistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä kehittää hyvinvointialan yritysten yrityspalveluita ja liiketoimintaosaamista osa Lahden tiede ja yrityspuisto Oy:n hallinnoimaa LEHTI konsortiota projektin toteuttaja on Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom projektikoordinaattori KTM Hanna Niskanen, (Lappeenranta), [email protected] Maahyve-hanke kootaan ja analysoidaan aiemmissa hankkeissa, muun muassa hyvinvointistrategioissa koottu tieto maaseutualueiden hyvinvoinnin ja palveluiden tarpeista sekä kartoitetaan kylissä toimivien yritysten, yhdistysten, järjestöjen, seurojen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden tila ja henkilöstöresursseja sekä mahdollisuuksia vastata hyvinvoinnin tarpeisiin selvitetään myös muualla kokeiltuja malleja ja niiden toimivuutta Kaakkois Suomessa Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva elinkeinojen kehittämishanke hankealueena Kaakkois Suomi projektikoordinaattori Hanna Niskanen (Lappeenranta) ja kehittämispäällikkö Anja Härkönen (Kouvola), gsm , [email protected] Etelä-Karjalan HYVÄ-hanke: Seniori-Saimaa joulukuu 2009 kesäkuu 2010 luodaan osaamiskeskittymän malli, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen vanhustenhoitoon ja hoivapalveluihin keskittyvä tutkimus ja kehittämistoiminta, yritystoiminta sekä uusien mallien jalkautus

30 Liite 4 Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri, kaikki kunnat ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto toimitusjohtaja Pentti Itkonen/ Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri professori Kari Mäkelä, [email protected] Etelä-Karjalan MUISTILUOTSI Etelä Karjalan Dementiayhdistyksen tarkoituksena on perustaa Lappeenrantaan Muistisairaille, heidän läheisiään, ammattihenkilöstöä ja koko alueen väestöä palveleva järjestöpohjainen tukikeskus keskuksen toiminnan tarkoituksena on tukea muistihäiriöisiä ja heidän läheisiään eri toimintamuodoin mm. ensitietoryhmät, sopeutumisvalmennus, toimintaryhmät ja vertaisryhmätoiminta. tukikeskus pyrkii myös kehittämään kotona selviytymistä tukevia palvelumuotoja yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteyshenkilö kehittämispäällikkö Hanna Sinisalo , ek.dementia(at)co.inet.fi Kymenlaakson MUISTILUOTSI vapaaehtoistoiminta ja verkostoyhteistyö vahvistuvat ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät Keskuksen toiminta palveluiden järjestämisessä kytkeytyy alueen omaan sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmään. Osa Alzheimer keskusliiton koordinoiman kattava muisti ja dementiakeskusten verkostohanketta Pohjois Kymen Muisti ja Dementiayhdistys ry, , Tule mukaan - Dementiasairaiden toimintakykyä tukeva kerhotoiminta sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista vireyden ylläpitäminen kotona asumisen tukeminen ja yksinäisyyden ja syrjäytymisen lievittäminen kerhotoimintaa kehittämällä Organisointi Pohjois Kymen Muisti ja Dementiayhdistys ry, Hallituskatu 7 B, Kouvola. p tai ,

31 Kaakon SOTE-INTO KUPERA (Kaakkois-Suomen vanhus- ja vammaistyön kehittämisverkosto) Liite 4 keskeistä on luoda itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista tukeva sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä vanhus ja vammaistyön palvelukokonaisuus kansalaisten itsenäinen suoriutuminen integroidut palveluprosessit ja rakenteet henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen kustannuskehityksen hillitseminen osa valtakunnallista KASTE ohjelmaa hankkeessa on mukana 17 Kaakkois Suomen kuntaa, järjestöjä, yhdistyksiä ja yksityisiä palveluntuottajia KUPERA hanketta hallinnoi Kouvolan kaupunki ja koordinoi Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom oy kehittämissuunnittelija Marko Raitanen, YTL, puh , [email protected] Voi hyvin nuori -hanke tutkitaan empiirisin keinoin nuorten arvoja, elämäntyylejä, hyvinvoinnin ja integraation sekä pahoinvoinnin ja syrjäytymisen rakenteita arvioidaan ja kehitetään yhdessä valtiovallan, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa menetelmiä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja pahoinvoinnin vähentämiseksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka, projektipäällikkö Valdemar Kallunki, p , [email protected] Mikroyrittäjyyshanke hoidetaan alkavien uusien mikroyrittäjien sekä toimintaansa laajentavien mikroyrittäjien aktivointi, haravointi ja yritystukiopastus. opastetaan yrittäjiksi aikovia käyttämään hyväkseen olemassa olevia yritysneuvontaa ja rahoitusta tarjoavia tahoja opastetaan mikroyrittäjiä mm. yritystukimuodoista ja elinkeinollisista kehittämishankkeista sekä edistetään mikroyrittäjien verkostoitumista kohderyhmänä ovat aloittavat maaseudun mikroyritykset, toimintaansa laajentavat mikroyritykset (alle 10 vuosityöpaikkaa) sekä toimintaansa maatalouden ulkopuolelle laajentavat maatilayritykset kasvatetaan mikroyrittäjien määrää ja mikroyritysten yhteistyötä toiminta alueella (Iitti ja Kouvolan maaseutualueet, pl. entinen Anjalankoski). Pohjois Kymen Kasvu ry hankevetäjä, Heli Mutanen puh heli.mutanen@pohjois kymenkasvu.fi

32 Kylätalo-kyläsihteeri -hanke Liite 4 seutukunnalla olevien kylätalojen kunto ja palveluvarustuksen sekä toimintojen selvittäminen uusien yhteisövetoisten palvelujen ideointi yhdessä kiinteistöjen omistajayhteisöjen sekä alueen asukkaiden ja vapaa ajan asukkaiden kanssa (osallistuvin menetelmin mm. kylätalojen ideariihet) yhteistyössä alueen kuntien ja asukkaiden kanssa selvitetään, onko kylissä jatkossa tarvetta monipalvelupisteille, joihin olisi koottu julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja miten niiden rahoitus hoidettaisiin asiantuntijapalveluiden tarjoaminen kylätalojen käytön monipuolistamiseksi (ostopalveluna esim. kylätalojen verotuskohtelu, kylätalon markkinointisuunnitelma) sopimuksellisuuden edistäminen julkisen ja kolmannen sektorin välillä palvelusetelin, maaseutusopimuksen ja välittäjäorganisaatiotoiminnan edistäminen valmiiden sopimuspohjien luominen maaseutusopimuksiksi erilaisten toimintamallien kehittäminen seudullisen välittäjäorganisaation toimintaan toimitaan sopimuksellisuuden edistämisessä yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) sopimuksellisuus teemaryhmän kanssa ja Pohjois Kymen Kasvun Mikroyrittäjyyshankkeen kanssa hankevetäjä Leena Borg, , leena.borg@pohjois kymenkasvu.fi Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet Kaakkois-Suomi (KASTE) Etelä Kymenlaakson perhepalveluverkosto, Kotkan kaupunki, projektipäällikkö Tiina Palviainen, [email protected] Kouvolan perhepalveluverkosto, Kouvolan kaupunki, Kristiina Sihvonen, tilaajapäällikkö, [email protected] Rajan lapset, Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri, Irmeli Henttonen, ylilääkäri, [email protected] KEHIKKO, Kaakkois Suomen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisverkosto, Socom, Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Tarja Myllärinen, toimitusjohtaja, [email protected] Aktorista osaajaksi luoda malli asiakkaan osaamiskirjon tunnistamiseksi saattaa asiakkaat avoimille työmarkkinoille päämääränä on asiakkaan osaamisen ja kykyjen tiedostaminen ja näkyväksi tekeminen rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Kaakkois Suomen ELY keskus sekä Kotkan ja Haminan kaupungit projektipäällikkö Merja Nätkinniemi, , [email protected]

33 Pulmapaja Liite 4 ehkäistä kehitysvammaisten syrjäytymistä ympäröivästä yhteiskunnasta edistämällä heidän elämänhallintaansa mielenterveys, päihde ja arjenhallintakysymyksissä hanketta hallinnoi Sotek säätiö ja se toteutetaan yhteistyössä Kaakkois Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ja Sininauhasäätiön SiniKotka yksikön kanssa rahoitus RAY projektipäällikkö Marja Kiiski, , [email protected] Tiet työhön eli Tietty -hanke Kaakkois Suomen ELY keskusalueen Työ ja elinkeinotoimistojen sekä Työvoiman palvelukeskusten asiakkaiden työllistäminen ja heidän työllistämisprosessiensa edistäminen kohti avoimia työmarkkinoita kuuden välityömarkkinatoimijan yhteishanke toteuttajat ovat INTO työtä ry, Laptuotesäätiö, Parik säätiö, Sotek säätiö ja TyönVuoksi ry rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Kaakkois Suomen ELY keskus projektipäällikkö Sanni Einovaara, , [email protected] Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke suunnitella ja käynnistää sosiaali ja terveydenhuollon yhteinen päivystystoiminta, jossa asiakas pääsee miniammatillisten palveluiden piiriin akuuteissa tilanteissa. Kaste ohjelman rahoittama ja osa Etelä Suomen mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämishanketta MIELEN AVAIN (kts. Uusimaa) sosiaalipalveluiden tilaajapäällikkö Niina Korpelainen, p Kannatellen-hanke kehittää nuorten mielenterveys ja päihdepalveluja sekä kehittää ja kokeilee nuorten kanssa tehtävään työhön sopivan toimintamallin kehittää asiakaslähtöisiä ja yhteisiä palveluprosesseja, jotka ylittävät sektori ja hallintokuntarajat Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri EKSOTE:n hanke

34 Liite 4 Kaste ohjelman rahoittama ja osa Etelä Suomen mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämishanketta MIELEN AVAIN (kts. Uusimaa) vastuuhenkilö mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari, s posti: [email protected], puh

35 LIITE 5. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET PIRKANMAA Liite 5 Yrittäjyyttä hoivasta Green Care -hanke tarkoituksena on luoda koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen hankkeen kohderyhmään kuuluvat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Etenkin vanhus ja nuorisokoteja on viime vuosina syntynyt nopealla tahdilla Joutsenten reitin alueella hankkeen määrällisenä tavoitteena on kahdeksan uuden hoivayrityksen perustaminen Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n elinkeinojen kehittämishanke Jukka Kaartoluoma, p Elina Vainio, [email protected] KASPERI - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Hankekonsortion yhtätoista osahanketta yhdistää yhteiset tavoitteet: Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti Henkilöstön osaamista parannetaan ja työtapoja kehitetään uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista muodostuu yhdestätoista osahankkeesta, joissa osallisena on viiden maakunnan alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sairaanhoitopiiriä. hallinnoi Tampereen kaupunki, joka ostaa hankekoordinaation ja johtamisen Pikassos Oy:ltä. yhteisten tavoitteiden lisäksi osahankkeille on asetettu omat tavoitteet, joissa yhdistyy alueellisten toimijoiden, kuntien ja kuntayhtymien sekä KASTE ohjelman kehittämisintressit osahankkeet tekevät alueillaan tiivistä yhteistyötä mm. kuntien, tutkimus ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja muun kolmannen sektorin kesken osahankkeet tekevät myös hankkeiden välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä vertailevaa arviointia tavoitteiden saavuttamiseksi

36 Liite 5 Pirkanmaan Intensiivimalli nuorten avohuoltoon - hanke kehittää poikkihallinnolliset työkäytännöt ja toimintamalli intensiivisen, oikea aikaisen ja tehokkaan tuen antamiseksi nuorelle ja hänen perheelleen kehittää nuorten (13 17v.) avohuoltoon soveltuvaa palvelutarpeen arviointia, uudenlaisia toiminnallisia menetelmiä ja nopean puuttumisen tapoja hanke on osa sosiaali ja terveysministeriön KASTE ohjelman Väli Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiskokonaisuutta mukana yhdeksän kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Mänttä Vilppula, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi, Vesilahti ja Virrat. koordinaattori Irene Rinne, puh , [email protected] PIRKAN Perhepalvelut kehittää ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluita ja moniammatillisia työmuotoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelurakenteita uudistamalla sekä perheiden, peruspalvelujen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kumppanuudella kehittää erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret tulevat vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen ja tukemisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen PIRKAN Perhepalvelut osahanke kohdentuu pääasiallisesti KASTE ohjelman lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin 6 (Puututaan varhain) ja 7 (Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja). Merja Nordling, [email protected], gsm Nepsy kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana kehitetään neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskentelevien tueksi toimiva palvelukokonaisuus, jossa perustason sosiaali ja terveystoimi, päivähoito ja opetus, perustason erityisosaaminen ja erikoissairaanhoito toimivat yhdessä saumattomasti siirretään toiminnan painopiste perustasolle vältetään keinotekoista työnjakoa lisätään tietotaitoa lasten ja nuorten kehitysyhteisöissä vahvistetaan palveluohjausnäkökulmaa kehitetään uusi toimintamalli palvelurakenteeseen, jossa erikoissairaanhoito, perheneuvola ja perustason sosiaalityö toimivat yhdessä samassa yksikössä lapsen ja nuoren, heidän perheidensä, päivähoidon ja koulun kumppaneina

37 Liite 5 hanke on osa sosiaali ja terveysministeriön KASTE ohjelman Väli Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiskokonaisuutta Tampere (hallinnoija), Lempäälä ja Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe (Sastamala, Kiikoinen, Lavia ja Punkalaidun) projektipäällikkö Sari Salomaa Niemi, sari.salomaa [email protected] Vammalan-Huittisen seudun mielenterveys ry hanke, joka selvittää sosiaali ja terveysalan vapaaehtoistyön kysyntää ja tarjontaa Joutsenon reitin toimialueella selvitystyön pohjalta luodaan vapaaehtoistyön koordinaatiojärjestelmä yhteyshenkilö Eeva Suonpää, Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla kehittää aktiivista ikääntymistä tukevaa osaamista, palveluita ja toimintamalleja yhdessä TAMKin opetuksen kanssa. arvioida ja tutkia interventioiden (esim. liikunta, ravitsemus, elämykset) vaikuttavuutta ikääntyneiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun lisätä vanhustyöhön liittyvän koulutuksen työelämävastaavuutta sekä parantaa vanhustyön vetovoimaisuutta ja imagoa Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämisyksikön koulutus ja kehittämishanke projektipäällikkö Tarja Heinonen, p , [email protected] Tampereen Kulttuurikaari kehittää asiakaslähtöinen ja sisällöltään sekä vaikuttavuudeltaan eheä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä kulttuuri ja liikuntapalveluiden kokonaisuus synnyttää pysyviä terveyden edistämisen yhteistyörakenteita edistää kaupungin eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä ikäihmisten omaa osallisuutta Väli Suomen Ikäkasteen osahanke projektikoordinaattori Elina Willberg, [email protected], gsm

38 LIITE 6. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET UUSIMAA Liite 6 LEHTI-hankekokonaisuus PPP HYRI alueen kuntien palvelutuotannon kehittäminen tilaaja tuottajamallisen toiminnan edistäminen kuntien palvelutuotannon mallintaminen palveluketjujen ja kustannusrakenteiden mukaisesti, ja strategisen kehittämiskohteiden esiin nostaminen PPP konseptin ja kuntien toimintaa koskettavan palveluyrittäjyyden kehittäminen yksi LEHTI konsertion osahankkeista, joka toteutetaan Hyvinkää Riihimäki talousalueella Hyvinkää Riihimäen osahankkeessa ovat mukana Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Hausjärven ja Lopen kunnat suunnittelija Hanna Peevo, p , f. (019) , [email protected] kehittämispäällikkö Sari Hanka, p , f. (019) , [email protected] HAI Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä-Uudellamaalla kyläkouluista palvelukeskittymiä yritysryhmien koonti hyvinvointikeskittymiksi hyvinvointiklusteritoiminnan käynnistäminen hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen (hautomo, kehittämistyökalut jne.) yhteistyön rakentaminen julkisen ja kolmannen sektorin kanssa osa Lahden tiede ja yrityspuisto Oy:n hallinnoimaa LEHTI konsortiota Posintra Oy, projektipäällikkö Anne Peisa, p , [email protected] uudet PPP toimintakonseptit mm. vanhusten asumispalveluyksiköille LAPSEN ÄÄNI -kehittämisohjelma lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen rakenteiden, toimintatapojen, työmallien ja osaamisen laaja kehittäminen ja levittäminen peruspalveluissa intensiivisten, nopeiden ja joustavien matalan kynnyksen interventioiden kehittäminen lasten ja nuorten koulu, lastensuojelu ja mielenterveyden ongelmiin puuttumiseksi laaja alaisen yhteistyön vahvistaminen ammattilaisten osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen

39 hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen tutkimuksen ja arviointitiedon tuottaminen Liite 6 ohjelman suunnittelun lähtökohtana ovat toisaalta Etelä Suomen tarpeet lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä ja toisaalta Kaste ohjelman valtakunnalliset tavoitteet kehittämispäällikkö Eija Bergman, Hgin kaupungin sosiaalivirasto, p projektinjohtaja Marja Riitta Kilponen, Hgin kaupungin sosiaalivirasto, p Osahankkeet Pääkaupunkiseutu Vinssi, Nuorten intensiivimenetelmä, Helsingin sosiaalivirasto, projektipäällikkö Leena Männistö, [email protected] Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun, Helsingin sosiaalivirasto, kehittämiskonsultti Ulla Lindqvist, [email protected] Tukevasti alkuun, Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metron osio, Helsingin sosiaalivirasto, kehittävä lastentarhanopettaja Birgitta Vilpas, [email protected] KEHRÄ, Lastensuojelun kehittämisverkosto, Socca, kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta, [email protected] Lapsen ääni koulussa, Diak, tutkijayliopettaja Terhi Laine, [email protected] SABIR Systemiskt arbete för barn i riskzon, Helsingin sosiaalivirasto, ruotsinkieliset palvelut, projektipäällikkö Mia Montonen, [email protected] JERI, Hus, Marjaana Karjalainen, projektikoordinaattori, [email protected] Osahankkeet Länsi ja Keski Uusimaa ULAPPA Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa, Länsi ja Keski Uudenmaan kehittämisverkosto, Merja Rapeli, kehittämiskoordinaattori, [email protected], suunnittelija Timo Turunen, [email protected] Kirkkonummen Tukevasti alkuun, Kirkkonummen kunta, Satu Mari Åkerlund, projektisuunnittelija, satu [email protected] Intensiiviset avopalvelut, Lohja ja Karviaisen kuntayhtymä, psykologi, Virpi Lahtiharju, [email protected], sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta Salonen, [email protected] Omin jaloin, Lohjan kaupunki, projektityöntekijä Maikki Arola, [email protected] Nuorten intensiivimenetelmä Hyvinkäällä, Hyvinkään kaupunki, lastensuojelun perheohjaaja, tiimivastaava Tiina Ruottu, [email protected] Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain parantaa eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla on mielenterveys ja päihdeongelmia sosiaali ja terveysministeriön Kaste hanke hankealueena Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä Karjala hankkeessa mukana 35 kuntaa ja ne muodostavat 13 hankeaihiota

40 Liite 6 hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana Uudenmaan osahankkeet Hyvä mieli hanke, Vantaa Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä hanke, Helsinki, hankekoordinaattori Auri Lyly, [email protected], Puh. (09) Huoli haltuun, Kirkkonummi MIEPÄS, Hyvinkää Elämä haltuun, Itä Uusimaa KOHO, Lohjan sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alue (LOST), hankekoordinaattori Katriina Lehtovaara, p , [email protected] Sauma, Kerava Avomieli hanke, Keski Uusimaa

41 LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET VARSINAIS-SUOMI Liite 7 Hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien tiedoksi - Tietohyötyhanke ( ) kartoittaa jo kerätty ja käytettävissä oleva, Varsinais Suomen kuntia koskeva valtakunnallinen ja paikallinen hyvinvointitieto ja koota se yhteen paikkaan tuottaa määräajoin päivittyvää ja tarpeiden mukaan kehittyvää Varsinais Suomen alueellista hyvinvointitietoa toimia hyvinvointitiedon välittäjänä. kehittämistarpeiden tunnistajana ja seurantajärjestelmänä keskittää ja ylläpitää hyvinvointitieto osaamista sosiaalialan osaamiskeskuksessa Yhteyshenkilö suunnittelija Hanna Inkeroinen, VTM, p , [email protected] ja suunnittelija Elina Vuorio, p , elina.vuorio@turkuamk Kunnan, yritysten ja järjestöjen yhteistyöhön perustuvan palvelustrategian kehittäminen, toteuttaminen ja seudullistaminen (Turun seutu) HYVÄ-hanke Kaarina tehdä mahdollisimman konkreettinen ja selkeä Kaarinan kaupungin palvelustrategia, jalkauttaa ja seurata sen toteutumista hyvin sekä selvittää mahdollisuudet sen laajentamiseen seudulliseksi prosessiksi ja strategiaksi kehittää tapaa, jolla strategiaa voidaan hyödyntää yritysneuvonnassa ja koulutuksen suuntaamisessa hanke kytketään Varsinais Suomen käynnistyneeseen (ELY keskus/tekes) hyvinvointiklusterin tulevaisuusohjelmaan yhteistyökumppanit: Turun seudun kehittämiskeskus, yrityspalvelukeskus Potkuri, Varsinais Suomen ELY keskus/tekes, Varsinais Suomen liito Kaupunginjohtaja Harri Virta/ Kaarinan kaupunki, [email protected], p. (02) , (050) Varsinais-Suomen hyvinvointiklusteri, Nordic Healthcare Group esiselvitys hyvinvointiklusterin muodostamisesta tehtiin vuonna 2008 Turun ammattikorkeakoulun toimesta hyvinvointiklusterin tulevaisuusohjelma ja sen perusteella laadittu yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma klusterin käynnistämiseksi laadittiin keväällä 2009 PwC:n johdolla laadittu toimintasuunnitelma pilotoidaan kevään syksyn 2010 välisenä aikana NHG:n koordinoimana projektipäällikkö Anne Kaarnasaari,, anne.kaarnasaari@)nhg.fi, koordinaattori Anna Maksimainen, [email protected],

42 Liite 7 HYRRÄ Hyvinvointiyrittäjyyden ja esteettömän asumisen informaatiokeskuksen kehittäminen Turun seudulla hyvinvointiyritysten verkostoitumisen sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen: alakohtaiset verkostot, kehittämiskannusteet esteettömyyttä tukevien asumisen ratkaisujen, korjausrakentamisen ja apuvälineiden näyttely, koulutus sekä T&K konseptin rakentaminen aluekeskusohjelman ja ammattikorkeakoulun rahoituksella/yhteistyöllä aloittaman Kunnonkoti malliympäristön kehittäminen Potkurissa hyvinvointiyrittäjille annettavan yritysneuvonnan kehittäminen ja yritysten palvelutuotteiden kehittämien tukemien mm. tarjoamalla innovaatioseteleitä konsultaation saamiseen hyvinvointialan yrittäjien verkottaminen osa Lahden tiede ja yrityspuisto Oy:n hallinnoimaa LEHTI konsortiota palvelustrategian jalkauttamishanke; palvelustrategiaa uudistetaan parhaillaan Turun kaupunki/turun ammattikorkeakoulu Varsinais-Suomen MuistiLuotsi edistää dementoituvien oikeutta tutkimuksiin, hoitoon ja palveluihin innostaa kansalais ja vapaaehtoistoimintaan parantaa dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä kotona asumisen mahdollisuuksia lisätä tietoa dementiasairauksista herättää opiskelijoiden kiinnostusta alaan mallintaa dementoivien sairauksien diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa. Varsinais Suomen MuistiLuotsin painopistealueina ovat lisäksi 1) seutukunnallisen, paikallisen toiminnan käynnistäminen ja tukeminen 2) yhdyshenkilöverkoston luominen ja 3) yhdistyksen asiantuntijuuden vahvistaminen. Turun seudun Alzheimer yhdistys ry toiminnanjohtaja Minna Rosendahl, (02) , [email protected], Remontti II - Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen kehittämällä koko palveluverkkoa siten, että ongelmia ennalta ehkäistään ja niihin tarjotaan varhaista tukea ja apua oikea aikaisesti

43 Liite 7 t hanke toteuttaa valtakunnallista sosiaali ja terveysministeriön Kaste ohjelma Remontti hankkeeseen kuuluu pilotteja, jotka toteuttavat hankkeen yleisiä tavoitteita maantieteellisesti tai temaattisesti rajatummalla alueella Varsinais Suomen alueella toteutetaan useita pilotteja projektipäällikkö Päivi Penkkala Arikka, puh LÄNSI 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke (KASTE) mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen t osa KASTE ohjelmaa kehittämistyö toteutetaan piloitteina Varsinais Suomen pilottihankkeet: (11 kuntaa) Naantalin pilotti, [email protected] Raisio Rusko yhteistoiminta alueen pilotti, [email protected] ja projektityöntekijä [email protected] Salon pilotti, [email protected] ja projektityöntekijä katrin.seitz [email protected] Turun pilotti, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija [email protected] Uudenkaupungin yhteistoiminta alueen ja Laitilan pilotti, projektityöntekijä: teija.ahokas@uusikaupunki