KUVAILULEHTI Julkaisun laji työryhmämuistio. Toimeksiantaja opetusministeriö
|
|
- Outi Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Takausvastuutyöryhmä Puheenjohtaja Leena Koskinen Sihteerit Laura Lahti ja Jukka Laukkanen Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Ratkaisuehdotuksia opintolainaongelmiin - takausvastuutyöryhmän muistio Julkaisun osat luovutuskirje, muistio ja liitteet Tiivistelmä Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji työryhmämuistio Toimeksiantaja opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro Takausvastuun perusteella valtion maksettavaksi tulevien opintolainojen määrä on pysynyt korkeana 1990-luvun alkuvuosista asti, vaikka vuosittain nostettavien opintolainojen määrä on opintotukiuudistuksen jälkeen alentunut. Vuonna 2000 takausvastuumenot olivat 144,8 miljoonaa markkaa. Kansaneläkelaitoksen perittävänä oleva opintolainakanta oli vuoden 2000 lopussa 915,7 miljoonaa markkaa. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä kehittämällä tai muilla toimenpiteillä voitaisiin alentaa valtion takausvastuun perusteella maksamien opintolainojen määrää, tehdä ehdotus järjestelyistä, joilla maksuhäiriöinen opiskelija voisi rahoittaa opintonsa sekä selvittää, miten takaajan maksamien opintolainojen takaisinperintää voitaisiin tehostaa. Työryhmä toteaa, että opintolainojen hoitamatta jättämisen syyt liittyvät suurelta osin opintojen jälkeisiin toimeentulovaikeuksiin, kuten huonoon työllistymiseen, perheen perustamiseen ja asunnon hankkimiseen. Tämän vuoksi pelkästään lainaehtoihin liittyvillä toimenpiteillä ei voida vaikuttaa jo opintonsa päättäneiden lainanhoito-ongelmiin. Työryhmän ehdotukset koskevat mm. toimenpiteitä, joilla lainan perusteetonta nostamista voitaisiin vähentää, laianehtojen kehittämistä siten, että opintolainan luonnetta velkana korostetaan, lainaehtojen ja korkoavustuksen kehittämistä siten, että opintolainan hoitaminen ei tilapäisissä toimeentulovaikeuksissa koituisi liian raskaaksi, pankkien ja kansaneläkelaitoksen käytäntöjen kehittämistä sekä talouskasvatusta. Työryhmän ehdotuksista osan vaikutukset näkyvät vasta pitemmän ajan kuluessa. Työryhmä ehdottaa, että Kansaneläkelaitos tarkistaisi lainatakausta hakevan opiskelijan luottotiedot ja että takaus myönnettäisiin maksuhäiriömerkinnän omaavalle opiskelijalle vain erityisistä syistä. Työryhmä ehdottaa, että opiskelija maksaisi jo opiskeluaikana osan opintolainan korosta (1 % lainapääomasta) ja loppuosa korosta pääomitettaisiin kuten nykyisin. Koron osan maksaminen korostaisi opintolainan luonnetta velkana, jota pitää hoitaa. Työryhmä ehdottaa myös, että opintolainan korot pääomitettaisiin vielä yhden kerran opintojen päättymisen jälkeen. Tällä helpotettaisiin velallisen lainanhoitoa mahdollisissa opintojen jälkeisissä toimeentulovaikeuksissa. Työryhmä ehdottaa myös lukuvuoden opintolainan nostamista useammassa kuin yhdessä erässä. Korkeakouluopiskelijat saisivat nostaa lainaa kahtena eränä, yhden syyslukukaudella ja toisen kevätlukukaudella. Muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla laina olisi jaettu neljään lukuvuosierään, kaksi erää kumpanakin lukukautena. Pankkien tulisi jokaisen opintolainan noston yhteydessä tarkistaa opiskelijan opintojen jatkuminen, jolloin syksyllä opintonsa keskeyttänyt opiskelija ei voisi nostaa enää kevätlukukauden lainaeriä. Työryhmä ehdottaa korkoavustuksen myöntämisehtojen yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista siten, että korkoavustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi vain hakijan alhainen tulotaso. Tällä vältettäisiin pienituloisten velallisten epätarkoituksenmukainen putoaminen korkoavustuksen piiristä ja opintolainan joutuminen valtion takaajana maksettavaksi. Korkoavustusta voitaisiin maksaa korkeintaan kolme kertaa peräkkäin. Työryhmä ehdottaa myös useita pankkeihin ja Kansaneläkelaitokseen kohdistuvia toimenpiteitä, joilla opiskelijat voitaisiin entistä paremmin saada mieltämään opintolaina velaksi ja sopimaan pankkien kanssa takaisinmaksuehdoista lainanhoito-ongelmien yllätettyä. Opiskelija, joka ei maksuhäiriöiden vuoksi ole saanut pankista opintolainaa, voi saada sen sijaan toimeentulotukea. Työryhmä toteaa, ettei tämä ole tarkoituksenmukaista eikä opiskelijoita yhdenmukaisesti kohteleva käytäntö. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että kuntien sosiaalisen luototuksen kokeilun kehittämismahdollisuuksia selvitettäisiin siten, että maksuhäiriöinen opiskelija voisi opintolainan sijaan saada sosiaalista luottoa opintolainaa vastaavin ehdoin. Työryhmä arvioi, että takausvastuiden alentamiseen liittyvien ehdotusten toteuttaminen vähentäisi korkoavustuksen kehittämisen aiheuttama menolisäys huomioon ottaen valtion menoja noin miljoonaa markkaa vuodessa. Ehdotukset voitaisiin saattaa voimaan lukuvuoden alusta. Avainsanat (asiasanat) opintotuki, opintolaina, valtiontakaus, takausvastuu Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 10:2001 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Jakaja Yliopistopaino ISSN X Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen
2 OPETUSMINISTERIÖLLE Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä kehittämällä voitaisiin alentaa takausvastuiden määrää, tehdä suunnitelma muista toimenpiteistä, joilla takausvastuiden määrää voitaisiin alentaa, tehdä ehdotus järjestelyistä, joilla maksuhäiriöinen opiskelija voisi rahoittaa opintonsa sekä selvittää, miten takaajan maksamien opintolainojen takaisinperintää voitaisiin tehostaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opetusministeriöstä sekä jäseninä budjettineuvos Arto Merimaa valtiovarainministeriöstä, hallitussihteeri Anne Palonen sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Laura Lahti opetusministeriöstä, tutkija Tarja Kallonen Suomen pankkiyhdistyksestä, opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen ja lakimies Jukka Laukkanen Kansaneläkelaitoksesta, opetusneuvos Juhani Pirttiniemi opetushallituksesta ja opiskelijajärjestöjä edustavana jäsenenä edunvalvontasihteeri Petri Mustakallio Suomen Ammattiin opiskelevien Keskusliitto - SAKKI ry:stä. Laura Lahti ja Jukka Laukkanen toimivat myös työryhmän sihteereinä. Työryhmä on kuullut asiantuntijana projektipäällikkö Maija Nykästä Suomen Kuluttajaliitosta. Lisäksi työryhmä on kuullut Suomen Ylioppilaskuntien Liittoa, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liittoa, Suomen ammattiin opiskelevien keskusliittoa, Suomen Kauppaopiskelijain Liittoa, Suomen Tekniikan Opiskelijoiden Liittoa, Suomen Terveydenhuolto- ja sosiaalialan Opiskelijoiden Liittoa, Suomen Lukiolaisten Liittoa sekä pankkien edustajia.
3 Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi 15 päivään huhtikuuta 2001 mennessä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen opetusministeriölle. Opiskelijajärjestöjä edustava jäsen liittää muistioon eriävän mielipiteensä. Helsingissä 3. toukokuuta 2001 Leena Koskinen Arto Merimaa Anne Palonen Tarja Kallonen Seppo Naumanen Juhani Pirttiniemi Petri Mustakallio Laura Lahti Jukka Laukkanen
4
5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO OPINTOLAINAJÄRJESTELMÄN NYKYTILA JA ONGELMAT OPISKELUNAIKAINEN TOIMEENTULO OPINTOLAINAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA MENETTELY KORKOAVUSTUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA MENETTELY VALTION TAKAUSVASTUUMENOJEN MÄÄRÄ JA KEHITYS OPINTOLAINAN MAKSAMATTA JÄTTÄNEISTÄ OPISKELIJOISTA TAKAAJAN MAKSAMIEN OPINTOLAINOJEN TAKAISINPERINTÄ OPINTOLAINOJEN TAKAISINPERINNÄN KUVAUS MAKSUVAPAUTUS VALTIONTAKAUKSEEN PERUSTUVAN TAKAUSSAATAVAN MAKSAMISESTA VALTIOLLE OPINTOLAINOJEN TAKAISINPERINNÄN TEHOKKUUDESTA MAKSUHÄIRIÖISTEN OPISKELIJOIDEN LAINANSAANTI MAKSUHÄIRIÖT OPINTOLAINOJEN EPÄYSPERUSTEENA MAKSUHÄIRIÖINEN OPISKELIJA TOIMEENTULOTUEN SAAJANA AIEMMAT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET KANSANELÄKELAITOKSEN TUTKIMUKSET OPINTOTUEN ARVIOINTITUTKIMUS PANKKIEN, OPETUSMINISTERIÖN JA KANSANELÄKELAITOKSEN VÄLISET NEUVOTTELUT KANSANELÄKELAITOKSEN KANNANOTOT JA TOIMENPITEET KEINOJA TAKAAJAN MAKSETTAVIKSI TULEVIEN LAINOJEN VÄHENTÄMISEKSI LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TOIMENPITEET Rahamuotoisen tuen kehittäminen siten, että tarve lainan ottamiseen vähenee Valtiontakauksen myöntämisen rajoittaminen riskiryhmille Lainaehtojen kehittäminen Korkoavustuksen ehtojen tarkistaminen MUUT KUIN LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TOIMENPITEET Pankkien menettelytapojen kehittäminen Kansaneläkelaitoksen menettelytapojen kehittäminen KEINOJA OPINTOLAINAN TAKAISINPERINNÄN TEHOSTAMISEKSI MAKSUHÄIRIÖISEN OPISKELIJAN OPINTOJEN RAHOITUS
6 9. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET VALTION TAKAUSVASTUIDEN ALENTAMINEN Opintolainan valtiontakauksen myöntämisen rajoittaminen Lainaehtojen kehittäminen Pankkien käytäntöjen kehittäminen Kansaneläkelaitoksen menettelytapojen kehittäminen Korkoavustuksen kehittäminen Talouskasvatuksen kehittäminen MAKSUHÄIRIÖISTEN OPISKELIJOIDEN OPINTOJEN RAHOITTAMINEN OPINTOLAINOJEN TAKAISINPERINNÄN TEHOSTAMINEN TYÖRYHMÄN EHDOTUSTEN VOIMAANSAATTAMINEN EHDOTUSTEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...52 LÄHTEET...54 LIITTEET Liite 1 Opintolainojen takausvastuut , Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus Liite 2 Opintotukikeskuksen takausvastuutoiminnan kehitys Liite 3 Markkinakorkoisten lainojen uudet nostot ja lyhennykset puolivuosittain , Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot 1999/2000 Liite 4 Opintolainojen saajat, lainakanta ja keskimääräinen lainamäärä vuonna 1999, Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot 1999/2000 Liite 5 Opintolainakanta, opintovelalliset ja takausvastuusuoritukset , Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot 1999/2000 Liite 6 Opintolainan korkoavustuksen saajat ja maksetut avustukset 2000, Kansaneläkelaitos Liite 7 Liite 8 Pankkien myöntämät opintoluotot , Suomen pankkiyhdistys Pankkien myöntämät uudet opintoluotot , Suomen pankkiyhdistys Liite 9 Opintolainavelkakirjamalli, Suomen pankkiyhdistys Liite 10 Valtion takaaman opintolainan ehdot, Suomen pankkiyhdistys Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Kansaneläkelaitoksen kirje takauspäätöksen saajalle Kansaneläkelaitoksen kirje opiskelijalle, jonka opintotuen maksaminen on lakannut Ahaa-teatterin Tuloja ja Äkkilähtöjä - yhteistuotannon kuvaus Opiskelijajärjestöjä edustavan jäsenen eriävä mielipide 2
7 1. JOHDANTO Valtion maksettavaksi takausvastuun perusteella tulevien opintolainojen määrä on pysynyt korkeana 1990-luvun alkuvuosista asti. Määrä ei ole alentunut opintotukiuudistuksen voimaantulon jälkeen, vaikka vuosittain nostettavien opintolainojen määrä on alentunut. Vuonna 1999 takausvastuumenot olivat 142,3 miljoonaa markkaa ja 144,8 miljoonaa markkaa vuonna Kansaneläkelaitoksen perittävänä oleva opintolainakanta oli vuoden 2000 lopussa 915,7 miljoonaa markkaa (vuoden 1999 lopussa 831,5 miljoonaa markkaa) ja perittävien saatavien lukumäärä oli (vuonna ). Vastaavat luvut olivat vuoden 1994 lopussa 399,7 miljoonaa markkaa ja saatavaa. Takausvastuiden kasvun syitä on pyritty selvittämään kahdessa vuonna 1999 julkistetussa selvityksessä (Lehtinen, Anna-Riitta: Ongelmana opintolainat. Kela Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 34, Helsinki 1999 ja Ruotsalainen, Pekka: Rekisteriselvitys opintolainansa kanssa ongelmiin joutuneista. Kela Sosiaalija terveysturvan katsauksia 35, Helsinki 1999). Kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankkiyhdistyksen ja opetusministeriön neuvotteluissa on pyritty löytämään keinoja, joilla takausvastuiden määrää voitaisiin vähentää. Myös keväällä 2000 julkaistussa selvityksessä Opintotuki - opiskelijapalkka vai koulutusinvestointi, Opetusministeriön työryhmien muistioita 14:2000 on pohdittu keinoja, joilla takausvastuiden määrää voitaisiin vähentää. Raha-asiainvaliokunta on istunnossaan 4 päivänä lokakuuta 2000 edellyttänyt, että opetusministeriö huhtikuun loppuun 2001 mennessä esittää suunnitelman opintolainojen takausvastuumenojen pitkään korkeana pysyneen tason alentamisesta. 3
8 Samassa yhteydessä olisi perusteltua selvittää, miten takausvastuusaatavien takaisinperintää on kehitetty perittävänä olevan määrän kasvaessa. Toinen opintolainoihin liittyvä ongelma koskee tilanteita, joissa nuorella on maksuhäiriöitä jo ennen opintojen aloittamista siinä määrin, että pankki ei myönnä opintolainaa. Olisi pohdittava, miten opintojen rahoitus voitaisiin näissä tilanteissa järjestää siten, että toimeentulotukea ei yleensä tarvitsisi käyttää opintojen rahoitukseen. 4
9 2. OPINTOLAINAJÄRJESTELMÄN NYKYTILA JA ONGELMAT 2.1. OPISKELUNAIKAINEN TOIMEENTULO Opintotuki. Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen tarkoituksena edistää koulutuksellista tasaarvoa ja turvata yksilön koulutuksen aikainen toimeentulo. Järjestelmä on varsin kattava, sillä noin 75 prosenttia peruskoulun jälkeisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista lapsilisäiän ylittäneistä opiskelijoista kuuluu opintotuen piiriin. Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Opintotuen saamisen yleisiä edellytyksiä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu ja taloudellisen tuen tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille. Opintolainan myöntää hakemuksesta pankki. Valtiontakauksen lisäksi lainalle ei tarvita muuta vakuutta. Alle 18-vuotiaalla opintolainan nostajalla tulee olla vanhemman suostumus lainan nostamiseen. Opintorahan määrä vaihtelee opiskelijan iän, asumismuodon (vanhempien luona vai itsenäisesti), oppilaitoksen (korkeakoulu vai muu oppilaitos) ja siviilisäädyn mukaan. Esimerkiksi vanhempien luona asuvan alle 20-vuotiaan opiskelijan opintorahan määrä on 230 markkaa kuukaudessa korkeakoulussa ja 130 5
10 markkaa kuukaudessa muussa oppilaitoksessa. Itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintorahan määrä on markkaa kuukaudessa korkeakoulussa ja markkaa muussa oppilaitoksessa. Alle 20-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan opintorahan määrään vaikuttavat kuitenkin vanhempien tulot. Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan, jos vanhempien yhteenlasketut tulot ovat enintään markkaa vuodessa. Opintorahan määrää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä markkaa kohden viisi prosenttia. Opintorahaa ei siten enää lainkaan myönnetä, kun tulot ovat markkaa tai enemmän. Pienimmissä opintorahoissa (esim. alle 20-vuotias vanhempien luona asuva muu kuin korkeakouluopiskelija) jo markan tulot estävät opintorahan myöntämisen, koska opintotukilain mukaan etuuden pienin myönnettävä määrä on 50 markkaa. Vanhempien tulot voivat myös korottaa pienimpiä opintorahoja. Jos vanhempien tulot ovat enintään markkaa vuodessa, esimerkiksi 130 markan opintorahaa voidaan korottaa 250 markalla, 380 tai 500 markan opintorahaa 500 markalla ja 630 tai 750 markan opintorahaa 750 markalla. Korotus pienenee jokaista markan ylittävää täyttä markkaa kohden 10 %. Kun tulot ylittävät markkaa, korotusta ei myönnetä. Vuonna 2000 toisella asteella opiskelleiden keskimääräinen opintoraha oli 821 markkaa ja korkeakoulussa opiskelleiden markkaa kuukaudessa. Itsenäisesti vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa asuvalle myönnettävän asumislisän määrä on 80 % opiskelijan maksamasta kuukausivuokrasta. Asumislisässä huomioon otettavien asumismenojen vähimmäis- ja enimmäismääristä johtuen asumislisä on markkaa kuukaudessa. Opintolainan valtiontakauksen määrä vaihtelee iän (18 vuotta täyttänyt vai ei) ja opiskelijan tukimuodon (opintoraha vai aikuisopintoraha/aikuiskoulutustuki) perusteella. Itsenäisesti asuvan opiskelijan opintolainan osuus koko opintotuesta on 34 % korkeakoulussa ja % muussa oppilaitoksessa, kun opintotukeen lasketaan myös täysi asumislisä, markkaa kuukaudessa. Kaikkein nuorimmilla opiskelijoilla, jotka asuvat vanhempiensa luona, opintolainan osuus koko opintotuesta on huomattavasti suurempi kuin vanhemmilla tai itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla. Vanhempien luona asuvan alle 20-vuotiaan opiskelijan opintolainan osuus opintotuesta on 85 % korkeakoulussa ja 91 % muussa oppilaitoksessa. Vanhempiensa luona asuvan yli 20-vuotiaan opiskelijan opintolainan osuus opintotuesta on vastaavasti 67 % korkeakoulussa ja 77 % muussa oppilaitoksessa. 6
11 Lukuvuonna opintolainan valtiontakaus myönnettiin n :lle ammatillisten oppilaitosten opiskelijalle (n. 42 % kaikista opintotukea saaneista ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista), n :lle yliopisto-opiskelijalle (n. 45 % kaikista opintotukea saaneista yliopisto-opiskelijoista), n :lle ammattikorkeakouluopiskelijalle (n. 50 % kaikista opintotukea saaneista ammattikorkeakouluopiskelijoista) ja n :lle lukio-opiskelijalle (n. 10 % kaikista opintotukea saaneista lukio-opiskelijoista). Valtiontakauksen hakeminen ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että opiskelija myös hakisi opintolainan pankista. Usein valtiontakaus haetaan varmuuden vuoksi ja jätetään käyttämättä, jos tarvetta lainalle ei olekaan. Työmarkkinatuki. Työmarkkinatuella tuetaan työttömän henkilön toimeentuloa työnhaun ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikana. Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan (500 päivää) tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa (24 edeltävän kuukauden aikana 43 viikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa). Päätoiminen opiskelija ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuessa on rajoituksia, jotka koskevat alle 25-vuotiaita ammattikouluttamattomia työnhakijoita. Rajoituksia sovelletaan alle 25-vuotiaisiin ammattikoulutusta vailla oleviin työnhakijoihin seuraavasti: Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta henkilöllä, joka ei ole täyttänyt 17 vuotta. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta 17-vuotiaalla ammattikouluttamattomalla henkilöllä lukuun ottamatta aikaa, jona hän osallistuu työmarkkinatuesta annetun lain mukaiseen koulutukseen, työharjoitteluun, työkokeiluun tai työhallinnon järjestämään kuntoutukseen. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta myöskään vuotiaalla ammattikouluttamattomalla työnhakijalla, mikäli hän on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä taikka kieltäytynyt, eronnut tai jättänyt hakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, jonka ajalta opiskelija saa koulutuksessa olevalle kuuluvat sosiaaliset etuudet. 7
12 Kieltäytymisen, eroamisen tai koulutukseen hakeutumisen laiminlyönnin seurauksena on työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeuden menettäminen, kunnes henkilö täyttää 25 vuotta tai esittää selvityksen valmistumisestaan ammattiin. Eroamisesta, kieltäytymisestä tai koulutukseen hakeutumatta jättämisestä huolimatta henkilö on oikeutettu työmarkkinatukeen aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten esim. työharjoittelun ajalta. Jotta henkilön voidaan katsoa toimineen koulutukseen hakeutumisessaan riittävän aktiivisesti, hänen tulee hakea ammatilliseen koulutukseen yhteishakumenettelyssä. Lisäksi on mahdollista hakea muuhun tarjolla olevaan soveltuvaan koulutukseen. Alle 25-vuotias ammattikouluttamaton henkilö on oikeutettu työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen, mikäli hän on hakeutunut aktiivisesti hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen mutta ei hakeutumisestaan huolimatta ole koulutukseen päässyt. Työministeriön ohjeiden mukaan aktiivisena hakeutumisena pidetään tilannetta, jossa peruskoulututkinnon suorittanut henkilö hakee yhteishakumenettelyssä vähintään kolmeen toisen asteen perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen sekä tilannetta, jossa ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö hakee yhteishakumenettelyssä vähintään kolmeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilaskiintiöstä. Mainittuihin kolmeen hakuvaihtoehtoon nuori voi lukea hyväkseen yhden koulutusvaihtoehdon, johon hän on hakenut yhteishaun ulkopuolella. Mikäli henkilö ei tule valituksi varsinaisessa hakumenettelyssä, hänen tulee hakeutua työvoimatoimiston osoittamiin peruutuspaikkoihin sekä osallistua seuraavaan yhteishakumenettelyyn. Täysimääräinen työmarkkinatuki on 127 markkaa päivässä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Vanhempiensa taloudessa asuvalle maksetaan 60 % täyden työmarkkinatuen määrästä. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen, joten avio- tai avopuolison tulot voivat alentaa tuen määrää. Vanhempien tulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään. Työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta tuki maksetaan aina täysimääräisenä. Velvoitepaikkakäytäntö on johtanut siihen, että ammatillisessa koulutuksessa on opiskelijoita, joilla ei ole opiskelumotivaatiota. Koska opintorahan taso on nuorilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla matala ja vanhempien tulojen huomioiminen usein estää opintorahan myöntämisen kokonaan, opintolainaa ottavat toimeentulonsa turvaamiseen myös ne opiskelijat, joiden opintojen keskeyttämisriski on huomattavasti suurentunut. 8
13 2.2. OPINTOLAINAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA MENETTELY Valtiontakauksen edellytykset. Opintotukilain mukainen opintolainan valtiontakaus voidaan pääsäännön mukaan myöntää opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuisopintorahaa. Näihin rinnastetaan lukien aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki. Opintorahan saamista ei edellytetä lapsilisään oikeutetulta muualla kuin vanhempansa luona asuvalta ja muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa opiskelevalta, jos opiskelija vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan vuotiaalta opiskelijalta, joka opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa tai lukiossa ja joka asuu muualla kuin vanhempansa luona, vaikka hän ei olisi oikeutettu vanhempien tulojen perusteella opintorahaan opiskelijalta, joka ei opintotukilain 20 :ssä tarkoitettujen opiskelusta maksettavan palkan, päivärahan, toimeentulon turvaamiseen tarkoitetun apurahan tai muun opintorahaa vastaavan tuen vuoksi saa opintorahaa. Valtiontakausta ei myönnetä, jos aikaisempi opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä, ellei ole olemassa erityisiä perusteita takauksen myöntämiselle. Tästä harkinnanvaraisesta valtiontakauksesta päättää Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen johtaja erillisen hakemuksen perusteella. Valtiontakauksen määrä. Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta kohden on alle 18- vuotiaalla 900 markkaa, 18 vuotta täyttäneellä markkaa, aikuisopintorahan tai aikuiskoulutustuen saajalle markkaa ja ulkomailla opiskelevalle markkaa. Lainaehdot. Opintotukilain (65/1994) mukaisille opintolainoille myönnetään lainan ensimmäisestä nostopäivästä 30 vuotta voimassa oleva valtiontakaus, mutta lainan korosta ja muista lainaehdoista, kuten takaisinmaksusta, pankki ja opiskelija sopivat vapaasti keskenään. Opiskelija ei maksa opintolainan korkoa itse lainkaan niiden lukukausien aikana, joina hän saa opintotukea. Lainan korot maksetaan lisäämällä lainapääomaan korkojen määrä opiskelukuukausien aikana. Myös pääomitetulla korolla on valtiontakaus. Koron pääomittaminen on opintotukilain mukaan valtiontakauksen voimassa pysymisen edellytys. Kun korko lain perusteella on lisättävä opintolainapääomaan, opiskelija ei halutessaankaan voi maksaa korkoa itse. Opiskelija voi sen sijaan lyhentää lainapääomaa esimerkiksi koron määrällä. Pääomittamalla makse- 9
14 tut korot opiskelija voi vähentää verotuksessa. Lainansaaja maksaa korot itse niinä lukukausina, joina hän ei saa opintotukea. Pääsääntöisesti opintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten takauspäätös on annettu. Poikkeuksellisesti nostoaika voi olla eri kuin lukuvuosi, esimerkiksi alle 12 kuukautta kestävissä eri lukuvuosille ulottuvissa opinnoissa. Lainan nostaminen pankista voi tapahtua milloin tahansa takauspäätöksessä mainittuna aikana, joka on yleensä takauksen myöntöpäivän ja lukuvuoden päättymispäivän välinen aika. Koko lukuvuoden takauspäätöksen lainamäärä voidaan nostaa kerralla. Uusien lainojen takaisinmaksu alkaa yleensä puolentoista tai kahden vuoden kuluttua koron viimeisestä pääomituksesta. Vanhan opintotukilain (28/1972) mukaisille opintolainoille maksetaan korkotukea ja niiden takaisinmaksuehdoista on säädetty laissa. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain näiden lainojen enimmäiskoron ja korkotuen suuruuden. Enimmäiskorko on ,96 %. Opiskelija maksaa korosta itse opiskeluaikana ja opiskelun päättymiskuukautta lähinnä seuraavasta koronmaksupäivästä lukien, puolentoista vuoden ajan korkoa 3,1 %. Muun osan korosta eli 1,86 % maksaa valtio korkotukena suoraan pankille. Korkotuen päättymisen jälkeen lainansaaja maksaa itse koko koron. Jos opiskelijalla on korkotuellisena myönnettyjä lainoja, opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärää korotetaan opiskelijan näistä lainoista maksaman kuukausikoron verran. Nykylainsäädännöstä aiheutuneita ongelmia. Eri selvitysten mukaan opiskelijat eivät aina miellä riittävästi sitä, että opintolaina on velkaa, joka on opintojen päätyttyä maksettava takaisin. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että opiskelijan ei opiskeluaikana tarvitse lainkaan itse huolehtia markkinaehtoisesta opintolainasta. Usein jo ensimmäinen opintojen päättymisen jälkeen opiskelijan maksettavaksi tuleva korko jää syystä tai toisesta opiskelijalta hoitamatta. Jos myöskään korkoavustuksen ehdot eivät täyty, saattaa jo ensimmäinen maksamatta jäänyt korko aiheuttaa sen, että laina tulee takaajan maksettavaksi. Opiskelijat eivät myöskään aina tiedä, että lainan ehdoista (kuten takaisinmaksun alkamisesta ja takaisinmaksun ajasta) voi todellakin sopia pankin kanssa. Toisaalta myös pankkien taholta tarjotaan yleensä vanhojen korkotukilainojen lainaehtojen mukaisia ehtoja myös markkinaehtoisissa lainoissa. 10
15 Pankkien opintolainoja koskevat käytännöt. Työryhmä on kartoittanut lyhyellä kyselyllä eräitä opintolainatoimintaan liittyviä pankkien nykymenettelyjä. Kysely kohdistettiin kolmelle suurimmalle opintolainoja myöntävälle pankille eli Meritalle, Sammolle (ent. Leonialle) ja Osuuspankkiryhmälle. Pankkiryhmiltä kysyttiin opintolainan osanostokäytännöistä, lainan takaisinmaksujärjestelyjen sopimisesta sekä verkkopankissa tapahtuvasta opintolaina-asioinnista. Kaikissa pankkiryhmissä osanostot ovat mahdollisia, mutta selkeästi pankit pyrkivät siihen, että lukuvuoden opintolaina nostettaisiin yhdessä tai kahdessa erässä. Pankkiryhmästä riippuen osanostot ovat joko ilmaisia tai niistä peritään palveluhinnaston mukainen maksu. Joissakin pankkiryhmissä on yleisenä käytäntönä, että alustava takaisinmaksuohjelma tehdään lainaa myönnettäessä ja varsinainen maksuohjelma kun opintolainan korkoa ei enää pääomiteta. Varsinainen maksuohjelma tehdään pankin aloitteesta kutsumalla asiakas konttoriin. Toisissa pankkiryhmissä takaisinmaksusta sovitaan varsinaisesti vain lainaa myönnettäessä. Takaisinmaksusuunnitelman muutoksesta peritään yleensä pankin palveluhinnaston mukainen maksu, joissakin pankkiryhmissä ensimmäinen maksuohjelman muutos on asiakkaalle maksuton. Asioiminen opintolaina-asioissa verkkopankin kautta on mahdollista useissa pankkiryhmissä. Joissakin pankeissa jopa maksuohjelman muutokset voidaan tehdä verkkopankissa, jotkut pankit taas edellyttävät konttorissa käyntiä. Pankit kehittävät edelleen verkkopalveluitaan ja tavoitteena on, että maksuohjelmien muutokset voitaisiin hoitaa vaivattomasti verkkopalvelun kautta. Kansaneläkelaitoksen menettely takauspäätöstä annettaessa. Kansaneläkelaitoksen opintotukiesitteessä on selostettu opintolainan myöntämisehdot ja hakemista. Tummennetulla tekstillä on kerrottu, että opintolaina on maksettava takaisin ja opiskelijaa kehotetaan selvittämään pankissa opintolainan ehdot sekä takaisinmaksuaikataulu. Opintolainan hoitamisesta on oma erillinen kohtansa. Siinä on tummennetulla tekstillä korostettu, että jos opiskelijalla on vaikeuksia opintolainan hoitamisessa, hänen tulee ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin. Lisäksi liiteosassa on esimerkkitaulukko lainapääoman kehityksestä markkinaehtoisissa opintolainoissa. Taulukossa näkyy erikseen pääomitetun koron määrä esimerkkiprosenteilla. 11
16 Oppilaitoksiin hyväksytyille opiskelijoille lähetetään esitäytetty hakemuslomake tai kirje, jossa selostetaan opintotukeen liittyviä asioita. Hakemuslomakkeen saatteessa on lyhyt selostus opintotuesta yleensä. Varsinaisesti siinä ei opintolainaa määriä lukuun ottamatta käsitellä vaan viitataan opintotukiesitteeseen. Jokaisen takauspäätöksen yhteydessä opiskelijalle lähetetään erillinen saatekirje, jossa selostetaan opintolainaan liittyviä asioita. Siinä selostetaan takauspäätöksen käyttämistä ja muun muassa korostetaan erityisesti, että jos opiskelija ei aloita tai jatka opintojaan, hänellä ei ole oikeutta nostaa opintolainaa ja takauspäätös on tällöin palautettava. Saatekirjeessä selostetaan vielä oman erillisen otsikkonsa alla, että nostettu opintolaina on myös maksettava takaisin. Informaatio opintojen päättymisvaiheessa. Kun opintotuen maksaminen opiskelijalle lakkaa, opiskelijalle lähetetään erillinen kirje, jossa on tietoa opintolainan takaisinmaksusta. Opiskelijalle kerrotaan, että opintotuen päättymisen jälkeen hän maksaa itse lainan korot ja että koron maksaminen tapahtuu puolivuosittain, ellei muuta ole sovittu. Opiskelijaa kehotetaan ottamaan yhteyttä pankkiin lainan takaisinmaksusta sopimiseksi. Lisäksi opiskelijalle kerrotaan mitä seuraa, jos korkoja tai lyhennyksiä ei suoriteta ajallaan. Lisäksi kerrotaan mahdollisuudesta korkoavustukseen tietyissä elämäntilanteissa KORKOAVUSTUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA MENETTELY Kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisten opintolainojen (ns. korkotukilainojen) erääntyneet korot voidaan maksaa työttömyyden, äitiys- tai vanhempainrahan saamisen sekä varusmies- tai siviilipalveluksessa olemisen perusteella valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. Opintotukilain (65/1994) sekä korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/1992) mukaisten opintolainojen (ns. markkinaehtoisten lainojen) erääntyneet korot maksetaan ilman takaisinmaksuvelvollisuutta työttömyyden sekä äitiys- tai vanhempainrahan saamisen perusteella. Korkoavustusta ei makseta lainoista, jotka valtio on maksanut takausvastuun perusteella pankille. Korkoavustuksen myöntämisen edellytykset eroavat korkotuki- ja markkinaehtoisten lainojen välillä. Korkoavustuksesta säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980, jolloin tutkinnon suorittaneen työttömän henkilön opintolainan korkoja maksettiin ensi kerran valtion varoista. Asevelvollisuusaikana erääntyviä korkoja on maksettu valtion varoista vuodesta 1983 ja seuraavasta vuodesta myös äitiys- ja vanhempainrahaa saavat ovat kuuluneet korkoavustuksen piiriin. 12
17 Työttömän korkoavustus. Opintonsa päättäneen ja tutkinnon suorittaneen työttömän henkilön korkotukilainan korot maksetaan korkoavustuksena, jos hakija on ollut koronmaksukuukautta (maaliskuu ja syyskuu) välittömästi edeltävien neljän kuukauden aikana (tarkastelujakso tai ) vähintään 60 työpäivää työttömänä työnhakijana, työllisyyskoulutuksessa taikka työmarkkinatuen saajana. Opintonsa päättäneen henkilön markkinaehtoisen opintolainan korot maksetaan, jos hakija on ollut neljän kuukauden tarkastelujakson (koron maksupäivästä riippuen joko tai ) aikana vähintään 60 työpäivää työttömänä työnhakijana. Sekä korkotuki- että markkinaehtoisissa lainoissa työttömyyteen rinnastetaan 60 päivää laskettaessa aika, jona hakija on ollut suorittamassa asevelvollisuutta taikka saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, jos hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi heti asevelvollisuuden päättymisen tai päivärahakauden jälkeen. Korkoavustuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalla on tarkastelujakson aikana veronalaista tuloa keskimäärin enintään markkaa kuukaudessa työttömyysturva mukaan lukien. Tulorajaa korotetaan hakijan huollettavana olevien lasten lukumäärän perusteella korkeintaan markkaan. Äitiys- tai vanhempainrahaa saavan korkoavustus. Korkotukilainan korot maksetaan, jos hakija on ainakin yhtenä päivänä koronmaksukuukauden aikana saanut äitiys- tai vanhempainrahaa, jota maksetaan vähintään 24 arkipäivältä. Lisäksi hakijan opintolainoista jonkun on oltava korkotuen piirissä sen puolivuotiskauden aikana, jolta korko erääntyy. Toisin sanoen hakijan on opiskeltava edelleen taikka hänen opintojensa päättymisestä on kulunut niin vähän aikaa (alle 1,5-2 vuotta), että lainalle maksetaan vielä korkotukea. Markkinaehtoisen lainan korot maksetaan, jos hakija on saanut äitiys- tai vanhempainrahaa vähintään 50 arkipäivältä koronmaksukuukautta edeltävän kuuden kuukauden aikana. Lisäksi edellytetään, että hakija ei ole saanut opintotukea koron säännölliseen maksupäivään (15.6. ja ) päättyvän lukukauden aikana ja että opintorahan, aikuisopintorahan tai asumislisän viimeisimmästä maksukuukaudesta ei ole ennen koronmaksukuukauden alkamista kulunut enempää kuin 12 kuukautta. Asevelvollisen korkojen maksaminen. Korkotukilainan korot maksetaan korkoavustuksena, jos hakija on koronmaksukuukauden aikana varusmies-, siviili- tai vapaaehtoisessa palveluksessa vähintään yhden päivän. Palvelusaikana erääntyviin markkinaehtoisen opintolainan korkoihin myönnetään avustusta sotilasavustuslain (781/1993) mukaisena sotilasavustuksena. Sotilasavustukseen vaikuttavat kaikki palvelusaikana käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Korkoavustuksen maksu. Korkoavustus voidaan maksaa suoraan lainan myöntäneelle pankille taikka hakijan tilille. Korkoavustuksena maksetaan myös ilmoituskulut mutta ei viivästyskorkoja. Korkoavustuksena maksettu korko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. 13
18 Myönnetyt korkoavustukset. Vuonna 2000 korkoavustusta maksettiin henkilölle yhteensä 18,3 miljoonaa markkaa (1999: henkilöä ja 18,4 milj.mk, 1998: henkilöä ja 22,4 milj.mk). Lähes 80 % avustuksista myönnetään työttömyyden perusteella. Vuonna 2000 korkoavustuksista noin 25 % myönnettiin korkotukilainoille ja 75 % markkinaehtoisille lainoille. Sotilasavustuksena markkinaehtoisten opintolainojen korkoja maksettiin vuonna henkilölle yhteensä 1,9 miljoonaa markkaa (vuonna henkilölle yhteensä 1,6 miljoonaa markkaa) VALTION TAKAUSVASTUUMENOJEN MÄÄRÄ JA KEHITYS Takausvastuumenot. Takausvastuina pankeille maksetut opintolainat olivat vielä 1980-luvun puolella vuositasolla suurimmillaan runsaat 20 miljoonaa markkaa. Takausvastuumenot lähtivät 1990-luvulla voimakkaaseen kasvuun ja ne ovat vuodesta 1993 lähtien olleet joka vuosi yli 100 miljoonaa markkaa vaihdellen hieman eri vuosina. Pienimmillään menot olivat vuonna 1998 (113 miljoonaa markkaa), jonka jälkeen ne nousivat niin, että vuonna 2000 maksettiin takausvastuina 145 miljoonaa markkaa. Vuonna 2000 takausvastuun perusteella maksetuista opintolainoista korkotukilainoja oli noin yksi kolmasosa ja markkinaehtoisia lainoja noin kaksi kolmasosaa. Perinnän kautta takaisin saatu markkamäärä on tasaisesti noussut 1990-luvulla niin, että se oli vuonna miljoonaa markkaa ja vuonna miljoonaa markkaa. Koska takausvastuina maksettujen lainojen määrät ovat jatkuvasti pysyneet suurina, koko takaussaatavakanta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 1994 saatavakanta oli 400 miljoonaa markkaa. Vuonna 2000 ylittyi jo 900 miljoonan markan raja (907 miljoonaa markkaa). Takausvastuiden kappalemäärät. Vuosittain pankeille maksettujen lainojen kappalemäärät ovat vaihdelleet 1990 luvun alkupuolelta lähtien hieman vajaasta 5 000:sta vuoden 2000 vajaaseen 6 300:aan. Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevien saatavien kokonaiskappalemäärä on noussut samana aikana niin, että se oli vuonna ja vuonna 2000 runsaat Suhde pankkien opintolainakantaan. Opintolainakanta on tasaisesti laskenut 1990-luvun alusta lukien lähes miljoonasta markasta vuoden 2000 noin miljoonaan markkaan. Takaajan maksettavaksi tulevien lainojen määrän samanaikaisesti kasvaessa tämä on merkinnyt sitä, että takaajan vuosittain maksamien lainojen osuus opintolainakannasta on noussut niin, että se oli vuonna ,3 % ja 14
19 vuonna 2000 jo 1,6 %. Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevien lainojen osuus koko lainakannasta on noussut vuoden ,2 %:sta vuoden %:iin OPINTOLAINAN MAKSAMATTA JÄTTÄNEISTÄ OPISKELIJOISTA Opintolainatyypit. Opintotukiuudistuksen yhteydessä myös opintolainan takausjärjestelmää muutettiin vuonna 1994 siten, että korkotuellisesta opintolainajärjestelmästä siirryttiin markkinaehtoiseen järjestelmään. Opintolainojen kanssa ongelmiin joutuneilla voi olla joko vanhamuotoista, korkotuellista lainaa tai uusimuotoista, markkinaehtoista opintolainaa taikka molempia. Enimmillään sekä vanhaa että uutta opintolainaa ottaneita ja maksuvaikeuksiin joutuneita opintolainavelallisia oli vuonna 1997 (15% kaikista lainansa kanssa ongelmiin joutuneista). Pelkästään korkotuellista opintolainaa ottaneiden ja maksuvaikeuksiin joutuneiden valtion pankeille maksamat velkojen pääomat ovat selvästi suurempia kuin markkinaehtoista lainaa ottaneiden. Lainan määrä luvun alussa takausvastuun perusteella pankeille maksettujen opintolainojen keskimäärä oli alle markkaa. Takausvastuusuorituksen keskimääräinen markkamäärä nousi luvun puoliväliin asti, vuosina se oli jo yli markkaa. Keskimääräinen suuruus on kuitenkin alkanut pienentyä, sillä vuoden 2000 aikana takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen keskimäärä oli hieman yli markkaa. Kaikkien opintolainojen keskisuuruus vuonna 2000 oli noin markkaa. Ikä. Opintolainan kanssa ongelmiin joutuneiden keski-ikä on hieman alle 30 vuotta. Ikäluokittain tarkasteltuna vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus on pienentynyt ja nuorempien osuus vastaavasti kasvanut. Vuonna vuotiaiden osuus oli jo runsaat 40 %, kun vuonna 1994 se oli noin 25 %. Kaikkein nuorimpien, alle 20-vuotiaiden osuus on pysynyt suhteellisen samana, noin 2 %:ssa. Vanhamuotoista opintolainaa ottaneet opintolainaongelmaiset ovat keski-iältään vanhimpia, mikä johtuu luonnollisesti siitä, että vanhamuotoisia lainoja ei ole myönnetty vuoden 1994 jälkeen. Markkinaehtoista opintolainaa ottaneet ja ongelmiin joutuneet ovat iältään vuosi vuodelta yhä nuorempia. Sukupuoli. Kaikista opintolainavelallisista suurin osa on naisia (1997 n. 60 %). Maksuvaikeuksissa olevista enemmistö on kuitenkin miehiä luvun alkuvuosina miesten suhteellinen osuus lainaongelmaisista oli 60 %, mutta lamavuosina naisten osuus alkoi kasvaa. Vuonna 1995 naiset olivat jopa ongelmaisten enemmistöä, mutta 1990-lopulle tultaessa miesten osuus lähenteli taas vuosikymmenen alun lukemia 15
20 ( %). Markkinaehtoisia opintolainoja ottaneista opintolainaongelmaisista miesten osuus on vieläkin suurempi, lähes 70 %. Opiskeluaika. Viime vuosina on yhä lyhyemmän opiskeluajan jälkeen ajauduttu ongelmiin opintolainojen kanssa. Vuonna 1995 opintolainaongelmaisten keskimääräinen opiskeluaika oli lähes neljä vuotta, jonka jälkeen opintovuosien määrä on tasaisesti pienentynyt (1998 3,63 vuotta). Opiskeluajan pituus on määritelty Kelan rekistereistä saatavien opintotukivuosien (vuosi, jona henkilö on saanut opintotukea) mukaan. Opintojen eteneminen. Pääsääntöisesti opintolainansa kanssa ongelmiin joutuneet ovat suorittaneet opintonsa loppuun, mutta lainaongelmaiset ovat keskimääräistä useammin keskeyttäneet opintonsa tai viivästyneet opintojensa loppuun suorittamisessa. Anna-Riitta Lehtisen kyselytutkimuksen (Ongelmana opintolainat, Helsinki 1999) perusteella ongelmaryhmästä 13% oli keskeyttänyt opintonsa, kun vertailuryhmästä vain 4 %. Keskeyttämisen syiksi vastaajat olivat ilmoittaneet taloudelliset ongelmat (10 %), väärän opintoalan (9 %) ja henkilökohtaiset syyt (12 %). Ammattiin johtavaan koulutukseen oli haettu nuorena perusopintojen jälkeen. Vaikka opinnot olivat kestäneet lyhyen aikaa, laina oli nostettu silti usein maksimimäärä. Oppilaitos. Selvästi eniten opintolainojen hoito-ongelmia on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelleilla (yli neljännes lainaongelmaisista vuonna 1998). Yliopisto-opiskelijoiden osuus ongelmaisista on noin 10 %. Opintolainaongelmaisten osuus kaikista opintolainavelallisista on ylivoimaisesti suurin ammatillisissa oppilaitoksissa (3,74 % 1998) ja pienin yliopistoissa (0,37 % 1998) luvun lopulla toteutettu koulutuslainsäädännön uudistus hankaloittaa opintolainaongelmien tarkastelua oppilaitoksittain. Pankki. Pankeista opintolainoja myöntävät eniten Merita (lainakanta ,7 mrd. mk), osuuspankit (2,9 mrd. mk) ja Leonia (1,7 mrd. mk). Vuosina valtion takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen osuus koko pankkien opintolainakannasta oli 0,9 %. Vaikka pankkien opintolainakannat ovat pienentyneet, valtion takausvastuun perusteella maksamien opintolainojen osuus kaikista opintolainoista on kasvanut. Maksuvaikeuksien syyt. Lehtisen tutkimuksen ongelmaryhmän takaisinmaksuvaikeuksien pääasialliset syyt olivat "ei ole rahaa", "työttömyys" ja "ei ole tuloja". Rahan riittämättömyys johtui pienistä tai epäsäännöllisistä tuloista tai suurista takaisinmaksueristä. Oma tai puolison työttömyys oli olennaisesti heikentänyt perheen taloutta. Takaisinmaksuerien suuruus ja puolivuosittain tapahtuva lyhennys olivat yllät- 16
Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012
Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja
LisätiedotHE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja sotilasavustuslain 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain opintolainan valtiontakausta koskevia
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
LisätiedotOpintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut
Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotTietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut
Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotOpintotuen 1.8.2014 muutokset
Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita
LisätiedotOikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin
Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 105/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasavustuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasavustuslakia muutettavaksi siten, että asevelvollisille
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotKelainfo. Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa
Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa Kelainfo Opintolainan valtiontakaus on osa opintotukea. Tässä esitteessä kerrotaan valtiontakauksen hakemisesta
LisätiedotTalousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotHE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotTalousarvioesitys Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Carita Meriläinen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 27.4.2017 Carita Meriläinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI OPINTOTUKIASETUKSEN MUUT- TAMISESTA 1 Johdanto Opintotukilain muuttamisesta
LisätiedotHE 100/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 100/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia siten, että opintotukilain mukaisen
LisätiedotAineisto. 9.2 Keskimääräinen opintotuki¹ joulukuussa ( ) 9.3 Opintotuen saajat lukuvuosina 1985/ /2018 (13.12.
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Opintoetuudet 9.1 Opintotukimenot 1985 2017 (20.6.2018) Kuvio Aineisto 9.2 Keskimääräinen opintotuki¹ joulukuussa 1998 2017 (20.6.2018) Kuvio Aineisto 9.3
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
LisätiedotOpintolainojen takaisinmaksuongelmat
Tuula Toikka Opintolainojen takaisinmaksuongelmat Rekisteriselvitys vuosien 2001 2003 aikana valtion takausvastuunsa perusteella maksamista lainoista Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 36/2004
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja sotilasavustuslain 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain opintolainan valtiontakausta koskevia
LisätiedotKelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle
Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen
LisätiedotLAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opintotuesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään opintotukilain (65/1994) nojalla: 1 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa Opintotukilain
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotAikuisopiskelijan tuet
Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa
LisätiedotOpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 04.04.2018 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, etunimi.sukunimi@kela.fi Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi OpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset
LisätiedotOPINTOTUKI KESÄAJALLE
1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,
Lisätiedot1989 vp. - HE n:o 169
1989 vp. - HE n:o 169 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 :n muuttamisesta ja laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN P ÄAASIALLINEN
LisätiedotHE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1243/2013 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotJYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen
JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1992 vp - HE 72 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain muuttamisesta ja rajoituksesta oikeuteen saada aikuisopintorahaa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan aikuisten
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 9, 9 a ja 41 c, sellaisina kuin ne ovat, 9 laissa 345/2004, 9 a laeissa 345/2004 ja 1078/2012 sekä 41
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja
LisätiedotOPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET
INFO 8 (12.12.2007) OPINTOTUKI 2008 Tämä esite on tiivistelmä vuoden 2008 opintotuesta. Saat tarkempaa tietoa opintotuen myöntämisestä ja hakemisesta Opintotukiesitteestä ja Kelan internetsivuilta (www.kela.fi).
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI
ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotSosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että
2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen
LisätiedotOpiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen
Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan
LisätiedotOpiskelijapalvelut ja opintotuki
Opiskelijapalvelut ja opintotuki 26.8.2016 Opiskelijapalvelut - Luotsi, 1. kerros työhuoneet käytävän alkupäässä - Opiskelijapalvelut palvelevat kanslia-asioissa kaikkia yliopiston kotimaisia, kansainvälisiä
Lisätiedotopintotuki info info vuonna 2008
opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)
LisätiedotHE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotHE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin
Lisätiedot1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 239 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotOpintotukilaki 5 a, 2 mom.
Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille
LisätiedotVanhan kansan velkaviisautta
Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta
LisätiedotOpiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys
1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPäätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 20/2004 vp Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotTakauksen saamisen edellytyksiä
Konvertointitakaus 868/2008 (HE 136/2008 vp) Voimaantulo 1.1.2009 Hyväksymisvaltuus valtion talousarviossa (2009: takausvastuun enimmäismäärä 1 miljardi ) Valtiokonttori päättää lainan hyväksymisestä takauslainaksi
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65
Lisätiedot200 Opintolaina 20,00 1.nosto
LAINAT, HENKILÖASIAKKAAT 1.9.2019 Täydellinen palveluhinnasto on nähtävissä pankin konttorissa. Arvo Yks. Huomioitavaa Toimitusmaksu Asuntolainat ennen 1.9.2019 allekirjoitetut kulutusluotto- ja opintolainasopimukset
LisätiedotOpintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.
Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit
LisätiedotHE 21/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 21/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelmassa
LisätiedotOpintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotEtuustärppi. Toimeentulotuki. Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä
Etuustärppi Toimeentulotuki Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä Vankien toimeentulotuki Hakeminen Liitteet: vankilan maksukortin tiliote tai tilikortti, vankilan ansiokortti, siviilitiliotteet
LisätiedotHE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen
LisätiedotOpintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017
Opintotuki ja opiskelijan asuminen Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017 Opintotuki Opintotukea ja asumistukea koskevat tiedot löytyvät Kelan sivuilta. Tässä myös mainio pikaopas kaaviona. Sivuilla on myös hyvä
LisätiedotOPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT
1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotHE 6/2007 vp. opintotuen saamisen rajoituksia, oikeutta asumislisään, opintotuen hakemista ja myöntämistä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja korotettaisiin 30
Lisätiedotvaltionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.
1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että
LisätiedotOpiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä
Opiskelu ja opintotuki Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä Opintotuen tarkoitus Opintotuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa taloudellisesti oppivelvollisuuden jälkeisten päätoimisten ja vähintään
LisätiedotOPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010
OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)
LisätiedotHallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotEini Mäkelä, opintotukipäällikkö
1 OPINTOTUKI JA HARJOITTELU ULKOMAILLA Harjoitteluun voi saada opintotukea kun Opiskelija saa harjoittelustaan opintopisteitä opintopisteitä ei tarvitse kertyä 5 op/tukikuukausi/harjoittelukuukausi Lukuvuoden
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta
HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotNuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016
Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen
LisätiedotEgentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.
PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering
LisätiedotSosiaalisen luoton myöntämisen perusteet
Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että
LisätiedotOpiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa
Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa Sosiaaliturvaan kuuluminen Opintotuki Leena Ikonen Suunnittelija Kela, Lakiyksikkö, Kv-asioiden osaamiskeskus Sosiaaliturvaan kuuluminen Sisältö: Opiskelu ja tutkimustyö
LisätiedotTyöttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa
Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Kuinka lakia luetaan seminaari 31.10.2018 Tampere Juristi Eeva Vartio Kela Esityksen sisältö Kenelle maksetaan työttömyysetuutta? Kuka päättää työttömyysturvasta?
LisätiedotOPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA
OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA 1 VAIHTO-OPISKELU TAI HARJOITTELU ULKOMAILLA Opintotuen saaminen edellyttää sitä, että opinnot tai harjoittelu ulkomailla hyväksytään Suomessa suoritettavaan tutkintoon
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414. Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414 SISÄLLYS N:o Sivu 408 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2375 409 Laki tuloverolain muuttamisesta... 2381 410 Laki
Lisätiedot1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä
LisätiedotKotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.
HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi
LisätiedotSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA
SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista
LisätiedotUudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki
Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata
Lisätiedot