TIEDOTUS- ja TOIMENPIDESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Iijoen ympäristönhoito-ohjelma Iijoen Uusi Tulevaisuus VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN -hanke TIEDOTUS- ja TOIMENPIDESUUNNITELMA Jari Jussila

2 sivu 2/14 Tiedotussuunnitelma Iijoen vesistöalueen kalastusalueiden (Iijoen vesistön kalastusalue, Kuusamon kalastusalue ja Keski-Perämeren kalastusalue) kalastus-/osakaskunnille, asukkaille ja muille paikallisille tahoille Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeeseen liittyvistä istutuksista, rauhoituksista ja muista tarvittavista toimenpiteistä hankkeen tuloksellisuuden varmistamiseksi. Hankkeen suurimmat aktiviteetit tapahtuvat pääasiassa Iijoen kalastusalueella ja Keski-Perämeren kalastusalueella. Joen latvavesille (Kuusamon kalastusalue) eivät keskijuoksulle istutettavat emokalat pääse nousemaan säännöstelypatojen takia. Keski-Perämeren kalastusalueella sijaitsevalla Iijoki-suulla ja läheisellä merialueella tapahtuu emokalojen pyynti ja merkitseminen sekä lastaus kuljettamista varten. Alueella toteutetaan hankkeen yleistä tiedottamista. Iijoen vesistön kalastusalueella sijaitsevat varsinaiset kutualueen joiden läheisyyteen ylisiirretyt emokalat istutetaan. Tällä alueella toteutetaan voimakasta ja yksityiskohtaista tiedottamista ja opastamista ylisiirrettyjen lohien turvaamiseksi ja kudun onnistumisen varmistamiseksi. Kuusamon kalastusalueelle toteutetaan poikasistutuksia ja hankkeen yleistä tiedottamista.

3 sivu 3/14 SISÄLLYSLUETTELO: Tiedotussuunnitelma Tiedotus ennakkoon ja hankkeen tapahtumien aikana Tarvittavat päätökset Ylisiirrettävien lohien vapauttamispaikkoihin liittyvät toimenpiteet Valvonnan järjestäminen ja organisointi Toimintaohje, kun merkitty kala joutuu saaliiksi:... 14

4 sivu 4/14 1. Tiedotus ennakkoon ja hankkeen tapahtumien aikana Tavoite: Hankkeen tuloksellisuuden varmistamisessa riittävän laaja ja avoin tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. Tiedotus on oltavaa jatkuvaa ja kohderyhmälle sopivaa, helposti ymmärrettävää ja ajankohtaista. Toimenpiteet: Yleistiedottaminen laajasti taustoista, tavoitteista ja toteutettavan kokonaisuuden merkityksestä on tärkeää. Myönteisen asenneilmaston aikaansaamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa ennen varsinaisten käytännön toimenpiteiden alkamista. Odotusarvoa kannatta nostaa. Kohdennettu ajankohtainen tiedottaminen juuri sopivasti ennen kutakin konkreettista tapahtumaa kytkee yleistiedottamisen aikana esitetyt laajemmat taustat juuri käsillä olevaan tapahtumaan. Käytännön tapahtumista tiedottaminen kannattaa ajoittaa tarkasti muutamaa päivää tai korkeintaan viikkoa enne tapahtumaa. Emokalojen vapauttaminen jokeen lienee kohokohta paikallisten ihmisten kannalta. Muutamat näistä tapahtumista kannattaa järjestää kunnolla julkisiksi tapahtumiksi, melkein kyläjuhliksi, ja hyödyntää tilaisuus kertomalla seikkaperäisesti kaloista, elinkierrosta, kalojen käyttäytymisestä, pyyntirajoituksista jne. Kasvokkain ihmisten kanssa oleminen ja keskustelut ovat hedelmällisintä asenteisiin vaikuttamista. Tähän kannattaa panostaa. Kun emokalat on istutettu laajan ja seikkaperäisen tiedottamisen ja informoinnin kera, alkaa seuraava vaihe eli kalojen elinvaiheiden seuranta. Telemetrialaitteilla varustettuja kaloja seurataan sopivilla seurantalaitteilla ja tässä on taas tiedottamisen ja informoinnin paikka. Kiinnostavia seurantatilaisuuksia järjestetään pitkin jokivartta ja niistä informoidaan etukäteen ja raportoidaan jälkikäteen.

5 sivu 5/14 Tässä on myös paikallisille osakaskunnille erinomainen paikka osallistua tapahtumiin, tuoda omia asioitaan ihmisten tietoisuuteen ja parantaa samalla profiiliaan merkittävästi. Tilaisuuksissa seurataan kalojen liikkeitä, etsitään nimikkokaloja, kerrataan kalastussääntöjä, luodaan positiivista ilmapiiriä asian ympärille ja parannetaan emokalojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia vesistössämme. Asenteiden muokkausta tapahtuu kaikilla tasoilla. Tiedottamisessa käytetään kaikkia käytettävissä olevia kanavia kuten paikallis- ja maakuntalehdet, radio, TV, Internet, jaettavat tiedotteet ja tietenkin suoraan suusta korvaan. Markkinat ja messut ovat myös hyviä tiedonjakamistilaisuuksia. Käytännön suunnitelma ja toteutus laaditaan yhdessä tiedottajan kanssa. Aikataulu: Tiedottaminen kannattaa sovittaa paikallisten osakaskuntien kevätkokousten ja kalastusalueen aikatauluun. Osakaskuntien tärkein kokous on kevätkokous. Silloin päätetään tulevista toimenpiteistä kuten erilaisista tapahtumista ja ennen kaikkea kalastukseen liittyvistä asioista kuten istutuksista, rauhoituksista ja kalastussäännöistä. Kevätkokousta edeltää ns. hoitokunnan kokous (=hallituksen kokous), jossa valmistellaan mm. kevätkokousasiat. Tässä kokouksessa on jo oltava tiedossa asiat, joista kevätkokous päättää. Vaelluskalat palaavat Iijokeen hankkeen kannalta ehdotukset tarvittavista asioista ja päätöksistä olisi oltava osakaskuntien hoitokuntien tiedossa jo helmikuun alkupuolella ja viimeistään helmikuun puolivälissä.

6 sivu 6/14 Intressiryhmien laaja mukaan saaminen hankkeeseen Hankkeen onnistumisen kannalta intressiryhmien laaja mukaan saanti on ensiarvoisen tärkeää. Intressiryhmät on informoitava erikseen henkilökohtaisesti ja/tai yhteisellä tilaisuudella. Käytännön toimiin osallistuvat ryhmät on otettava erityiseen infokäsittelyyn. Tärkeimmät intressiryhmät ovat: Kunnat Osakas- ja kalastuskunnat Kalastusjärjestöt, -seurat ja yhdistykset Kylä- ja metsästysseurat Nuorisoseurat koulut Rotary-, Lions- ja RT-klubit Suuremmat yritykset Intressiryhmät ovat myös resurssipankki esim. nimikkokalojen hankkimiseksi ja niiden seuraamiseksi. Tämä on myös erinomainen hankkeen markkinointikanava. Seuranta: Asenteiden ja mielipiteiden muuttumista hankkeelle suotuisaksi seurataan kyselyjen ja mielipideseurannan avulla. Mielipideilmaston haistelu eri tilaisuuksissa on tärkeä indikaattori tiedotuksen onnistumisesta. Menetelmä ei ole kovin tieteellinen mutta antaa kuvan toiminnan vaikuttavuudesta. Yhteistyöverkoston muodostuminen eli eri tahojen mukaan lähteminen kertoo myös suoraan viestinnän tehokkuudesta.

7 sivu 7/14 2. Tarvittavat päätökset jotka on tehtävä ajoissa ja oltavaa valmiita ennen käytännön toimenpiteitä. Tavoite: Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat päätökset kalastusalueilta ja osakaskunnilta aikatauluineen: Osakaskuntien päätökset, kalastusalueiden päätökset ja osakaskuntien päätösten hyväksyntä. Toimenpiteet: Kalastusalue on lakisääteinen yhteistyöelin, jonka päämääränä on edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastusalue tekee asiantuntijoiden suosittelemat kalastuksen ohjausta koskevat päätökset kuten rauhoitukset, pyyntirajoitukset yms. hallituksen ja yleiskokousten yhteydessä helmikuun 2009 loppuun mennessä. Päätösaihioita: Päätös liittyä hankkeen sopijaosapuoleksi Rauhoituspäätökset vapauttamispaikkojen lähialueista Päätös lohien ylisiirtoluvan hakemisesta Aikataulu: Kalastusalueen toimesta ko. päätökset viedään osakaskuntiin ja kukin osakaskunta päättää/hyväksyy kyseiset kalastuksen ohjausta koskevat päätökset. Osakaskuntien päätökset ovat valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Päätöksentekotilaisuudet ovat myös erinomaisia tiedottamis- ja asennemuokkaustilaisuuksia. Seuranta: Seuranta tapahtuu helposti kokoamalla kalastusalueen ja osakaskuntien kokousten päätökset yhteen ko. elimien kokouspöytäkirjoista tai ottamalla yhteyttä ao. elimien puheenjohtajiin

8 sivu 8/14 3. Ylisiirrettävien lohien vapauttamispaikkoihin liittyvät toimenpiteet Tavoite: Tavoitteena on tilanne jossa itse toimenpiteiden aikana kaikki käytännön luvat, sopimukset ja asiat ovat sovittuja ja osapuolet ovat niihin sitoutuneet Toimenpiteet: Maa- ja vesialueiden omistajien luvat ja suostumukset, kulkulupa ko. paikkoihin Vapauttamispaikoista. Lähialueen rauhoitukset, kalastusrajoitukset Ensisijaiset vapauttamispaikat telemetriamerkityille: kpl Kipinän Vuormankosken yläosa Kalastuskeskuksen rantapaikka. Rauhoitusalue Väänäsensaaren niska Potansaaren yläosa yhteensä 2,1 km kpl Kurenkoski Koskenhovin ranta Rauhoitusalue Oulu-Kuusamo-silta voimajohtolinja Haapokarin alapuolella yhteensä 2 km. Helposti valvottava ja imagollisesti hyvä paikka kpl Yli-Kurki Tipparinne Tie aivan lähellä jokea, rannassa aitat, johon pääsee aivan rannan tuntumaan. Rauhoitusalue alavirtaan 1,3 km valtion vesialueen alarajaan ja ylävirtaan 1 km Korpelan talon alapuolelle paikkaan, jossa luoteesta tulee voimajohtolinja ja joen eteläpuolella valtion maan raja. Varalla: Hikimys ( ), Kipinän alapuolella olevat Riepukoski ja Hikimys tulevat myös testatuiksi. Vanhaan lossirantaan pääsee autolla. Paikallisten kaikki sallittua kalastuspaikka Kollajanniemi ( ) Kollajan puolella virallinen veneenlaskupaikka. Hyvin paikallisten valvottavissa.

9 sivu 9/14 Rauhoitusalue 700 m alavirtaan Kantolansaaren ja Kirkkosaaren alaosaan ja ylävirrassa 700 m Selkäsaaren yläosaan. Kaarteenkari, ( ) Pudasjärven kohdalla sillasta n. 5,5 km jokea ylävirtaan. PVO:n istutuspaikka, koski on ruopattu rantojen suojaukseen istutusrannalta, kova virtaus. Kellon lossiranta ( )Lossipaikka virtaavaa, yläpuolella kellolampi ja heti sen yläpuolella Kellokoski. Rauhallinen paikka. Rauhoitusalue 1 km alavirtaan ja yläpuolella Kellolammen yläpäähän. Sepänkari ( ), Parviaiskoskien alapuolella, PVO:n istutuspaikka. Vanha lohen lisääntymispaikka. Rauhoitusalue alavirrassa Elkonniemeen (kunnanraja) ja ylävirrassa Hoikkasaaren yläpäähän 500 m. Jurmun silta ( ). Sillan yläpuolella P-paikka, jossa veneenlaskuluiska (jyrkkä) ja sillä alapuolella vanha uiton lanssipaikka. Rauhoitusalue alavirtaan Pekkalan kohdalle voimajohtolinjaan 550 m, ylävirtaan esim. Ulkunivaan 1,5 km. Livojoki: 20 kpl Vääräkoski Livojoen vesiretkeilyreitin rantautumispaikka kosken alapuolella. Rauhoitusalue 1 km alavirtaan peltojen alaosaan (Varjola) ja ylävirtaan 800 m Vääräkosken niskalle. Vaihtoehtona Kynkään lanssi ( ) vanha lanssipaikka Kynkään kosken yläpuolella, sillan alapuolella. Rauhoitusalue alaraja Kynkäänlammen alapää (800 m) ja lanssilta ylävirtaan 500 m. Korpijoki 20 kpl Siivikko, ( ) P-paikka sillan alapuolella, PVO:n istutuspaikka. Rauhoitusalue 1 km ylävirtaan ja 1 km alavirtaan. Nämä paikat soveltuvat parhaiten emokalojen selviämiseen ja kutemiseen jokeemme. Vapauttamispaikat sijaitsevat lähellä kutupaikkoja ja tarjoavat kaloille myös riittävän suojan.

10 sivu 10/14 Vapauttamispaikoille järjestetään riittävä rauhoitusalue siirrosta aiheutuvan stressin laukaisuun. RKTL on varannut ylisiirrettäviin lohiin 100 telemetriamerkkiä. Ylisiirrettävia lohia on hyvä olla vapautuspaikkaa kohti vähintään 20 kpl. Koska vesistöalue on laaja, eikä voida etukäteen tietää, kuinka lohet ylisiirron jälkeen käyttäytyvät, käytetään istutettavia emolohia antamaan mahdollisimman paljon tietoa kalojen käyttäytymisestä, liikkumisesta ja mahdollisesta kutupaikan valinnasta. Koska hankkeessa arvioidaan myös sivujokien kunnostuksen onnistumista, on tarpeen vapauttaa lohia myös alaosan suurimpien sivuvesistöjen alaosalle, jotta nähdään, kelpaavatko entiset, kunnostetut vaelluskalajoet myös lisääntymiseen. Vastakuoriutuneille poikasille alueet ovat olleet hyviä. Jos ylisiirrettäviä kaloja saadaan enemmän kuin 100, kaikki siirretään jokialueelle. Näma lohet voidaan merkitä carlinmerkillä. Myöhemmin kesällä siirrettävät kalat vapautetaan ylemmäs jokialueelle. Loppukesän kalojen vapautuspaikan valinnassa käytetään telemetriaseurannan tietoja. Jos valtaosa siirretyistä on ollut mätikaloja ja loppukesästä saadaan maitikosseja, siirretään ne samalle alueelle, missä lohimammat ovat menossa. Syyskesän ylisiirtojen istutuspaikat, joita ei ole etukäteen vesialueen omistajien kanssa sovittu, voidaan valita Metsähallituksen vesialueilta, jos muuten ei paikkoja saada. Vapauttamispaikat, joista valitaan 4-5 istutukseen. Paikkoja on ehdolla enemmän, jos kaikkiin paikkoihin ei saada vesialueen omistaja lupaa tai osakaskunta ei sitoudu esim. istutusajankohdan rauhoitukseen ja kalastuksenvalvontaan. Aikataulu: Istutuspaikat joulukuu Seuranta: Vapauttamispaikkojen soveltuvuus, käyttöluvat, käyttökelpoisuus sekä paikallisen osakaskunnan halukkuus

11 sivu 11/14 Kartta istutuspaikoista:

12 sivu 12/14 4. Valvonnan järjestäminen ja organisointi Tavoite: Hankkeen tuloksellisuuden kannalta tehokas ja opastava valvonta on erittäin tärkeä osakokonaisuus. Valvonnan organisointi ja toimivan pitkäkestoisen toimintamallin kehittäminen varmistavat Iijoen vesistö kalakantojen kestävyyden ja hyödyntämisen. Toimenpiteet: Kalastuksen valvonnan järjestäminen erityisesti lohien vapauttamista seuraavina 7 vrk:n aikana vapauttamispaikkojen läheisyydessä ja siitä tiedottaminen: Valvonnan toteuttajatahot ja käytännön tekijät (henkilöiden nimet) sekä riittävän osaamisen varmistaminen. Kalastuksen valvonnan (sisältää kulu- ja matkakorvaukset) kustannusarvio vuosina 2009 ja 2010 avustuksen hakemiseksi Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä vuosiksi 2009 ja Tehokas, näkyvä ja ennen kaikkea opastava ja neuvova valvonta varmistaa hankkeen tuloksellisuutta ja samalla on erinomainen tiedottamisen positiivisten asenteiden muokkaamisen paikka. Valvonnan järjestämisessä Iijoen kalastusalueella yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa on ratkaisevan tärkeä rooli. Organisoimalla valvonnan tehokkaasti tämän hankkeen innoittamana luomme samalla hyvän ja toimivan kalastuksen valvonnan toimintamallin pitkälle tulevaisuuteen. Kalastusalue siis ottaa päävastuun valvonnan organisoimisesta. Kalastusalue laatii hankesuunnitelman valvonnan järjestämiseksi. Hankesuunnitelma sisältää erilaisia valvonnan toteutusmahdollisuuksia, niiden hyvät ja huonot puolet, kustannusarviot, jatkuvuusmahdollisuudet, toteuttajat jne. Rahoitus haetaan TE-keskukselta. Toimintamalli: Kalastuspaine on suurimmillaan 2-3:na kesäkuukautena ja juuri silloin kalastuksen valvontaa tarvitaan eniten. Kalastusalue palkkaa päätoimisen henkilön organisoimaan yhdessä yhteistyökumppanien ja tahojen kanssa.

13 Henkilö rakentaa yhdessä osakaskuntien kanssa toimivan yhteistyömallin ja toimintatavan. Kalastusalueen ja osakaskuntien välille laaditaan sopimukset valvonnan järjestämiseksi. Muina yhteistyötahoina toimivat Metsähallitus, kalastusseurat kuten Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin jäsenjärjestöt, Pudasjärven perhokalastajat.. sivu 13/14 Kaikille valvontaa tekeville henkilöille maksetaan matka- ja kulukorvaukset toteutuman mukaisesti. Talkoohenkeäkin tarvitaan paljon, mutta suorat kulut maksetaan. Aikataulu: Valvojat koulutetaan palveluhenkisiksi neuvojiksi ja opastajiksi kevään aikana. Valvonta-/neuvontaiskut suunnitellaan huolellisesti vilkkaimpiin kalastusajankohtiin. Valvojat osallistuvat myös mahdollisuuksien mukaan emolohien istutus- ja informaatiotapahtumiin. Toiminta aloitetaan 2-vuotisen hankkeen tukemana ja päätavoitteena on saada aikaan toimiva malli, joka toimii sekä toiminnallisesti että taloudellisesti vielä hankkeen jälkeenkin. Tämän suuntaisia toimivia malleja on käynnissä mm. Suomussalmella ja kokemukset ovat hyviä. Seuranta: Valvontahankkeen suunnittelu, rahoituksen hakeminen TEkeskukselta, ja valvonnan käytännön toteutuminen

14 sivu 14/14 5. Toimintaohje, kun merkitty kala joutuu saaliiksi: Käsittely, irrottaminen, tarkastus, vapauttaminen ja ilmoitus. Ohjeen tiedottamistapa. Tavoite: Tavoitteena on saada aikaan selkeä ja yksinkertainen käsittelyohje emokalojen käsittelemiseksi niin, että ne voivat jatkaa elämistään käsittelyn jälkeenkin. Toimenpiteet: Laaditaan teksti yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja julkaistaan se netissä sekä painetaan taskuun sopivaan luvan myynnin yhteydessä jaettavaan muotoon. Telemetrialaitteilla varustetut kalat ovat rauhoitettuja. (Päätös Iijoen vesistön kalastusalue). Käsittele kalaa niin, että sen on mahdollisimman helppo jatkaa elämäänsä ja toteuttaa elämäntehtäväänsä eli jatkaa sukua omassa joessamme. Käsittele kalaa mahdollisimman varovasti, irrota viehe taidolla esim. kärkipihtejä käyttäen, varo suomujen rikkomista, ota pikaiset valokuvat, tunnista kala ID-numerosta, merkitse muistiin tapahtuma matkapuhelimeen, allakkaan tms, ilmoita asiasta yhteyshenkilöille ja ole ylpeä onnistuessasi jatkamaan emokalan vaellusta. Yksi emokalaahan tuottaa kalanpoikasta kutukerralla. Ohje on jaossa netissä, luvanmyyjillä, valvojilla ja tiedotteissa. Lisäksi ohjeen sisältämä informaatio toistuu lähes kaikissa mediajulkaisuissa. Aikataulutus: Käsittelyohje on oltava jaettavissa jo maaliskuun puolivälissä osakaskuntien kokouksissa. Varsinaiset pahvikortit on oltava jaossa toukokuun alkuun mennessä. Seuranta: Netti, lehdistö, pahvikortti