1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely
|
|
- Juho Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Tavoitteet Rustin ensimmäinen tavoite on olla vakavasti otettava vaihtoehto C:lle ja C++:lle kaikissa sovelluksissa. Hyvän suorituskyvyn lisäksi tämä tarkoittaa deterministisyyttä, minimaalista ajoympäristöä ( runtime ) ja pääsyä matalan tason ominaisuuksiin. Rustin suoritusmalli on käytännössä sama kuin C:n sisältäen lineaarisen muistiavaruuden, pinon, säikeet ja niin edelleen ja näin ollen käännetyt Rust-ohjelmat muistuttavat suuresti käännettyjä C(++)-ohjelmia. Rustin toinen tavoite on käyttää muistia turvallisesti ilman roskien keruuta. Tässä suhteessa se eroaa suuresti C:stä ja C++:sta, joiden turvallisuudesta vastaa lähinnä (heikohko) staattinen tyypitys. Muistiturvallisuus pyritään Rustissa lähtökohtaisesti ulottamaan myös rinnakkaisuuteen. Kolmanneksi Rust pyrkii tarjoamaan tuottavuutta lisääviä abstraktioita. C++:n tavoin Rust pyrkii siihen, että abstraktiot olisivat mahdollisimman halpoja mieluiten ilmaisia. Uudempana kielenä Rust tarjoaa tietenkin paremman ja vähemmän ongelmaisen tai ainakin modernimman ja yksinkertaisemman abstraktiojoukon joka on selkeästi saanut vaikutteita funktionaalisista kielistä, erityisesti ML-perheestä 1. Keveys Turvallisuus Abstraktiot 2 Periaatteet ja ominaisuudet Pohjimmiltaan Rust on siis matalan tason käännettävä imperatiivinen kieli. Se sisältää myös olio- ja funktionaalisen ohjelmoinnin keskeisiä ominaisuuksia. Se on siis useimpien yleiskäyttöisten ohjelmointikielten tapaan moniparadigmainen 2. Koska Rustin suoritusmalli ja kohdeyleisö ovat pitkälti yhtenevät C(++):n kanssa, myös sen syntaksista on tehty samankaltainen Tyyppipäättely Rustissa on vahva staattinen tyypitys. Tyyppien käyttöä helpottaa kuitenkin se että Rust osaa päätellä (paikallisten) muuttujien tyypit kontekstista. 1 ML-perheen tunnetuimmat jäsenet ovat Standard ML, OCaml ja Haskell. 2 Fanaattisimpia yhden paradigman yleiskäyttöisiä kieliä lienevät Java ja Haskell. 3 Tietenkin C:n ja C++:n valitettavista kontekstiriippuvuuksista on hankkiuduttu eroon. 1
2 2.2 Siirtosemantiikka ja omistajuusmalli Rustissa kaikella datalla on yksikäsitteinen omistaja. Omistaja on muuttuja, tietueen kenttä tms., joka käytännössä määrää datan elinajan. Omistajuutta ei siis voi jakaa, mutta sen voi kyllä siirtää ja oletuksena näin tapahtuukin kun data sijoitetaan muuttujaan tai tietueen kenttään, annetaan parametrina funktiolle ja niin edelleen. Rust käyttää siis pääasiallisesti kopio- tai viitesemantiikan sijaan siirtosemantiikkaa. Rustissa on myös viitteet, joiden käyttöä kutsutaan omistajuusmetaforan jatkeena lainaamiseksi ( borrowing ). Lainaukselle on tiukat säännöt: Viite ei voi elää pidempään kuin datan omistaja. Dataan saa olla joko mielivaltainen määrä lukuviitteitä (&) tai yksi ainoa kirjoitusviite (&mut). Myös omistaja katsotaan siinä mielessä viitteeksi, että lukuviitteiden olemassa ollessa omistajankaan kautta dataa ei voi kirjoittaa ja kirjoitusviitteen olemassa ollessa dataan ei pääse omistajankaan kautta käsiksi laisinkaan. Nämä säännöt muistuttavat pitkälti rinnakkaisuudesta tuttua ReaderWriter-lukkoa. Omistajuusmalli kytkeytyy vahvasti Rustin tavoitteeseen olla muistiturvallinen ilman roskienkeruuta. Se estää esimerkiksi vapautettuun muistiin viittaamisen. Omistajuusmalli on myös keskeisessä osassa Rustin tavoitellessa säieturvallisuutta. Tyypille voi myös luoda eksplisiittisen kopiorakentajan eli.clone()-metodin toteuttamalla piirteen Clone. Mikäli clone on puhdas muistikopio (kuten C:ssä), tämän voi kertoa kääntäjälle toteuttamalla piirteen Copy. Tällöin tyyppi alkaa käyttämään siirtosemantiikan sijaan kopiosemantiikkaa, jolloin clone:a ei enää tarvitse kutsua ja kääntäjä voi optimoida kopioinnit paremmin. Näin tekevät esimerkiksi kaikki primitiiviset numeeriset tyypit. 2.3 Metodit ja polymorfisuus Funktioiden lisäksi Rustissa on mahdollista määritellä staattisia ja dynaamisia metodeja, joiden kutsusyntaksit ovat tutut :: ja.. ML-sukuisten kielten tapaan Rustissa on myös parametrinen polymorfisuus eli tuttavallisemmin geneeriset tyypit tai tyyppimuuttujat. Rustissa ne muistuttavat toiminnaltaan ja syntaksiltaan C++:n malleja (template) 4 eli metodit voidaan valita käännösaikaisten tyyppien perusteella. Ad hoc -polymorfisuus on Rustissa määritelty piirteiden (trait) avulla. Piirteet vastaavat suunnilleen Haskellin tyyppiluokkia ( type classes ) eli ne ovat tyypeille suunnilleen sitä mitä tyypit ovat arvoille. Haskellin tapaan piirteitä voi myös käyttää tyyppimuuttujien rajoittamiseen. C++:n malleihin verrattuna tässä on se etu, että piirteiden käyttö voidaan tarkistaa monomorfisoimatta koodia ensin, mikä sekä parantaa virheilmoituksia että lyhentää käännösaikaa. Piirteitä voidaan käyttää myös olio-ohjelmoinnista tuttuun dynaamiseen metodinvalintaan Javan rajapintojen (interface) tapaan. Piirteen toteuttavan tyypin alkiosta on mahdollista tehdä ns. piirreolio ( trait object ), jolle on määritelty ainoastaan piirteen sisältämät operaatiot. 4 Sillä erotuksella että Rustissa nämä ovat aidosti vain osa tyyppijärjestelmää eivätkä jokin yleinen metaohjelmointimekanismi. 2
3 Yleistä tyyppien välistä perintämekanismia Rustissa ei ole ollenkaan; nykyäänhän Javassakin rajapintoja pidetään suositeltavampana ratkaisuna. Piirteet voivat kyllä periä toisiltaan mutta tämä toimii kuten Haskellissa eli vain saa kääntäjän pakottamaan perivän piirteen toteuttajat toteuttamaan perivän piirteen lisäksi myös perityn piirteen. 2.4 Hahmontunnistus ja enum Hahmontunnistus ( pattern matching ) on monista funktionaalisista kielistä tuttu ominaisuus. Rustissa on useampia kohtia joissa hahmoja ( pattern ) voi käyttää, muun muassa sitoessa dataa muuttujiin ja match-lausekkeessa. Match vastaa ML:n samannimistä rakennetta (Haskellissa case) ja on yleisempi versio C-sukuisten kielten switch-rakenteesta. Rustin enum-tyypit vastaavat ML-sukuisten kielten nimettyjä unioneja ( tagged union ) ja korvaavat sekä C:n enum:it että union:it ollen samalla turvallisempia. Tämä turvallisuus on pitkälti hahmontunnistuksen ja siihen liittyvien tarkistusten ansiota. Rustissa myös virheenkäsittely tehdään yleensä Result- ja Option-nimisten enum:ien avulla poikkeusten sijaan Makrot Rustissa metaohjelmointi tapahtuu hygieenisilla makroilla, jotka toimivat lekseemivirran sijaan jäsennyspuun ( parse tree ) tasolla. Makrojärjestelmä ei muistuta siis niinkään C- makroja tai C++-malleja vaan pikemminkin Schemen makrojärjestelmää. Tällä hetkellä ainoa siunattu makromekanismi on macro_rules!, joka vastaa Schemen syntax-rules:ia. Makrokutsut sisältävät aina huutomerkin (esim. println!( {}, foo)), jotta ne erottuisivat funktiokutsuista ja kielen omista rakenteista. 2.6 unsafe Joskus on tehtävä sellaisia operaatioita, joita kääntäjä ei voi todistaa turvallisiksi. Näitä ovat esim. globaalien muuttujien asettamien, raa oista osoittimista (*const _ ja *mut _) lukeminen, C-funktoiden kutsuminen sekä mielivaltaiset tyyppimuunnokset. Tätä varten Rustissa on unsafe-avainsana, jolla kääntäjän saa sallimaan nämä operaatiot ja siirtämään niiltä osin vastuun turvallisuudesta ohjelmoijan harteille. Unsafe-mekanismi on erittäin karkea, mutta ainakin avainsanan käyttö osoittaa selvästi vaarallisimmat kohdat. 3 Erityispiirteet 3.1 Siirtosemantiikka Kopio- tai viitesemantiikkaan tottuneelle (eli käytännössä kaikille) siirtosemantiikka aiheuttaa hankaluuksia. Sijoitukset ja jopa sellaisten funktioiden kutsut, joiden argumentteja ei ole määritelty viitteiksi siirtävät datan, minkä jälkeen edellisen omistajan käyttö onkin kiellettyä! Imperatiivinen ohjelmointi vaatiikin Rustissa viitteiden ahkeraa käyttöä 6. 5 Itse asiassa kielessä ei edes ole poikkeuksia, ne kun harvemmin johtavat täysin luotettavaan koodiin. 6.clone():n runsas käyttö on yleensä aloittelijan merkki. 3
4 3.2 Resource Acquisition Is Initialization C++:n tapaan Rustissa on mahdollista määritellä tyypeille deterministisiä purkajia. Tämä mahdollistaa nk. RAII-idiomin (ks. otsikko) käytön eli erinäisten resurssien kuten muistin ja tiedostojen elinkaaren sitomisen jonkin tyypin alkion elinkaareen niin että resurssi otetaan käyttöön rakentajassa ja vapautetaan purkajassa Minimaalinen ajoympäristö Rustin pienen ajoympäristön ansiosta se soveltuu myös mm. Python-tulkin laajennusten ja ajurien kirjoittamiseen. On mahdollista myös käyttää täyden standardikirjaston (std) sijaan todella minimaalista ajoympäristöä (core). Tällöin Rustilla on mahdollista toteuttaa myös sulautettuja järjestelmiä ja käyttöjärjestelmiä (esim. Redox). 4 Kokemuksia ja vertailua C-kielessä ei ole kovinkaan suurta pyrkimystä turvallisuuteen ja sen abstraktiojoukko on (tarkoituksella) erittäin pieni ja yksinkertainen. Niinpä C++ on Rustille yleensä se mielekkäin vertailukohde. 4.1 Koodin ja käännöksen organisointi Kuten useimpien kielten paitsi C(++):n, Rustin moduulijärjestelmä ei perustu koodin leikkaamiseen ja liimaamiseen. Myöskään erillisiä otsikkotiedostoja ei tarvitse ylläpitää eikä (Cargo-työkalun ansiosta) makefilejä tai vastaavia kirjoittaa. 4.2 Turvallisuus Tyypityksen puolesta Rustin käyttö on lähempänä ML-sukuisia kieliä kuin C++:aa. Tyypitys on paljon vahvempi kuin C++:ssa ja toisaalta muuttujien tyyppejä tarvitsee tyyppipäättelyn ansiosta kirjoittaa melko vähän. Normaalien tyyppivirheiden lisäksi Rustkääntäjä on hyvin tarkka siitä, että omistajuusmallia noudatetaan ja erityisesti aloittelevaa Rust-ohjelmoijaa kääntäjä patistaa tämän tästä korjaamaan tähän liittyviä ongelmia. Ennen pitkää kääntäjän kanssa tappeleminen muuttuu luottamukseksi sitä kohtaan. Tyyppijärjestelmän tiukkapipoisuuden lisäksi Rust-ohjelmoijan turvallisuudentunnetta lisää se, että monet asiat tehdään oletuksena turvallisella tavalla. Esimerkiksi alustamattomien muuttujien ja kenttien luominen tai väärän tyypin lukeminen enum:eista on mahdotonta ilman unsafe:a. 4.3 Polymorfisuus ja geneerisyys Rustissa geneeristen funktioiden, tietueiden ja piirteiden määrittely ja käyttö vaatii vähemmän kirjoitustyötä kuin C++:ssa tyyppipäättelyn sekä määrittelyn kevyemmän syntaksin ansiosta. Parametrinen polymorfisuus tyyppijärjestelmän osana myös tuntuu selkeämmältä kuin C++:n yleiskäyttöinen mallimekanismi. Piirteet estävät tarpeettoman monimutkaisten ja vaikeasti ylläpidettävien luokkahierarkioiden askartelun. Niiden käyttö geneeristen tyyppien yhteydessä parantaa virheilmoituksia ja jossain määrin myös tyyppiturvallisuutta. 7 Rustissa tosin rakentajat ovat vain staattisia jäsenfunktioita ja purkaja määritettään toteuttamalla piirre Drop. 4
5 4.4 Elinkaarioperaatiot C++:ssa elinkaarioperaatiot eli rakentajat, kopiorakentajat ja purkajat ovat selkeä kokonaisuus. Rustissa elinkaarikokonaisuus on hajotettu staattisiin metodeihin (rakentaja) ja erinäisiin piirteisiin (Clone, Copy ja Drop). Toisaalta tämä tekee kielestä yksinkertaisemman ja myös tekee näkyväksi joitakin asioita, jotka C++:ssa ovat näkymättömiä (esimerkiksi kaikki epätriviaalien kopiorakentajien kutsut). 4.5 Makrot Rust-makroista tuntuisi olevan helpompi tehdä luotettavia ja luettavia kuin C-makroista tai C++-malleista. Vaikka macro_rules! on teoriassa melko rajoitettu mekanismi, sillä on kohtuullisen helppoa tehdä melko monimutkaisiakin toiminnallisuuksia ja kutsusyntakseja. Alkuun pääseminen oli kyllä vaikeampaa kuin Schemen syntax-rules:issa, mikä varmaankin johtuu monimutkaisemmasta jäsennyspuusta. 5
Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotKoka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet
Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotTIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia
TIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia Antti-Juhani Kaijanaho 16. helmikuuta 2009 Tyypitetyt ohjelmointikielet sisältävät paljon muitakin konstruktioita kuin yksinkertaisesti tyypitetyn lambda-kielen,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
Lisätiedotlausekkeiden tapauksessa. Jotkin ohjelmointikielet on määritelty sellaisiksi,
3.5. TYYPIT 59 indeksit voidaan siirtää kielitasolta oliotasolle siirryttäessä alkamaan nollasta. Vain mikäli indeksin alin arvo oliotasolla ei ole tiedossa ennen suorituksen alkua, on tarpeen lisätä taulukko-olioon
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
LisätiedotRajapinnat ja olioiden välittäminen
Rajapinnat ja olioiden välittäminen Moduulit/oliot kutsuvat toisiaan kapseloitujen rajapintojen läpi Kutsuissa välitetään usein olioita paikasta toiseen Jos olion omistus (= tuhoamisvastuu) säilyy koko
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto
812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages. Seminaariesityksen essee. Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä
TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariesityksen essee Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ohjelmointikielen perusperiaatteet... 1 2.1 Paradigmat...
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotC++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?
LisätiedotObjective-C. Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä
Objective-C Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 1.1 Lyhyesti...3 1.2 Historiaa...3 1.3 Hybridikieli...3 2 Muistinhallinta...5 2.1 Manual Retain Release (MRR)...5 2.2 Automatic
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Ominaisuudet Tietotyypit ja tyypitys
Erlang 1. Johdanto Erlang on funktionaalinen ja rinnakkainen ohjelmointikieli. Se kehitettiin alun perin 1980- luvulla Ericssonilla puhelinvaihteiden ohjelmistoja varten ja se on suunniteltu niiden vaatimuksia,
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
LisätiedotPERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki
PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
LisätiedotLaajennetaan vielä Ydin-Haskellia ymmärtämään vakiomäärittelyt. Määrittely on muotoa
2.6. TIETOKONE LASKIMENA 23 Edellä esitetty Ydin-Haskell on hyvin lähellä sitä kieltä, jota GHCi (Glasgow Haskell Compiler, Interactive) sekä muut Haskell-järjestelmät suostuvat ymmärtämään. Esimerkiksi:
LisätiedotTyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,
LisätiedotCommon Lisp Object System
Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotKooste. Esim. Ympyrän keskipiste voidaan ajatella ympyrän osaksi.
17. Kooste 17.1 Kooste Kooste (aggregation) on luokkien A ja B välinen suhde, joka tarkoittaa A on B:n osa tai A kuuluu B:hen. Koostesuhteessa olevat luokat eivät yleensä ole periytymissuhteessa. Kooste
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotGeneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö.
Geneeriset luokat C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet Geneerinen luokka tarkoittaa parametroitua luokkamallia, jonka avulla voidaan muodostaa useita,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
Lisätiedot12. Monimuotoisuus 12.1
12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Myöhäinen ja aikainen sidonta. Parametrinvälitys
LisätiedotOliot ja tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Oliot ja tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 19. maaliskuuta 2007 Olion tyyppi? attribuutti on oikeastaan metodi,
Lisätiedot14.1 Rekursio tyypitetyssä lambda-kielessä
Luku 14 Rekursiiviset tyypit Edellisessä luvussa esitetyt tietue- ja varianttityypit eivät yksinään riitä kovin mielenkiintoisten tietorakenteiden toteuttamiseen. Useimmissa ohjelmissa tarvitaan erilaisia
LisätiedotYdin-Haskell Tiivismoniste
Ydin-Haskell Tiivismoniste Antti-Juhani Kaijanaho 8. joulukuuta 2005 1 Abstrakti syntaksi Päätesymbolit: Muuttujat a, b, c,..., x, y, z,... Tyyppimuuttujat α, β, γ,... Koostimet (data- ja tyyppi-) C, D,...,
LisätiedotC++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi
1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotTIES542 kevät 2009 Tyyppiteorian alkeet
TIES542 kevät 2009 Tyyppiteorian alkeet Antti-Juhani Kaijanaho 9. helmikuuta 2009 [Staattinen t]yyppijärjestelmä on ratkeava, kieliopillinen menetelmä, jota käytetään todistamaan tiettyjen käytösten puuttuminen
LisätiedotTIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009
TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 27. lokakuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe D tiistai 10.11. klo 10 välikielen generointi Kääntäjän rakenne
Lisätiedot- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined
Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.
LisätiedotQt perusteet. Juha-Matti Vanhatupa. (vanhan kurssin Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi materiaalia)
Qt perusteet Juha-Matti Vanhatupa (vanhan kurssin Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi materiaalia) Sisältö Käännösprosessi MetaObjectSystem Hyödyt Qt:n moduulit Qt käyttöliittymän muistinhallinta Debug-tulosteet
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet
LisätiedotMuutamia peruskäsitteitä
Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä
Lisätiedot12. Monimuotoisuus 12.1
12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Parametrinvälitys eräs monimuotoisuuden sovellus.
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotKääntäjän virheilmoituksia
OHJ-1101 Ohjelmointi 1e 2008-09 1 Kääntäjän virheilmoituksia Kun progvh2 ohjelma käännetään antaa tutg++ seuraavat virheilmoitukset ja varoitukset: proffa> tutg++ progvh2.cc progvh2.cc:29:13: warning:
Lisätiedot7. Oliot ja viitteet 7.1
7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
LisätiedotTIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011
TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2011 Sisällys Sisällys Ohjelmointikieli? programming language n. a
LisätiedotDynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.
C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotUusi näkökulma. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Uusi näkökulma TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Aloitetaan alusta... Otetaan uusi näkökulma Haskelliin ohjelmointi laskentana kertausta toisaalta, uusia käsitteitä toisaalta helpottanee sitten
LisätiedotTIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu
TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 9: Kirjastot, pluginit jne. TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Viikkoharjoituksissa kirjastojen käyttöä & toteuttamista Kurkkaaminen viime viikon viikkoharkkajuttuihin
LisätiedotLuku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat
Luku 3 Listankäsittelyä Funktio-ohjelmoinnin tärkein yksittäinen tietorakenne on lista. Listankäsittely on paitsi käytännöllisesti oleellinen aihe, se myös valaisee funktio-ohjelmoinnin ideaa. 3.1 Listat
LisätiedotProlog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010
kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
Lisätiedotsama tyyppi (joka vastaa kaikkien mahdollisten arvojen summa-aluetta). Esimerkiksi
3.5. TYYPIT 51 3.5.3 Kielitason tyypit Staattinen tyypitys Kielitasolla tyyppejä käytetään sulkemaan pois joitakin merkittäviä ja automaattisesti tunnistettavissa olevia merkitysopillisia virheitä (oliotason
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 V Abstraktit tietotyypit ja olioohjelmointi Sisältö I. Abstraktit tietotyypit II. 1. Johdatus abstrakteihin tietotyyppeihin 2. Abstraktit tietotyypit Adassa
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
LisätiedotEsimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit
Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton
2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.
Lisätiedot12 Mallit (Templates)
12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
Lisätiedot