Elinvoimaa Itä-Suomeen luonnonvarojen ja -olosuhteiden hyödyntämisestä

Transkriptio

1 Elinvoimaa Itä-Suomeen luonnonvarojen ja -olosuhteiden hyödyntämisestä

2 Johdanto Eurooppa tarvitsee uusia menestystarinoita. Ne tulevat yhä useammin olemaan erilaisten haasteiden voittamista älykkäiden ratkaisujen avulla. Alueiden menestyksestä hyötyy koko Eurooppa - niin ihmiset, talous kuin luontokin. Itä- ja Pohjois-Suomessa pitkäjänteisen kehittämistyön tulokset alueen rikkaiden luonnonvarojen ja pohjoisten olosuhteiden hyödyntämiseksi ovat nähtävissä. Näiden esimerkkien avulla pääset tutustumaan Suomen pohjoisten harvaanasuttujen alueiden menestystarinoihin ja kehittämistyöhön. Toimenpiteitä suunnataan ja vauhditetaan alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti. Euroopan unionin rakennerahastojen merkitys menestystarinoiden syntyyn on suuri ja tukea tarvitaan myös tulevaisuudessa. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on kaikkien alueiden vastuulla!

3 Elinvoimaa Itä-Suomeen luonnonvarojen ja -olosuhteiden hyödyntämisestä POHJOIS-SAVO

4 Puuraaka-aineen käytön kehittäminen Pohjois-Savossa Kehittämistoiminnan painopisteet ja osaamisen vahvuudet Bioenergia Luotu polttotekniikan koeympäristöt Varkauteen ja Kuopioon Huippuosaamista polttoperäisten päästöjen mittauksessa, hallinnassa ja terveysvaikututusosaamisessa Maakunnassa toimii maailman johtavia polttokattilavalmistajia Biojalostuksen kehittäminen Huippuosaamista hidaspyrolyysilaitteistosta saatavien jakeiden tutkimisessa ja hyödyntämisessä Puutuoteteollisuuden kehittäminen Puutuote- ja komposiittituotanto (levyt, elementit, palkit, käsitellyt puut ja komposiittipuut) Ekotehokas puurakentaminen Pientalon uudet ja kierrätettävät rakennusmateriaalit Metsän uudistaminen ja kasvu Metsänuudistamisen biologia ja teknologia Metsänhoidon teknologia ja logistiikka

5 Puuraaka-aineen hyödyntämisen edistäminen Pohjois-Savossa Kehittämiskohteet ohjelmakaudella EAKR ja ESR-hankkeita rahoitettu 7 kpl, joiden tuki yht. 3,2 milj. euroa (kokonaiskustannukset 5,1 milj. euroa). Hankkeiden keskeiset sisällöt: - Edistetään puuteollisuuden yritysten uusiutumista, kasvua, uutta vientiä ja muuta kansainvälistymistä uusilla tavoilla ja asiantuntijapalveluita hyödyntämällä. - Uudet ekologiset rakennusmateriaalit, joilla voisi olla liiketaloudellista merkitystä. - Valjastetaan olemassa olevat biojalostuksen osaamis- ja yhteistyöverkostot ja laitteistot tukemaan yritysten tuotekehitystä. - Edistetään uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistä erilaisista puusta uutetuista jakeista hyödyntämällä uusia laitteistoja, esimerkiksi biopohjaiset pinnoitusmateriaalit ja uudet lääkeainemolekyyliaihiot. - Kehitetään metsä- ja puunkuljetuslogistiikan oppimisympäristöjä, mikä mahdollistaa osaavaan työvoiman koulutuksen alalle. - Kehitetään puusta saatujen pyrolyysiöljyjen käytettävyyttä energiantuotannossa - Edistetään puurakentamista ja -rakennussuunnittelua.

6 Kaivannaisalan kehittämisen painopisteet Pohjois-Savossa Kehittämisen painopiste on vesiturvallisuudessa. Lisäksi vahvaa osaamista prosessien monitoroinnissa ja hallinnassa sekä yleisessä kaivosturvallisuudessa. Vesiturvallisuus Vedenpuhdistusteknologiat ja niiden soveltaminen Ympäristö- ja prosessimonitoroinnin kehittäminen Kokonaisvaltaisen riskien hallinnan kehittäminen Kalliopohjavesien mallinnus ja kulkeutuminen Vesitaseen ja prosessivesikiertojen hallinta Datan käsittelyn ja mallinnuksen uudet tuotteet ja palvelut Pilot-mittakaavan koetoiminta ja yritysten tuotekehitysprosessien tukeminen Prosessien monitorointi ja hallinta Prosessien mittaaminen Uudet sensoriteknologiat Prosessien kuvantaminen Mallinnus Prosessien optimointi Kaivosturvallisuus Kaivosalan tuntemus Geokemia Rikastusprosessit ja niiden kehittäminen Metallien kulkeutuminen Biogeokemia Vesiasioiden hallinnan kehittäminen Kaivosvesiturvallisuus

7 Kaivannaisalan kehittäminen Pohjois-Savossa Kehittämiskohteet ohjelmakaudella EAKR ja ESR-hankkeita rahoitettu 3 kpl. Joiden tuki yht. 2,0 milj. euroa (kokonaiskustannukset 2,9 milj. euroa). Hankkeiden keskeiset sisällöt: - Luotu kansallinen kaivosvesiverkosto, mikä kokoaa yhteen alan osaajat kaivosturvallisuuteen liittyen. Verkosto edistää kaivosturvallisuuden osaamisen ja palveluiden hyödyntämistä ja markkinointia keskitetysti. Lisäksi se jakaa puolueetonta tietoa alasta. - Kehitetään yrityksiä palvelevia resurssitehokkaita louhinta- ja jalostustekniikoita uusien rakennuskivituotteiden luomiseksi ja markkinoimiseksi. - Edistetään uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistä hyödyntämällä uusinta analyysitekniikkaa, mm. biopohjaiset kaivosjätevesien puhdistusmateriaalit.

8 Älykkään erikoistumisen menestystarina Pohjois-Savossa: Kaivosvesiverkosto KAIVOSVESITURVALLISUUS Kaivosvesiverkosto edistää kaivosturvallisuuden osaamisen ja palvelujen hyödyntämistä ja markkinointia keskitetysti. Verkostomainen toiminta mahdollistaa laajalla yhteistyöllä kaikkien kaivosvesiin liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Verkosto kehittää Suomen kaivosvesiosaamista ja osaamisen saatavuutta markkinoilla sekä toimii tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välisenä linkkinä. Lisäksi verkosto järjestää koulutusta. Yritykset Vesienkäsittelyteknologioiden kehittäminen ja Pilot-mittakaavan koetoiminta SAVONIA ammattikorkeakoulu Vesitaseiden ja prosessivesikiertojen hallinta Geologian tutkimuskeskus GTK Ympäristö- ja prosessimonitoroinnin kehittäminen Itä-Suomen yliopisto UEF Kokonaisvaltaisen riskien hallinnan kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

9 Älykkään erikoistumisen menestystarina Pohjois-Savossa: Kaivosvesiverkosto MONIPUOLINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ Kaivosvesiverkoston toiminta pohjaa vahvaan osaamiseen sekä monipuolisiin mittaus-, analyysi- ja pilotointilaitteistoihin, joiden luomisessa rakennerahastorahoituksella on ollut merkittävä rooli. Uusien menetelmien kehittäminen sekä mittaus- ja testaustoiminta Pilotympäristössä luo pohjaa olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan kehittymiselle. Alkuaineiden analysointi ja haitta-aineiden tunnistaminen Brukerin Picofox S2 TXRF ja EDXRF laitteistot (UEF ja GTK) NMR laitteisto haastavaan orgaanisen kemian analytiikkaan (UEF) Thermo Scientific SL16R sentrifugi (UEF) Sccan Spectrolyser-UV-vis-spektrometrilaitteisto (Savonia) Rigagu Raman Technologies Inc., FirstGuard 785-Raman-spektrometri (Savonia) Vesienpuhdistus Kaivosveden kemiallinen konttikäsittely-yksikkö ja siihen liittyvät laboratoriolaitteistot (Savonia Amk ja GTK) Merck Life Science Oy, vedenpuhdistuslaitteisto Jauhetekniikka Oy-jauheannostelija ja taajuusmuuttajasäätöinen ohjauskeskus Pilot-mittakaavan siirrettävät vedenkäsittelyn koelaitteistot kemialliseen, fysikaaliseen sekä mikrobiologiseen vedenkäsittelyn prosessien kehitystyöhön. Kohteina mm. liukoisten metallien, kiintoaineen, sulfaatin sekä typen yhdisteitten ja orgaanisen kuormituksen poistaminen kaivosvesistä ja sellu- ja paperiteollisuuden jätevesistä. Vedenlaadun ja määrän mittaaminen kentällä YSI EXO mittarit moniparametrisondit ja YSI CastAway-sondit (UEF, THL, GTK, Savonia) Vedenlaadun etävalvomoon ja siirrettäviin mittausasemiin liittyvä laitteisto (GTK) Mittaustietokanta SaMi (Savonia), jota käytetään jatkossa aineistonvälityskanavana yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä

10 Älykkään erikoistumisen menestystarina Pohjois-Savossa: Kaivosvesiverkosto VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO Kaivosvesiverkosto kokoaa kaivosvesialan osaajat valtakunnalliseen vahvaan yhteistoimintaan. Kaivosvesiverkostoon kuuluu kaivoksia ja muita yrityksiä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, yliopistoja ja korkeakouluja sekä viranomaisia eri puolelta Suomea. Se mahdollistaa tehokkaan tiedon kulun alan uusimmasta osaamisesta, palvelujen tarjoamisen keskitetysti sekä yrityslähtöisten ongelmien ratkomisen moniosaajaverkostossa. Näin verkoston toiminta tukee yritysten kehittymistä ja uuden yritystoiminnan syntymistä tehokkaalla tavalla. projects.gtk.fi/kaivosvesiverkosto/

11 Elinvoimaa Itä-Suomeen luonnonvarojen ja -olosuhteiden hyödyntämisestä POHJOIS-KARJALA

12 Puuraaka-aineen käytön kehittäminen 1. Puutuoteteollisuuden kehittäminen - Puurakentamisen ja siihen kiinteästi liittyvän talotekniikan osaamisen kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. - Tuotetaan tietoa puukerrostalorakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyvistä asioista, kuten käytettyjen teknisen ratkaisujen toimivuudesta. Luodaan malli energiatehokkaasta lähiöstä sekä kartoitetaan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä eri ratkaisuvaihtoehdot. - Kehitetään puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden tarpeita palveleva kehitys- ja innovaatioympäristön toimintamalli, joka edistää rajapintainnovaatioiden syntymistä. - Toimialaan liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen. 2. Biojalostuksen kehittäminen - Kehitetään maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen bioanalytiikan tutkimusyksikkö, jossa pystytään analysoimaan mm. bioöljyjä ja muita puutisleitä. - Vahvistetaan metsäbiotalouden alalla yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Levitetään uutta osaamista ja tutkimustietoa biojalostuksen parissa toimiville yrityksille. - Puubiomassoihin perustuvan yrityspohjaisen liiketoiminnan lisääminen. - Uusien fotoniikkaan ja kuvantamiseen perustuvien teknologioiden kehittäminen, tavoitteena metsäbiojalostamosellutehtaiden tuotannon tehostaminen ja tuotantolinjojen keskeisten sivuvirtaprosessien hallinta. 12

13 Puuraaka-aineen käytön kehittäminen 3. Bioenergia - Demonstroidaan kiinteistön mahdollisuuksia tuottaa omavaraisesti lämpö- ja sähköenergiaa metsäbiomassoista, aurinkoenergiasta ja tuulesta osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. - Kehitetään uusiutuvia energiaratkaisuja, jotka parantavat merkittävästi biomassapohjaisen yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon potentiaalia ja kilpailukykyä. - Vahvistetaan biotalousalan yritysten energiaratkaisujen osaamista ja tuotekehitystä sekä uusien koulutusmahdollisuuksien monialaista ja yritystoimintalähtöistä toteuttamista. - Tutkitaan biomassapohjaisen synteesi- tai tuotekaasun tuotannon, käytön ja niihin liittyvien liiketoimintainnovaatioiden liiketoiminnallinen potentiaali ja tarvittavien teknologioiden monistettavuus uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. - Lisätään laatuosaamista hankittaessa metsäbiomassaa energiantuotantoon ja biojalostamoiden raaka-aineeksi. 4. Puuvirrat sekä metsän uudistaminen ja kasvu sekä metsän hoito - Kartoitetaan metsänvuokrauspalvelun vaihtoehtoisia ominaisuuksia, joiden pohjalta voidaan kehittää suomalaiseen yksityismetsätalouteen sopivaa uutta verkostomaista liiketoimintaa. - lisätään metsänhoitopalveluja tuottavien yritysten, yrittäjien sekä metsänomistajien metsänuudistamistoimintaan ja nuorten metsien hoitoon liittyvää osaamista sekä parannetaan metsänhoitotöiden tuottavuutta. - Jalkautetaan metsänhoidon parhaita toimintamalleja ja uusia teknologisia ratkaisuja käytännön toimintaan. 13

14 Käynnissä olevat kaivannaisalan EAKR ja ESR -kehittämis- ja investointihankkeet Pohjois- Karjalassa, sisältöjä ja painotuksia Tuetaan maakunnan pk-yritysten kasvua ja pyrkimyksiä päästä mukaan kaivannaisteollisuuden kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja konsortioihin. Kohderyhmänä ovat kaivannaisalaan liittyvät louhinta- ja jalostustoiminnan yritykset Pohjois-Karjalassa sekä alaan liittyvät kone- ja laitevalmistussektorin yritykset ja kaivannaisteollisuutta tukevat palveluyritykset Kartoitetaan kaivannaisalan kansainvälisen koulutusviennin kysyntälähtöistä asiakaspotentiaalia ja toimintamalleja alan täydennyskoulutuksessa Kehitetään tehokasta ja kilpailukykyistä tutkimusinfrastruktuuria ja tutkimuspalveluja prosessimineralogiaan liittyen GTK:n Outokummun yksikössä Luodaan osaamista ja menetelmiä ekologisesti kestävään kaivostoimintaan ja kaivannaisalan ympäristövaikutusten seurantaan Hankkeiden toteuttajina toimivat GTK, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun seudun elinkeinoyhtiö ja Joensuun kaupunki 14

15 Pohjois-Karjalan menestystarina: GreenPark -yrityspuisto Hankekokonaisuuden tavoitteena on toteuttaa Joensuuhun nykyaikainen ja tehokas yrityspuisto, johon sijoittuvilla yrityksillä on selkeä kilpailuetu muualla toimiviin yrityksiin verrattuna. GreenPark -yrityspuisto toteutetaan laaja-alaisena yhteistyönä. Mukana ovat alueella jo toimivat yritykset, alueelle sijoittuvat yritykset, Joensuun kaupunkikonserni sekä valtio. Hankekokonaisuuden käynnistymisen taustalla on John Deere Forestery Oy:n Joensuun tehtaan ja sen kumppanuusverkoston vahva halu kehittää toimintojaan. GreenPark ei kuitenkaan keskity pelkästään yhden päämiehen varaan, vaan toiminta-ajatuksena on kaikkien alueelle sijoittuvien yritysten vahva kumppanuusja yhteistyöverkosto. Vuosien aikana yrityspuiston kehittämiseen on sijoitettu noin 7 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahaston myöntövaltuutta. Yksityistä rahaa hankekokonaisuuteen on sitoutunut samana ajanjaksona noin 50 milj. euroa. 15

16 Pohjois-Karjalan menestystarina: GreenPark -yrityspuisto Yrityspuiston kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet: - Nopeasti ja helposti muunneltavat yritys- ja tehdastilat erilaisiin tarpeisiin - Teollisen internetin ja digitaalisten ratkaisujen, mobiili- ja pilvipalveluiden hyödyntäminen. 5G-testiverkon käyttöönotto tehdasalueella - Kokonaisvaltainen logistiikka-ajattelu alueen sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa - Energiantuotantoon on mahdollista tuoda uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. hyödyntämällä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ylijäämälämpöä tai sen tuottamaa bioenergiaa, toteuttamalla lämpökanaaliratkaisu, hyödyntämällä rakennuksia ja ympäröiviä alueita aurinkoenergian keräämisessä sekä hyödyntämällä Pyhäselän vesilämpöä - Alue tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää teollisuusalueen ja viereisen asumisalueen yhteistä symbioosia mm. energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyen 16

17 Pohjois-Karjalan menestystarina: GreenPark -yrityspuisto Yrityspuistossa on tällä hetkellä 550 suoraa teollista työpaikkaa, alihankinta, kuljetus ym. palvelut mukaan luettuna 1000 työpaikkaa. Alueen kehittyminen näkyy konkreettisesti tällä hetkellä mm. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toteuttaminen kahden käynnissä olevan toimitilahankkeen myötä. Karelia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ovat oppilaitostoimijoina mukana verkostossa ja tki-toiminnassa -> Tavoite v. 2025: Alueella on 1000 teollista työpaikkaa, ja alihankintaverkosto mukaan lukien 2000 työpaikkaa. 17

18 Etunimi Sukunimi 18

19 Elinvoimaa Itä-Suomeen luonnonvarojen ja -olosuhteiden hyödyntämisestä ETELÄ-SAVO

20 Puun uudet käyttömuodot Etelä-Savossa EAKR ja ESR-rahoitus ja Etelä-Savossa (yrityshankkeet eivät mukana luvuissa) 38 hanketta Kokonaiskustannukset 29,88 milj. euroa EU + valtio 18,0 milj. euroa Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit keskeinen innovaatiokärki Etelä-Savossa Maakunnassa kehitetään puutoimialan koko ketjua puun kasvatuksesta ja korjaamisesta puutuotteiden tuotekehitykseen, jalostukseen ja puun energiakäyttöön sekä logistiikkaan. Myös alan koulutusta kehitetään monipuolisesti. Tavoitteena on saada metsäbiomassasta korkeampi jalostusarvo kasvattamalla nopeasti kasvavia puita eri käyttötarpeisiin sekä kehittämällä metsäbiomassasta uusia korkean jalostusarvon tuotteita.

21 Puun uudet käyttömuodot Etelä-Savossa Puun uusien käyttömuotojen ja bioenergian kehittämiskohteet Kehitetään alueen puualan ja teollisen puurakentamisen uusiutumisessa ja kasvussa tarvittavaa korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja protopajatoimintaa ylimaakunnallisena yhteistyönä. Kehitetty tehdasmittakaavaan pilot-ympäristö mm. selluprosessien tutkimiseen. Puun modifiointi ja lämpökäsittely korkean jalostusasteen puutuotteiksi. Mikrosellun uusien käyttömuotojen löytäminen. Puupohjaisen energian käytön lisääminen. Mikkelin EcoSairilaan kehitetään kiertotalouden yritysympäristöä. Kehitetään puunjalostusta.

22 Etelä-Savon puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden osaaminen palvelee kaivannaisalaa EAKR ja ESR-rahoitus kaivannaisalan hankkeille ja Etelä-Savossa (yrityshankkeet eivät mukana luvuissa) 2 hanketta Kokonaiskustannukset 1,50 milj. euroa EU + valtio 1,09 milj. euroa Kaivannaisala linkittyy Etelä-Savon Älykkään erikoistumisen strategian ( ) Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus -kokonaisuuteen. Etelä-Savossa on vahvaa teollisuus- ja yhdyskuntavesien puhdistusosaamista, ympäristöalan TKI-toimintaa ja tätä tukevia merkittäviä hankkeita sekä ympäristöalan yrityksiä. Etelä-Savossa ollaan alan kansallista kärkeä ja lähitulevaisuuden tavoitteena on nimenomaan kansainvälinen liiketoiminta. Prosessivesien puhdistusosaamista voidaan soveltaa mm. kaivosvesiin sekä kotimaassa että ulkomailla - nämä tarpeet lisääntyvät, kun mineraaleja tarvitaan yhä enemmän ja ympäristövaatimukset kiristyvät samanaikaisesti.

23 Etelä-Savon puhtaan veden ja ympäristöturvallisuuden osaaminen palvelee kaivannaisalaa Kaivannaisteollisuuden kehittämiskohteet Vihreän kemian laboratorio, jossa tutkitaan mm. kaivosvesissä sovellettavaa vedenpuhdistusteknologiaa. Ylimaakunnallisena yhteistyönä kehitetään ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Ylimaakunnallisena yhteistyönä tutkitaan metallien talteenottoa kaivosteollisuuden jätevesistä ja etsitään ratkaisuja vedenpuhdistuksesta tulevan sakan hyödyntämiseksi.

24 Etelä-Savon menestystarina - Savonlinnan Kuitulaboratorio Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit keskeinen osa Etelä-Savon maakunnan älykästä erikoistumista. Lappeenrannan teknillinen yliopisto perusti Savonlinnaan Kuitulaboratorion. Siirtyi myöhemmin Mikkelin ammattikorkeakoulun omistukseen. Kuitulaboratorio toi kaupunkiin tutkimus- ja pilotointiympäristön sekoitustekniikkaan liittyville innovaatioille sekä metsäbiomassan ja sellu- ja ympäristöteknologian uusille tuotteille kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Tuonut alueelle uusia ja vahvistanut jo kaupungissa toimineita yrityksiä. Vaikuttanut liikevaihdon, työllisyyden, verotulojen ja paikallisen kysynnän kasvuun alueella. Alueella toimivat yritykset ovat saaneet suuria kotimaisia ja kansainvälisiä tilauksia.

25 Etelä-Savon menestystarina - Savonlinnan Kuitulaboratorio Laboratorio palvelee soveltuvien toimialojen yrityksiä paitsi ilmiöiden, laitteiden ja prosessien testauspaikkana, myös luomalla uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Laboratorio tukee toiminnallaan biotalouden kärkihankkeita ja nostaa Suomea kasvuun mm. kasvattamalla vientituloja. Seuraavaksi tutkimusta laajennetaan mikrokiteiseen selluloosaan, joka tarjoaa lähes rajattomat sovellusmahdollisuudet. Kuitulaboratorion käynnistäminen ei olisi ollut mahdollista ilman rakennerahastojen tukea.