SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. valtion aluejakoneuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1078 Valtioneuvoston asetus valtion aluejakoneuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijän eläkelain 153 :ssä tarkoitettujen työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttien antamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yrittäjän eläkelain 114 :ssä tarkoitettujen työeläkevakuutusmaksuprosenttien ja maatalousyrittäjän eläkelain 22 :ssä tarkoitettujen työeläkevakuutusmaksun perusprosenttien antamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus uuhipalkkioiden kiintiöstä annetun asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maidon toimitusten viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus suoramyynnin viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Verohallituksen päätös verotusta koskevasta toimivallan siirrosta ja toimivaltaisesta verovirastosta annetun päätöksen muuttamisesta N:o 1078 Valtioneuvoston asetus valtion aluejakoneuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, kumotaan valtion aluejakoneuvottelukunnasta 24 päivänä marraskuuta 1989 annetun asetuksen (1032/1989) 4 ja muutetaan 1, 2 :n 1 momentin 5 kohta, 2 momentti sekä 3 :n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 :n 2 momentti asetuksessa 1356/1992 seuraavasti: 1 Valtion aluejaotuksen yhtenäistämiseksi valtiovarainministeriön yhteydessä toimii valtion aluejakoneuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 2 Neuvottelukunnan tehtävänä on: 5) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat valtiovarainministeriön määräämät tehtävät. Neuvottelukunnan on asioita valmisteltaessa kuultava asianomaisia kuntia ja lääninhallituksia sekä niitä valtion viranomaisia, joiden alue- tai paikallishallinnosta on kyse sekä otettava huomioon vaikutukset kielelliseen jaotukseen. 3 Neuvottelukunnan puheenjohtaja on valtiovarainministeriöstä ja varapuheenjohtaja työ- ja elinkeinoministeriöstä

2 4384 N:o 1078 Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat valtiovarainministeriön määräämät virkamiehet, jotka hoitavat tehtävänsä virkatyönä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Kehittämispäällikkö Teemu Eriksson

3 4385 N:o 1079 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 29 päivänä joulukuuta 2006 annetun rakennerahastolain (1401/2006) 47 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä ja muualla laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään rakennerahastoista osarahoitettujen toimien tukikelpoisista menoista, sovelletaan tätä asetusta. Tätä asetusta sovelletaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmien toimien rahoitukseen. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) yleisasetuksella Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1083/2006; 2) aluekehitysrahastoasetuksella Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1080/2006; 3) sosiaalirahastoasetuksella Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1081/2006; 4) täytäntöönpanoasetuksella Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä annettua komission asetusta (EY) N:o 1828/2006; 5) toimella rakennerahastolain 2 :n 11 kohdassa tarkoitettua hanketta tai hankekokonaisuutta; 6) tuloja tuottavalla hankkeella tarkoitetaan yleisasetuksen 55 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä hankkeita; 7) välittömillä kustannuksilla hankkeesta aiheutuvia menoja, jotka voidaan kohdentaa suoraan hankkeelle; 8) välillisillä kustannuksilla sellaisia tuensaajalle hankkeesta aiheutuneita menoja, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista suoraan kohdentaa hankkeelle. 2 luku Yleinen ja eräiden menojen tukikelpoisuus 3 Tukikelpoisuuden yleiset edellytykset Menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat aiheutuneet ohjelman ja avustuspäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamisesta avustusta

4 4386 N:o 1079 koskevassa päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana ja ne ovat tosiasiallisesti tuensaajan maksamia. Menojen tulee olla tarpeellisia hankkeen toteuttamiseksi ja määrältään kohtuullisia. Tuensaajan maksamat menot on osoitettava maksukuittien tai, jos tämä ei ole mahdollista, todistusarvoltaan vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Tuensaajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuneet menot eivät ole hankkeen tukikelpoisia menoja. Tavanomaisena toimintana ei kuitenkaan pidetä erillisenä hankkeena toteutettavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Edellä 1 momentista poiketen luontoissuoritukset, poistot ja yleiskustannukset voivat olla tukikelpoisia menoja siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Jos tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan hankkeesta aiheutuneeseen menoon korvausta muualta, meno ei ole tukikelpoinen. 4 Palkkamenot Palkkamenoina hyväksytään tuensaajan hankkeeseen tekemästä ja hankkeen edellyttämästä työstä aiheutuneet välittömät ja välilliset lakisääteiset kustannukset. Palkkoihin liittyvien välillisten kustannusten käsittelyssä noudatetaan, mitä 8 :ssä säädetään yleiskustannuksista. Jos hankkeen hyväksi tehtävä työ käsittää vain osan henkilön työpanoksesta, palkkamenojen tukikelpoisiksi hyväksymisen edellytyksenä on, että työstä on pidetty työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeelle tehty työ ja henkilön hankkeen toteuttamisaikana tekemän muun työn kokonaismäärä. 5 Hankinnat Julkisista hankinnoista aiheutuvien menojen tukikelpoisuuden edellytyksenä on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattaminen. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on hankintojen kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä, että ne ovat kohtuullisia ja että tämän arvioimiseksi on pyydetty riittävä määrä tarjouksia. 3 luku Laskennallisten kustannusten tukikelpoisuus 6 Luontoissuoritukset Hankkeen rahoitus voi muodostua tuensaajalle hanketta varten vastikkeetta tehdystä työstä tai tuensaajalle hanketta varten vastikkeetta luovutetuista tuotantopanoksista (luontoissuoritus). Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset luontoissuoritukset voidaan avustuspäätöksessä hyväksyä hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jos niiden yhteys hankkeen menoihin ja rahoitukseen on selvitetty luotettavalla tavalla ennen tuen myöntämistä. Luontoissuoritusten on oltava perusteltuja hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta. Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään luontoissuorituksen luovuttajalle luontoissuorituksesta aiheutuneet kustannukset, vastaavasta työstä tavanomaisesti maksettava palkka tai hankkeelle vastikkeetta luovutetun tuotantohyödykkeen markkinahinta. Luontoissuorituksista on pidettävä kirjaa, jolla voidaan selvittää niiden rahallinen arvo. Luontoissuorituksen rahallinen arvo tai sen laskentaperusteet vahvistetaan avustuspäätöksessä. Luontoissuorituksen arvo voi olla enintään puolet hankkeen omarahoitusosuudesta. Rakennerahastoista maksettava osarahoitus ei saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää luontoissuoritusten arvolla vähennettynä. 7 Poistot Kiinteistön ja käyttöomaisuuden poistot hankkeen toteutusaikana ovat tukikelpoisia, jos poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Poistot

5 N:o lasketaan voimassa olevien kirjanpitosäännösten ja -määräysten mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna julkisena tukena ei kuitenkaan pidetä sellaista kansallista julkista rahoitusta, jota hankkeen toteuttajana toiminut viranomainen tai julkisyhteisö on käyttänyt 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden hankintaan tai joka rahoitus perustuu viranomaiselle tai julkisyhteisölle myönnettyihin toimintamäärärahoihin. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa käyttöomaisuuden hankintahinnan poistojen tukikelpoisuudesta säädetään sosiaalirahastoasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa. 8 Yleiskustannukset Yleiskustannukset ovat välillisiä kustannuksia. Ne ovat tukikelpoisia, jos ne perustuvat hankkeen tosiasiallisiin kustannuksiin ja ne kohdennetaan hankkeeseen siinä suhteessa välillisistä kustannuksista, kuin ne ovat aiheutuneet hankkeesta sekä perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitetuissa hankkeissa tuen myöntävä viranomainen voi kuitenkin tuensaajan pyynnöstä päättää, että 1 momentissa tarkoitettuja kustannuksia hyväksytään enintään määrä, joka vastaa 10 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Tuensaajan ei tarvitse erikseen eritellä kustannuslajeja siten, kuin 1 momentissa säädetään. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetuissa hankkeissa tuen myöntävä viranomainen voi tuensaajan pyynnöstä päättää, että poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, hankkeen yleiskustannusten tukikelpoisuuteen sovelletaan, mitä sosiaalirahastoasetuksen 11 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään kiinteähintaisena ilmoitetuista välittömistä kustannuksista. Määrättäessä kiinteähintaisen kustannuksen suuruutta 4 :ssä tarkoitetut palkkakustannukset luetaan kuitenkin kokonaisuudessaan kuuluvaksi välittömiin menoihin. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettujen hankkeiden osalta noudatetaan kuitenkin, mitä täytäntöönpanoasetuksen 52 artiklassa säädetään yleiskustannusten tukikelpoisuudesta. 4 luku Erinäiset säännökset ja voimaantulo 9 Hankkeiden pysyvyys Hankkeesta aiheutuvien menojen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hankkeen hyväksyttyyn sisältöön tai toteuttamisedellytyksiin ei kohdistu sellaisia huomattavia muutoksia avustuspäätöksen mukaista päättymispäivää seuraavana viitenä vuotena tai jos muualla laissa niin säädetään, avustuspäätöksen mukaista päättymispäivää seuraavana kolmena vuotena, joista säädetään yleisasetuksen 57 artiklassa. Avustusta koskevaan päätökseen on otettava ehto tuensaajan velvollisuudesta ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetuista muutoksista tuen myöntäneelle viranomaiselle. 10 Tulot Tuloja tuottavien hankkeiden tukikelpoisten kustannusten määräämisessä noudatetaan, mitä yleisasetuksen 55 artiklan 2 kohdassa säädetään silloin, kun tulojen arviointi ennakolta on mahdollista. Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa noudatetaan, mitä yleisasetuksen 55 artiklan 3 kohdassa ja tässä momentissa säädetään. Jos hankkeen hyväksyttynä toteutusaikana tai viiden vuoden aikana hankkeen päättymisestä hanke saa 2 :n 6 kohdassa tarkoitettuja tuloja, on näistä tuloista saatava rahoitusosuus vähennettävä hankkeelle hyväksytyistä tukikelpoisista menoista. Hakijan on esitettävä hakemuksen yhteydessä arvio tuloista sekä ilmoitettava jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä hankkeen saamat tulot. Sen lisäksi avustusta koskevaan päätökseen on otettava ehto tuensaajan velvollisuudesta ilmoittaa 2 momentissa tarkoitetuista tuloista tuen myöntäneelle viranomaiselle.

6 4388 N:o 1079 Tuloihin, jotka on saatu enintään kolmen vuoden kuluttua hankkeen myöntämisen perusteena olevan toimenpideohjelman päättymisestä, sovelletaan, mitä yleisasetuksen 55 artiklan 4 kohdassa säädetään. Tämä pykälä ei koske hankkeita, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädännön valtiontukia koskevia säännöksiä. 11 Käytettynä hankitut koneet ja laitteet Käytettynä hankitun koneen tai laiteen hankintameno ei ole tukikelpoinen, jos sen hankintaan on viiden edellisen vuoden aikana saatu julkista tukea. 12 Eräiden verojen ja maksujen tukikelpoisuus Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus, ellei tuensaaja esitä veroviranomaiselta saatua tai muuta riittävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollisuutta saada arvonlisäveron palautusta. Korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, valuutanvaihtopalkkiot, kurssitappiot sekä muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia. Menot pankin tai muun rahoituslaitoksen antamista takauksista ovat tukikelpoisia, jos hankkeen rahoitus edellyttää takausta. 13 Eräiden hankkeiden tukikelpoisuus Euroopan sosiaalirahaston toimenpideohjelmassa kansainvälistä yhteistyötä koskevien hankkeiden kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne aiheutuvat sosiaalirahastoasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisista toimenpiteistä siten kuin ohjelma-asiakirjassa määrätään. 14 Tekninen tuki Toimenpideohjelman teknisestä tuesta maksettavina menoina tukikelpoisia ovat sellaiset menot, jotka koskevat toimenpideohjelman valmistelua, hallinnointia, seurantaa, arviointia, tiedotusta ja valvontaa sekä toimet, joilla parannetaan rahastojen täytäntöönpanoa koskevia hallinnollisia valmiuksia. Tekniseen tukeen ei kuitenkaan sovelleta tämän asetuksen 6 ja 8 :ää muutoin kuin palkkakustannuksiin liittyvien lakisääteisten sivukulujen osalta. 15 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen

7 4389 N:o 1080 Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muutetaan tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta 12 päivänä lokakuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (887/2006) 3, seuraavasti: 3 Kansallisen varannon perustaminen Neuvoston tilatukiasetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukainen kansallisen varannon perustamiseksi käytettävä osuus tilatuen kansallisesta enimmäismäärästä on 0,8 prosenttia. Neuvoston tilatukiasetuksen liitteessä VIII säädetyn kansallisen enimmäismäärän noudattamiseksi kansallisesta varannosta vähennetään komission asetuksen II 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti euroa vuonna Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi

8 4390 N:o 1081 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2007 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta 14 päivänä joulukuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (1153/2006) 4 seuraavasti: 4 Tuotantopalkkion määrä Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää tukikelpoisten kasvien viljelyksessä olevalle pelto-alalle enintään 43,70 euroa hehtaaria kohti. Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 5,84 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava peltokasvien tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. Peltokasvien tuotantopalkkiota ei makseta, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi

9 4391 N:o 1082 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijän eläkelain 153 :ssä tarkoitettujen työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttien antamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun työntekijän eläkelain (395/2006) 153 :n 2 momentin nojalla: 1 Työntekijän eläkelain (395/2006) 153 :ssä tarkoitettu alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 4,1 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 5,2 prosenttia vuonna Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Maritta Hirvi /159

10 4392 N:o 1083 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yrittäjän eläkelain 114 :ssä tarkoitettujen työeläkevakuutusmaksuprosenttien ja maatalousyrittäjän eläkelain 22 :ssä tarkoitettujen työeläkevakuutusmaksun perusprosenttien antamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun yrittäjän eläkelain (1272/2006) 114 :n sekä samana päivänä annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 22 :n nojalla: 1 Yrittäjän eläkelain (1272/2006) 114 :n 2 momentissa tarkoitettu alle 53-vuotiaan yrittäjän työeläkevakuutusmaksu on 20,6 prosenttia ja mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettu 53 vuotta täyttäneen yrittäjän työeläkevakuutusmaksu on 21,7 prosenttia vuonna Maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 22 :n 3 momentissa tarkoitettu alle 53-vuotiaan maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksun perusprosentti on 20,6 ja mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitettu 53 vuotta täyttäneen maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksun perusprosentti on 21,7 vuonna Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Maritta Hirvi

11 4393 N:o 1084 Maa- ja metsätalousministeriön asetus uuhipalkkioiden kiintiöstä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan uuhipalkkioiden kiintiöstä 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1124/2005) 2, 3, 7 ja 8 seuraavasti: 2 Toimivaltainen viranomainen Tämän asetuksen täytäntöönpanosta huolehtivat Maaseutuvirasto sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset. Tässä asetuksessa työvoima- ja elinkeinokeskuksille kuuluvat tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla lääninhallitus. Edellä 1 :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut asiat käsittelee se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella tuottajan maatilan talouskeskus sijaitsee tai milloin tuottajalla on useita tuotantoyksiköitä, se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella pääosa toiminnasta tapahtuu. 3 Kiintiön hakeminen Kiintiötä koskeva hakemus on toimitettava toimivaltaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen Maaseutuviraston määräyksen mukaisessa määräajassa. Hakemus on tehtävä Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella tai atk-tulosteella ja siihen on liitettävä lomakkeessa mainitut selvitykset. 7 Kansallinen varanto Maaseutuvirasto hallinnoi ja ylläpitää palkkio-oikeuksien kansallista varantoa. Kansalliseen varantoon, joka muodostuu niistä palkkio-oikeuksista, joita ei ole jaettu tuottajille, lisätään leikatut palkkio-oikeudet ja muiden Euroopan yhteisön säännösten mukaan varantoon siirretyt palkkio-oikeudet. Maaseutuvirasto jakaa kansallisesta varannosta palkkio-oikeuksia työvoima- ja elinkeinokeskuksille tuottajille edelleen jaettavaksi. 8 Kiintiörekisteri Maaseutuvirasto hallinnoi ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ylläpitää kiintiöiden seuraamiseksi ja valvomiseksi uuhipalkkiokiintiörekisteriä. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Aku-Petteri Korhonen

12 4394 N:o 1085 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maidon toimitusten viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maidon toimitusten viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (562/2006) 4 :n 1 momentti, 7 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentti, 17 :n 3 momentti, 19, 22 :n 2 momentti ja 23 seuraavasti: 4 Viitemäärien jako Jos viitemäärien tarjonta työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien kysynnän, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää ylimääräisten viitemäärien siirrosta muiden työvoima- ja elinkeinokeskusten käyttöön. Tässä tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö voi päättää poiketa kiintiöiden jakoperusteista tuottajille, jolloin 2 4 momentin kriteerejä ei noudateta. Maaseutuvirasto määrittää siirrossa käytettävät yksityiskohtaiset perusteet. Jos viitemäärien kysyntä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien tarjonnan, työvoima- ja elinkeinokeskus jakaa myytävät määrät 2 4 momentissa tarkoitettujen kolmen hakijaryhmän kesken. Myytävänä olevasta viitemäärien yhteismäärästä voidaan enintään puolet myydä 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Jos kuitenkin sen jälkeen, kun 2 ja 4 momentissa tarkoitetuille hakijaryhmille on myyty viitemäärät, myytävänä on enemmän kuin puolet myytävänä olleesta viitemäärien yhteismäärästä, voidaan jäljellä oleva määrä myydä 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Työvoima- ja elinkeinokeskus päättää viitemäärien saajista kussakin hakijaryhmässä tasapuolisin perustein. 7 Viitemäärien kauppa Tuottaja, joka on tuotantojakson aikana myynyt vähintään litran osuuden viitemäärästään valtiolle, voi myydä vastaavan suuruisen osuuden viitemäärästään vapaalla kaupalla yhdelle tuottajalle. Vapaalla kaupalla myytävän viitemäärän osan voi myydä usealle ostajalle siten, että kutakin alkavaa viitemäärän litraa kohden on yksi ostaja. Yhdelle ostajalle vapaalla kaupalla myytävän viitemäärän suuruuden tulee olla kuitenkin vähintään litraa. 12 Väliaikainen vuokraaminen Tuottaja, joka harjoittaa maidontuotantoa, voi väliaikaisesti yhden tuotantojakson ajaksi vuokrata vähintään litran käyttämättä olevan osuuden omistamastaan viitemäärästä toiselle maidontuotantoa harjoittavalle tuottajalle, jos hän ei poikkeuksellisesti tarvitse viitemääräänsä kokonaisuudessaan kyseisen tuotantojakson aikana. Väliaikainen vuokraaminen peräkkäisinä tuotantojaksoina on kuitenkin sallittua, jos lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin on myönnetty maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) mukai-

13 N:o nen investointitukipäätös ja vuokrattavan viitemäärän käyttämättä jättäminen johtuu investoinnin keskeneräisyydestä. Vuokraaminen on sallittua enintään kolmena peräkkäisenä tuotantokautena. Vuokrasopimus voidaan kuitenkin vahvistaa vain yhden tuotantojakson ajaksi kerrallaan. 17 Rajoitteet ja hallinta Kun tuottaja ostaa viitemäärää hallinnollisella kaupalla, maaliskuun loppuun mennessä jätettyjen ostotarjousten perusteella myytävät viitemäärät siirtyvät ostajan hallintaan seuraavan tuotantojakson alusta lukien. Syyskuun loppuun mennessä jätettyjen ostotarjousten perusteella myytävät viitemäärät siirtyvät ostajan hallintaa seuraavan tuotantojakson alusta lukien. 19 Hallinnolta ostaminen Viitemäärän ostamista hallinnollisella kaupalla voi hakea kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakemus on tehtävä Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät maaliskuun ja syyskuun lopussa. Ostajalta peritään maksu etukäteen. Maksu on maksettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa. 22 Kansallinen varanto Maaseutuvirasto hallinnoi maidon toimitusten kansallista varantoa. Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää muutoin kuin 3 :n mukaisesti varantoon kertyneiden viitemäärien siirrosta työvoima- ja elinkeinokeskuksille edelleen jaettavaksi. Maaseutuvirasto määrittää siirrossa käytettävät yksityiskohtaiset perusteet. Varannosta myönnetyistä viitemääristä voidaan periä tuottajilta ministeriön määräämä maksu. 23 Rekisteri Tässä asetuksessa tarkoitettujen maidon toimitusten viitemäärien seuraamiseksi ja valvomiseksi on Maaseutuviraston hallinnoima ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämä rekisteri. Työvoima- ja elinkeinokeskukset ilmoittavat rekisteriin uusien viitemäärien vahvistamiset ja vahvistetuissa viitemäärissä tapahtuneet muutokset. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Aku-Petteri Korhonen

14 4396 N:o 1086 Maa- ja metsätalousministeriön asetus suoramyynnin viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan suoramyynnin viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (970/2004) 3, 4 :n 1 momentti, 5 :n 1 ja 2 momentti, 11 ja 12, sellaisena kuin niistä 5 on osaksi asetuksessa 606/2005, seuraavasti: 3 Suoramyynnin viitemäärän hakeminen Suoramyynnin viitemäärää haetaan asianomaiselta työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Samalle tuottajalle voidaan myöntää vain yksi suoramyynnin viitemäärä. Viitemäärä on tilakohtainen. Viitemäärän ostamista voi hakea kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakuajat päättyvät maaliskuun ja syyskuun lopussa. Hakemus on tehtävä Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä lomakkeessa mainitut selvitykset. 4 Kansallinen varanto Maaseutuvirasto hallinnoi suoramyynnin kansallista varantoa. Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää muutoin kuin 7 :n mukaisesti varantoon kertyneiden viitemäärien siirrosta työvoima- ja elinkeinokeskuksille edelleen jaettavaksi. Maaseutuvirasto määrittää siirrossa käytettävät yksityiskohtaiset perusteet. Varannosta myönnetyistä viitemääristä voidaan periä tuottajilta ministeriön määräämä maksu. 5 Suoramyynnin viitemäärien siirtäminen ja muuntaminen Työvoima- ja elinkeinokeskus vahvistaa suoramyynnin viitemäärien yhdistämiset, siirrot ja muunnokset. Viitemääriä yhdistettäessä ja siirrettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä maidon toimitusten viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (562/2006) 9, 10 ja :ssä säädetään. Jos viitemäärien yhdistämistä tai siirtämistä haetaan koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava asianomaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuotantojakson päättymistä edeltävän helmikuun loppuun mennessä. 11 Tuottajan ilmoitus Edellä 2 :ssä tarkoitetun tuotantojakson päätyttyä, kuitenkin ennen jakson päättymistä seuraavan toukokuun 15 päivää, tuottajan on Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella ilmoitettava työvoima- ja elinkeinokeskuk-

15 N:o selle tuotekohtainen yhteenveto kaikesta suoramyynnistään kyseisen ajanjakson aikana. 12 Rekisteri Tässä asetuksessa tarkoitettujen suoramyynnin viitemäärien seuraamiseksi ja valvomiseksi on Maaseutuviraston hallinnoima ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämä rekisteri. Työvoimaja elinkeinokeskukset ilmoittavat rekisteriin uusien viitemäärien vahvistamiset ja vahvistetuissa viitemäärissä tapahtuneet muutokset sekä 11 :ssä tarkoitetut tuottajan ilmoittamat tiedot. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta 2007 Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Aku-Petteri Korhonen

16 4398 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1087 Verohallituksen päätös verotusta koskevasta toimivallan siirrosta ja toimivaltaisesta verovirastosta annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007 Verohallitus lisää verotusta koskevasta toimivallan siirrosta ja toimivaltaisesta verovirastosta 10 päivänä tammikuuta 2007 antamaansa päätökseen (43/2007) uuden 8 a :n seuraavasti: 8a Uudenmaan veroviraston toimivalta Uudenmaan veroviraston toimivaltaan kuuluu käsitellä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 11 :n 2 momentissa tarkoitettu liikaa perityn lähdeveron palauttamista koskeva asia siltä osin kuin on kysymys Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuneelle verovelvolliselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 suoritetusta ansiotulosta peritystä lähdeverosta. Uudenmaan veroviraston toimivaltaan kuuluu myös käsitellä sen tällaisessa asiassa tekemän päätöksen oikaisu. Päätös tulee voimaan 7 päivänä joulukuuta 2007 ja sitä sovelletaan asiaan, joka päätöksen voimaan tullessa on ratkaisematta ja asiaan, joka tulee vireille päätöksen voimaantulon jälkeen. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007 Pääjohtaja Jukka Tammi Veroasiantuntija Matti Merisalo JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN