RAISION KAUPUNGIN KIRJASTO-AUDITORIO - VUODEN BETONIRAKENNE 1999

Transkriptio

1 Päätoim. Maritta Koivisto - Kokonaisala m2 - Kerrosala m2 - Tilavuus m3 - Rakennusaika 3/98-6/99 - Kustannukset 47,3 Mmk (sis alv) - Rakennuttaja Raision kaupunki tekninen virasto - Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy - Rakennesuunnittelu Turun Juva Oy - LVI-suunnittelu Elomatic Oy - Akustinen suunnittelu Insinööritoimisto Akukon Oy - Pääurakoitsija Hartela Oy - Betonin ja betonituotteiden valmistajat - Ontelolaatat, betonituotteet Parma Betonila Oy - Valmisbetoni ASV-Betoni Oy - Pintalattiabetoni Lohja Rudus Oy Ab - Mosaiikkibetonlattiat Lemminkäinen Oy - Paalut Lohja Abetoni Oy - Sokkelielementit Elementtikartio Oy - Pihalaatat Betonilaatta Oy Lohja Abetoni Oy TUOMARISTO - DI Olavi Jukarainen, puheenjohtaja Rakennustuoteteollisuus RTT ry arkkitehti - Kari Raimoranta Suomen Arkkitehtiliitto SAFA rakennusarkkitehti - Veikko Voutilainen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA - Dipl.ins. Jukka Mäkinen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL - Dipl.ins. Risto Pesonen Suomen Betonitieto Oy - Professori Ralf Lindberg Suomen Betoniyhdistys ry - Päätoimittaja Sampsa Heilä Rakennuslehti - Arkkitehti, päätoim. Maritta Koivisto Betoni -lehti RAISION KAUPUNGIN KIRJASTO-AUDITORIO - VUODEN BETONIRAKENNE 1999 Raision kaupungin kirjasto-auditorio palkittiin Vuoden 1999 Betonirakenteena innovatiivisesta arkkitehtisuunnittelusta ja betonin perusominaisuuksien monipuolisesta käytöstä. Kirjasto-auditorio on hyvä esimerkki siitä, miten toiminnat ja rakenteet yhdessä muodostavat vaihtelevia ja sympaattisia tiloja. Betonin plastisuus tulee esiin siroissa, monimuotoisissa ja vapaasti aukotettavissa rakenteissa. Talo on tehty hyvällä ammattitaidolla, totesi tuomaristo perusteluissaan. Vuodesta 1970 alkaen järjestettyyn Vuoden Betonirakenne -kilpailuun osallistui tällä kertaa 13 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjestää Betonitieto Oy.

2 BETONI MUKANA KAUPUNKIRAKENTAMISESSA JA MIELIKUVISSA Betoni on kehystänyt elämää monissa suomalaisissa, kaupungistuneissa yhdyskunnissa, joiden menestykset ja onnistumiset, mutta myös kehityskivut ovat sukupolvemme lähimenneisyyttä. Yleensä ympäristön ja sen materiaalin itsestäänselvät ansiot eivät korostu arjen keskellä, mutta epäonnistumiset saavat paljon julkisuutta. Se on luonut betonista materiaalina negatiivista mielikuvaa. Myös Raisio on viime vuosikymmenien aikana rakentunut maalaiskirkonkylästä liikenneverkon ja uuden rakennuskannan muokkaamana kaupungiksi. Betoni materiaalina on ollut näkyvästi mukana kehityksessä. Raision uusi kirjasto-auditorio on edistysaskel nuoren kaupungin kehityksessä. Edistys on mahdollista vain etsimällä uutta - oppimalla sekä onnistumisista että virheistä. RAKENNUS JA YMPÄRISTÖ Vuonna 1996 yleisen arkkitehtikilpailun voittanut kirjasto-auditorio on värikäs, veistosmainen eri massakappaleista koostuva kollaasi, joka erottuu ympäristöstään. Se rakentaa Raisioon uutta julkisivua ja luo mielikuvaa rakennustaiteellisesti mielenkiintoisesta kulttuurirakennuksesta. Kokonaisuus hahmottuu rakennuksen massoittelussa toimintojen mukaan eri muotoina, materiaalien ja värien vaihtumisella. Ulkotilojen värit ja materiaalit jatkuvat sisätiloissa, mikä helpottaa eri rakennusosien tunnistettavuutta ja tilojen kokemista. Auditorio, kirjastosalit, lehtilukusali ja musiikkiosasto muodostavat selkeät, itsenäiset "rakennusosasensa", joita yhdistää ilmava aula sisäkatumaisesti. Käyttämällä suuria yhtenäisiä julkisivupintoja kokonaisuus rytmittyy kauniisti eriluonteisiksi osiksi, jotka liittävät rakennuksen harkitusti ympäristöönsä. Rakennusta ympäröivä, suojaisa, kilpailuehdotuksen vesi- ja puutarhapiha on muotoutunut maisema-arkkitehti Ria Ruokosen suunnittelemaksi kivipuutarhaksi istutuksineen. Nyt kasvunsa aloittaneet istutukset viimeistelevät tulevaisuudessa sisä- ja ulkotilojen väliset suhteet ja rakennuksen asettumisen ympäristöönsä. BETONI YHDISTYY MUIHIN MATERIAALEIHIN Rakennuksessa on käytetty vaihtelevasti ja joustavasti rakennusosien vaatimusten mukaan erilaisia betonirakenteita, kuten liittorakenne-, paikallavalu- että elementtitekniikkaa. Ala-, väli- ja yläpohjat on toteutettu ontelolaatoilla ja myös osa palkistosta ja lautamuottipintaiset sokkelit ovat elementtejä. Vapaasti aukotetut kantavat sisäseinät, kuten myös ulkoseinien sisäkuoret on toteutettu paikallavalettuina rakenteina. Pääosa kantavista pilareista ja kolmiomaisten kattoikkunoiden poikkileikkaukseltaan muuntuvat palkistot ovat paikallavalettua betonia. Aulojen lattioissa on käytetty moniväristä mosaiikkibetonia. Betonin muovailtavuus korostuu paikallavaletuissa kaarevissa auditorion seinissä ja porrastetussa katsomon lattiassa, kirjaston kierreportaan ulkokehälle ohenevissa askellaatoissa sekä parvikerroksen yhdyssiltojen muodossa ja hoikissa reunapyöristyksissä.

3 Betonirakenteisten, kantavien ulkoseinien verhoiluna on eristyskerroksia peittävä kuorimuuraus, joka on rapattu värilaasteilla. Rappauspintojen lisäksi rakennuksessa on käytetty julkisivuissa sementtikuitulevyä, lasia, esipatinoituja sinkkilevyjä ja tervattua, piilukirveellä veistettyä puuta. Suuret ikkuna-aukot on tehty vapaasti betonirunkoon ja betonin plastisuutta on käytetty runollisesti hyväksi rakennuksen muodoissa. Betoni on otollinen valon materiaali, jossa valo- ja varjo-efektit tulevat esiin, kertoo arkkitehti Hannu Tikka, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:stä. VUODEN 1999 BETONIRAKENNE, EHDOTUKSET (13 kpl) - Atria Oyj:n logistiikkakeskus, Nurmo - Bioteknia 2, Kuopio - Helsingin Konservatorio - Kalliolan Klinikat, asuntola, Kisko - Meritorni, asuinkerrostalo, Kivenlahti - Mäkelänrinteen uintikeskus, Helsinki - Pietarin jäähalli - Plevna, elokuvakeskus ja pysäköintila-i tos, Tampere - Raision kirjasto-auditorio - Sanomatalo, Helsinki - Suomen suurlähetystö, Berliini - Viikin infokeskus "Korona", Helsinki - VT 4, liittymä ja sillat, Renkomäki ja 0 Joutjärvi KUSTANNUSKARSINTA HIOI KOKONAISUUTTA Arkkitehtikilpailun jälkeen kustannuspaine muutti rakenneratkaisuja, tilaohjelmaa tiivistettiin lähes kolmanneksella ja suunnitelmia tarkennettiin huolella. Arkkitehtoninen perusratkaisu ei muuttunut, vaan kirjasto-auditoriosta hioutui tarkoituksenmukainen, harkituilla yksityiskohdilla viimeistelty, laadukas kokonaisuus, toteaa Raision kaupungin teknisen viraston päällikkö Kalevi Laitinen ja kiittää pääurakoitsijan merkittävää roolia hankkeessa. Laadukas betonityö esiintyy mm. detaljeissa. Tuomariston mielestä onnistuneet, paikallavaletut puhdasvalupinnat olisi voinut jättää näkyviinkin. Työmaan vastaavan mestarin Tauno Pönnin ja Hartela Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hartelan mukaan rakennuksessa tulevat esiin vanhat käsityötaidot, kuten paikallarakentaminen ja kokeneiden ammattirakentajien kädenjälki. Taitavalla suunnittelulla ja ammattitaitoisella toteutuksella on syntynyt laadukas, moni-ilmeinen kokonaisuus. RAKENNESUUNNITTELUSTA Rakennesuunnittelun lähtökohtana oli arkkitehdin näkemysten ja ideoiden kunnioittaminen mahdollisimman tarkasti kuitenkaan unohtamatta tiukkoja kustannusraameja, jotka tilaaja oli hankkeelle asettanut, kertovat toimitusjohtaja Jouko Lindgren ja projektipäällikkö Seppo Nissilä Turun Juva Oy:stä. Rakennusalue on vanhaa merenpohjaa, jossa kovan pohjan syvyys olevasta maanpinnasta on lähellä 12 m, joten rakennus paalutettiin. Paaluina käytettiin II luokan

4 teräsbetonisia tukipaaluja, joiden varaan valettiin teräsbetoniset perusanturat ja peruspalkit. - Tonttialue on 1,0-2,0 m ympäröiviä katualueita matalampana, eikä ollut järkevää täyttää koko aluetta vain sen vuoksi, että kantava alapohja olisi voitu valaa maata vasten, mikä olisi lisäksi aiheuttanut paaluille lisäkuormaa negatiivisen vaippahankauksen muodossa, kertoo Lindgren. Alapohja päätettiin tehdä 265 mm ontelolaatoista, jotka tukeutuvat paikallavalettuihin teräsbetonipalkkeihin, koska paikallavalettavan alapohjan muotitus ja muottien poisto monimuotoisen ja pinta-alaltaan laajan rakennuskokonaisuuden alta suhteellisen matalissa ryömintätiloissa olisi ollut hankalaa. Alapohjan alapuolinen tila jää nyt avoimeksi, tuuletetuksi, lämmittämättömäksi ryömintätilaksi, johon on sijoitettu pääosa rakennuksen teknisistä installaatioista kuten IVrunkokanavat, viemärit ja sähköistyksen päälinjat. Etuna ratkaisusta on myös, että avoin tila mahdollistaa myöhemmin installaatioiden lisäämisen ja muuttamisen uusien vaatimusten mukaiseksi. Aikataulullisesti valittu ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, koska LVIS-installaatioiden asennus voitiin aloittaa jo heti rungon nousun alkuvaiheessa. Rakennuksen kantavana runkona on pääasiassa paikallavaletut teräsbetoniseinät ja - pilarit, joiden muotitukseen ja valuun panostettiin, jotta valmiista pinnoista löytyisi arkkitehdin edellyttämä tasaisuus. Valujen onnistuminen näkyy erityisesti suuren kirjastosalin ikkunaseinän vinoissa pilareissa, tarkentaa Lindgren. Lisäksi moninaiset erimuotoiset seinien ja välipohjien detaljit ja liittymät oli järkevää tehdä paikallavalaen, koska elementtitekniikan mukanaan tuomien liitosten peittäminen ja pysyvyys olisi saattanut muodostua riskiksi lopputulosta ajatellen. Kaareva auditorio-osa kokonaisuudessaan tehtiin paikallavaluna samoinkuin sen kaarevana nouseva porrastus, jonka muottityöosuus oli kohteen vaativin. Katsomon alapuolinen osa muodostaa yhtenäisen puhalluskammion, josta syrjäyttävä raitisilma purkautuu katsomopenkkien juuresta saliin. Ratkaisu perustuu salille asetettuihin akustisiin vaatimuksiin. Rakennuksen vaakarakenteet kerroksissa ovat tilojen monimuotoisuudesta johtuen tehty sekä ontelolaattarakenteina että paikallavalettuina pilarilaattoina ja teräsbetonilaattoina. Koska suuri osa paikallavaletuista rakenteista tehtiin kesäaikana, jolloin lämpötilat nousivat ajoittain hyvinkin korkeiksi, oli betonin asianmukaisella ja oikea-aikaisella jälkihoidolla erittäin suuri merkitys pintojen onnistumisen samoinkuin rakenteiden pysyvyyden kannalta. Lopputulos osoittaa, että betonin jälkihoito on onnistunut hyvin, Nissilä kertoo. RAISIO LIBRARY AUDITORIUM - THE CONCRETE CONSTRUCTION OF THE YEAR 1999 Tile winning entry in the architectural competition called by the town of Raisio in Finland set special requirements for the technical designer who, in this case, was from the start perfectly aware of his responsibility, which was to implement the architect s vision within the agreed budget. The building site, formerly part of the sea bottom, had to be provided with pilework of reinforced concrete, and the foundations and beams were cast thereupon. The site was 1 or 2 m below the level of the bordering streets. Therefore the base floor was made from

5 265 mm hollow-core slabs which were supported on cast-in-situ reinforced concrete beams, leaving an unheated and ventilated open creep space for building engineering, such as ventilating ducts, sewers and electric lines. The supporting frame consists of castin-situ reinforced concrete walls and columns, produced by carefully made formwork and casting. The different shapes and numerous details and connections of the walls and intermediate floors were cast in situ and so were the arched auditorium and its staggered sections, which set very high demands on the mould technology. Some of the structural solutions were chosen to satisfy the very stringent sound engineering requirements. The horizontal structures on the different levels are hollow-core slabs, cast-in-situ beam slabs and ordinary reinforced concrete slabs. Many of the cast-in-situ structures were made in warm summer weather, which is why their properly timed and carefully applied aftertreatment was very important. The structures are fire-resistant in class A60. The external bearing walls made of concrete were lined with insulation and masonry cladding, and finished with coloured rendering. Also cement fibreboard, glass, zinc sheets and tarred wood ware used in the facades. The new library auditorium is a fabulous colour collage that stands out from its surroundings. With its variety of composite structures, cast-in-situ and precast concrete constructions, its play of varying shapes, different materials, changing colours, and exciting facades, it is an interesting example of modern architecture of great cultural value.