Hartola Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Hartola. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 38,38 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 955,00 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 14 58,33% 2. nainen 10 41,67% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 13 54,17% 2. naimaton 4 16,67% 3. muu (leski/eronnut) 7 29,17% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% Kansa-/peruskoulu 7 29,17% Ammattikoulu/kurssi 4 16,67% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 1 4,17% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 6 25,00% Sivu 1

2 . 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 2 8,33% Ylempi korkeakoulututkinto 4 16,67% Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 5 20,83% 2. Ylempi toimihenkilö 2 8,33% 3. Alempi toimihenkilö 1 4,17% 4. Työntekijä 2 8,33% 5. Yrittäjä 3 12,50% 6. Maatalousyrittäjä 2 8,33% 7. Opiskelija 0 0,00% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 1 4,17% 9. Työtön/lomautettu 1 4,17% 10. Eläkeläinen 6 25,00% 11. Muu, mikä 1 4,17% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 3 12,50% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 0 0,00% 3. Valtio/ muu julkinen 4 16,67% 4. Järjestö/yhdistys 2 8,33% 5. Yritys 1 4,17% Sivu 2

3 6. Oma yritys/itse työllistynyt 4 16,67% 7. Ei työelämässä 10 41,67% 8. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 8 33,33% Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 6 25,00% 9 37,50% 1 4,17% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 1 4,17% ,33% ,67% ,17% 5. Oikeisto 4 16,67% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3

4 Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,08) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,79) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,46) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,79) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,13) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 2 % 3 % 28 % 43 % 24 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 0 0,00% 2. Etelä-Suomen Sanomat 12 50,00% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 22 91,67% 4. Käytän vain internettiä 0 0,00% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 21 87,50% 11 45,83% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4

5 Lähin naapurusto (avg: 3,75) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,63) Seurakunta (avg: 3,42) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,96) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 3,13) 100 % Lääni (avg: 2,09) 100 % Suomi (avg: 4,54) 100 % Pohjola (avg: 3,46) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,88) 100 % Yhteensä 9 % 13 % 26 % 31 % 22 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 5 21,74% 2. Kyllä 18 78,26% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 9 37,50% 2 8,33% 3. Kylän keskustassa 3 12,50% 4. Haja-asutusalueella 10 41,67% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 11 45,83% ,17% Sivu 5

6 ,33% ,33% 5. Erittäin epätodennäköistä 2 8,33% Yhteensä % 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa Päijät-Hämeen kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 2 8,33% ,67% ,17% ,33% 5. Erittäin hyvin 3 12,50% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,42) 100 % turvallinen (avg: 4,04) tunnettu (avg: 4,04) läheinen (avg: 4,00) välittävä (avg: 3,33) auttava (avg: 3,42) yhteisöllinen (avg: 3,42) urheilullinen (avg: 3,75) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6

7 (avg: 3,88) avoin (avg: 3,09) 100 % Yhteensä 5 % 8 % 21 % 44 % 23 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 21 87,50% 2. Kyllä 3 12,50% Yhteensä % 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 9 37,50% 2. Kyllä 15 62,50% Yhteensä % 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 4 18,18% 2. Kyllä 18 81,82% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 21 91,30% 2. rakennuksista 11 47,83% 3. ihmisistä 13 56,52% 4. historiasta 20 86,96% 5. saavutuksista 9 39,13% 6. muusta, mistä 13 56,52% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7

8 1. On ,00% 2. Ei 0 0,00% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 4 18,18% ,45% ,82% ,00% 5. En koskaan 1 4,55% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 5 22,73% 2. Kotiseutuyhdistys 5 22,73% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 5 22,73% 4. Liikunta- tai urheiluseura 7 31,82% 5. Kulttuurijärjestö 4 18,18% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 2 9,09% Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 18 81,82% 4 18,18% 0 0,00% 10. Eläkeläisjärjestö 6 27,27% 11. Ympäristöjärjestö 1 4,55% 12. Vapaaehtoisjärjestö 6 27,27% 13. Maanpuolustusjärjestö 0 0,00% Sivu 8

9 Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 8 36,36% 5 22,73% 2 9,09% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 16 72,73% 2. Ei 6 27,27% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 13 92,86% 2. Ei 1 7,14% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 21 95,45% 2. Ei 1 4,55% Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,55) 100 % tansseja (avg: 2,00) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,00) 100 % kuvataidetta (avg: 1,19) 100 % Yhteensä 58 % 42 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9

10 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 9 40,91% 2. Ei 13 59,09% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 14 60,87% 2. Ei 9 39,13% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 4 100,00% Yhteensä 4 100% 66. Tunnetteko Päijät-Hämeen maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 7 29,17% 2. En 17 70,83% Yhteensä % Sivu 10

11 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 41 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 70 vuotta 6 vuotta 53 vuotta 7 vuotta 40 vuotta 7 vuotta 4 vuotta 59 vuotta 20 vuotta 65 Sivu 1

12 vuotta 21 vuotta 20 vuotta 32 vuotta 63 vuotta 44 vuotta 70 vuotta 61 vuotta 68 vuotta 34 vuotta Minä vuonna olette syntynyt Sivu 2

13 Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä osa-aikaeläke 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Sivu 3

14 itä-häme Lähilehti Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, Paikallisuutiset Itä-Häme Itä-Häme Lähilehti (-Sysmä) Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme, ammattilehtiä Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme Itä-Häme 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Kotimaa, Maaseudun Tulevaisuus Helsingin Sanomat Sivu 4

15 Uutispäivä Hesari viikonloppunumeroita HS, IS Maaseudun Tulevaisuus HS Helsingin Sanomat Hesari, KSML Suomenmaa, Maaseudun Tulevaisuus 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? ssa Hankasalmi Laukaa Juva, Kymi, Asikkala Hämeenlinna Kitee Sysmä,, Pertunmaa, Joutsa Jyväskylä, Konginkangas Ruotsinpyhtää, Kurkijoki Sivu 5

16 Äiti Asikkalassa, isä ssa, Vihti Joutsa, Koski Hl Joutsa, Rautu Antrea Kouvola, Antrea, Sysmä Orimattila ja Lapinjärvi 14. Mikä on syntymäkuntanne? Tampere Kymi Helsinki Sivu 6

17 Jyväskylä Kymi vaikka kirkonkirjojen mukaan olen muuttanut isäni kanssa Lohjalta Koski Hl Joutsa Suonenjoki Vuoksenranta 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Sivu 7

18 hartola Kotka hartola Hollola Sivu 8

19 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Oma koti, sukulaiset, ystävät, suvun historia Kotipaikkakunta Juuret Lapsuudesta alkanut kiintymys tähän kuntaan, muinaiseen maisemaan. Kauan asunut, paikallinen elinkeinomuoto, ei ole tehnyt mieli muualle. Elämä on siellä Asunto siellä ja maat Oma koti, metsät ja maat Asuminen siellä, syntymäkunta, yritys, kyläjärjestöt, ystävät, sukulaiset Lapset ovat kasvaneet alueella, heidän kauttaan tullut "omaksi" Lasten perheet Elänyt täällä lähes koko elämäni. Perheen perustaminen ja elämäntyö.muistot, perinteet, historia.ollut mukana kunnallispolitiikassa, on tunne,että tämä on omaa. Suku, lapsuuden muistot, tutut maisemat, juuret Asuinpaikka Päijät-Häme Tutut paikat, kylien ihmiset, paikallinen kulttuuri + luonto. Olen asunut täällä pitkään ja tunnen olevani yhteisön jäsen. Olen asunut siellä suurimman osan elämästäni. Sivu 9

20 Synnyin- ja asuinseutu Tuntee kuuluvansa ja olevansa osa sen jäsenistä ja tietenkin, kun on maatalous ammattina. Perhe, elämäntyö, historia Kaunis luonto, rauhallinen paikka asua. Täällä syntynyt, kasvanut ja elänyt - koti on täällä. Se, missä viihtyy parhaiten 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Paljon teollisuutta/työpaikkoja, loistavat liikenneyhteydet Kulttuuri/historia Elinvoimainen työpaikkaomavarainen kunta nelostien varressa Sisäsiittoisuus, kateus Historia, kuningaskunta-ajatus Ei sitä osaa arvata, kun ei ole kokemusta, mutta minunlaiselle asuinkuntani on paras. Historia, maisema ja henkinen ilmapiiri Kuningaskunta - Ihmisillä käsitys pienestä, huonossa taloudellisessa tilanteessa olevasta kunnasta. + Puhdas, harrastusmahdollisuuksia. Kriisikunta Jos katsotaan tavallisen kuntalaisen näkökulmasta yleisesti ei juuri mikään. Päättäjät kyllä ovat vuosien satossa änkyröineet milloin mistäkin esim.kunnantalonrakentamisesta,sysmäläiset rakensivat kunnantalon ilman julkista metelöintiä.ssa on lääkärit lähteneet useimmiten kunnanjohdon kanssa tulleista erimielisyyksistä johtuen jo 50-luvulta alkaen. Sysmässä ne pysyy. Kuningaskunta-tyyli Vauraus, historialliset paikat Sivu 10

21 Kuninkaan perustama, historia, suurtapahtuma=markkinat, joki= Tainionvirta siltoineen, järvet, kartanot, museo, hienot suot Yrityselämän vireys, erinomaiset kulkuyhteydet Nurkkapatrionismi, kateus, kepulaisuus Palvelut lähtevät yksi toisensa perässä. Työpaikka omavaraisuus erittäin korkea, hyvä ja rauhallinen paikka asua. Ainoa kuninkaan perustama kunta. 23. Mikä on mielestänne Päijät-Hämeen menestyksekkäin kunta? taloudellisesti lahti kulttuurisesti hartola sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Sysmä Sysmä taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti kuralla taitavat kaikki olla tällä hetkellä yksittäisiä valopilkkuja siellä täällä - Sysma taloudellisesti Sysmä Sivu 11

22 kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Asikkala kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Heinola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Heinola kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Sivu 12 taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti

23 taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Hollola Artjärvi taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Lahti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sysmä Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Artjärvi 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Kivikautista asutusta eli täällä on on ollut asutusta jo tuhansia vuosia on kuninkaan nimikkopitäjä eli siis kuningaskunta Kuningas Kustaa III perusti n nimikko kunnaksi pojalleen Kustaa Aadolfille Joku Ruotsin kunkku kävi täällä, siitä koko juttu kuningaskunnasta alkoi Paavin kirje vlta 1398, jolloin mainitaan n kirkko, kunnan nimen Gustaf Adolf syntyminen Kustaa III:n perustaessa kunnan v a sanotaan "Kuningaskunnaksi" sen historian vuoksi. Tiedän historian, koska kotini on ollut Koskipään torppa ja historia on kiinnostanut, mutta tämä tästä. n peruslegenda on kuningas Kustaa III ja hänen aktiivisuutensa kunnan perustamisessa. Kuningas kävi täällä. Kuningas määräsi n omaksi kunnaksi. Sivu 13

24 Ruotsin kuningas Kustaa II perusti poikansa nimikkopitäjän hartolalaisten aloitteesta. Kustaa III perusti n -> kuningaskunta Ruotsin kuningas v myönsi lle itsenäisen kunnan aseman, kuningaskunta-nimitys on haettu historian perusteella 1900-luvun loppupuolella. Kustaa III:n pojan mukaan nimetty kunta (vanha nimi Gustav Adolfs socken) Kansan suussa myös Kustavus Suur-Hollolasta on eronnut Suur-Sysmä ja siitä 1784 johon muistaakseni silloin vielä kuului Joutsa, Leivonmäki ja osia Pertunmaasta. Silloin se oli seurakunta. han on tunnettu Kustaa Adolfin pitäjänä 1900 luvun alus sa on Lusissa kuulemma ollut tienviitta Kustaa Adolf socken, kun Konsta Saarinen ajoi karjaa Helsinkiin jalan. Äitini oli syntynyt 1925 ja kun he vierailivat Sysmässä sukuloi- massa setä kysyi aina mitä Kustavuksen tytöille kuuluu. haettiin itsenäiseksi Sysmästä oikein Ruotsin kuninkaan voimin. Jättiläiset Hollo ja Martta Ruotsin kuningas Kustaa Adolf perusti n ja nimesi sen poikansa mukaan. Srk erotettiin Sysmästä 225 v. sitten, siinä kartanonomistajien vaikutusta. n yhteys Ruotsin kuningas Kustaa III:een ja Kustaa IV Adolfiin, kuningaskunnan selityksen tunnen. Kuningas Kustaa III perusti n oman kirkkoherrakunnan ja nimesi sen poikansa Kustaa Aadolfin pitäjäksi. Kuninkaan erottama Sysmästä 1784 Koskipää ja Egon kartanot ym. on jaettu torpiksi. on kuten monet muut kunnat kartanopitäjä. Ruotsin kuningas Kustaa III nimitti n poikansa mukaan, Kustaa Adolf IV nimikkopitäjäksi. Kunnan itsenäisyyden alkutapahtumat 1784 Ruotsin kuninkaan päätös irroittaa omaksi pitäjäksi Sysmästä poikansa nimikkopitäjäksi. n kunnan on perustanut Ruotsin kuningas Kustaa III. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? Sivu 14

25 Työpaikkoja luova ajattelu - Lähipalvelut läheltä - Yritysmyönteinen Riistä muita niin paljon kuin kerkeät. Mitätöi kaikki uusi. Luonnonkauneus, kuningas-termi, itsenäisyys Itsenäisyys, hyvä sijainti - kunhan lama menee ohi ja alkaa taas tarvita niitäkin asioita, jota tarjoaa. Puuta sen monessa muodossa ym. mitä täällä valmistetaan. Itsenäisyys, itsepäisyys, nuukuus, tietty kuningaskuntalaisuus Kulttuuri Peruspalvelut säilytetään. Hyvä päivähoito, kouluopetus ym. Vaikeina aikoina (raha/työttömyys) katsomme silti tulevaisuuteen, uskallamme yrittää- Luonnon arvostus Luonnonläheisyys. Uudistushaluinen Yhteistyö, luovuus, toisista huolehtiminen, avoimuus, rehellisyys. Opisto, museo, markkinat, kirjailijat, historia, kartanot - näistä meidät tunnetaan ja näistä olemme ylpeitä. Samoin yritteliäisyys sekä tunnetut ja työllistävät yritykset. Rehellisyys, turvallisuus Hyvä sijainti, historiansa ansiosta mainittu "Kuningaskuntana". Monia työpaikkoja tarjoava kunta, hyötyy koko Itä-Häme. En osaa sanoa. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? Monessa naapurissa eletään vain kesärientojen varassa Sivu 15

26 - Parempi sijainti Kuin yö päivästä. Puuttuu sellainen terve ylpeily kuin Sysmässä ja Joutsalla on asukasluvultaan ja veronmaksajien vähyyden vuoksi (naapurit hyötyy) menettänyt verorahoja. Vaikka kuinka on tiukka budjetti, aina on pakolliset hoidettava (liikaa avustettavia). Kuninkaallinen lähtökohta nostaa väkisinkin päätään pidemmäksi muita Köyhän on tehtävä paljon talkoilla. ssa ei voimakasta yhteisöllisyyttä, vaan enemmän yksilöllisyyttä. Luontokin koetaan oman itsen kautta. Vaikeitakaan asioita ei peitellä. Ehkä edellä mainitut eivät ole arvoja, mutta niillä erotumme naapurikunnista omalaimaiseksi kunnaksi. Eivät mitenkään Juuri työpaikat, niihin on panostettu. Mutta ei ole väki oman kunnan veronmaksajia, hyöty menee laajalle. Mielestäni torppariaika näkyy tai heijastuu vieläkin jollain lailla alkuperäisessä hartolalaisessa. En usko, että ne suuresti eroavat. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? Markkinamestari, tänä vuonna Kari Tick - Vuoden Yrittäjä - Vuoden Kustavus - Vuoden Markkinamestari Markkinamestari. Sisäpiiri valitsee. Markkinamestari Markkinamestari lienee lähinnä tätä Sivu 16

27 Markkinamestari Markkinamestari Kustavus-palkinto, Vuoden yrittäjä n markkinoilla valitaan seuraavaksi vuodeksi aina vuoden markkinamestari (äänten perusteella) Markkinamestari Joitakin vuosia on valittu "Markkinamestari" joka on jäänyt vähän epäselväksi mitä sillä tarkoitetaan koska se ei suora- naisesti kai liity markkinoihin vaikka se siellä valitaan? Markkinamestari - nimitys annetaan maalaismarkkinoiden yhteydessä. Vuoden yrittäjä Kulttuurikustavus, liikuntakustavus. Kustavus-palkinto Markkinamestari Vuoden yrittäjä. Kustavus-palkinto Vuoden nuori ja Markkinamestari. On, Kustavus -palkinto 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Kuninkaan kruunu jossa sivistyksen ja kultuurin soihdut Kruunu, jonka alasivuilla soihdut. Sooihdut sivistykseen??? Kruunu, soihdut n vaakuna kuvaa kulttuuria, kirjailijoiden ym. sivistyksen soihtua. Sivu 17

28 Kruunu ja ristissä olevat soihdut Kruunu ja soihdut ristissä. Soihdut ja kruunu Soihdut ja kruuna Kruunu ja soihdut (kuningaskunta) Soihdut ja kruunu Kruunu ja kaksi soihtua Kruunu & kaksi soihtua 2 soihtua, niiden yläpuolella kruunu Hirvi Kruunu ja soihdut. Kruunu ja kaksi ristikkäistä soihtua. Kaksi soihtua ja kruunu. Sivistyksen soihdut ja kruunu Soihdut esittävät kulttuuria, sivistystä. Meiltä on moni kirjailija vaikuttanut laajalti. Kuninkaanpitäjä ja kulttuurin soihdut. Soihdut ja kruunu "kuningaskunta" 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? Kuningaskunta??????????? Sivu 18

29 Karhu, kruunu Hämäläisten laulu, ilves. Kyllä kruunulla ja vaakunalla pärjää pitkälle Kruunu ja soihdut ristissä. Kuningaskunta-liitettä Karhu Kruunua on ainakin käytetty Kuningaskunta Josku viime vuosituhannella luvulla purjevene. Itä-Hämeen laulua lauletaan joskus + Hämäläisten laulu, ilves kunnantalolla. Graniitti sopisi kirkon mukaan kiveksi. Näistä ei minulla tietoa. Kruuni kuningaskunnan tunnuksena. Vaakuna on n kunnan paras ja kaunein logo. Kruunu Kuninkaan kruunua kruunu ja kaksi soihtua 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Historiaan pohjautuvan identiteetin vaaliminen - Kehittää kuntaa kuntalaisten kokovaltaisena palvelulaitoksena. Vain ja ainoastaan pitää kuntalaiset tyytyväisinä Kunnan kulttuurinen esilläpitäminen. laisuuden esilläpitäminen. Yhteistyötä naapureihin enempi. Hankintoja yhdessä. Joitakin virkoja lisääntyvästi yhteisesti. Sivu 19

30 Ehkä päinvastoin, eli palvelujen järjestämisvastuu voisi olla laajemmillakin hartioilla ja kunnan tulisi keskittyä enemmän identiteettiin ja yhteisöllisyyteen Ei rahaa Ei Ei, jos ei ole rahaa. Kunnan täytyisi antaa se kuva ulospäin, että täällä voi asua ja elää eikä aina jotai negatiivistä. koska tällä kuntaliitospaskanjauhamisella on saatu aikaan se että kellä on mahdollisuus lähteä ne lähtee kunnankin työnteki- jät. Ja vuodet kuluu ja mitään ei tapahdu samaa vellomista. Ei Asukkaiden houkuttelu ja viihtyvyyden lisääminen. Tätä tehdään jo. Paikallinen kehittäminen, kansainvälisyyden lisääminen. Talous rajoittaa suunnittelemista ja toteuttamista. Ei Ei 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Historiaan pohjautuvan identiteetin vaaliminen - Kotikuntaisuus - Kotipaikka Ei Olen syntynyt hartolalaiseksi ja olen aina hartolalainen, palveluilla ei ole mitään merkitystä siinä, kuntarajalla kyllä. Itsenäisyys, oma vaakuna, itsemääräämisoikeus, Takapajulan pelko. Asuinkunta on enemmän henkinen ja ei-aineellinen asia Sukualueet, n kuningaskunta idean markkinointi -> me-henki Kyllä tämä on kotiseutu.ja ihmisen kotiseudulla on suuri merki- tys.onhan nähty kuinka karjalaiset tekevät kotiseutumatkoja entiselle kotiseudulleen.tietysti he joutuivat väkisin lähtemään Olen joskus Sivu 20

31 pohtinut onko se syy voimakkaaseen kotiseuturak- kauteen. Mutta kyllä ihmiset ylipäätään ainakin iän myötä kai- paavat kotiseudulleen. Ihminen voi pahoin jos sillä ei ole juuria ja perinteitä joihin se nojaa. Olen ylpeä hartolalaisuudestani, vaikka ei olekaan mikään täydellinen kunta. Ei Historia, luonto. Identiteetti ja koti. Kyllä 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? UusiKunta-hanke mutta ei pienten kuntien yhteenliittymää, sillä sillä ei ole taloudellista tulevaisuutta Jos: Sysmä, Joutsa, Pertunmaa, ehkä Heinola. Mutta on älytöntä Lahti, koska ei muuta yhteyttä kuin nelostie (aivan kuin lapsi napanuoran varassa). Eihän seutuyhteistyö ole paha, PHKS ym. isot asiat. Päijät-Häme on sopivan kokoinen alue palvelujen järjestäjänä, palvelujen tuottaminen voi tapahtua pienemmissä yksiköissä Joutsa-Sysmä 1. Heinola/Itä-Hämeen kunta 2. Lahti-keskeinen suurkunta Joutsa tai Itä-Hämeen kunnat yhdessä Heinola-keskeisinä Mahdollista: etelään muiden Päijät-Hämeen kuntien kanssa (Uusi Kunta) Toivottavaa: Sysmä, Heinola, ehkä Asikkala Ei Suur-Lahtea, mieluummin Itä-Häme, esim. -Sysmä-Asikkala- Padasjoki-Heinola (mahd. Joutsa ja Pertunmaa) Heinola, Pertunmaa ja Sysmä ovat sen jo hylänneet. Kuka ottaa? Kuinka suurkunta voisi hyvin kun mikään kunta ei voi hyvin. Pertunmaa tms. ystävällismielinen kunta, yhdessä voisi rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ei Heinola, huonon maineensa vuoksi (kuntasektorilla). Sivu 21

32 Sysmä, Heinola Etelä-Päijät-Hämeen kaikkien kuntien., Sysmä, Joutsa, Luhanka, Asikkala. Joko Heinolan seutukunnan kokoinen kunta (Heinolan tosin epäillyttää) tai sitten koko maakunnan kokoinen kunta. Päijät-Hämeen kunta Lähellä olevien, saman tasoisten ja saman arvoisten. Yhtenäinen Itä-Häme Koko Päijät-Hämeen käsittävä kuntayksikkö. "Suurlahtea" en kannata, mutta Itä-Hämeen kunnat (Sysmä,, Heinola) olisi yksi vaihtoehto. Kauniainen, saataisiin veroäyriä tasattua kummassakin kunnassa. 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? Sos ja ter palvelut, rakennus-ja ympäristö puolen palvelut Harva meistä tarvii paikalla olevaa hallintoa. - Koulut -Terveys- ja sosiaalipalvelut - Kaupalliset ym palvelut Terveyspalvelut, koulut, päivähoito Kunnan vaakuna, erilaiset hartolalaisuudesta kertovat asiat. En tiedä kannattaako edes vastata: kun Kela - poliisi, pari mainintaa aluksi: ei pienellä ihmisellä ole silloin sananvaltaa. Pienellä kunnalla on pieni päätösvalta isojen rinnalla. isuus, kuningaskuntalaisuus, henkinen hartolalaisuus, n markkinat Oma koulu, terveyskeskus, kirjasto Päivähoito, perusopetus, perusterveydenhoito Palvelutason säilyttäminen, alueen asukkaiden yhteisarvo Sivu 22

33 Peruspalvelut, koululaitos Terveyspalvelut, vanhusten palvelut, koulu, kunnollinen joukkoliikenne Peruspalvelut paikallisena.jos vanhukset siirretään Sysmään tai Orimattilaan, niin miettikää vähän kuka niitä käy katsomassa, kun matkat tulee pitkiksi. Nytkin on paljon vanhuksia joita omai set käyvät esim. syöttämässä ja ulkoiluttamassa tai muuten seurustelemassa. Jos on vielä lapsia laadukas koulu pitää olla.lapsille pitää antaa hyväpohja tulevaisuudelle tukiopetuksineen ym.tasapainoiset elämään uskovat lapset ovat tulevaisuutemme perusta. Terveys- ja sos.peruspalvelut pitää olla lähellä kun ei liikenne toimi ja kaikilla ei ole autoa.taksit ovat yhteiskunnalle liiankal- liita. Nimi olisi kiva säilyttää. Palveluista oma kirjasto, hammashoito, terveyskeskus & ainakin jonkinlainen kunnantoimisto. Nimet, kuntien nimet alueiden niminä. Lähipalvelut lähialueella (rajojemme sisällä), kulttuuri, liikuntamahdollisuudet, terveysasema, paloasema, yhtenäiskoulu, vanhusten ja vammaisten asunnot/palvelut. Nykyiset lähipalvelut (hallinto tietysti siirtyy uuteen keskukseen). Suurkunnan on tuettava perustettua -Seuraa n identiteetin vaalimisessa. Seurakuntien järjestämismalliksi seurakuntayhtymä niin, että n seurakunta säilyy. Lähipalvelut Terveyden ja sairaiden hoito, vanhusten, lasten. Monta muuta mitä ei nyt muista. Nykyiset peruspalvelut ja asioihin vaikuttamismahdollisuudet. Peruspalvelut Lääkärin vastaanotto (myös hammaslääkäri), terveyskeskus, koulut, julkinen liikenne, kunnallisten palvelujen piste. Kaikki 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Sysmästä 225v sitten Sysmästä Sivu 23

34 Sysmä Sysmä Sysmästä Suur-Sysmästä Suursysmästä Sysmästä Sysmän alueesta Sysmän kanssa on ollut Itä-Hämeen kansanterveystyön kuntayhtymä Sysmästä Suur-Sysmästä Sysmä Sysmä Ei mistään, Lahti on irtaantunut viimeksi Hollolasta. Srk aikanaan irtautunut Sysmästä. Sysmästä vuonna 1784 Sysmästä Sysmästä Sysmä Sysmä Sysmästä Sysmä Hollolasta, myöhemmin Sysmästä Sivu 24

35 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä kirjailijoista ja huonosti tehtävänsä hoitavista virkamiehistä hyvä kunta asua. Vielä hyvät yhteydet ja nopeasti myös asutuskeskus. Loma-asuntomessuista 2004 teollisuuden tuotteista me-hengestä lasten kanssa mukava kunta, golfkenttä, järvet, joki Golf-kenttä, Purnu laskettelurinne elämän rytmistä kirjailijoista, Peltosen suksista, Vuohelan herkkupuodista, Osuuspankista, nuorisoseuratoiminnasta jne kirjailijoista ja yrityksistä Taloudesta, kuntarakenteesta Sijainnista. Palvelut ovat hyviä. voimakkaasta elinkeinopolitiikasta 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? liimapuu, talotehdas,metalliteollisuus, gluteenitonleipomo, peltosen suksitehdas ym.sekä hyvin toimivat hammashoito sekä tk sillä ne eivät ole isestäänselvyyksiä nekään. - Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut - Kansalaisopisto, lukio ja peruskoulupalvelut - Matkailupalvelut - Taloja, ovia, ikkunoita - Suksia Heikki Leistin Elämysbasaari helmi kuppasen kunnan keskellä Peltosen sukset Vuohelan herkkuleipomo Kuningaspalkki Itä-Hämeen opisto ja museo Sivu 25

36 Kuningaspalkki-talotehdas, Vuohela, Peltosen suksi, Länkelinin ikkunat, Itä-Hämeen opisto, Harko, Seppo Suomi, Hilkka Suomi, Talikansähö, Kalf. Huonekaluliike, Jari Pekka, komia kivikirkko. Tässä aluksi. Peltosen sukset, Rexin voiteet, Vuohelan gluteiinittomat leipomukset, Finndomon talot Peltosen suksi, Findomon talot, kuningaspalkki, kruunu ikkunat Peltosen sukset, Findomo-talot, Kruunuikkunat ym. Talotehdas, Vuohelan leipomo, Itä-Hämeen opisto, n kirjasto/kirjastoauto, n suksi Peltonen Golfkenttä (ei toki kunnallinen, tuottaa kesällä "turisteja" paljon), suksitehdas, Findomo - kirjasto, terveyskeskus, koulu, Itä-Hämeen opisto - puutalotehdas, gluteenittomat leivonnaiset, neulevaatteet, liimapalkit Peltosen sukset, Kruunu ikkunat, Findomo talot Hyvä, inhimillinen & välittävä kirjastopalvelu. Purnu-vuoren laskettelukeskus & golf-keskus Talotehdas, suksitehdas, Hämäläisen leipomo (gluteenittomat tuotteet) Peltosen sukset, keliakialeivonnaiset, talot, Purnun laskettelualue, golfkenttä, hiihtoladut. Peltosen sukset Rex-voiteet, Finndomon talot, Finnforestin liimapalkit, Vuohelan Herkkupuodin gluteenittomat leivonnaiset, Golfin erinomainen kenttä, Itä-Hämen opiston palvelut. Sukset, valmistalot Sukset, liimapalkit, gluteenittomat tuotteet, opiston koulutuspalvelut + museo, leirintäalue. Sukset, talot, pukineet, ikkunat, ovet, palkit, gluteenittomat tuotteet ja monia pienempiä. Sukset, lämpöpalkit, talot, metalliteollisuus, vanhusväen asumispalvelut, rakennusteollisuus, liikuntapalvelut, golf, rinnehiihtokeskus, liikuntareitit, "lohijoki" Tainionvirta Peltosen sukset, Finndomon talot, Vuohelan herkkupuodin gluteenittomat tuotteet, puolustusvoimien n varasto (Nokan varikko). Sukset, elementtitalot, matkailupalvelut Sivu 26

37 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? E75-tie - Tainionvirta - Jääsjärvi Kirkko Kirkko, kunnantalo, avopalvelukeskus, navettahotelli Linna n kirkko Itä-Hämeen museon/koskipään rakennukset Seurojen talo Kirkkolan kartano ja kirkkoherran pappila Kirkko, museon alueet, tehtaat, Jääsjärvi ja Rautavesi puhtaita ja Tainion virta lohijoki. Linnahotelli (entinen Ekonkartano) Koskenniemen leirintäalue. Kivikirkko, Itä-Häme opisto, museo, Tainionvirta ja Jääsjärvi Tippavaara Purnu, Tainionvirta, n kirkko, Itä-Hämeen museo, Linna-hotelli Jääsjärvi + monet muut järvet ja lammet 4-tien parannus Järvet, Tainionvirta, opiston ympäristö Rakennuskohteet: koulun lisärakentaminen. Tainionvirta, järvet, museo vesistöt, Itä-hämeen museo, kirkko, Kansanopisto ja talotehdas Jääsjärvi 4-tie Salpausselkä Harmaakivikirkko Tainionvirta, Jääsjärvi, Rautavesi, Isosuo. Kirkonkylä kirkkoineen, museoineen, opistoineen. Lähialueen kartanot (Kalho, Tallinmäki, Eko). Kunnanvirasto Tainionvirta, Jääsjärvi, Rautavesi, kirkko, kunnantalo Tainionvirta ja sen kulttuuriympäristö, Echo ja Koskipää Sivu 27

38 Rakennuksista: Komia kivikirkko, Linna-hotelli, Opisto, golf, Purnu-laskettelupaikka. Luonnosta: Vesistöt, Jääsjärvi puhdas, Rautavesi, Tainion virta lohijoki, monet muut pienet lammet ja nähtävyydet. Lukuisat järvet ja Tainionvirta. Itä-Hämeen opisto ja museo. Kartanorakennukset, museon alue, Itä-Hämeen opisto, Tainionvirta. Tainionvirran rantamaisemat, harju Jääsjärven ja Rautaveden välissä, kirkko, Itä-Hämeen museo, Itä- Hämeen Opisto, lukuisat kartanot, talo missä Mika Waltari kirjoitti mm. Sinuhe Egyptiläinen -kirjan ym 42. Jos on, miten kuvaisitte sen oleellisia piirteitä? (esim. lahtelaiset sanovat olevansa "Lahesta" ja Hollolassa käytetään l:ää: Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia) konu = pöljä, erikoinen köpse = vielä hullumpi äilöttää = kutittaa Sellaiset sanat kuin konu ja köpsä. "ei o hätiä mitä ku on rahua" Minoon syntyny tiällä ssa. Enkä osaa muuta aatellakaa. Olen tottune tiällä asumaa. Vanhempanki on isia. i-kirjaimen käyttö yllättävissä paikoissa Mitiä konu = kummallinen Äet sano ettei kukaan saa syödä raukaa kaakkua kaapin piältä. - isi-pääte (turkulaisittain) -> nukkusin jne - muutama sana: konu = epämukava En osaa sitä, mutta olen kuullut pelkää = pölkiä, eksyä = öksyä konu, köpsä Murre on ja ei.puhekielessä on niin monia murteita nykyisin. Lahessahan asioilla on käyty, mutta Juakko mualua mummon tupua ja Sylövi leipoo ruakua kuakkua.(leipomiselle on viäty- vämpi sana en saa kirjoitettua) Lahesta tulokua tänne, tiehuarassa on konu hevoen. "Mahotonta tykkenään!" "Elä riäkkiä sitä kissua! Ehän mä riäkkiäkiä!" Konu - outo. (jonkin verran viäntämistä) Em. mainitut. Sivu 28

39 "Nyt ei eniä koskua kukua sua syyvä ruokua kuakkua kuapin pieltä." Metsä - mehtä. Tulokua tänne. Männään. Poika/poeka. Halua/haluva. Viittauksia Savon murteeseen. Elikiä syökö ruakua kuakkua kuapin piältä. ssa viännetiän ja kiännetiän ja tiellä on konuva. Konua asua köpsien kanssa ssa. Kyly lämmitek pannak. Mnen osua sanova näen kirjottaissa, mutta puhun yleensä aina hartolaesta, se tulee nin luonnostaa. Ei hätiä mitiä. Olluk. Esim. sanat köpsä ja konu. A ja Ä kirjaimia ei käytetä joka kohdassa. Korvataan esim. u ja ie -äänteinä. Älä vaan mene jäälle - elä vuan mäne jielle. Ei kukua osta eniä sieltä, ku sai ruakua kuakkua 43. Miten murteenne eroaa mielestänne lähikuntien murteista? samoja piirteitä Ei erikoisesti Heinola-sysmässä on jo l-muotoja. Vähän samojakin painotuksia, kuten Sysmässä. Heinolalla on omat. Joutsa ja Pertunmaa ei paljon eroa. Lähellä Sysmän ja Joutsan murretta Vääntelyä Se viäntiä. Ei kovin paljon. Ei paljon eroa lähikunnissa. En pysty erottamaan, mutta kuulema sysmäläiset ja jousalaiset puhuvat eri tavalla. Karjalaisuudella ollut myös suuri vaikutus an. Sivu 29

40 Täällä on Savon voittoista Hämeen murretta. Idän ja lännen vaikutusta + kyökkiruotsi ja karjalaisten siirtolaisten vaikutus Aika vähän, Pertunmaa ja Sysmä ehkä lähellä hartolaista. Sopivasti sekotettuna Savon ja Karjalan murretta. Murteessa on savolaismurteitten vaikutusta, mitä ei ole Päijät-Hämeen eteläisimmissä kunnissa. 44. Mitkä ovat kuntanne historian ja kulttuurin tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt? kirjailijat Waltari ym, ruotsin kuninkaat, kartanot - Kustaa III - kunnajohtaja Taistao Pölkki - Maila Talvio Mika Waltari, Maila Talvio Ja se kunkku Gustaa Adolf Tandefelt-suku, Vanhan kirkon purkamien ja siirto Maila Talvio, Uuno Kailas, Arvi Kivimaa Petter Sanngren, opiston ja museon perustaminen Itsenäistyminen 1784 Sysmästä. Kartanon tai kartanoiden loputtua, torppien synty, kuten kotinikin. Viimeinen sata vuotta on valtavaa muutoksen aikaa. Sanon usein, että elämäni 50 vuotta on ollut Suomen kehittämisen valtavaa muutosta uuteen. Kustaa III, Itä-hämeen museon ja opiston synty, oopperajuhalt Waltari, Maila Talvio Markkinat Itsenäistyminen, Koskipään ja Elon kartanoiden vaikutus ja hajoaminen, Maila Talvio, Mika Waltari Kustaa III, Maila Talvio, kunnanjohtaja Kivikirkon rakennuttaminen, uuden kunnantalon rak. n markkinat Kuningas Kustaa III Adolf Tandefelt Maila Talvio Maila Talvio, Uuno Kailas, Arvi Kivimaa, Mika Waltari Maila Talvio kansan sivistäjänä ja kirjailijana. Hän on ollut pe- rustamassa Itä-hämeen Kansanopiston, - museon, esikuvatilan ns.koetila. Hän on nähnyt, että sydänmaitten eläjät tarvitsevat tietoa ja taitoa. Mika Valtarin elämä on paljolti liittynyt an. Kirjailijoita Arvi Kivimaa, Uuno v.schrowe, Arvi Sivu 30

41 Järventaus,Uuno Kailas,Uuno Hirvonen. Kasanopiston johtajat Lauri Pohjanpää ja Aino Voipio. Aino Voipion Itä-hämeen laulu. Tässä vain joitakin näin äkkiä muistain. Maila Talvio, joka perusti sekä Itä-Hämeen opiston & museon. Hän myös toi näyttäviä henkilöitä vieralulle an (niin Joel Rinne kuin presidentit Relander ja Kallio). Kunnan asuttaminen historiallisella ajalla ja upeiden viljelyaukeiden raivaaminen pelloiksi. Tärkeimmät henkilöt = maanviljelijät ja peltoja raivanneet henkilöt. n loma-asuntomessut, n 200-vuotisjuhla, n markkinat, Maila Talvio-salonki taidenäyttely, Itä-Hämeen opiston vuosijuhlat, museon juhlat, n kirjallisuusseminaari, nuorisoseurajuhlat, lehdet, karjalaisjärjestöjen merkkivuodet jne. Maila Talvio, Uuno Kailas, Arvi Kivimaa, Mika Waltari, Marja-Liisa Swantz, Juho Saarinen, Toivo Peltonen, Kauno Koskinen. Adolf Tandefelt, Kustaa III, Kustaa IV Adolf, Maila Talvio, maakuntaneuvos Heikki Tervala, Sukselan Topi. Seurakunnan itsenäistyminen ja kunnan 200-vuotisjuhlat. Paavi Bendictus IX anekirja, pitäjän erottaminen Sysmästä Maila Talvio, Adolf Tandefeldt Ehkä historiassa itsenäistyminen Syysmarkkinat, Suomen suurimmat yksipäiväiset. Kulttuurissa Maila Talvio, Itä-Hämeen opisto 100 v. Museo Koskipäässä (kirjailijat). "Kuningaskunta", 100-vuotiaat opisto, soittokunta, museo, Maila Talvio, lukuisat kirjailijat, Waltari ym. n syysmarkkinat. Maila Talvio, Mika Waltari Kunnan perustaminen v Tärkeitä henkilöitä ovat monet täällä vaikuttaneet kirjailijat: Maila Talvio, Uuno Kailas, Mika Waltari, Arvi Kivimaa ja Simo Penttilä. 45. Miten kuvailisitte kunnassanne asuvia ihmisiä? hitaasti lämpiäviä - Hämäläisiä jörriköitä - maustettuna karjalaisilla siirtogeeneillä Kateellisia, puhumattomia hitaita jullikoita Aluksi hitaita tutustumaan, mutta sydämellisiä ja avuliaita Sivu 31

42 Yritteiliäisyys on kuntamme ykkönen. Maatalous on jäänyt pienen osan vastuulle, koska on ollut paljon pikkutiloja, jotka ei ole EU-mukaan suotavia. perusmaalaisia Pidättyneitä, vähäpuheisia, tosin evakot ovat erilaisia. Monipuolisia Hieman juroja, mutta rehellisiä Suurin osa avoimia ja mukavia, maanläheisiä ihmisiä. Mutta esille nousevat helposti ne, jotka kokevat kaiken uhkaavan heidän kuntaansa ja sen rakennetta ja toimintaa. Karjalaisesta tuntuu, että ihmiset ovat varaantuvampia eikä heihin ole niin helppo tutustua Ihan tavallisia ihmisiä joista suurinosa pitää a kotinaan jossa on hyvä olla ja monet ihmettelevät tuota jatkuvaa kunta liitos höpinää ja moni ei osaa ajatella sitä että kunnalla on rahat vähissä, kun aina asiat on hoitunut mitä on tarvinnut, suurimmalle osalle. Tietysti kuntaan on muuttanut paljon kaikenlaista sakkia lähin- nä keskustaan, mutten osaa sanoa ajatteleeko ne mitään. Enimmäkseen eläkkeellä tai lähellä sitä. Yksinkertaisesta arjesta nauttivia, luontoa rakastavia, kursailemattomia ihmisiä. Sopivan omanarvontuntoisia. Itsenäisiä, auttavaisia, empaattisia, iloisia ja huumorintajuisia, luovia, osaavia, yrittäviä. Ujoja, kateellisia ja varautuneita, mutta ihan mukavia ja sydämellisiä kun paremmin tutustuu. Ennakkoluuloisia ja epäileväisiä: "Miten se kehtua..." Nykyisin hämäläisten ja karjalaisten sekoitusta. Eivät kärkkäitä mihinkään. Edelleen "torpparien" pitäjä. Ensin ehkä jäyhää, mutta tutustuessa ystävällistä, rehtiä suomalaisia. Auttavaisia, ehkä kateellisiakin. Hieno sekoitus hämäläisyyttä ja savolaisuutta. Hitaita hämäläisiä, ehkä vähän arkoja ja sulkeutuneita. Oman arvonsa tuntevia, aluksi vieraampia. Kuunnellaan enempi kuin heille puhuttaisi. Tutustuminen vie aikansa. Sivu 32

43 Mukavia 46. Mitä historian kohokohtia muistatte lähikunnissa tapahtuneen?? Sysmän vanhussurma Stålhammar Tuskin mitään merkittävää n 200-vuotisjuhlat en juuri ole seurannut lähikuntien elämää, Heinolassa tuoreimpana asuntomessut 2004 Sysmän Suvi Pinx Joutsan Joutopäivät Urheilukisat Lahden kisakeskuksessa. Heinola oli joskus maaherran kaupunki. Sysmä on kovin itseriittoinen, mutta onkohan siellä tapahtunut mitään... Uotinpäivät ja Suvisoitto Sysmässä, Joutopäivä ja markkinat, Joutsa, Pertunpäivä ja Kuortin markkinat, Pertunmaa. Heinolan residenssi ja kylpyläkausi. Tähtihovin sillan avaus/heinolan ohitustien teko. Eipä juuri mitään 47. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät kulttuuri/urheilutapahtumat? n markkinat - Elokuvayö - Golfkilpailut Markkinat (perseestä= n markkinat, Outo lintu -elokuvayö, Koitin puolimaraton, Kuningaskalastaja -vetouistinkilpailu Sivu 33

44 n markkinat Maila Talvio -salonki Carting-kilpailut n markkinat, n hiihdot, rekkaralli Maila Talvio -salonki n markkinat Neste Jari-Pekka ralli/kuningaskalastus n markkinat (Suomen suurimmat yksipäiväiset markkinat) n markkinat Maila Talvion salongin näyttely Outo Lintu elokuvayö Marian tori joulun alla Hollolan kirkolla. Itsenäisyyspäivän juhla, Maila Talvio-salonki, lauluilta Hotilan myllyllä, eräilta Kumussa, perinnepäivät Saarijärvellä/Koitti, n Voiman hiihtokisat, Koitin maraton, Itä-Hämeen opiston kirjallisuusseminaari, kirjaston te lat. Opiston aktiviteetit, golfkenttä, markkinat n markkinat, Tainionvirran kalapäivät, Jani-Pekka ralli Urheilussa kansallisia monenikäisille, näyttelyitä museolaueella, seurakunnassa monia tapahtumia. Itsenäisyyspäivän päiväjuhla, Elokuvayö, Kirjailijaseminaari. Outo Lintu -elokuvayö, Maila Talvio salonki, n Kansalliset Hiihdot, Tainiovirran kalapäivät, Suomi- Juoksu aikoinaan, 48. Onko kunnassanne muita suuria yleisötapahtumia? Mitä? n markkinat - n Markkinat - Kumun Eräilta Markkinat ei joulumarkkinat ja erilaiset kalastuskilpailut ja mitä milloinkin päädymme järjestämään Markkinat Sivu 34

45 Eräilta Eräilta, puolimaraton, tuulastuskilpailu, golf-kisa, kirjallisuusseminaari, Itä-Hämeen opisto, Outolintu elokuvayö, joulumarkkinat. Markkinat (suurimmat 1-päiväiset maalaismarkkinat Suomessa) syyskuun 1. lauantaina. Jatkoa pestuumarkkinoille. Syysmarkkinat ovatko ne yleisötapahtuma vai jotain muuta? Markkinolla on pitkä historia ja perinteet, mutta kuinka kauan? Keskiaikatapahtuma Hollolan kirkonkylässä- n markkinat syksyllä ja joulumarkkinat. Krouvin lavan lavatanssit. Kalastuskilpailut n syysmarkkinat n markkinat Joulumarkkinat Ne syysmarkkinat, 350 kauppiasta, kansaa n n markkinat, suurimmat Suomessa. n syysmarkkinat, joilla arvion mukaan käy ihmistä. n markkinat, Lepsala-Kumu-Kuivajärvi kylätmk:n eräilta n Markkinat 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Muu yhdistys tai järjestö, mikä partio Karjala-seura Vanhustentalo säätiö Sivu 35

46 53. Oletteko osallistunut kunnassanne vapaaehtoistyöhön/talkoisiin tai muihin me-henkeä kohottaviin tilaisuuksiin? Mihin? vanhempaintoimikuntaan, urheiluseuraan, riistanhoitoyhdistys, kunnallispolitiikka ym. - Leijona- ja urheiluseurojen sekä kulttuuritapahtumien talkoisiin Joskus seurakunnalla, haukkumiset palkaksi joten ei innosta Hautausmaan siivoustalkoot, markkinoilla parkkivahtina, myyjäiset jne. Aikaisemmin paljonkin. piha- ja ympäristötalkoita, kyläjuhlia, markkinoiden ohjelmaa Tienvarsien siivousta Eräiltaan, seurakunnan tapahtumiin Pururadan rakentaminen, jääkiekkokaukalon teko, lämpimän pukukopin rakentaminen Vanhempaintoimikunnan yhteydessä. Tällaisia tilaisuuksia järjestetään kovin vähän. Ystäväpalveluun Itä-Hämeen Taitajien perustamiseen. Nuorempana joihinkin Pidän satutunteja kirjastossa vapaaehtoisena. Nuorisotyössä ollut mukana vapaaehtoisena. En Partion talkoisiin. n Voiman kilpailujen toimitsija, itsenäisyyspäivän juhla, osallistujana vaalitilaisuuksiin, srktoimintaa. Markkina-alueen siivoustalkoisiin. Seurakunnassa Markkinat, Lionstyö, seurakunnan talkoot, opiston talkoot Sivu 36

47 Lähetys, Maa- ja kotitalousnaiset. Reserviläistoiminta Oman asuinkylän kyläyhdistyksen toimintaan ja lukemattomiin talkoisiin. n Voiman talkootyöhön. En ole. 54. Annatteko tai saatteko naapuriapua? Milloin ja mihin? naapuruston kesken lähes päivittäin - Vähän sitä ja tätä Ei tarvita Olen saanut tarvittaessa. Pieni kylä on tuttua ja tunnemme toisenkin tarpeet, ehkä jonkin verran. Pyydettäessä aina. kyllä esimerkiksi pihatöissä, tavaroiden siirtämisessä Kyllä, aina kun tarvii. Annan mm. lumenaurausta. Saan myös heinäntekoon, kulotukseen ym. Yhteisiin tapahtumiin osallistumme yhdessä. Ruohonleikkuu (naapuri leikkaa pyydettäessä), lastenhoitoa puolin ja toisin, talonvahtia ja postin hakemista lomaillessa Kyllä - tarpeen mukaan kaikkeen tarvittavaan. Dementikko naapurina, toisesta naapurista tullut hyvä ystävä. Kyllä, kaikenlaiseen. Esim. koiranhoitoon. Pihatalkoisiin.Siivoukseen. Naapuri tuo vastaleivottuja pullia, viemme heille kananmunia. Postin vieminen laatikosta huonosti liikkumaan pääsevälle vanhukselle. Isoäidille kaupassa käynti. Tarvittaessa Satunnaisesti Sivu 37

48 Puutarhanhoitoa, tarjoan kyytiä, seuraa, siivousta. Saan: postilaatikon tyhjennys, kissan ruokinta ja hoito, moottorisahan huolto, kantoapu, puusepän työt. Tarvittaessa Autan naapurin vanhuksia viikoittain. Kyllä Kyllä, saan ja annan apua. Kyllä, milloin vain ja mihin vain. Aina on toisiamme autettu. En. 55. Mitkä ovat kunnassanne/kotonanne perinteiset ruoat? Arkena Pyhänä - Karjalanpaisti - Lampaanviulu Arkena Pyhänä makkaraa, jauhelihaa kalaa, lihaa Arkena Pyhänä makaronilaatikko, perunat, lihapullat imelletty peruanalaatikko Arkena Pyhänä Peruna - liha - salaatit, säilykkeet Vähän parempaa, linja on sama. Arkena Pyhänä hämäläinen perusruoka, muikut kotona enemmän välimerellinen ruoka Arkena Pyhänä Peruna Liha Arkena Pyhänä Jauhelihakastike ja perunamuusi, makaronilaatikko Hirvipaisti, karjalanpaisti Arkena Pyhänä Jauhelihakeitto, lohilaatikko Lasagne, hirvipaisti Sivu 38

49 Arkena Pyhänä Perunat ja läskisoosi, ohrapippo,tikkutollo(uunissa haudutettu marjapuuro) Paistettua sianlihaa tai muuta lihaa,lihapullia,makaroonilaatikko,kaalilaatikko,uunipuurot ja kiisselit Arkena Pyhänä Laatikot, keitot, kastikkeet Letut Arkena Pyhänä Keitetyt perunat ja kastike Makaronilaatikko Arkena - Pyhänä Imelletty perunalaatikko Arkena Pyhänä Peruna, liha, kaali, vihannekset, marjat, pizza, laatikot, leipä, piirakka Pihiv lisukkeineen Arkena Pyhänä milloin mitäkin Karjalanpaisti ja karjalanpiirakat Arkena Pyhänä Tikkutollo, talkkunavelli Savulahna, röhkörieska Arkena Pyhänä Liha, peruna, leipä, voi, marjat, vihannekset. Ei paljon eroa. Arkena Pyhänä Karjalanpiirakat, joskus Sahti, joskus 59. Mitä odotatte seurakunnaltanne? nuorisotyötä - Normaaleja seurakunnan toimia - Vähän ulostuloa Ihmisten elämässä ja ihmisten tarpeiden mukanaolemista Seurakunnassamme on toimintaa ja tarjontaa paljon. En osaa toivoa erikoisesti, kunhan jaksaisin käydä niissäkin. Sivu 39

50 en kuulu seurakuntaan Ihmissuhdetyö Hengen yhteyttä, iloa ja riemua, Myös murheen jakamista. Lähimmäisenrakkautta, ymmärrystä, opetusta, seuroja, yhteisiä hetkiä, sanomaa, ei löpinää. Ihmistä lähellä, silloin kun sitä tarvii. Ymmärrettävissä ei mitään menoja ja rituaaleja niinkuin nykyisin tahtoo tulla. Aktiivista läsnäoloa vuoden pyhissä, esim. pääsiäinen, joulu. Kuntalaisille avoimia tilaisuuksia tai illanviettoja. Hyvää yhteistyötä partion kanssa ja nuorisotyötä. Evankeliumin julistamista Jeesuksessa. Yhteiset messut, raamatunopetus eri ikäryhmille, lähetystyön esilläpitäminen, nuorisotyö. Omat papit + kanttori, työntekijät, jos pakko yhdistyä kappeliseurakunnaksi. Huom! Aloite, että srk voi olla itsenäinen, jos kuntaliitos tulee. Yhteisöllisyyttä, kirkollisia toimituksia, toivon tuomista ihmisten arkeen Suvaitsevainen evankeliumiin pohjaava yhteisö Mielestäni seurakunta on ihan aktiivinen. Myös seurakuntalainen voi esittää toivomuksia. Odotan, että srk on lähellä ihmistä ja helposti lähestyttävissä. Yhteisöllisyyttä 60. Mikä on mielestänne "paras" kirkko (rakennus) Päijät-Hämeessä? n kivikirkko - n harmaakivikirkko n kirkko Sysmä n kirkko Sivu 40

51 n kirkko. n kivikirkko n kirkko Hollolan kirkko n kirkko n harmaa kivikirkko (rakennettu 1913) Kotikirkko n harmaakivikirkko. n kirkko Hollolan keskiaikainen kirkko n kirkko n kirkko n kirkko n kirkko Stenbecin piirtämä n kirkko, näkö ja akustiikka. n kirkko n kirkko 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Sivu 41

52 - an an tietysti Kotkaan Kokonkosken kuohuihin n hautausmaahan n ei merkittävää, polttohautaus ja tuhkan sirottelu n n an Krematorio ja tuhkat mereen Minulla on hautaoikeus mieheni sukuhautaan. n hautausmaalle Hämeenkoskelle tai Hollolaan Koska olen nykyään eronnut, minut tullaan hautaamaan Joutsan hautausmaalle sukuhautaan. Avioliitossa ollessani ajattelin tulevani haudatuksi n hautausmaalle., paikka jo varattu En mihinkään. n n n seurakunnan hautausmaahan Sivu 42

53 62. Oletteko seurakunnan jäsen? Minkä hartolan evlut n ev. lut. En ole, vaan eronnut ev. lut. en n srk n ev.lut. n srk En En Juuri siirtynyt Kirkkonummelle ev.lut. n ev.lut. n Sivu 43

54 n n Helluntaiseurakunta n n 63. Mihin maakuntaan kuntanne kuuluu? päijät-häme Päijät-Hämeeseen Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-hämeen Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Sivu 44

55 Päijät-Häme Itä-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Hämeeseen 64. Mitä pidätte omana maakuntananne? itä-häme Päijät-Hämettä Kymenlaakso Häme Itä-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Itä-hämettä Päijät-Häme Itä-Häme Sivu 45

56 Itä-Häme Itä-Häme, Häme Itä-Häme Päijät-Häme Häme Päijät-Häme Päijät-Hämettä 65. Mikä maakunnan merkitys teille itsellenne on? ei suurta merkitystä - Ei kovin suuri, sillä maakuntaliitto on kovin Lahtikeskeinen Päijät-Hämeellä ei mitään merkitystä, mutta tunnen olevani hämäläinen Tunnen olevani omieni seurassa. vähäinen Asuinpaikka Hyvä maakunta Ei paljoakaan. Rajat ei oleellisia En tunne itseäni päijäthämäläiseksi. Ei suurta merkitystä Olen vahvasti päijäthämäläinen Ei merkitystä Sivu 46