YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-342

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-342 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Putken rakentaminen mereen Uutelan kanavan edustalle ja veden johtaminen Uutelan kanavaan sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupungin rakennusvirasto HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa putken rakentamiseen Uutelan kanavan edustalle ja veden johtamiseen Uutelan kanavaan sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Taustaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2002/1 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan Aurinkolahden kanavan rakentamiseen. Kanavan virallinen nimi on nyt Uutelan kanava. Kanavan rakentamista edeltävät puunkaato-, maanpohjan raivaus- ja maaleikkaustyöt on aloitettu Varsinainen kanavan rakentaminen käynnistyy kevättalvella Kanava rakennetaan Mustalahdesta pohjoiseen ulottuen nykyisestä rantaviivasta noin 600 m päähän. Kanavan leveys vaihtelee välillä m. Eteläosa (meriallas), jonka pituus on noin 300 m, on yhteydessä mereen. Pohjoisosa käsittää kaksi merenpinnan yläpuolella olevaa allasta (keski- ja yläallas), joihin pumpataan merivettä. Vesi purkautuu etelään altaiden väliin rakennettavien patorakenteiden yli merenpinnan tasossa olevaan merialtaaseen. Ympäröivä merialue on luokiteltavissa virkistyskäytön, kalavesien ja yleisluokituksen mukaisesti luokkaan tyydyttävä. Mikäli rannikkovesien ravinnekuormitus pienenee tulevaisuudessa, kuuluu vesien laatu yhä suuremman osa vuodesta luokkaan hyvä. Mustalahdessa on nykyisin Vuosaaren Urheilukalastajat ry:n käyttämä pienvenesatama. Venesataman laiturirakenteista vastaa Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Mustalahden länsipuolella sijaitsee yleinen uimaranta. Kanava lähimerialueilla harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta, mutta ammattikalastusta ei ilmeisesti harjoiteta.

2 2 Putken sijainti ja asennus Merivesiputki sijoittuu Helsingin kaupungin Vuosaaren kaupunginosaan Mustalahden alueelle. Putki sijoitetaan Helsingin kaupungin omistamalle merialueelle. Putken halkaisija on DN 315 mm ja pituus noin 320 m. Putken materiaali on polyeteeni. Putki asennetaan 0,6-0,8 metrin syvyyteen merenpohjasta. Vedenottopisteenä on ritiläkantinen halkaisijaltaan 600 mm polyeteenikaivo, jonka kannen korkeus merenpohjasta on noin 0,5 m. Merivesiputken ja kaivon sijainti tarkemitataan ja tiedot siirretään Helsingin kaupungin johtotietokantaan. Putki painotetaan betonipainotuksella 55 % teoreettista nostetta vastaan ja asennetaan, vedellä täyttämisen jälkeen, pohjaan ruopattuun uraan. Asennustyön ja tarkemittauksen jälkeen putki peitetään. Putken imupäähän asennetaan ritilärakenne, joka estää kalojen ja vieraiden esineiden pääsyn putkeen. Maaperä putken kohdalla on pääosin savea, paikoitellen saattaa esiintyä hiekkakerroksia. Helsingin kaupungin liikuntaviraston toimesta suoritetaan keväällä 2004 venesatama-alueen länsipuolella ruoppaus. Ruoppaus on Uutelan kanavalle myönnetyn luvan mukainen. Merivesiputkelle ruopataan samassa yhteydessä noin 1,0 metriä syvä ura. Venesataman ruopattavan alueen pohjasedimentit on tutkittu (SCC Viatek Oy, Vesihydro ). Tutkimustulosten mukaan Mustalahdesta ruopattavat sedimentit olivat rakasmetallien ja arseenin suhteen puhtaita. Orgaanisista tinayhdisteistä esiintyi vain TBT:tä pisteellä P1 pitoisuuden ollessa toteamisrajalla (5 µg/kg k.a.). Normalisoituna pisteen P1 TBT-pitoisuus kohosi 22 µg/kg:aan johtuen näytteen pienestä orgaanisen aineen pitoisuudesta (2,3 %). Normalisoitu TBT-pitoisuus oli noin 10 % TBT:lle asetetusta väliaikaisesta kriteeritasosta 2. Putken kohdalla mitatut normalisoimattomat TBT-pitoisuudet olivat 36,8 µg/kg ja 5,8 µg/kg. Kokonaisuutena Mustalahdesta ruopattavien sedimenttien haittaainepitoisuudet olivat alhaisia eikä tutkimuksessa ruoppausmassojen sijoittamisesta merialueelle katsottu aiheutuvan eliöstölle tai ekosysteemille haittaa tai riskiä. Koska asennustyö on tarkoitus tehdä venesataman ruoppauksen yhteydessä eikä työn aloittaminen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa virkistyskäyttöön tai luonnonympäristöön, Helsingin kaupungin rakennusvirasto on hakenut töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

3 3 Vesimäärä- ja virtaama-arvioita Ympäristövaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Kanavan ylimpään altaaseen pumpataan Mustalahdesta, venesataman ulkopuolelta otettavaa merivettä noin 30 l/s. Pumppaamon enimmäiskapasiteetiksi on suunniteltu 40 l/s. Pumpattavan meriveden määrä ylimpään altaaseen on siten alle m 3 /vrk. Ylimmän altaan teoreettinen vedenvaihtuvuus on noin yksi vuorokausi. Lisäksi kanavan keskimmäiseen altaaseen tullaan kanavan ensimmäisestä altaasta pumppaamaan merivettä enintään 150 l/s (noin m 3 /vrk). Keskimmäisen altaan teoreettinen vedenvaihtuvuus on noin yksi vuorokausi. Merivedenpinnan korkeusvaihtelu kyseisellä alueella on heinäkuussa +0,50-0,30 m. Vedenpinnan korkeusvaihteluista aiheutuva luonnollinen vedenvaihtuvuus kanava ala-altaissa vastaa l/s sisäänvirtausta, mikä vastaa m 3 /vrk virtaamaa. Mikäli keskimääräiseksi luonnolliseksi virtaamaksi alimmassa altaassa oletetaan m 3 /vrk, saadaan alimman altaan vedenvaihtuvuudeksi noin 5 vrk. Riittävällä meriveden pumppauksella on tarkoitus vähentää bakteerija leväkasvustojen määrää koko kanavassa sekä kiintoaineksen sedimentoitumista ylä- ja keskialtaiden pohjalle. Tehtyjen tutkimusten mukaan alle viiden vuorokauden viipymä rajoittaa tehokkaasti planktonmäärää ja siten kuormitusta. Koska putki asennetaan merenpohjan alapuolelle, sillä ei ole vaikutusta veneliikenteeseen eikä virkistyskalastukseen. Veden virtausnopeus vedenottokaivon ritilän kohdalla on alle 0,5 m/s. Kyseinen virtausnopeus ei ole imuvaikutukseltaan niin voimakas, että siitä aiheutuisi vaaraa uimareille, sukeltajille tai kalastolle. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään ) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksen mukaan ruopattavan alueen haitta-ainepitoisuudet on tutkittu venesatamaa koskevan hakemuksen yhteydessä. Ympäristökeskus ei ole pitänyt selvityksiä tyydyttävinä. Mustalahden venesataman ruoppausluvassa luvan saaja onkin määrätty tutkimaan sedimenttien laatu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelmaa ole ainakaan toistaiseksi toimitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

4 4 Suunniteltu meriveden pumppaus on tarkoitus toteuttaa siten, että meriveden viipymä altaissa olisi alle 5 vuorokautta. Tällä menettelyllä on tarkoitus turvata altaiden vedenlaatu ja vähentää bakteeri- ja leväkasvustojen muodostumista kanavassa ja sedimentoitumista ylä- ja keskialtaassa. Suunnitelmassa ei ole esitetty tarkempia laskelmia, mihin vedenvaihtuvuusarviot perustuvat. Meriveden laatu Mustalahdella on tyydyttävä. Keskiveden (MW) korkeus N 60 -järjestelmässä Helsingin havaintoasemalta v on ollut tasolla 0,056 ja vuonna 2002 tasolla 0,055. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa hakemuksen mukaisesti ja tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Keskus on muun ohella edellyttänyt, että koska putken kaivu voi ulottua vettä johtaviin hiekkakerroksiin, tulee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Aurinkolahden kanavan lupapäätöksen nro 13/2002/1 mukainen pohjaveden tarkkailu olla käynnissä hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Ympäristökeskus on puoltanut myös töidenaloittamisluvan myöntämistä edellyttäen, että pohjaveden tarkkailu on käynnissä. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, ettei sillä ole vedenottoputken rakentamisesta ja veden pumppaamisesta ylimpään terassialtaaseen huomautettavaa. Sen sijaan keskimmäiseen altaaseen tehtävän veden pumppaamisen vaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka pumpattava vesimäärä on huomattavasti suurempi kuin vedenottoputken kautta otettava vesimäärä. Hakijan tulee täydentää hakemustaan tämän pumppauksen osalta. Selvityksessä tulee esittää vedenotosta mahdollisesti ihmisille ja virkistyskäytölle aiheutuvat riskit sekä muut mahdolliset ympäristövaikutukset. Vedenotto merivesialtaaseen on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu merkittävää haittaa vesialueen käytölle ja ympäristölle. SELITYS Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksesta hakija on lausunut, että - Keskimmäiseen altaaseen otetaan vettä kahdesta vedenottokaivosta, jotka sijaitsevat välittömästi patorakenteen eteläpuolella. Yhden kaivon ritilärakenne on pinta-alaltaan 1,2 m 2, josta vapaata aukkoa on 0,8 m 2. Virtausnopeus ritilän kohdalla on noin 0,065 m/s. Kyseinen virtausnopeus ei aiheuta sellaista imuvaikutusta, joka estäisi ihmisen irtautumisen ritilästä, eikä siten aiheuta vaaraa ihmiselle. - Kaivojen sijoituspaikoissa ei ole vesiliikennettä. - Koska vedenotto- ja purkukohtien etäisyys on pieni, ei vedenotosta aiheudu vaaraa ympäristölle. Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että - Uudet sedimenttitutkimukset on tehty Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla ja tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle sen edellyttämässä muodossa. - Altaiden tilavuudet ja veden vaihtuvuudet ovat:

5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset 5 - ylin allas, 850 m 3, veden vaihtuvuus noin kerran vuorokaudessa - keskiallas, m 3, veden vaihtuvuus noin kerran vuorokaudessa - merivesiallas, m 3, veden vaihtuvuus noin kerran viidessä vuorokaudessa - Merivettä pumpataan ylimpään altaaseen noin m 3 /vrk (enintään m 3 /vrk) - Meriveden pinnankorkeuden muutoksesta aiheutuva virtaama merivesialtaassa on noin m 3 /vrk (VTT:n tutkimusselostus N:o VAL , 1997, s. 5-8) virtaamalla 26 l/s. Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan merivesiputken rakentamiseen mereen Uutelan kanava edustalle ja veden johtamiseen Uutelan kanavaan hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. 1) Ruoppaus- ja rakennustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on tehtävä yhtäjaksoisesti loppuun saakka. 2) Koska putken kaivu voi ulottua vettä johtaviin hiekkakerroksiin, Aurinkolahden kanavan rakentamista koskevan, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 13/2002/1 lupamääräyksen 5 mukainen pohjaveden tarkkailu on oltava käynnissä hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä. 3) Merivesiputki on asennettava painotettuna merenpohjaan kaivettavaan uraan ja peitettävä. 4)Vedenottopaikka on merkittävä asianmukaisesti. Putken sijainti merialueella on merkittävä merenkululaitoksen ohjeiden mukaan. 5) Merivettä saadaan johtaa putkea pitkin enintään m 3 /vrk Uutelan kanavan ylimpään altaaseen. Lisäksi merivettä saadaan pumpata enintään m 3 /vrk kanavavan keskimmäiseen altaaseen. 6) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 9) Rakennustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun

6 6 tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä vedenottoputken lopullista sijaintia osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus, selvitys tai piirustus kaivantojen täyttämisestä ja selvitys putken merkintätavasta. Perustelut Meriveden johtaminen Uutelan kanavaan on tarpeen veden vaihtuvuuden ylläpitämiseksi ja sen seurauksena veden laadun turvaamiseksi Uutelan kanavassa. Putken rakentamisesta ja meriveden johtamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Putken asentaminen merenpohjaan ei aiheuta ympäristönsuojelulain 3 :n mukaista ympäristön pilaantumista, koska sedimentissä oleva tributyylitinamäärä (TBT) on vähäinen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haitta tai muuta edunmenetystä. Lainkohdat TÖIDENALOITTAMISLUPA Perustelut Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 9 luvun 2 Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan aloittaa merivesiputken rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Putki on tarkoitus asentaa Mustalahden venesataman ruoppauksen yhteydessä. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista

7 7 Ympäristölupavirasto ottanut huomioon Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu 1134 euroa Maksua on korotettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1416/2001)

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Merja Ahti Tapio Kovanen Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ts

9 9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo

10 10 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.