SISÄLLYS. N:o 622. Tasavallan presidentin asetus

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 622 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin asetus rikoslain 34 luvun muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista Valtioneuvoston asetus puutavaranmittausasetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus virallisten mittaajien toimintapiireistä Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon 6 :n muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2002 maksettavan korvauksen perusteista N:o 622 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Naantalissa 26 päivänä heinäkuuta 2002 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta New Yorkissa 9 päivänä joulukuuta 1999 tehty yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 17 päivänä kesäkuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 28 päivänä kesäkuuta 2002 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 28 päivänä kesäkuuta 2002, tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu. 2 Kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2002 annettu laki (558/2002) tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 74/2002)

2 3428 N:o Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta Naantalissa 26 päivänä heinäkuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Jari Koskinen

3 3429 N:o 623 Tasavallan presidentin asetus rikoslain 34 luvun muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Naantalissa 26 päivänä heinäkuuta 2002 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Rikoslain 34 luvun muuttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2002 annettu laki (559/2002) tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta Naantalissa 26 päivänä heinäkuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Jari Koskinen

4 3430 N:o 624 Valtioneuvoston asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, muutetaan rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta 16 päivänä elokuuta 1996 annetun asetuksen (627/1996) 1 :n 1 momentin 17 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 510/2002, sekä lisätään 1 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 510/2002, uusi 18 kohta seuraavasti: 1 Rikoslain 1 luvun 7 :ä sovellettaessa kansainvälisinä rikoksina pidetään seuraavia rikoksia: 17) sellainen julkiseen paikkaan, valtion laitokseen, julkiseen liikennevälineeseen tai julkisia palveluja tuottavaan laitokseen kohdistuva laiton teko, jota tarkoitetaan terrorististen pommi-iskujen torjumisesta tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 60/2002); 18) kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 74/2002) tarkoitettu terrorismin rahoittaminen. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Ministeri Jari Koskinen Lähetystöneuvos Katri Silfverberg

5 3431 N:o 625 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista Annettu Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Tuen myöntäminen Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin energiatuen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Tuen myöntämisestä päättää kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää tukea investointihankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat enintään euroa ja selvityshankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat enintään euroa. Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat taikka jos hanke liittyy uuden energiateknologian käyttöönottoon, tuesta päättää kauppa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi erityisistä syistä pidättää itselleen päätösvallan tämän momentin mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. 2 Tuettavat hankkeet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä; 2) edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista; 3) vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja; tai 4) muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta. Selvityshankkeella tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi. 3 Tuen saaja Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys, kunta tai muu yhteisö, tuki voidaan myöntää ja maksaa yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen.

6 3432 N:o Tuen enimmäismäärä Myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista, hankekohtaisen harkinnan perusteella, voi olla enintään: 1) energiakatselmuksissa, -analyyseissä ja muissa selvityshankkeissa 40 prosenttia; 2) tuulivoimatuotantoa tai aurinkoenergian käyttöä edistävissä investointihankkeissa 40 prosenttia; 3) investointihankkeissa, jotka sisältävät energiaa säästävää taikka uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävää uutta teknologiaa, 40 prosenttia; 4) investointihankkeissa, jotka sisältävät energiaa säästävää taikka uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävää tavanomaista tekniikkaa, 30 prosenttia; 5) investointihankkeissa, jotka vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja, 30 prosenttia; 6) energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta edistävissä investointihankkeissa 25 prosenttia. Edellä 1 momentin 1 kohdan mukaisissa hankkeissa voidaan tukeen myöntää 10 prosentin korotus kunnille, kuntayhtymille ja maakuntien liitoille, milloin hankkeen kohde liittyy kunnan tehtävien hoitoon. Edellä 1 momentin 2 6 kohdan mukaisten hankkeiden osarahoituksena voidaan käyttää Euroopan aluekehitysrahaston varoja. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin menettelyjen osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä asiasta säädetään rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) ja rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa asetuksessa (1354/1999). Sellaiselle 3 :n 2 momentissa tarkoitetulle yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka toimii koordinaattorina tuettavassa hankkeessa, voidaan korvata kokonaan sille koordinaatiosta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että koko hankkeen osalta noudatetaan tukipäätöksessä mainittuja enimmäismääriä. Koordinaattorina toimivan on tehtävä valtionavustuslain 7 :n 2 momentissa mainittu sopimus hankkeen toteuttavan tahon kanssa. Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisiin tukiin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EY) n:o 69/ Tukihakemus Tukihakemus toimitetaan siihen työvoimaja elinkeinokeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi- tai selvityshanke toteutetaan, ja muissa tapauksissa hakijan kotipaikan mukaan. Investointitukea on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Aloittamisella tarkoitetaan lopullisen investointipäätöksen tekemistä. Selvitystukea on haettava ennen selvityshankkeen aloittamista. Hakemus tulee tehdä työvoima- ja elinkeinokeskuksista sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä saatavalla lomakkeella. Hakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä soveltuvin osin ainakin seuraavat tiedot: 1) hakijan virallinen nimi, osoitetiedot ja yhteisötunnus; 2) hankkeen tavoite, toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu; 3) arvio hankkeen energiataloudellisista vaikutuksista sekä hankkeen päästöistä, erityisesti kasvihuonekaasujen päästöistä; 4) arvio hankkeen kannattavuudesta; 5) selvitys uutta teknologiaa edustavissa hankkeissa teknologian uutuusarvosta sekä arvio hankkeen vaikutuksista teknologian kaupallistamisen ja käyttöönoton edistämiseen; 6) arvio työllisyysvaikutuksista; 7) hankkeen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja tiedot mahdollisista leasing-sopimuksista; 8) kaupparekisteriote; 9) viimeisimmän tilikauden toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase tilintarkastajan lausuntoineen; sekä 10) selvitys haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet kyseiseen hankkeeseen.

7 N:o Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat: 1) valmistelu- ja suunnittelukustannukset; 2) rakennusten sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta sekä niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset; 3) välittömästi investointiin liittyvien maaalueiden hankinnasta ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset; maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voivat olla enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista; 4) kaukolämpöverkkoon liittämisestä aiheutuvan putken rakentamisesta aiheutuvat kustannukset; 5) rakennusteknisistä töistä ja rakennustöiden valvonnasta aiheutuvat kustannukset; 6) raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset; 7) käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset; 8) hankkeen tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset; sekä 9) investoinnin seurannasta aiheutuvat kustannukset. 7 Investointihankkeen hyväksyttävien kustannusten tarkennuksia ja rajauksia Palkkakustannusten määrä lasketaan avustuksensaajan työajanseurannan perusteella laskettujen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista. Lämmönjakeluverkoston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain uutta teknologiaa sisältävissä verkostohankkeissa. Tukea voidaan myöntää käyttöomaisuuden hankintaa vastaavasta vuokraamisesta aiheutuvista enintään viiden vuoden ajalta kertyvistä menoista. Leasing-sopimuksessa tai vastaavassa vuokrasopimuksessa laskentaperusteena käytetään sopimuksen koko vuokrakaudelle laskettua keskimääräistä kuukausivuokraa. Menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot. Tuen saajan maksama käsiraha hyväksytään menoksi edellä mainitulla tavalla lasketun vuokran lisäksi. Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, liittymismaksut sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät tai palautuksena saatavat verot. 8 Selvityshankkeen hyväksyttävät kustannukset Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat: 1) hankkeen suorittamiseen osallistuneiden henkilöiden palkat ja niihin liittyvät välilliset työvoimakustannukset; 2) laite-, tarvike- ja ohjelmistokustannukset; 3) matkakustannukset; 4) hankkeen aiheuttamat tiedotuskustannukset; 5) muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset; sekä 6) yleiskustannukset. 9 Selvityshankkeen hyväksyttävien kustannusten tarkennuksia ja rajauksia Palkkakustannusten määrä lasketaan avustuksensaajan työajanseurannan perusteella laskettujen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista. Laite- ja tarvikekustannuksista voidaan hyväksyä vain hankkeelle kohdistuvat kustannukset todellisten nettohankintahintojen mukaan. Hankkeeseen käytetyt määrät ja niiden hinnat on voitava todentaa laskuista ja varastokirjanpidosta. Jos pelkästään hankkeen

8 3434 N:o 625 toteuttamiseen käytetyillä koneilla, laitteilla ja ohjelmistoilla ei ole jäännösarvoa, hyväksytään ne todellisten nettohankintakustannusten mukaan. Muussa tapauksessa hyväksytään vain kohtuullisiksi katsottavat käyttökustannukset, vuokra tai leasing-maksut. Matkakustannukset hyväksytään enintään kulloinkin voimassa olevien verohallituksen hyväksymien verottomien korvausten mukaisina. Ulkomaanmatkat sekä osallistumismatkat konferensseihin, seminaareihin ja kansainvälistymistä edistäviin tapahtumiin tulee sisällyttää hakemuksen kustannusarvioon. Muina välittöminä kustannuksina hyväksytään hankkeen edellyttämät vieraat palvelut, kuten konsultti- ja asiantuntijapalvelut, tietohallintopalvelut, konevuokrat, laitevakuutukset, käännös- ja tulkkauskustannukset sekä tulosten julkistamiseen liittyvät kustannukset. Yleiskustannusten määräksi hyväksytään enintään 10 prosenttia palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä. Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole edustusmenot, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, pankki- ja rahoituskustannukset, toimistolaitteiden, autojen ja muiden vastaavien kestokulutushyödykkeiden hankintakustannukset sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät tai palautuksena saatavat verot. 10 Tuen maksaminen Tuki maksetaan hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan myöntöpäätöksessä. Viimeinen maksatuserä on vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Hankkeessa, jossa on leasing-kustannuksia tai vastaavia kustannuksia, yksittäisten maksatuserien tukiprosentti voi vaihdella tuen 4 :n mukaisen enimmäisprosentin puitteissa. Tuen maksatusta haetaan lomakkeella. Hakemus viimeisen tukierän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa tuen myöntäjälle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on toteutettu. Lopputilitys tehdään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamalla lomakkeella. Investointihankkeissa tulee jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä esittää tuen saajan edustajan tai valvojan lausunto siitä, että hanke on siinä vaiheessa, mikä on tuen myöntöpäätöksessä määrätty maksatuksen edellytykseksi. Tuen saajan tulee esittää myös selvitys hankkeen siihen mennessä toteutuneista kustannuksista. Tuen ensimmäisen erän maksatushakemuksessa tulee lisäksi esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta sekä selvitys tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta vahingon varalta. Selvityshankkeissa tuen saaja on velvollinen lopputilityksen yhteydessä antamaan loppuraportin hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lopputilityksestä tulee hyväksytyn tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) antaa lausunto, jollei tuen myöntäjä toisin tukipäätöksessään määrää. Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, lausunnon antavat sen tilintarkastajat. Toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten jäädessä alle tuen myöntöpäätöksessä mainitun määrän, on lopullisen tuen suuruus tukiprosentin ilmoittama määrä toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttyään lopputilityksen tuen myöntäjä maksaa viimeisen maksuerän ja vahvistaa samalla valtiontuen lopullisen määrän. Erityisistä syistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi yksittäistapauksissa poiketa edellä esitetyistä maksatusta, tilitysten tarkastamista ja hyväksymistä koskevista ehdoista. Poikkeukset on mainittava tuen myöntöpäätöksessä. 11 Omaisuuden käyttörajoitus ja ilmoitusvelvollisuus Jollei tuen myöntäjä erityisestä syystä toisin päätä, tulee investointituen kohteena ollutta omaisuutta käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle tai siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttörajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhtei-

9 N:o den muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. 12 Tuen ehdot Sen lisäksi mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään, tuen saaja on velvollinen noudattamaan tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja muita tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. 13 Tarkempien ohjeiden antaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa työvoima- ja elinkeinokeskuksille tarkempia ohjeita tuen myöntämisestä ja maksamisesta. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista 21 päivänä tammikuuta 1999 annettu valtioneuvoston päätös (29/1999), energiatuen myöntämisen ehdoista 23 päivänä helmikuuta 1999 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (210/1999) sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten oikeudesta antaa energiatukea koskevia sitoumuksia 11 päivänä maaliskuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (177/1998). Kumottuja säädöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen niiden nojalla myönnettyihin tukiin. Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia /95

10 3436 N:o 626 Valtioneuvoston asetus puutavaranmittausasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, kumotaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittausasetuksen (365/1991) 13 ja 22, sellaisena kuin niistä on 13 asetuksessa 240/1997, muutetaan 8 :n 1 momentti sekä 12, 17 ja 19, sellaisina kuin ne ovat mainitussa asetuksessa 240/1997, sekä lisätään 11 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 240/1997, uusi 2 momentti seuraavasti: 8 Maa- ja metsätalousministeriön tulee ilmoittaa metsäkeskuksille ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle virallisten mittaajien sekä mittauslautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten nimet ja osoitteet. 11 Metsäntutkimuslaitos arkistoi virallisen mittaajan ja mittauslautakunnan suorittamia toimituksia koskevat asiakirjat ja antaa niistä pyydetyt otteet ja jäljennökset. 12 Kun metsäkeskus on ottanut vastaan virallisen mittauksen toimittamista koskevan pyynnön, sen on viipymättä toimitettava pyyntöön liitetyt asiakirjat viralliselle mittaajalle. Saattaessaan asian mittauslautakunnan tai hallinto-oikeuden ratkaistavaksi metsäkeskuksen on toimitettava asiassa kertyneet asiakirjat viipymättä mittauslautakunnan puheenjohtajalle tai hallinto-oikeudelle. 17 Asianosaisten maksettavaksi määrätty toimitusmaksu ja tehdasmittaajan maksettavaksi määrätty valvontamittausmaksu suoritetaan Etelä-Suomen lääninhallitukseen. 19 Asianosaisten maksettavaksi määrätyn toimitusmaksun tultua lainvoimaiseksi mittauskustannuksista lopullisesti päättäneen viranomaisen on toimitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle toimitusmaksun perimistä varten jäljennös maksua koskevasta päätöksestä, jota voidaan käyttää täytäntöönpanokirjana perinnässä. Lisäksi on ilmoitettava, milloin toimitusmaksu on tullut lainvoimaiseksi. Tehdasmittaajan maksettavaksi määrätyn valvontamittausmaksun eräännyttyä valvontamittauksen suorittaneen viranomaisen on toimitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle valvontamittausmaksun perimistä varten jäl-

11 N:o jennös maksua koskevasta päätöksestä, jota voidaan käyttää täytäntöönpanokirjana perinnässä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Hallitussihteeri Vilppu Talvitie

12 3438 N:o 627 Maa- ja metsätalousministeriön asetus virallisten mittaajien toimintapiireistä Annettu Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/1991) 5 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 582/2002: 1 Toimintapiirit Virallisten mittaajien toimintapiirit (mittaajapiirit) ovat seuraavat: 1) Läntiseen mittaajapiiriin kuuluvat Rannikon, Lounais-Suomen, Hämeen-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten toimialueet sekä Ahvenanmaan maakunta. 2) Itäiseen mittaajapiiriin kuuluvat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten toimialueet. 3) Pohjoiseen mittaajapiiriin kuuluvat Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten toimialueet. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan virallisten mittaajien toimintapiireistä 25 päivänä maaliskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (182/1996). Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Hallitussihteeri Vilppu Talvitie

13 3439 N:o 628 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö on muuttanut Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista 21 päivänä marraskuuta 2001 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1027/2001) liitteenä olevan maksutaulukon 6 :n, sellaisena kuin se on asetuksessa 86/2002, seuraavasti: 6 Mallioikeusasiat Hakemusmaksu e Lisämaksut hakemuksen yhteydessä luokkamaksu jokaiselta luokalta ensimmäisen luokan jälkeen, johon malli luokitetaan e yhteisrekisteröintimaksu jokaiselta mallilta ensimmäisen jälkeen e säilytysmaksu jokaiselta mallikappaleelta e kuulutusmaksu jokaiselta jätetyltä kuvalta ensimmäisen jälkeen e Uudelleenkäsittelymaksu e Uudistamismaksu ensimmäiseltä kerralta e toiselta kerralta e kolmannelta kerralta e neljänneltä kerralta e Lisämaksut uudistamishakemuksen yhteydessä luokkamaksu jokaiselta luokalta ensimmäisen luokan jälkeen, johon malli luokitetaan e yhteisrekisteröintimaksu jokaiselta mallilta ensimmäisen jälkeen e säilytysmaksu jokaiselta mallikappaleelta e jos uudistamismaksu suoritetaan kuluvan rekisteröintikauden päätyttyä e Maksu mallirekisteriin tehtävästä merkinnästä, kultakin merkinnältä. 36 e Maksu mallirekisteröinnin muuttamisesta hakemuksen perusteella kultakin mallilta e Jos pyyntö mallirekisteriin tehtävästä merkinnästä esitetään mallin rekisteröinnin uudistamishakemuksen yhteydessä, maksu merkinnästä peritään 50 %:lla alennettuna. Muutoksenhakumaksu e Etuoikeustodistus e Diaaritodistus e Oikeaksi todistaminen e + 1 e/sivu Rekisteriote e Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Hallitusneuvos Timo Pekkarinen

14 3440 N:o 629 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2002 maksettavan korvauksen perusteista Annettu Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 4 päivänä elokuuta 2000 talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 4 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle valtion varoista palvelujen tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta maksettavasta peruskorvauksesta, lisäkorvauksesta ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvästä korvauksesta sekä niiden perusteista. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion vuoden 2002 talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. 2 Korvausten maksaminen Kuluttajavirasto maksaa korvaukset talousja velkaneuvontapalvelujen tuottajana toimivalle kunnalle. Muulle palvelun tuottajalle korvaukset maksaa lääninhallitus. Lääninhallitus toimittaa Kuluttajavirastolle jäljennöksen palvelujen tuottajan kanssa tehdystä sopimuksesta tammikuun loppuun mennessä ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvät päätökset syyskuun loppuun mennessä. Korvaukset maksetaan viimeistään maaliskuun 15 päivänä yhdessä erässä kuitenkin siten, että velkasovinto-ohjelmaan liittyvät korvaukset maksetaan viimeistään marraskuun 15 päivänä. 3 Peruskorvaus Talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta maksettava peruskorvaus on 0,66 euroa vuodessa toimialueen asukasta kohden. Asukaslukuna otetaan huomioon kunnan väestötietolain (507/1993) 18 :n mukainen asukasluku peruskorvauksen maksamista edeltävän vuoden alussa. 4 Lisäkorvaus Lisäkorvaus kohdistetaan lääninhallituksittain seuraavasti: Etelä-Suomen lääni ,54 euroa, Länsi-Suomen lääni ,54 euroa, Itä-Suomen lääni ,54 euroa, Oulun lääni ,54 euroa, Lapin lääni ,54 euroa ja Ahvenanmaan maakunta 6 736,36 euroa. Palvelun tuottajalle voidaan maksaa lisäkorvausta lääninhallituksen tarveharkinnan

15 N:o perusteella, mikäli palvelujen saatavuuden varmistaminen sitä edellyttää. Lisäkorvauksen perusteita lähinnä ovat neuvonta-alueen laajuus ja vireillä olevista talous- ja velkaneuvonta-asioista aiheutuvat erityiset kustannukset. Lisäkorvauksen määrästä sovitaan palvelujen tuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. 5 Velkasovinto-ohjelmaan liittyvä korvaus Velkasovinto-ohjelmaan liittyvänä korvauksena kohdistetaan euroa lääneihin niiden 3 :n 2 momentin mukaisen asukasluvun suhteessa. Palvelun tuottajalle voidaan korvausta maksaa lääninhallituksen tarveharkinnan perusteella kuitenkin edellyttäen, että palvelun tuottaja käyttää korvauksen henkilöstöresurssien vahvistamiseen ja kohtuullisten yleiskulujen kattamiseen. Korvauksen määrästä sovitaan palvelun tuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle maksettavan korvauksen perusteista 21 päivänä joulukuuta 2000 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (1204/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre Hallitusneuvos Kristian Tammivuori

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN