TUTKINTOVAATIMUKSET PSYKOLOGIAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op. Tavoite. Kooste sisällöstä

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykologian koulutus TUTKINTOVAATIMUKSET PSYKOLOGIAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Tavoite Psykologian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologiatieteen eri osa-alueista ja tutkimusmenetelmistä. Hän osaa hankkia tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja kommunikoida sitä äidinkielellään, toisella kotimaisella kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa lukea ja kirjoittaa tieteellisiä raportteja, ja hän on aloittanut perehtymisen psykologin kliinisiin taitoihin. Lisäksi hän on tutustunut vähintään yhden muun tieteenalan perusteisiin. Psykologian kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon, erityisesti psykologian maisterin tutkinnon suorittamiseksi. Psykologin ammatissa toimimiseen tutkinto ei anna pätevyyttä. Kooste sisällöstä YLEISOPINNOT 14 OP PS009 Opiskeluun orientoivat opinnot (kandidaatin tutkinto) 1 op Muut yleisopinnot: Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset PS100 PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT 25 OP PS111 Johdatus neuropsykologiaan 5 op PS121 Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 5 op PS131 Johdatus kehityspsykologiaan 5 op PS141 Johdatus persoonallisuuspsykologiaan 5 op PS181 Johdatus psykologian tutkimusmenetelmiin 5 op PS200A PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE 51 OP Teoriaopinnot: PS211 Kognitiivinen neurotiede ja kliininen neuropsykologia 5 op PS221 Havaintopsykologian perusteet 6 op PS225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia 5 op PS231 Kehityspsykopatologia 6 op PS241 Hyvinvoinnin ja terveyden psykologia 5 op PS251 Kliininen psykologia 8 op Psykologin kliiniset taidot I: PS291 Johdatus psykologin asiakastyöhön 5 op PS292 Psykologiset arviointimenetelmät 5 op Tutkielma: PS298 Kandidaatin tutkielma 6 op PS299 Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto) 0 op PSY300 PSYKOLOGIAN METODIOPINNOT 36 OP PS381 Johdatus tilastolliseen tietojenkäsittelyyn 5 op Tilastotieteen jatkokurssi (osa 2) 5 op PS382 Kokeellisen tutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op PS383 Psykometriikka 8 op PS384a Kokeellisen psykologian harjoituskurssi 5 op PS384b Kokeellisen psykologian tutkimuskurssi 8 op 1

2 SIVUAINEET 50 op Opiskelija suorittaa joko kaksi vähintään 25 opintopisteen laajuista muun oppiaineen opintokokonaisuutta, jotka voivat olla esim. kahden yliopistollisen oppiaineen perusopinnot tai yhden vähintään 25 opintopisteen laajuisen muun oppiaineen opintokokonaisuuden ja opintokokonaisuuden PS400 Psykologian valinnaiset opinnot, vähintään 25 opintopistettä tai yhden muun oppiaineen perus- ja aineopinnot, jolloin näiden yhteinen laajuus voi olla 60 opintopistettä tai enemmän PS400 PSYKOLOGIAN VALINNAISET OPINNOT 25 OP Opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoja 25 op:n laajuisesti: PS411 EEG-harjoitustyö 5 op PS412 Neuropsykologinen kuntoutus 5 op PS413 Advances and applications of cognitive neuroscience 5 op PS421 Aistijärjestelmien toiminta 3-10 op PS425 Kognitiivisen psykologian teemakurssi 5 op tai 10 op PS431 Kehitys eri ikäkausina 10 op PS441 Hyvinvointi ja työelämä 5 op PS451 Oikeuspsykologia 5 op PS452 Mielenterveyden psykologia 5 op PS453 Psykoterapia 5 op PS471 Liikennepsykologia 5 op PS482 Kurssiohjaajana toimiminen 2-5 op PS491 Orientoiva harjoittelu 3-10 op PS493 Muu valinnainen opintojakso 2-10 op Vapaavalintaiset opinnot 4 OP Vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää muiden aineiden opintojaksoja, joista ei muodostu opintokokonaisuuksia. Vapaavalintaiset opinnot eivät ole välttämättömiä, jos tutkinnon minimilaajuus (180 op) muuten täyttyy. PSYKOLOGIAN MAISTERIN TUTKINTO 150 op Tavoite Psykologian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä psykologian alan tuntemus ja valmiudet tiedon soveltamiseen työelämässä, tieteelliseen tutkimuksen perustaidot ja valmiudet psykologian alan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä sekä muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa ammateissa. Tutkintoon voidaan liittää opettajan pedagogiset opinnot, mikä tuottaa aineenopettajan kelpoisuuden psykologia ensimmäisenä opetettavana aineena. Kooste sisällöstä PS500A PSYKOLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (PSM-TUTKINTO) OP Syventäviin opintoihin kuuluu opiskeluun orientoivat opinnot, syventävät teoria- ja metodiopinnot, psykologin kliiniset taidot II-IV ja pro gradu -tutkielma PS501 Opiskeluun orientoivat opinnot (maisterin tutkinto) 1op PS510 Syventävät teoria- ja metodiopinnot op Pakollinen opintojakso: PS509 Monimuuttujamenetelmät 10op 2

3 Lisäksi opiskelija valitsee opintopisteen laajuisesti opintojaksoja seuraavista. Näistä ainakin yhden tulee olla 10 opintopisteen laajuinen kirjatentti tai kirjallisuuskatsaus. Opintojaksoja on valittava vähintään kahdelta psykologian alalta. Mikäli tutkintoon sisällytetään vapaavalintaisia opintoja, syventäviä teoria- ja menetelmäopintoja tarvitaan vastaavasti vähemmän, kuitenkin vähintään 30 opintopisteen laajuisesti PS511a Kognitiivisen neurotieteen syventävä harjoitustyö 5 op PS511b Syventyminen kognitiiviseen neurotieteeseen 10 op PS511c Syventyminen kliiniseen neuropsykologiaan 10 op PS512a Havaitsemisen neurotiede 10 op PS512b Syventyminen kognitiiviseen psykologiaan 10 op PS513 Syventyminen kehityspsykologiaan 10 op PS514 Syventyminen persoonallisuus- tai terveyspsykologiaan 10 op PS515 Syventyminen kliiniseen psykologiaan 10 op PS517 Käyttäytymisgenetiikka 5 op PS519 Tutkimusharjoittelu 3-12 op PS529 Muu valinnainen syventävä opintojakso 3-10 op PS550 Psykologin kliiniset taidot II 15 op Pakolliset kaikille: PS551 Neuropsykologinen tapausjäsennys, aikuiset 5 op PS552 Lasten ja nuorten tapausjäsennys (mielenterveys- ja neuropsykologia) 5 op PS553 Mielenterveyspsykologinen tapausjäsennys, aikuiset 5 op PS560 Psykologin kliiniset taidot III 5 op Opiskelija valitsee yhden seuraavista. Lisäksi hän vierailee muissa tapausseminaareissa vähintään neljä kertaa PS561 Neuropsykologian tapausseminaari, aikuiset 5 op PS562 Lasten ja nuorten tapausseminaari (neuropsykologia ja mielenterveys) 5 op PS563 Mielenterveyden tapausseminaari, aikuiset 5 op PS570 Psykologin kliiniset taidot IV 5 op Taitojen syventäminen valinnaisilla sovellusalueilla. Opiskelija valitsee kaksi 2.5 op:n laajuista kurssia. Opetustarjonta vaihtelee lukuvuosittain, se ilmoitetaan opetusohjelmassa ennen lukuvuoden alkua PS600 Pro gradu -tutkielma 40 op PS603 Pro gradu -seminaari 0 op PS609 Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto) 0 op PS700 HARJOITTELU 30 op Harjoitteluun kuuluu psykologiharjoittelu kliinisellä tai muulla sovellusalueella, sen aikana käytävä harjoittelunohjausseminaari ja ennen sitä suoritettava ammatillinen tietopaketti PS701 Psykologiharjoittelu 27 op PS703 Harjoittelunohjausseminaari 0 op PS704 Ammatillinen tietopaketti 3 op Vapaavalintaiset opinnot 0 24 op Vapaavalintaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää muiden aineiden opintojaksoja tai kandidaattitasoisia psykologian opintoja, joista ei tarvitse muodostua opintokokonaisuuksia. Vapaavalintaiset opinnot eivät ole välttämättömiä, jos tutkinnon minimilaajuus (PsM 150 op, FM 120 op) muuten täyttyy. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (PSYKOLOGIA PÄÄAINEENA) 120 op 3

4 Tavoite Filosofian maisterin tutkinnon (psykologia pääaineena) suorittaneella on hyvä psykologian alan tuntemus ja valmiudet tiedon soveltamiseen, tieteelliseen tutkimuksen perustaidot ja valmiudet psykologian alan jatkokoulutukseen. Tutkinto ei anna kelpoisuutta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Sen pohjalta voi suuntautua mm. tutkijan, opettajan tai muuhun psykologista asiantuntemusta vaativaan ammattiin. Tutkintoon voidaan liittää opettajan pedagogiset opinnot, mikä tuottaa aineenopettajan kelpoisuuden psykologia ensimmäisenä opetettavana aineena. Kooste sisällöstä Filosofian maisterin tutkinto (psykologia pääaineena) muodostuu opintokokonaisuudesta PS500B Psykologian syventävät opinnot (FM-tutkinnossa) op ja mahdollisista vapaavalintaisista opinnoista 0-25 op. Psykologian syventävät opinnot -kokonaisuus sisältää opiskeluun orientoivat opinnot, syventävät teoria- ja metodiopinnot ja pro gradu -tutkielman. Psykologin kliiniset taidot -opintojen sijasta opiskelija suorittaa 25 opintopisteen laajuisesti muita psykologian syventäviä opintoja, joihin tulee sisältyä 12 opintopisteen laajuinen tutkimusharjoittelu. PSYKOLOGIAN OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suppea sivuaine: PS100 PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT 25 OP PS111 Johdatus neuropsykologiaan 5 op PS121 Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 5 op PS131 Johdatus kehityspsykologiaan 5 op PS141 Johdatus persoonallisuuspsykologiaan 5 op PS181 Johdatus psykologian tutkimusmenetelmiin 5 op Laaja sivuaine: Psykologian perusopintojen lisäksi PS200B PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE 35 OP PS211 Kognitiivinen neurotiede ja kliininen neuropsykologia 5 op PS221 Havaintopsykologian perusteet 6 op PS225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia 5 op PS231 Kehityspsykopatologia 6 op PS241 Hyvinvoinnin ja terveyden psykologia 5 op PS251 Kliininen psykologia 8 op Psykologian laaja sivuaine antaa kelpoisuuden toimia psykologian aineenopettajana psykologia toisena opetettavana aineena. 4

5 PSYKOLOGIAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Psykologie kandidatexamen Bachelor of Arts (Psycholology) degree PS009 Opiskeluun orientoivat opinnot (kandidaatin tutkinto) 1 op Orienterande studier (kandidatexamen) Orientation Studies (Bachelor s degree) Tyyppi: Yleisopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian kandidaatin tutkintoa suorittaville. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee oman koulutuksensa tutkintovaatimukset opiskelijalla on systemaattinen ja realistinen suunnitelma tutkinnon suorittamisesta opiskelija tietää, kuinka suunnitelman voi toteuttaa suositellussa ajassa Osallistuminen opintotiedotustilaisuuksiin sekä koko kandidaatin tutkintoa koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen ja vuosittainen päivittäminen Psykologian koulutuksen voimassa oleva opinto-opas Suoritustavat: Ensimmäisen opiskelulukuvuoden alussa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka oppiaineen edustaja hyväksyy Arviointi: Hyväksytty / hylätty PS100 Psykologian perusopinnot 25 op Grundstudier i psykologi Basic Studies in Psychology Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Opintokokonaisuus on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi. Osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee psykologian keskeisimmät tutkimusalojen ja tutkimusmenetelmien perusteet. Opintokokonaisuus koostuu viidestä opintojaksosta, jotka kaikki ovat pakollisia sekä pää- että sivuaineopiskelijoille. Arviointi: Perusopinnoista saatava arvosana on opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo asteikolla PS111 Johdatus neuropsykologiaan 5 op Introduktion till neuropsykologi Introduction to Biological Psychology Tyyppi: Perusopinnot 5

6 Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää pääpiirteissään hermoston ja aivojen rakenteen ja mitä toimintoja aivojen eri osat säätelevät hallitsee neuropsykologian peruskäsitteet osaa arvioida kriittisesti psyykkisten toimintojen ja aivojen suhdetta koskevaa tutkimustietoa ja sen rajoituksia Hermosolujen ja hermoston rakenne, toiminta ja kehitys Pääpiirteet kognitiivisten toimintojen (havaitseminen, oppiminen ja muisti, kieli, motoriikka sekä vireystilan, tunteiden ja kehon sisäisten toimintojen hermostollisesta perustasta ja tutkimusmenetelmistä) Kalat, J.W. (2009) Biological Psychology (10. tai uudempi painos) Verkossa olevat luentomateriaalit Suoritustavat: Luentokurssi ja sen loppukuulustelu. Kuulustelu perustuu kurssikirjaan ja verkossa olevaan luentomateriaaliin. Läsnäolo luennoilla ei ole pakollista, joskin suositeltavaa. Arviointi: 0-5. Arviointi perustuu luentokurssin loppukuulusteluun. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoja PSY111a Neuro- ja kognitiivinen psykologia I, neuropsykologian osuus 2,5 op ja PSY211 Neuropsykologia II 5 op PS151 Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 5 op Introduktion till kognitiv psykologi Introduction to Cognitive Psychology Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kognitiivisen psykologian peruskäsitteet tiedonkäsittelyn yleisimmät lainalaisuudet kognitiivisen psykologian keskeisimmät tutkimusmenetelmät Oppimisstrategiat ja -tyylit Havainto- ja tunnistusprosessit Tarkkaavaisuus, tieto- ja tapahtumamuisti, työmuisti Kehollinen kognitio sekä ajattelun perusmekanismit (intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu, sosiaalinen ja fysikaalinen kognitio) Eysenck, M.W. (2011) Fundamentals of cognition, luvut 1-5, 7, 10-11, (6. tai uudempi painos). Tarkemmat tiedot tentittävästä kirjallisuudesta (mm. kirjan painoksesta ja mahdollisesta lisämateriaalista) annetaan lukuvuoden alussa opetustapahtumakuvauksen yhteydessä. Verkossa olevat luentomateriaalit Suoritustavat: Luentokurssi ja -kuulustelu. Kuulustelu perustuu kurssikirjallisuuteen ja verkossa olevaan luentomateriaaliin. Läsnäolo luennoilla ei ole pakollista, joskin suositeltavaa. Arviointi: 0-5 6

7 Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY111b Neuro- ja kognitiivinen psykologia I, kognitiivisen psykologian osuus 2,5 op PS131 Johdatus kehityspsykologiaan 5 op Introduktion till utvecklingspsykologi Introduction to Developmental Psychology Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatintutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kehityspsykologian peruskäsitteet sekä kehitystä selittävät teoriat hallitsee kehityksen eri osa-alueet ja ymmärtää niiden keskinäisiä suhteita hallitsee kunkin ikävaiheen tärkeimmät kehitykselliset tehtävät ja haasteet. tunnistaa kehitykseen vaikuttavia sekä yksilöön että ympäristöön liittyviä tekijöitä, sekä ymmärtää niiden välisen monimuotoisen vuorovaikutuksen osaa käyttää kehityspsykologisen tutkimuksen ja teorioiden olennaisia peruskäsitteitä kehityspsykologisessa ajattelussaan osaa tarkastella kehityspsykologisia teorioita ja ilmiöitä kriittisesti yksilön psykologisen kehityksen selittäjinä ja ennustajina Kehitystä selittävien teorioiden vertailu ja soveltaminen yksilön kehitykseen Kehityspsykologisten peruskäsitteiden soveltaminen yli elämänkaaren Kehityksen biologiset perusteet Kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys eri ikävaiheissa Kehityksen jatkuvuus, yksilölliset erot, normatiivinen kehitys ja transitiovaiheet, sekä ympäristön merkitys kehitystä muokkaavana tekijänä Luentokurssin loppukuulustelu: Berger, K.S. (2011 tai 2015) The developing person through the life span, 8., 9. tai uudempi painos, soveltuvin osin (huom pää- ja sivuaineopiskelijoille eri alueet, ilmoitetaan luennolla) Luennot Kirjallisuuskuulustelu: Berger, K.S. (2011 tai 2015) The developing person through the life span, tai uudempi painos, kokonaan Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) Luentokurssi ja sen loppukuulustelu. Pääaineopiskelijoille lisäksi alle kouluikäisten lasten havainnointitehtävä. b) Kirjallisuuskuulustelu Arviointi: a) Luentokurssin loppukuulustelu arvioidaan asteikolla 0-5. Pääaineopiskelijoiden havainnointitehtävä arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. b) Kirjallisuuskuulustelu arvioidaan asteikolla 0-5. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY131 Kehityspsykologia I 5 op PS141 Johdatus persoonallisuuspsykologiaan 5 op Introduktion till personlighetspsykologi Introduction to Personality Psychology Tyyppi: Perusopinnot 7

8 Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää miksi persoonallisuutta tutkitaan ja tiedostaa alan haasteita tuntee differentiaalipsykologian historiallisen kehityskaaren tuntee yleisimmät persoonallisuuden ja älykkyyden teoriat osaa kuvailla usealla eri tasolla yksilöiden välisiä eroja persoonallisuudessa ja älykkyydessä tunnistaa perinnöllisyyden ja evoluution merkityksen käyttäytymisen yksilöllisissä eroissa Differentiaalipsykologia ja sen merkitys Persoonallisuusteoriat, käsitteet ja arviointi Älykkyyden teoriat ja mittaaminen Persoonallisuuden biologinen perusta a) Luentokurssin loppukuulustelu: Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013) Personality, individual differences and intelligence. 3. painos. Osat I & II (kappaleet 1 16) Luennot b) Kirjallisuuskuulustelu: Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013) Personality, individual differences and intelligence. 3. painos. Osat I & II (kappaleet 1 16). Metsa pelto, R.-L. & Feldt, T. (toim.) (2009) Meita on moneksi: persoonallisuuden psykologiset perusteet, kokonaan. Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) luentokurssi ja sen loppukuulustelu tai b) kirjallisuuskuulustelu Arviointi: 0-5. Arviointi perustuu luentokurssin loppukuulusteluun tai kirjallisuuskuulusteluun. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY141 Persoonallisuuspsykologia I 5 op PS181 Johdatus psykologian tutkimusmenetelmiin 5 op Introduktion till psykologiska forskningsmetoder Introduction to Psychological Research Methods Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee psykologian tieteellisen tutkimuksen keskeiset käsitteet ja menetelmät tutkimusetiikan periaatteet Kokeellisen tutkimusasetelmat Korrelatiiviset menetelmät (havainnointi, kyselymenetelmät) 8

9 Laadulliset menetelmät Tutkimuksen etiikka Pääaineopiskelijat: alkukuulustelu: Stanowitch, K. E. (2004) How to think straight about psychology, 7. tai uudempi painos loppukuulustelu: Cozby, P. E. (2004) Methods in Behavioral Research, 8. tai uudempi painos Sivuaineopiskelijat: molemmat kirjat tentitään loppukuulustelussa: Stanowitch, K. E. (2004) How to think straight about psychology, 7. tai uudempi painos Cozby, P. E. (2004) Methods in Behavioral Research, 8. tai uudempi painos Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Luentokurssi, luentokurssin alkukuulustelu, ei-kokeellinen harjoitustyö, neljän tunnin koehenkilövelvollisuus, osallistuminen Tieteen päivään, loppukuulustelu Sivuaineopiskelijat: Luentokurssi, ei-kokeellinen harjoitustyö, neljän tunnin koehenkilövelvollisuus, osallistuminen Tieteen päivään, loppukuulustelu Arviointi: Luentojen ja kirjallisuuden kuulustelut arvioidaan asteikolla 0-5. Läsnäolosta luennoilla saa lisäpisteitä, jotka vaikuttavat loppuarvosanaan. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet 5 op PS200A Psykologian aineopinnot pääaineopiskelijoille 51 op Ämnesstudier i psykologi för huvudämnesstuderande Intermediate Studies in Psychology as a Major Subject Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintokokonaisuus on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen, toinen ja kolmas opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Aineopintoja voi opiskella osittain samanaikaisesti perusopintojen kanssa. Saman aihealueen perusopintojakso pitää kuitenkin useimmiten olla suoritettu. Aineopintojen opintojaksokuvauksissa ilmoitetaan, mikäli näin on. Osaamistavoitteet: Aineopinnoissa psykologian pääaineopiskelija syventää psykologian keskeisten tutkimusalueiden tuntemustaan, aloittaa perehtymisen psykologin kliinisiin taitoihin ja oppii kirjoittamaan tieteellisen katsauksen tai tutkimusraportin. Opintokokonaisuus koostuu kuudesta psykologian keskeisiä tutkimusaloja käsittelevästä opintojaksosta (teoriaopinnot), kahdesta kliinisten taitojen kurssista ja kandidaatintutkielmasta. Kaikki opintojaksot ovat pakollisia pääaineopiskelijoille. Arviointi: 1-5. Aineopinnoista saatava arvosana on opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. Kandidaatintutkielman arvosanaa ei lasketa mukaan opintokokonaisuuden arvosanaan PS211 Kognitiivinen neurotiede ja kliininen neuropsykologia 5 op Kognitiv neurovetenskap och klinisk neuropsykologi Cognitive Neuroscience and Clinical Neuropsychology Tyyppi: Aineopinnot 9

10 Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen tai toinen opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Johdatus neuropsykologiaan Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kognitiivisen neurotieteen periaatteet tuntee kliinisen neuropsykologian perussisällöt ymmärtää miten kognitiivisen neurotieteen tutkimustuloksia suhteutetaan kliinisiin häiriöihin Kognitiivisen neurotieteen ja kliinisen neuropsykologia keskeiset tutkimusmenetelmät Kognitiivisen neurotieteen tutkimusalueet, mm. tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen, muistiin ja oppimiseen sekä kielellisiin toimintoihin liittyvä aivotoiminta Keskeiset neuropsykologiset piirteet kliinisissä tautiryhmissä kuten aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja muistisairaudet, sekä kehityksellisissä häiriöissä kuten tarkkaavuuden tai kielen kehityksen vaikeudet Ward J. (2010 tai 2015) The student s guide to cognitive neuroscience, 2. tai 3. painos Ogden J. (2005) Fractured Minds. A case-study approach to clinical neuropsychology. 2. painos, soveltuvin osin (ilmoitetaan lukuvuoden alussa) Luentomateriaalit (luennoilla jaettava tai verkossa oleva lisämateriaali; ilmoitetaan kurssin alussa) Suoritustavat: Luentokurssin loppukuulustelu, jossa tentitään luentomateriaali ja kurssikirjat Arviointi: 0-5 Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY212 Neuropsykologia III 5 op PS221 Havaintopsykologian perusteet 6 op Grunderna i perceptionspsykologi Fundamentals of Perceptual Psychology Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Seuraavien kurssien suorittamista suositellaan: Johdatus neuropsykologiaan, Johdatus kognitiiviseen psykologiaan. Osaamistavoitteet: Suoritettuaan opintojakson opiskelijalla on yleiskäsitys havaintoprosesseista. Opiskelija tietää miten aistit toimivat mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten yhdenmukaiset havainnot ovat fysikaalisen maailman kanssa miten havaitsemista tutkitaan Havaitsemisen määrittely Havaitsemisen tutkimusmenetelmät Eri aistijärjestelmien toiminnalliset ja hermostolliset perusteet Havaintojen jäsentyminen ja tunnistamisprosessit eri aisteilla Objektien, tilan ja toiminnan havaitseminen eri aisteilla a) Luentokurssin loppukuulustelu: 10

11 Wolfe J.M., Kluender K.R., Levi D.M., Bartoshuk L.M., Herz R.S., Klatzky R.L., Lederman S.J. & Merfeld D. M. (2015). Sensation & perception, 4. tai aikaisempi painos, soveltuvin osin Hämäläinen H., Laine M., Aaltonen O., Revonsuo A. (toim.) (2006). Mieli ja aivot: kognitiivisen neurotieteen oppikirja, luku Moniaistinen havaitseminen Luennot b) Kirjallisuuskuulustelu: Wolfe J.M., Kluender K.R., Levi D.M., Bartoshuk L.M., Herz R.S., Klatzky R.L., Lederman S.J. & Merfeld D. M. (2015) Sensation & perception, 4. painos kokonaan Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) Luentokurssi ja sen loppukuulustelu. Loppukuulusteluun voi osallistua vain jos on osallistunut luentokurssille. b) Kirjallisuuskuulustelu Arviointi: 0-5. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY221 Havaintopsykologia I 6 op PS225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia 5 op Trender inom kognitiv psykologi Trends in Cognitive Psychology Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Johdatus kognitiiviseen psykologiaan Osaamistavoitteet: Suoritettuaan opintojakson opiskelijalla on tuoreeseen tutkimustietoon perustuva kokonaisvaltainen kuva keskeisimmistä kognitiivisista toiminnoista, opiskelija ymmärtää miten eri aspektit ihmisen käyttäytymisessä heijastavat eri kognitiivisten järjestelmien (kuten episodinen muisti tai toiminnansuunnittelujärjestelmä) toimintoja, opiskelija ymmärtää miten käyttäytyminen ja mielentoiminnot ovat seurausta eri kognitiivisten järjestelmien yhteistoiminnasta: esimerkiksi miten sama semanttinen ja episodinen muistiverkosto palvelee sekä ajattelua, päätöksentekoa että toiminnan suunnittelua, opiskelija hahmottaa keskeisimmät kognitiivisen psykologian teemat niiden teoreettisessa, historiallisessa, kliinisessä, evolutiivisessa ja filosofisessa kontekstissa, opiskelija ymmärtää, miten erilaisia tutkimusmenetelmiä, jotka on perinteisesti yhdistetty kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteisiin (esim. behavioraaliset kokeet, laskennallinen mallinnus), pystytään hyödyntämään optimaalisesti usein yhdessä neurotieteellisten menetelmien kanssa (esim. TMS) - ja saavuttamaan siten kokonaisvaltainen käsitys aivojen kognitiivisista toiminnoista ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen. Kognitiivisen psykologian tuoreimpia nykysuuntauksia niiden historiallisessa kontekstissa Kurssin tarkka sisältö päivittyy sen mukaan mitä aiheita kulloisellakin hetkellä on kognitiivisen psykologian tutkimuksen fokuksessa. Aiheet liittyvät sellaisiin kognitiivisen psykologian kattokäsitteisiin kuten ajattelu, tietoisuus, toiminnanohjaus, eksplisiittinen muisti ja semanttiset verkostot. sekä luentokurssin loppukuulustelua että erillistä kirjallisuuskuulustelua varten: Eysenck, M.W. & Keane, M.T. Cognitive Psychology: A Student's Handbook. Painos ja luettavat luvut ilmoitetaan lukuvuoden alussa opetustapahtumatiedoissa. Artikkelikokoelma, joka ilmoitetaan lukuvuoden alussa opetustapahtumatiedoissa. Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: 11

12 a) Luentokurssi ja sen loppukuulustelu tai b) kirjallisuuskuulustelu Arviointi: 0-5. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY225 Kognitiivinen psykologia II 6 op PS231 Kehityspsykopatologia 6 op Utvecklingspsykopatologi Developmental Psychopathology Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatinopintojen ensimmäinen vuosi Edeltävät opinnot: Johdatus kehityspsykologiaan Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kehityspsykopatologian ydinsisällön. Hän hallitsee laaja-alaisesti sekä yksilöön että ympäristöön sekä niiden vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä, jotka voivat toimia suojaavina tai riskitekijöinä psykopatologian taustalla ymmärtää eri kehitysvaiheiden merkityksen kehityspsykopatologian taustalla osaa integroida kehityspsykopatologian tietoa aikaisemmin opittuun tietoon osaa tarkastella kehityspsykologista tietoa kriittisesti Verkkokurssilla opiskelija oppii lisäksi seuraavia taitoja: Hän osaa lukea kansainvälistä kehityspsykologista tutkimuskirjallisuutta osaa analysoida kehityspsykologisia tutkimuksia ja muokata niiden tietoa muille välitettävään muotoon osaa soveltaa tieteellistä tutkimustietoa analysoidessaan yksilöllisiä kehityspolkuja sekä suunnitellessaan interventioita. Psykopatologian kehittymisen taustalla olevien ilmiöt, prosessit ja mekanismit Kehityspsykopatologiaan liittyvät kliiniset sovellukset Verkkokurssilla on syventävinä teemoina on mm. lasten ja nuorten mielenterveys, prenataalivaiheen kehitykselliset vaikutukset, vuorovaikutussuhteet, sekä lapsiperheelle kohdennetut interventiot tutustutaan tieteellisiin tutkimusartikkeleihin kurssin teema-alueilta. Tämän lisäksi saatavilla on runsaasti oheismateriaalia (mm. tutkimusartikkeleita, www-sivujen linkkejä), jota opiskelijat saavat mielenkiintonsa mukaan hyödyntää harjoitellaan tieteellistä argumentointia, kommunikointia sekä arviointia Kirjallisuuskuulustelu Kehityspsykopatologiset teoriat Ympäristön eri tasoihin ja yksilön omiin ominaisuuksiin liittyvien kehityspsykopatologiset riskit ja suojaavat tekijät Yleisimpien lapsuus/nuoruusiän käyttäytymisen ja mielenterveyshäiriöiden kehittymiseen vaikuttavat tekijät a) Verkkokurssi: Oppimateriaali koostuu verkossa tarjottavasta materiaalista. b) Kirjallisuuskuulustelu: Lewis, M. & Rudolph, K. D. (toim.) (2014) Handbook of developmental psychopathology, 3. painos [Kindle Edition] Oppenheim, D. & Goldsmith, D.F. (toim.) (2007) Attachment theory in clinical work with children: Bridging the gap between research and practice [Kindle Edition] 12

13 Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) Suositeltava: Verkkokurssi, johon kuuluu verkkotyöskentelyn lisäksi aloitustapaaminen ja joitakin asiantuntijaluentoja b) Kirjallisuuskuulustelu Arviointi: 0-5 Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY231 Kehityspsykologia II 7 op PS241 Hyvinvoinnin ja terveyden psykologia 5 op Hälsopsykologi Psychology of Wellbeing and Health Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon toinen opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Johdatus persoonallisuuspsykologiaan, Johdatus kehityspsykologiaan Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää kuinka terveyttä ja hyvinvointia on määritelty ja tutkitaan tuntee terveyserojen yhteiskunnallisia taustatekijöitä ymmärtää käyttäytymisen merkityksen terveydessä ja sairaudessa ja osaa arvioida sitä suhteessa fysiologisiin prosesseihin ymmärtää persoonallisuusteorioiden ja tutkimuksen merkityksen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tarkastelussa ymmärtää stressin merkityksen terveydelle ja stressiin liittyviä yksilöllisiä ja ympäristötekijöitä tuntee terveyspsykologisia interventioita ja tutkimusta niiden tuloksellisuudesta Hyvinvoinnin ja terveyden määritelmät ja tutkimuksen keskeiset käsitteet Hyvinvoinnin ja terveyden taustalla olevat psykologiset ja yhteiskunnalliset tekijät Persoonallisuus ja hyvinvointi Terveyskäyttäytyminen ja terveyserot Stressi, työhyvinvointi ja työkuormitus Hyvinvointiin liittyvät interventio- ja preventionmenetelmät yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) Luentokurssin loppukuulustelu tai b) kirjallisuuskuulustelu a) Luentokurssin loppukuulustelu, jonka yhteydessä tentitään: Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013). Personality, individual differences and intelligence. 3. painos. Osa III (kappaleet 17 24), erikseen ilmoitettavin osin Morrison V., Bennet P. (2016). An Introduction to health psychology. 4. painos (julkaistaan ) opetustapahtumatiedoissa ilmoitettavaa tutkimusartikkelia b) Kirjallisuuskuulustelu Maltby J., Day L., Macaskill A. (2013). Personality, individual differences and intelligence. 3. painos. Osa III, kappaleet Morrison V., Bennet P. (2016). An introduction to health psychology. 4. painos (julkaistaan ) opetustapahtumatiedoissa ilmoitettavaa tutkimusartikkelia Arviointi: 0-5 Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY241 Persoonallisuuspsykologia II 7 op. 13

14 PS251 Kliininen psykologia 8 op Klinisk psykologi Clinical Psychology Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin opintojen toinen opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Psykologian perusopinnot 25 op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset mielenterveyshäiriöt ja niiden luokitusjärjestelmät tuntee mielenterveyshäiriöiden selitysmallit sekä ymmärtää tutkimustiedon ja teorioiden integroinnin periaatteet psykologisessa tapausjäsentelyssä ja psykososiaalisissa hoidoissa Mielenterveyshäiriöiden epidemiologia ja etiologia Mielenterveyshäiriöiden luokitusjärjestelmät ja selitysmallit Psykologinen tapausjäsennys Psykososiaalisten hoitojen perusteet Kliinisen psykologian sovellusalueiden ja palvelujärjestelmien tuntemus Suoritustavat: Opiskelija valitsee jommankumman seuraavista: a) Luentokurssi johon kuuluvat seuraavat osat: Alkukuulustelu, jossa tentitään alla mainittu kirjallisuus Luentokurssi, jonka sisältö tentitään loppukuulustelussa Ryhmätyöt (vain pääaineopiskelijoille) b) Kirjallisuuskuulustelu a) Luentokurssi (alkutentin kirjallisuus) Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) (2014) Psykiatria, 11. uudistettu painos, luvut 1-9, 13 18, Kähkönen, S., Karila, I. & Holmberg, N. (toim.) (2015) Kognitiivinen psykoterapia , uudistettu painos, luvut 2-10,13, b) Kirjallisuuskuulustelu Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) (2014) Psykiatria, 11. uudistettu painos, luvut 1-9, 13 18, Kähkönen, S., Karila, I. & Holmberg, N. (toim.) (2015) Kognitiivinen psykoterapia , uudistettu painos, luvut 2-10,13, Hunsley, J. & Lee, C. M. (2014) Introduction to Clinical Psychology: An Evidence-Based Approach, 2. painos, luvut 1-6, 9-14 Book exam for foreign students: Davey, G.C. (2014) Psychopathology 2e - Research, assessment and treatment in clinical psychology, chs 6-16 G. Corey, Theory and practice of counseling and psychotherapy, 7 th or later ed., chs 3, 4, 6, 7, 9-10, Hunsley, J. & Lee, C. M. (2014) Introduction to clinical psychology: An evidence-based approach, 2 th ed., chs 1-6,

15 Arviointi: a) Luentokurssin loppuarvosana määräytyy alkukuulustelusta ja loppukuulustelusta, jotka arvioidaan asteikolla 0-5. Lisäksi pääaineopiskelijoiden pakolliset ryhmätyöt arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. b) Kirjallisuuskuulustelu arvioidaan asteikoilla 0-5. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoja PSY151 Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia 5 op ja PSY251 Kliininen psykologia II 5 op PS291 Johdatus psykologin asiakastyöhön 5 op Introduktion till psykologens klientarbete Introduction to Clinical Practice in Psychology Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin opintojen toinen tai kolmas opintovuosi Edeltävät opinnot: Psykologian perusopinnot (25 op); aineopintoja noin 30 op, joista Kliininen psykologia joko suoritettu tai suoritetaan samanaikaisesti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja ymmärtää psykologin toimintaa säätelevät eettiset periaatteet tuntee ja ymmärtää suomalaisen psykologin työtä koskevan lainsäädännön on omaksunut perusteet asiakastyön edellyttämistä haastattelu- ja vuorovaikutustaidoista on reflektoinut omaa rooliaan ja identiteettiään tulevana psykologina Haastattelu- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu Perehtyminen psykologin ammatillisuuteen ja ammattietiikkaan liittyviin kysymyksiin Tutustuminen kentällä toimivien psykologien työnkuviin Alkutentissä suoritetaan: R. Sommers-Flanagan & J. Sommers-Flanagan, Clinical Interviewing, 5. painos, osat I III Psykologeja koskeva laki- ja ammattietiikkapaketti. Suoritustavat: Ryhmäopetus ja alkutentti. Edellytetään läsnäoloa kaikilla opetuskerroilla. Arviointi: Alkutentin perusteella asteikolla 0-5 Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY291 Ammattikäytäntö I a: Psykologin asiakastyön perusteet 4 op PS292 Psykologiset arviointimenetelmät 5 op Psykologiska bedömningsmetoder Psychological Assessment Methods Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille Ajoitus: Kandidaatin opintojen toinen tai kolmas opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Psykologian perusopinnot 25 op, aineopintoja noin 30 op, joista Kliininen psykologia joko suoritettu tai suoritetaan samanaikaisesti Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on ajankohtaista tietoa erilaisten psykologisen arviointimenetelmien käytöstä psykologisessa tapausjäsentelyssä 15

16 psyykkisten ilmiöiden arvioinnin teorioista psykologisten arviointimenetelmien laadinnan perusteista, niiden käytön etiikasta, eri menetelmätyypeistä ja arvioinnin käytännöistä Psykologisen arvioinnin perusteet Tutustuminen psykologisiin aikuisten, nuorten ja lasten arviointimenetelmiin Kaplan, R.M. & Saccuzzo, D.P. (2013) Psychological assessment and theory: creating and using psychological tests. (8th ed.), luvut 4 5, 7, 11, 14, Käy myös Kaplan, R.M. & Saccuzzo, D.P. (2005) Psychological testing: Principles, applications, and issues (6. tai 7. painos), luvut 4 6, 10, ja 17 Luennoilla ilmoitettava materiaali Suoritustavat: Luennot ja siihen liittyvä harjoituskurssi sekä lopputentti. Harjoituskurssin kaikilla kokoontumiskerroilla edellytetään läsnäoloa. Arviointi: Lopputentti arvioidaan asteikolla 0-5. Lisätiedot: Suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan Psykometriikka-opintojakson kanssa. Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY541 Ammattikäytäntö Ib: Psykologisten testimenetelmien perusteet 6 op PS298 Kandidaatin tutkielma, 6 op Kandidatavhandling Bachelor s Thesis Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian kandidaatin tutkintoa suorittaville. Ajoitus: Kandidaatin opintojen kolmas opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Tieteellinen kirjoittaminen, psykologian perusopinnot 25 op, pääosa aine- ja metodiopinnoista suoritettu. Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen periaatteet osaa kirjoittaa sisällöltään hyväksyttävän tieteellisen tutkielman Opiskelija hakee uusinta tieteellistä tietoa ohjaajan kanssa sovittavaan kysymykseen ja kirjoittaa siitä raportin. Kandidaatintutkielman voi tehdä miltä tahansa psykologian alalta, johon saa ohjausta psykologian oppiaineessa toimivalta opettajalta tai tutkijalta. Tutkielma voi olla kirjallisuuskatsaus tai empiirisen tutkimuksen raportti. Tutkielma voi perustua työskentelyyn koulutuksen hyväksymässä tutkimusryhmässä, mutta se kirjoitetaan yksilötyönä. Tutkielman voi kirjottaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Opiskelija hakee itse lähdemateriaalin aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimuksesta. Suoritustavat: Opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman aiheen ja saa tältä ohjausta. Tutkielman tekoon voi liittää seminaarityöskentelyä tai muuta ryhmätyöskentelyä, mikäli sellaista on tarjolla. Tarkemmat ohjeet Flammassa. Arviointi: 0-5 Lisätiedot: Kandidaatintutkielman yhteydessä suoritetaan äidinkielen kypsyysnäyte PS299 Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto) 0 op Mognadsprov (kandidateksamen) Maturity Test (Bachelor s Degree) 16

17 Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian kandidaatin tutkintoa suorittaville. Ajoitus: Kandidaatinopintojen kolmas opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Tieteellinen kirjoittaminen Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kirjoittaa kielellisesti hyväksyttävää tieteellistä tekstiä koulusivistyskielellään (mikäli se on ruotsi tai suomi). Kandidaatintutkielma, jonka kieliasun ko. kielen asiantuntija tarkastaa. Mikäli kandidaatintutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin ruotsiksi tai suomeksi tai opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin ruotsi tai suomi, ks. erilliset ohjeet Flammasta. Suoritustavat: Kun kandidaatintutkielman ohjaaja on hyväksynyt tutkielman jätettäväksi, opiskelija toimittaa sen (tai vastaavan tekstin) kieliasiantuntijan tarkastettavaksi ja korjaa tutkielmansa tältä saamiensa ohjeiden mukaisesti. Arviointi: Hyväksytty hylätty PS300 Psykologian metodiopinnot 36 op Metodstudier i psykologi Psychology Research Methods Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintokokonaisuus on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen, toinen ja kolmas opiskeluvuosi. Osaamistavoitteet: Psykologian metodiopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee psykologian tutkimusmenetelmien perusteet, niin että hänellä on valmiudet suunnitella ja toteuttaa kokeellista ja ei-kokeellista tutkimusta ja hän osaa lukea ja kirjoittaa tieteellisiä raportteja. Opintokokonaisuus koostuu kuudesta opintojaksosta, jotka kaikki ovat pakollisia psykologian pääaineopiskelijoille. Jos opiskelija on suorittanut tilastotieteen perusopinnot tai muita vastaavia opintoja, hän voi sisällyttää psykologian metodiopintoihin niiden sijaan muita tutkimusmenetelmäopintoja. Niistä on neuvoteltava metodiopintojen vastuuopettajan kanssa. Arviointi: 1-5. Metodiopinnoista saatava arvosana on opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo PS381 Johdatus tilastolliseen tietojenkäsittelyyn 5 op Introduktion till statistisk databehandling Introduction to Statistical Data Analysis Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet osaa itsenäisesti käyttää oppiaineessa käytettäviä tilasto-ohjelmistoja ymmärtää ja kykenee raportoimaan tilastollisen tutkimuksen tulokset 17

18 Tilasto-ohjelmien sekä pienemmässä määrin taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö Havaintoaineiston tallennus ja muokkaus sekä aineiston kuvailu taulukoin, tunnusluvuin ja kuvin Yhden ja kahden muuttujan tutkimusongelmien selvittäminen tilastollisin menetelmin ja tulosten raportointi Pääpaino on IBM SPSS -ohjelman opettelussa. Lisäksi kurssilla käsitellään R-ohjelman käyttöä Oheislukemistona käytetään seuraavia kirjoja soveltuvin osin: Field, A. (2009) Discovering Statistics Using IBM SPSS Statistics, 3. tai uudempi painos Field, A., Miles, J. & Field, Z. (2012) Discovering Statistics Using R, 1. tai uudempi painos Howell, D. C. (2007) Statistical methods for psychology, 6. tai uudempi painos Kurssilla ilmoitettavia artikkeleita ja e-kirjojen lukuja yhteensä enintään 90 sivua. Suoritustavat: Ryhmäopetus, johon sisältyy harjoitustehtäviä, osaamistehtävä ja lopputyö. Arviointi: Harjoitustehtävät arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Vähintään 9 harjoitustehtävää tulee tehdä hyväksytysti. Osaamistehtävä ja lopputyö arvioidaan asteikolla 0 5 ja kumpikin on suoritettava hyväksytysti (vähintään arvosanalla 1). Kokonaisarvosana muodostuu osaamistehtävästä (20 %) ja lopputyöstä (80 %). Kokonaisarvosanaa voi lisäksi korottaa tekemällä hyväksytysti enemmän kuin 9 harjoitustehtävää. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY381 Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi 5 op Tilastotieteen jatkokurssi (osa 2) 5 op Fortsättningskurs i statistik (del 2) Continuation Course in Statistics (Part 2) Opintojaksosta vastaa tilastotieteen oppiaine PS382 Kokeellisen tutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op Statistiska metoder i experimentell forskning Statistical Methods in Experimental Research Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon toinen opiskeluvuosi Edeltävät opinnot: Johdatus tilastolliseen tietojenkäsittelyyn, Tilastotieteen jatkokurssi, osa 2. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kokeellisen tutkimuksen keskeisimmät tilastolliset menetelmät tuntee koeasetelmien suunnittelun periaatteen ja keskeisimmät kokeelliset asetelmat ymmärtää kokeellisten asetelmien tärkeyden psykologian teorian muodostuksessa osaa arvioida tutkimustiedon luotettavuutta Kokeelliset asetelmat Tilastollinen päättely Yleiset lineaariset mallit (erityisesti varianssianalyysi asetelmat) Lisäksi kurssi luo pohjan Kokeellisen psykologian tutkimuskurssille, jonka aineistoja myös käsitellään kurssilla Howell, D.C. (2010) Statistical methods for psychology Kurssin aikana jaettavat artikkelit Suoritustavat: Kotitehtävät ja luentokuulustelu, jossa tentitään luentomateriaali ja kurssikirjallisuus. 18

19 Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy luentokuulustelun perusteella. Mikäli opiskelija on tehnyt yli 80 % kotitehtävistä, hän saa kuusi lisäpistettä loppukokeeseen. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa PSY382 Varianssianalyysi 5 op PS383 Psykometriikka 8 op Psykometrik Psychometrics Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon kolmas opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Johdatus tilastolliseen tietojenkäsittelyyn, Tilastotieteen jatkokurssi, osa 2, Kokeellisen tutkimuksen tilastolliset menetelmät. Psykologiset arviointimenetelmät suoritettu tai suoritetaan samaan aikaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida psykometristen menetelmien luotettavuutta (validiteettia ja reliabiliteettia) tuntee psykometristen testien validointiprosessin osaa arvioida menetelmien luotettavuutta sekä tieteellisen tutkimuksen että yksilötutkimuksen kannalta Tilastoaineiston keruun ongelmat, erityisesti satunnaisuudesta johtuva epävarmuus. Satunnaisvaihtelun vaikutus otantaan ja mittaamisen tarkkuuteen Miten arvioidaan satunnaisuuden vaikutusta mittauksen laatuun, mittausvirheisiin ja mittauksen sisältöön. Havaintoaineiston laadun ja mittausvirheiden vaikutuksen arviointi sekä siinä tarvittavat tilastolliset menetelmät Vehkalahti, K. (2008) Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät De Gjuiter, Dato & Van der Kamp, Leo (2005) Statistical test theory for education and psychology (moniste, jaetaan kurssilla) Kurssilla jaettavat artikkelit Suoritustavat: Viikoittaiset kotitehtävät, loppukoe ja pienryhmissä tehtävä kirjallinen lopputyö Arviointi: Arviointiasteikko on 0-5. Osasuorituksia painotetaan seuraavasti: loppukoe 60 %, lopputyö 30%, kotitehtävät 10%. Vähintään 50% kotitehtävistä on tehtävä hyväksytysti PS384a Kokeellisen psykologian harjoituskurssi 5 op Övningskurs i experimentell psykologi Practical Course in Experimental Psychology Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Havaintopsykologian perusteet -kurssi suoritetaan ennen tai samanaikaisesti. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kokeellisen tutkimuksen ja tieteellisen raportoinnin perusteet ymmärtää kokeellisen tutkimuksen suunnittelun periaatteita osaa suorittaa aineiston keruun ja analysoida tulokset ohjatusti omaksuu perustaidot artikkelimuotoisen tieteellisen tekstin ymmärtämisestä (artikkelien rakenne, argumentaation periaatteet) osaa kirjoittaa tulosten pohjalta suppean raportin 19

20 Tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa pienryhmissä ohjatusti aiempaan tutkimukseen perustuva havaintopsykologinen koe, analysoida kokeen tulokset ja kirjoittaa suppea tieteellinen raportti. Kurssin alussa jaettava tieteellinen artikkeli ja muu materiaali Oheiskirjallisuutena soveltuvin osin: Gescheider G. A. (1997) Psychophysics: the fundamentals. 3. tai uudempi painos Suoritustavat: Ohjattu ryhmätyöskentely. Kurssiin kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja -ohjausta, kokeellinen työ ja tutkimusraportin kirjoittaminen. Kurssin alussa opiskelijat jaetaan ryhmiin, joilla on oma ohjaajansa. Pienryhmätyöskentely sekä ohjatusti että itsenäisesti jatkuu koko kurssin ajan. Läsnäoloa edellytetään kaikilla luennoilla ja pienryhmän kokoontumiskerroilla. Arviointi: 0-5. Arviointi tutkimusraportin perusteella. Lisätiedot: Opintojakso vastaa tutkintovaatimusten opintojaksoa Kokeellisen psykologian harjoituskurssi (3 op) PS384b Kokeellisen psykologian tutkimuskurssi 8 op Forskningskurs i experimentell psykologi Research Course in Experimental Psychology Tyyppi: Metodiopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen psykologian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Kandidaatin tutkinnon toinen opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Ehdoton edellytys: Kokeellisen psykologian harjoituskurssi. Kokeellisen tutkimuksen tilastolliset menetelmät suoritettu tai suoritetaan samanaikaisesti. On suositeltavaa, että myös seuraavat kurssit on suoritettu: Johdatus psykologian tutkimusmenetelmiin, Johdatus kognitiiviseen psykologiaan, Johdatus neuropsykologiaan, Havaintopsykologian perusteet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee modernin kokeellisen tutkimuksen menetelmiä ja toteutuksen kokeellisen tutkimustyön osavaiheet käytännössä: kokeellisen tutkimuksen suunnittelun, kokeiden suorittamisen, tulosten analysoinnin ja arvioinnin sekä kirjallisen ja suullisen tieteellisen kommunikoinnin tieteellisen kirjallisuuden kriittisen ja analyyttisen lukemisen, niin että hän pystyy soveltamaan tietoa omaan tutkimusasetelmaan tutkimustulosten raportoinnin Kurssilla tehdään pienryhmissä kokeellinen tutkimus jostakin psykologian teemasta (opetustarjonnasta riippuen esim. kognitiivinen, havainto- tai liikennepsykologia). Kurssiin kuuluu: Taustakirjallisuuteen perehtyminen Kokeellisen tutkimuksen suunnittelu ja suorittaminen Tutkimusraportin kirjoittaminen Esitys psykologian opiskelijoiden Tieteen päivässä Harjoitustyön teemaan liittyvät tieteelliset artikkelit, jotka määritellään työn kuluessa. Oheiskirjallisuutena soveltuvin osin: Kantowitz B. H. & Roediger III H. L. (2014). Experimental Psychology Macmillan N. A. & Creelman C. D. (2005). Detection theory: a user s guide, 2. painos Lu, Z-L. & Dosher, B. (2013): Visual psychophysics Suoritustavat: Ohjattu ryhmätyöskentely, tutkimustulosten esittely psykologian opiskelijoiden Tieteen päivässä kevätlukukauden lopulla, ja tutkimusraportti. Läsnäoloa edellytetään luennoilla, kaikilla pienryhmän kokoontumiskerroilla ja Tieteen päivässä. 20