Yhdistys voi kuulua jäsenenä kiinteistöalan valtakunnallisiin keskusjärjestöihin.

Transkriptio

1 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeenlinna ja toimialue on Kanta-Hämeen maakunta. Yhdistys voi kuulua jäsenenä kiinteistöalan valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. Yhdistys on yleishyödyllinen. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan kiinteistöalan johtavana etujärjestönä - valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja - edistää kiinteistöjen kunnossapitämistä ja ylläpitoa - edistää hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä - kannustaa ja neuvoa jäseniä uusissa taloudellisissa ja teknisissä ratkaisuissa - parantaa kiinteistönomistamisen edellytyksiä - edistää kiinteistövarallisuuden kehitystä ja kasvua. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa - järjestämällä jäsenneuvontapalveluja - järjestämällä koulutus-, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia - tiedottamalla ja harjoittamalla julkaisutoimintaa - avustamalla jäseniä erilaisissa ongelmatilanteissa - tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistöalaa - vaikuttamalla tiedotusvälineisiin ja muihin media-alan toimijoihin - toimimalla viranomaisten ja taloyhtiöiden yhdyssiteenä - solmimalla yhteistyösopimuksia muiden kiinteistöalan yhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa sekä - tukemalla muuta kiinteistöyhdistyksen tarkoitusta edistävää toimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustuksia ja apurahoja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteätä ja irtainta omaisuutta. 3 JÄSENET Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tai muu vastaavan kiinteistön omistaja, kiinteistöalalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö tai niitä hallitseva yhteisö. Yhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua yhdistykselle kunniapuheenjohtajiksi yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneita henkilöitä. Yhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua yhdistykselle kunniajäseniksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneita henkilöitä. Yhdistys voi lisäksi kutsua toimintaansa mukaan kannattajajäseniä sekä asiantuntijajäseniä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

2 2 (6) 4 JÄSENYYDESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN Hallitus hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai yhdistyksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan sen vuoden lopussa jona jäsen on tehnyt eroamisilmoituksen. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan eroamisvuonna ja sitä ennen erääntyneet jäsenmaksunsa. Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuoden ajalta jäsenmaksunsa maksamatta, voidaan erottaa. Jäsen voidaan myös erottaa yhdistyslain määräämin perustein. 5 JÄSENMAKSUT Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistykselle vuosittain varsinaisen yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun. Maksu perustuu jäsenen hallinnassa olevien ja omistamien rakennusten yhteistilavuudelle. Maksu voidaan määrätä erilaiseksi tilavuusluokittain. Tilavuusluokat ovat: Maksuluokka m Hallitus voi päättää jäsenmaksun suuruudesta liittymisvuotena. Jäsenmaksu ei saa kuitenkaan olla liittymisvuotena vuosikokouksen päättämiä jäsenmaksuja suurempi. Yhdistyksen kokous voi päättää myös liittymismaksusta, uudelleenliittymismaksusta sekä muusta kiinteästä maksusta jäsenmaksun osana.

3 3 (6) Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua. Kannattajajäsenten ja asiantuntijajäsenten jäsenmaksun päättää yhdistyksen hallitus. Jäsenen tulee toimittaa jäsenmaksujen määräämiseksi tarvittavat tiedot yhdistykselle. 6 YHDISTYKSEN VARSINAISET KOKOUKSET Yhdistyksen varsinaiset kokoukset pidetään vuosittain. Kevätkokous pidetään toukokuun loppuun ja syykokous joulukuun loppuun mennessä. 7 YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoitetun asian käsittelemistä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle kuukauden kuluessa kirjallisen pyynnön esittämisestä yhdistyksen puheenjohtajalle tai yhdistyksen toimistoon. 8 KOKOUSKUTSU Hallituksen on toimitettava kutsu yhdistyksen kokoukseen kullekin jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu on lähetettävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jos se ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 9 ÄÄNIOIKEUS Yhdistyksen kokouksessa äänioikeus perustuu jäsenmaksuun. Äänimäärä on kymmenes osa maksetusta jäsenmaksusta pyöristettynä alempaan kokonaislukuun. Äänioikeuden edellytyksenä on, että kaikki ennen kokousta erääntyneet jäsenmaksut on maksettu. Yksi luonnollinen henkilö voi äänestää kiinteistöyhdistyksen kokouksessa enintään kymmenesosalla kokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Kannattajajäsenellä ja asiantuntijajäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Yhteisömuotoisten jäsenten osalta edustusoikeus on vain hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan yhtiöjärjestyksen mukaisesti valtuuttamalla edustajalla. Hallituksen puheenjohtajaksi katsotaan henkilö, joka on merkitty puheenjohtajaksi Kiinteistöliiton jäsentietojärjestelmään tai voi osoittaa puheenjohtajuutensa muulla virallisella asiakirjalla. Henkilöjäsenet edustavat itseään tai valtuuttavat haluamansa edustajan valtakirjalla edustamaan itseään.

4 4 (6) Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, asiantuntijajäsenellä ja kannattajajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kiinteistöyhdistyksen kokouksessa. Tilintarkastajilla, hallituksen jäsenillä sekä yhdistyksen toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille. 10 VARSINAISTEN YHDISTYKSEN KOKOUKSIEN ASIAT Kevätkokouksessa: käsitellään seuraavat asiat: 1. Esitetään tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta 2. Esitetään tilintarkastuskertomus 3. Päätetään tilintarkastuksen vahvistamisesta 4. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle 5. Valitaan vaalivaliokunta 6. Käsitellään muut kutsussa mainitut asiat Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus 2. Päätetään seuraavan vuoden talousarviosta 3. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta 4. Määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot 5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja 6. Määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan erovuoroisten tilalle uudet 7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraava tilikautta varten 8. Käsitellään muut kutsussa mainitut asiat 11 HALLITUS Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaalia seuraavan toisen varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä ja erovuorossa on kumpanakin vuonna puolet jäsenistä. Henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi, joka valintahetkellä on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä kokouksessa. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle. Päätökset hallituksessa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

5 5 (6) 12 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT Hallituksen tehtävänä on: 1. johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti, 2. edustaa yhdistystä ja päättää yhdistyksen edustajista 3. valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat sekä asiat, joita yhdistyksen jäsenet sille esittävät, 4. laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja hallituksen kertomus toiminnasta, 5. laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio, 6. laatia esitys jäsenmaksuksi ja muiksi 5 :n mukaisiksi maksuiksi, 7. kutsua koolle yhdistyksen kokous, 8. panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset, 9. valita toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä määrätä työsuhteen keskeiset ehdot, 10. hyväksyä tarvittaessa yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset ohjesäännöt, 11. palkita tarvittaessa yhdistyksen toiminnassa tai kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt ansiomerkillä tai mitalilla, 12. asettaa yhdistyksen työvaliokunta sekä muut tarvittavat valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät sekä määrätä näiden palkkioista, 13. hyväksyä yhdistyksen sijoitus- ja omaisuudenhoitoperiaatteet sekä päättää lainanotosta ja yhdistyksen omaisuuden panttauksesta tai myynnistä, 14. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet sekä 15. tehdä esitys yhdistyksen kokoukselle yhdistyksen kunniapuheenjohtajasta ja kunniajäsenistä. 13 VAALIVALIOKUNTA Vaalivaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Vaalivaliokunta tekee esityksen varsinaiselle yhdistyksen kokoukselle erovuoroisten sijaan valittavista hallituksen jäsenistä ja heidän lukumäärästään. Yhdistyksen kokous ei ole sidottu vaalivaliokunnan esitykseen. Vaalivaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Vaalivaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet valiokunnan jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja, on paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. 14 TYÖVALIOKUNTA Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa hallitukselle esitettävät asiat sekä hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä. Työvaliokuntaan kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtajana ja varapuheenjohtaja sekä enintään kolme muuta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunta kokoontuu yhdistyksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on paikalla.

6 6 (6) 15 TOIMINNANJOHTAJA Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja, jonka tehtävä on: 1. hoitaa yhdistyksen toimintaa ja juoksevaa hallintoa hallituksen ja työvaliokunnan antamien ohjeiden sekä määräysten mukaisesti, 2. vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä yhdistyksen kehitystoiminnasta, 3. toimia sihteerinä hallituksen, työvaliokunnan sekä mahdollisten toimikuntien kokouksissa sekä tarvittaessa valmistella ja esitellä niissä käsiteltävät asiat, 4. järjestää yhdistyksen hallinto, toiminta, taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla, 5. huolehtia toiminnan edellyttämästä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta yhteiskunnan, alan keskusjärjestöjen ja muiden organisaatioiden sekä jäsenkunnan välillä, 6. toimia alan työnantaja-asiamiehenä yhdistyksen toimialueella sekä vastata yhdistyksen edunvalvontatyöstä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, 7. toimia yhdistyksen toimiston esimiehenä 16 NIMENKIRJOITUS Yhdistyksen nimen kirjoittavat kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin ja yhdistyksen varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa tai joku heistä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa. 17 TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja vuosikertomus ovat annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi, ja toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. 18 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosta. Yhdistyksen ollessa Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsen on sen hallitukselle ilmoitettava sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkautumisesta tai lakkauttamisesta. Yhdistys voidaan purkaa kahden vähintään kuukauden väliajoin pidetyn yhdistyksen kokouksen päätöksillä, joita vähintään 3/4 annetuista äänistä kummassakin kokouksessa kannattaa. Jos yhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin yhdistyksen viimeinen purkamisesta päättävä yhdistyksen kokous määrää. Jos yhdistys lakkautetaan, luovutetaan sen varat yhdistyksen lopettamisesta päättävän yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti toimialueen toimialan koulutukseen sekä kehittämiseen.