Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet
|
|
- Jarno Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet
2 1 (12) Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet Tietoverkkopooli Voimatalouspooli 2006
3 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Julkaisija Tekijät -projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Raportti Toimeksiantaja PTS:n tietoverkko- ja voimatalouspoolit Asiakirjan nimi VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET Tiivistelmä Raportissa kuvataan yleisellä tasolla viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisiä riippuvuuksia. Raportissa esitettyjen näkemysten ja perustelujen mukaan televerkkojen ja niiden palveluiden toiminta on täysin riippuvaista sähköenergian saannista. Tätä riippuvuutta ei ole nykyteknologioita käytettäessä mahdollista vähentää - riippuvuus näyttää pikemminkin olevan kasvussa kuin vähenemässä. Sähköverkkojen riippuvuus televerkoista on välillistä eli verkkojen toiminta ei ole täysin riippuvainen televerkkojen toimivuudesta: sähkön tuotanto ja jakelu toimivat, vaikka yleisten televerkkojen palvelut eivät olisikaan käytettävissä. Sähkönjakeluverkkojen tilan hallinta (käytönvalvontatiedot) eivät ole reaaliaikaisesti käytettävissä televerkkojen toimintahäiriöiden aikana, jolloin verkkojen käyttötoiminta vaikeutuu oleellisesti normaaliin verrattuna. Riippuvuus korostuu viankorjausten yhteydessä, koska kenttähenkilökunnan ohjaamiseen käytetään pääsääntöisesti yleisiä viestintäpalveluita etenkin matkapuhelinverkkoja. Raportissa on esitetty suosituksia, joiden avulla edellä kuvattujen riippuvuuksien vaikutuksia on mahdollista pienentää. Jokaisen suosituksen kohdalla on myös ehdotettu jotain organisaatiota tai viranomaistahoa suosituksen tarkastelusta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaavaksi. Projektiryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Raportin laatineen ryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - Matti Ryhänen, Savon Voima Oyj - Jarmo Ström, Fortum Espoo Oyj - Mikko Viitasaari, TeliaSonera Finland Oyj - Janne Kiiskinen, TeliaSonera Finland Oyj - Keijo Partanen, Elisa Oyj - Ilpo Peltonen, Elisa Oyj/Ecosite Oy - Jarmo Anttila, Suomen Erillisverkot Oy - Timo Ristikankare, Fingrid Oyj/Voimatalouspooli - Kari Wirman, FiCom ry/tietoverkkopooli Avainsanat viestintäverkot, televerkot, viestintäpalvelut, telepalvelut, sähköverkot, sähköjakelu, teleyritys, sähköyhtiö Muut tiedot Kokonaissivumäärä 2+10 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Kustantaja
4 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Projektin tausta ja tavoitteet Viestintäverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisistä riippuvuuksista Viestintäverkkojen ja niissä käytettyjen laitteiden riippuvuus sähköenergiasta Sähkö, laitteiden toiminnan edellytys Ilmajohdot ja yhteiskäyttöpylväät Sähköverkon aiheuttamat häiriö- ja vaarajännitteet Televerkkojen sähkön saannin varmistaminen Sähköverkkojen riippuvuus viestiyhteyksistä Käytönvalvontatietojen siirtäminen Kenttähenkilökunnan tavoitettavuus Valtakunnallinen sähkötase ja muut hajautetut tietojärjestelmät Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Suositukset televerkkoja ja yhtiöitä koskien Suositukset sähköverkkoja ja yhtiöitä koskien Sähköyhtiöiden ja teleyritysten yhteistyön kehittäminen... 10
5 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) 1 Projektin tausta ja tavoitteet TIETO 2005 harjoituksessa nousi jälleen esille viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden voimakas keskinäinen riippuvuus: "tietoliikenneverkot eivät toimi ilman sähköä ja ilman tietoliikennettä ei saada sähköä". Harjoituksessa esitettiin myös epäilyjä, jotka koskivat Viestintäviraston teleyrityksille antaman sähkön saannin varmistamiseen liittyvän määräyksen sisältöä ja määräyksessä vaadittujen varmistusaikojen tarkoituksenmukaisuutta. Tietoliikenne- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisen riippuvuuden luonteesta ei ole tehty tarkempia selvityksiä. Riippuvuudet olisi kuitenkin tunnettava nykyistä paremmin, jotta erilaisista varmistamiseen liittyvistä järjestelyistä voitaisiin tehdä perusteltuja päätöksiä. Projektin työllä pyritään parantamaan päätöksentekomahdollisuuksia. Projektin ensisijaisena tavoitteena on löytää keinoja ja laatia suosituksia, jotka toteuttamalla voitaisiin pienentää tietoliikenneverkkojen riippuvuutta yleisestä sähkönjakeluverkosta ja samalla vähentää sähkönjakelun katkoksista ko. verkoille aiheutuvia ongelmia. Suositukset voivat koskea myös loppukäyttäjiä. Projektin toisena tavoitteena on osoittaa tietoliikennejärjestelmistä ne kohdat, joiden käytettävyys on kriittisen tärkeää yhtäältä sähkönjakelun häiriöttömyyden ja toisaalta jakelun kunnossapitotoiminnan kannalta. 2 Viestintäverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisistä riippuvuuksista 2.1 Viestintäverkkojen ja niissä käytettyjen laitteiden riippuvuus sähköenergiasta Sähkö, laitteiden toiminnan edellytys Sähköenergian saanti on tietoliikenneverkkojen toiminnan edellytys - televerkot eivät toimi ilman sähköenergiaa. Tämä sähköriippuvuus tulee jatkossa yhä keskeisemmäksi viestintäverkkojen lähiaikojen teknologiamuutoksista johtuen. Näitä muutoksia ovat mm. - langattomien liityntäverkkojen merkityksen kasvu - pakettikytkentäisten verkkoteknologioiden voimakas yleistyminen liityntäverkoissa - verkkojen ohjaukseen käytettävien laitteistojen siirtyminen verkkojen ytimestä niiden ulkopuolelle. Kaikki edellä mainitut muutokset lisäävät sähköenergiaa toimintaansa varten tarvitsevien laitteiden määrää. Laitteet sijaitsevat teleyritysten tilojen lisäksi yhä useammin viestintäpalveluiden käyttäjien tiloissa ja niiden toiminnan varmistaminen on loppukäyttäjän vastuulla. Myös viestintäverkkojen päätelaitteet (puhelimet, matkapuhelimet, vaihteet, laajakaistaverkkopäätteet ja vastaavat) edellyttävät tehonsyötön varmistamista. Palveluiden toiminnan kannalta ei siis enää riitä, että teleyritykset varmistavat omat järjestelmänsä. Viestintäverkkojen laitteiden sähköenergia saadaan normaalisti sähkönjakeluyhtiöiden verkosta. Mahdollisten sähkönjakelukatkojen yhteydessä laitteet lakkaavat välittömästi toimimasta, mikäli katkojen varalta laitteita ei ole varustettu energiavarastolla yleensä akuilla. Akkujen toiminta-ajan puitteissa toivotaan sähkökatkoksen päättyvän. Mikäli näin ei käy, laitteet lakkaavat toimimasta.
6 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Yleisestä jakeluverkosta saatavan energian sijaan sähköä voidaan tuottaa varavoimakoneilla, kunnes sähkökatkos on ohi. Viestintävirasto on antanut määräyksen, jonka mukaan viestintäverkkojen sähköenergian saanti on varmistettava (ks. kohta 2.1.4). Sähköenergialla on myös välillinen vaikutus viestintäverkkojen laitteiden toimintaan: monet järjestelmät tarvitsevat toimiakseen jäähdytystä, joka puolestaan tarvitsee sähköä toimiakseen. Jäähdytyksen pysähtyminen ei välttämättä pysäytä tietoliikennelaitteistojen toimintaa välittömästi, vaan laitteet edelleen pystyvät toimimaan ainakin jonkin aikaa. Laitteiden lämmetessä niiden toiminta muuttuu epäluotettavaksi ja viime kädessä laitteet saattavat jopa tuhoutua liiallisen lämpenemisen takia. Vastaavalla tavalla sähköenergiasta riippuvan lämmityksen puuttuminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa tietoliikennejärjestelmien vikaantumisia. Jäähdytyksen ja lämmityksen toimintaa ei käytännössä pystytä varmistamaan akkuvarmistuksella. Ainoa keino niiden toimivuuden varmistamiseksi on käyttää varavoimakoneita sähkökatkosten aikana Ilmajohdot ja yhteiskäyttöpylväät Monet viimeaikaiset myrskyt ovat katkaisseet vaikutusalueellaan niin sähkö- kuin tietoliikenneverkkojen ilmajohtoja. Yhteiskäyttöpylväissä olevat sähkö- ja tietoliikennejohdot ovat erityisen alttiita yhtäaikaiselle vaurioitumiselle. Tuhoalueiden linjavikojen korjaus on tehtävä yhteistyössä teleyritysten ja sähköyhtiöiden tai niiden mahdollisesti käyttämien alihankkijoiden kesken. Mikäli vikaantuneilla linjayhteyksillä on sekä sähkö- että tietoliikennejohtoja samoissa pylväissä, raivaustyöstä on vastuussa nykyisten säännösten mukaan sähköyhtiö. Perimmäinen syy mainittuun vastuunjakoon on sähkölinjoista johtuva erityinen vaaran mahdollisuus: ainoastaan sähköyhtiö voi varmistaa linjan jännitteettömyyden sekä sen, että linja varmasti pysyy jännitteettömänä koko raivauksen ja linjojen korjauksen ajan Sähköverkon aiheuttamat häiriö- ja vaarajännitteet Sähköverkoissa tapahtuvat ilmiöt saattavat aiheuttaa tietoliikenneverkoihin haitallisia häiriö- tai vaarajännitteitä. Ylijännitteiden lähteitä ovat esimerkiksi salamat sekä oiko- ja maasulut. Sähköverkkojen kytkennät voivat aiheuttaa hetkellisiä yli- tai alijännitteitä. Näitä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia ei tarkastella lähemmin tässä raportissa Televerkkojen sähkön saannin varmistaminen Viestintäviraston määräyksessä Viestintäverkkojen tehonsyötöstä (30D/2003) sekä siihen liittyvässä standardiluettelossa ja perustelumuistiossa on säädetty, miten teleyritysten tulee varautua mahdollisiin katkoksiin sähkön jakelussa. Seuraavassa on esitetty pääkohdat em. määräyksestä. Erittäin tärkeät ja tärkeät teleasemat, kiinteän verkon ja mobiiliverkon keskukset ja siirtojärjestelmät Toiminta on varmistettava sähköhäiriöiden varalta vähintään kolmen tunnin akkuvarmennuksella, kiinteällä varavoimalaitoksella tai vähintään 6 tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuudella.
7 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Polttoainetta on varattava vähintään seitsemän vuorokauden tarvetta vastaava määrä. Erittäin merkittävä kiinteän verkon keskitin, tukiasema, siirtojärjestelmä tai vastaava Toiminta on varmistettava joko 3 tunnin akkuvarmennuksella ja kiinteällä varavoimalaitoksella tai 6 tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoiman liitäntä mahdollisuudella. Merkittävä kiinteän verkon keskitin, tukiasema, siirtojärjestelmä tai vastaava Toiminta on varmistettava kuuden tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoiman liitäntäpaikalla. Kiinteän verkon keskitin, siirtojärjestelmä, mobiiliverkon peruspeiton tukiasema Varmistuksena on oltava 3 tunnin akusto ja siirrettävän varavoiman liitäntämahdollisuus. Sähköhäiriön sattuessa tukiasemilla mobiiliverkon UMTS (eli 3G) -liikenne (puhe siirtyy GSM-verkkoon) pudotetaan 10 min. kuluttua häiriön alkamisesta pois päältä akuston säästämiseksi. Yhteenveto tehonsyötön varmistamisen perusteista Kiinteä televerkko, siirtoverkko ja mobiiliverkon tärkeimmät keskukset ja taajamien viestiasemien yhteydessä sijaitsevat tukiasemat kestävät pitkätkin, jopa muutamia vuorokausia kestävän sähkönjakeluhäiriön. Tilanteen hoitaminen edellyttää kuitenkin erityistoimia kaluston ja henkilöstön käytön suhteen. Taajamien ulkopuolisissa tukiasemissa ja osittain myös kiinteän verkon keskittimissä sähkökatkoksen aikainen järjestelmien toimivuuden varmistaminen on kertaluokkaa vaikeampaa. 2.2 Sähköverkkojen riippuvuus viestiyhteyksistä Käytönvalvontatietojen siirtäminen Käytönvalvontatiedoilla tarkoitetaan tässä raportissa erilaisia sähköasemien tila-, asento-, ohjaus- ja mittaustietoja. Suurin osa sähköverkoston aktiivisille komponenteille (esim. katkaisijat) tehtävistä ohjauksista tehdään sähköyhtiöiden omia viestiverkkoja viestitienä käyttäen. Yhä lisääntyvässä määrin käytetään myös teleoperaattoreiden langallisia ja ennen kaikkea langattomia yhteyksiä. Matkapuhelinverkkoihin pohjautuvia yhteyksiä käytetään yleensä viestitienä sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole sähkön jakelun kannalta kaikkein kriittisimpiä. Sähköverkon vikojen selvittäminen on huomattavasti nopeampaa, mikäli käytönvalvontajärjestelmien käyttämät viestitiet toimivat. Sähkön mittaustekniikassa ollaan siirtymässä kaukoluettaviin mittalaitteisiin. Näiden viestiyhteydet on perinteisesti hoidettu joko kiinteän puhelinverkon välityksellä
8 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) tai käyttämällä viestitienä sähköyhtiön omaa sähköverkkoa. Suuri osa uusimmista hankkeista on usein kustannustehokkuussyistä tehty siten, että viestitienä käytetään matkapuhelinoperaattoreiden tarjoamia langattomia yhteyksiä (GSM, GPRS). Nämä yhteydet eivät ole kovinkaan kriittisiä muutaman tunnin tietoliikennekatkoksille, mutta jos viestiyhteydet katkeavat laajasti pitkiksi ajoiksi, se vaikuttaa jopa valtakunnan sähkötaseen selvittämiseen Kenttähenkilökunnan tavoitettavuus Kentällä toimivien työryhmien tavoittamiseen ja ohjaamiseen käytetään joko omaa "sähkölaitostaajuuksilla" toimivaa radiopuhelinverkkoa tai GSM-puhelimiin perustuvia viestiyhteyksiä. VIRVE-verkon käyttö on lisääntymässä sähköyhtiöissä. Sähköyhtiön oman radioviestiverkon sähkönsyöttö on varmistettu. Tukiasemat sijaitsevat joko sähköasemilla tai niiden lähimaastoissa. Ongelmaksi näiden omien radiopuhelinverkkojen käytössä on ilmennyt se, että tavanomaisissa puheyhteyksissä käytetään nykyisin GSM-puhelimia eikä vanhoja radiopuhelimia enää osata käyttää. Lisäksi radiopuhelinten ja järjestelmien huolto-osaaminen on häviämässä ja niiden varaosien saanti on sekä epävarmaa että vaikeutumassa. Ehkä suurin kaupallisten matkapuhelinverkkojen käyttöön liittyvä ongelma on kuitenkin se, että erilaisissa häiriötilanteissa ne usein tukkeutuvat ja niiden käytettävyys operatiivisen toiminnan tavoittamiseen heikkenee. GSM-yhteydet ovat tällä hetkellä keskeisessä roolissa ohjattaessa korjausmiehistöä suurhäiriötilanteissa. Jos operaattoreiden GSM-yhteydet vähän kerrassaan hiljenevät sähköjen loppuessa tukiasemilta, samalla myös vikojen korjausnopeus hidastuu oleellisesti Valtakunnallinen sähkötase ja muut hajautetut tietojärjestelmät Valtakunnallista sähkötasetta varten kerätään ja lasketaan tietoja eri puolilla valtakuntaa. Tuotannosta kerätään tietoa hyvinkin erikoisissa paikoissa olevista voimalaitoksista ja tiedot lähetetään nk. taseselvittäjille. Myös pohjoismaista sähkökauppaa tehdään pitkälti yleisten tietoyhteyksien varassa. Yhä useammat energiayhtiöt toimivat eri puolilla Suomea ja ehkä jopa ulkomailla ja tarvitsevat eri toimipisteidensä välille luotettavat datayhteydet. Osa toiminnoista on myös siirretty kaupallisiin matkapuhelinverkkoihin ja niiden palveluihin tukeutuviin järjestelmiin. 3 Johtopäätökset ja suositukset 3.1 Johtopäätökset Televerkkojen riippuvuus sähköenergiasta Televerkkojen ja niiden palveluiden toiminta on täysin riippuvaista sähköenergian saannista. Tätä riippuvuutta ei ole nykyteknologioita käytettäessä mahdollista vähentää - riippuvuus näyttää pikemminkin olevan kasvussa kuin vähenemässä. Viestintäpalvelujen käytettävyyden parantamiseksi on käytettävissä kaksi eri periaatetta: - sähkökatkojen siedon parantaminen - sähköverkon jakelukatkojen vähentäminen ja lyhentäminen
9 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Televerkkojen toimintakykyä sähkökatkojen aikana voidaan lisätä varastoimalla sähköä aiempaa enemmän eli lisäämällä yhä useampiin laitteisiin akkuvarmistus ja kasvattamalla akustojen kokoa. Näitä voidaan lisäksi täydentää varmistamalla sähkön saanti varavoimakoneilla eli omalla sähköntuottokyvyllä. Sähköverkoissa tapahtuvien jakelukatkojen lyhentämiseksi ei teleyritysten toimenpitein ole keinoja, vaan vaikutuskeinot ovat sähköyhtiöiden harteilla. Sähköverkkojen riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista Sähköverkkojen riippuvuus televerkoista on välillistä eli verkkojen toiminta ei ole täysin riippuvainen televerkkojen toimivuudesta: sähkön tuotanto ja jakelu toimivat, vaikka yleisten televerkkojen palvelut eivät olisikaan käytettävissä. Sähkönjakeluverkkojen tilan hallinta (käytönvalvontatiedot) eivät ole reaaliaikaisesti käytettävissä televerkkojen toimintahäiriöiden aikana, jolloin verkkojen käyttötoiminta vaikeutuu oleellisesti normaaliin verrattuna. Riippuvuus korostuu viankorjausten yhteydessä, koska kenttähenkilökunnan ohjaamiseen käytetään pääsääntöisesti yleisiä viestintäpalveluita etenkin matkapuhelinverkkoja. Sähkönjakelutoiminnan riippuvuutta televerkkojen ja palveluiden käytettävyydestä voidaan pienentää yhtäältä varmistamalla sähköasemien käytönvalvontatietojen siirtoon käytettävät yhteydet toisistaan riippumattomilla järjestelmillä ja toisaalta kenttähenkilökunnan tavoitettavuutta kehittämällä tukeutuen useampiin liityntäverkkoihin (kiinteä lankapuhelinverkko, matkaviestinverkko, langattomat laajakaistaverkot, VIRVE-verkko, jne.) Teleyritykset pystyvät omin toimenpitein ja omia verkkojaan ja palveluitaan kehittämällä vaikuttamaan telepalveluiden käytettävyyteen. 3.2 Suositukset televerkkoja ja yhtiöitä koskien Suositus 1: Viestintävirasto tarkistaa määräyksen 30 D/2003 Viestintäverkkojen tehonsyötöstä siihen liittyvine täydentävine kuvauksineen. Peruslähtökohta on se, että viranomaisen määräysten mukaisesti toteutettu tehonsyötön turvaaminen varmistaa yhteiskunnan toimintojen kannalta tarkasteltuna riittävän televerkkojen yleisen käytettävyyden. Määräyksen tarkistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakas- ja päätelaitteiden tehonsyötön varmistamiseen (ks. myös Suositus 2:). Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Viestintävirasto Suositus 2: Loppukäyttäjän velvollisuudet käytössään olevien viestintäjärjestelmien sähkön saannin varmistamisesta tulee määrätä nykyistä kattavammin. Ks. myös alaviite 1. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: PTS:n eri sektorit Suositus 3: Loppukäyttäjiä informoidaan selkeästi erilaisten viestintäpalveluiden toimintaajoista sähkönjakelun häiriöihin liittyen.
10 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset Suositus 4: Teleyritykset ja sähköyhtiöt sopivat teleasemien sähkön toimitukseen ja jakeluun liittyvistä toimitusvarmuustavoitteista. Tavoitteista sovittaessa otetaan huomioon teleasemien tärkeysluokittelu, siirtoyhteyksien reititys sekä sähköverkon häiriöherkkyys (maaseutuverkot, taajamaverkot ja niiden yhdistelmät). Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset Suositus 5: Teleyritykset täydentävät tarvittaessa suunnitteluohjeitaan ja muuta ohjeistustaan siten, että televerkkojen suunnittelussa ja käytössä otettaisiin huomioon viestintäpalveluiden merkitys sähköyhtiöiden toiminnalle. Teleyritykset voisivat esimerkiksi pyrkiä sijoittamaan matkapuhelinverkon tukiasemat mahdollisimman lähelle sähköyhtiöiden muunto- ja kytkinasemia. Näiden tukiasemien tehonsaannin varmistukset voitaisiin mitoittaa normaaleja varmistusaikoja pidemmiksi jopa yhteistyössä sähköyhtiöiden kanssa. Näin toimien paranee myös tukiaseman sähkönsaannin varmuus. Ks. myös kohta 3.4. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset 3.3 Suositukset sähköverkkoja ja yhtiöitä koskien Suositus 6: Käytönvalvontatietojen siirtoyhteyksien varmistaminen Sähköyhtiöiden tulee pyrkiä varmistamaan käytönvalvontatietojen siirtoyhteydet erillisillä järjestelmillä, joilla olisi mahdollisimman vähän yhteisiä elementtejä. Varmistukset tulee aina suunnitella ja tarkistaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kahden eri matkapuhelinoperaattorin yhteyksien käyttäminen ei välttämättä käytännössä varmista käytönvalvontatietojen siirron onnistumista, sillä molempien operaattoreiden tukiasemat saattavat etenkin haja-asutusalueilla sijaita samassa rakennuksessa ja ne käyttävät samoja sähkövoimalaitteita akustoineen. Vastaavalla tavalla kiinteiden lankayhteyksien ja matkapuhelinverkkojen laitteistot saattavat sijaita samalla viestiasemalla, jolloin korvaavan verkon käyttö saattaa osoittautua lähes näennäiseksi varmistukseksi. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 7: Käyttövalvomoiden ja -keskusten yhteyksien varmistaminen Käyttövalvomoiden ja -keskusten yhteydet ja viestintäpalvelut tulee varmistaa noudattaen niitä ohjeita ja periaatteita, jotka on esitetty Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan julkaisussa 2/2005 "Viestintäverkkojen ja viestintäpalveluiden varmistaminen. Opas käyttäjille". 1 Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt 1 Opas löytyy verkko-osoitteesta (viittaus ).
11 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) Suositus 8: Sähkö- ja teleyhtiöt sopivat sähköyhtiöiden toimintavarmuuden kannalta keskeisten sijaintipaikkojen (kuten esim. valvomot ja erilaiset sähköasemat) viestintäpalveluiden laatutavoitteista. Tavoitteista sovittaessa otetaan huomioon sähköasemien tärkeys sekä viestintäverkon häiriöherkkyys. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 9: Kenttähenkilökunnan tavoitettavuuden ja ohjaamisen varmistaminen Sähköyhtiöiden tulee suunnitella kenttähenkilökunnan tavoittamiseen ja ohjaamiseen käytetyt menettelyt siten, että viestintäpalveluiden mahdollisten häiriöiden aikana olisi käytettävissä vaihtoehtoisia tapoja yhteydenpitoon kenttähenkilökunnan ja heitä ohjaavien pisteiden (yleensä valvomot) välillä. Yleisten matkapuhelinverkkojen lisäksi käytettävissä ovat ainakin kiinteä lankapuhelinverkko, satelliittiyhteydet, laajakaistaverkot (langalliset ja langattomat) eri teknologioineen ja ensisijaisesti viranomaisille tarkoitettu VIRVE-verkko, jonka käyttöön myös sähköyhtiöt ovat oikeutettuja. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 10: Kiinteistöjen sähköverkkojen toteuttamisessa käytetyt rakenteet tulisi tarkastella ottaen huomioon tietoverkkojen mukanaan tuomat uudentyyppiset vaatimukset. Näissä sähköverkoissa tulisi olla mahdollista varmistaa kiinteistökohtaisesti viestintäpalvelujen tarvitsemat laitteet ja laitteistot. Varmistusmenetelmänä tulisi olla vähintään valmiiksi rakennettu liitäntä siirrettävää varavoimakonetta varten. (Samaan varmistukseen voitaisiin liittää tietoliikennelaitteiden lisäksi mm. erilaiset hälytysjärjestelmät, kiinteistöautomaatiolaitteet ja kiinteistöjen kriittiset komponentit kuten esimerkiksi kiertovesi-, jätevesi- ja sadevesipumput sekä öljypolttimet.) Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Kiinteistöyhtiöt, sähkösuunnittelutoimistot, jne. 3.4 Sähköyhtiöiden ja teleyritysten yhteistyön kehittäminen Suositus 11: Sähköyhtiöille ja teleyrityksille tulee luoda yhteinen tilannekuvajärjestelmä. Järjestelmä voisi perustua mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleviin teknisiin ratkaisuihin (Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmä, Fingrid-extranet, jne.). Tilannekuvajärjestelmän tavoitteena on luoda toimijoille vallitsevasta tilanteesta yhteinen näkemys, jonka perusteella etenkin laajoissa häiriötilanteissa toimenpiteet pystytään ajoittamaan ja kohdistamaan oikein häiriöiden keston minimoimiseksi. Tilannekuvan käyttäjiä voisivat olla sähkö- ja teleyhtiöiden lisäksi sopivassa laajuudessa mm. pelastusviranomaiset (hätäkeskukset), sosiaali- ja terveydenhuoltosektori (lähinnä kotisairaanhoito), Viestintävirasto ja Valtioneuvoston tilannekeskus. Tilannekuvajärjestelmän sisältämää tietoa käytettäisiin eri tavoin. Järjestelmän avulla voitaisiin mm. - ilmoittaa suunnitelluista huoltokatkoista, niiden vaikutusalueesta ja kestosta - kuvata häiriön tai vian vaikutuksia
12 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) - antaa arvioita häiriön tai vian korjaukseen liittyviä arvioita - informoida muita järjestelmän käyttäjiä heihin vaikuttavista asioista. Tilannekuvan jakamisella voitaisiin useissa tapauksissa muuttaa eri prosessien aikaa vieviä peräkkäisiä osia rinnakkaisiksi, mikä tehostaisi häiriötilanteissa käytettävissä olevien resurssien käyttöä ja säästäisi aikaa. Perinteisellä tavalla toimimalla sähkökatkojen aiheuttamat tietoliikennehäiriöt tulevat esimerkiksi kotisairaanhoidon tietoon vasta yhteyskatkojen kestettyä merkittäviä aikoja. Kaikki tämä aika olisi voitu käyttää hyväksi, mikäli tieto katkoksista ja häiriöistä olisi ollut käytettävissä aikaisemmassa vaiheessa. Mikäli eri osapuolet vielä pystyisivät kuvaamaan häiriön selvittämiseen liittyvää omaa toimintaansa, muut osapuolet voisivat suunnitella omia toimenpiteitään esitettyihin kuvauksiin perustuen. Esimerkiksi sähkölaitos voisi ilmoittaa aloittavansa laajan myrskytuhoalueen raivaamisen "etelästä pohjoiseen", jolloin teleyritys voisi kuljettaa siirrettäviä varavoimakoneita ensisijaisesti "pohjoiseen", koska sähkökatko kestää todennäköisesti siellä pidempään. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: yhteistyössä tietoverkko- ja voimatalouspooli Suositus 12: Sähkö- ja etenkin televerkkoyhtiöiden tulisi "mahdollisimman virallisesti" sopia yhteistoiminnasta alueillaan siten, että toisen osapuolen informoiminen tätä koskevista asioista olisi käytännössä mahdollista. Yhteistoimintasopimuksessa tai muistiossa tulisi tarkastella vähintään seuraavat asiat: - yhteystiedot (etenkin käyttökeskusten ja -valvomoiden tiedot) - käytettävistä viestintäjärjestelyistä sopiminen - hallituista käyttökatkoista ilmoittaminen - toisen osapuolen informointi oman verkon vioista ja häiriöistä - häiriöiden arvioidusta kestosta ilmoittaminen - vian tai häiriön vaikutusalueesta sekä korjaustöiden etenemisestä informoiminen - yhteistyö laajojen ja molempiin vaikuttavien raivaus- ja vastaavien töiden yhteydessä Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: PTS/Tietoyhteiskuntasektorin aluepooli Suositus 13: Sähkö- ja teleyhtiöiden yhteinen harjoitus Sähkö- ja teleyhtiöille tulisi järjestää yhteinen harjoitus, jossa kartoitettaisiin vikojen ja häiriöiden korjaustoimintaan liittyviä osapuolten tiedonsaantitarpeita sekä itse korjaustoimintaan liittyviä toimintamalleja Harjoituksen kokemuksia käytettäisiin sähkö- ja teleyhtiöiden välisen yhteistoimintasopimuksen sisällön kartoittamiseksi. Harjoitustilanteena voisi olla esimerkiksi sääennusteen mukaan kolmen päivän kuluttua saapuva raju myrsky. Harjoitus kattaisi sekä myrskyn tuloa ennakoivat toimet, myrskyn tuhon raivaukset sekä jälkikäteen tehtävät selvitykset. Harjoituksen painopiste olisi toiminnan johtamisessa. Harjoituksen avulla pyritään etenkin - edistämään osapuolten yhteistoimintaa ja etenkin sen suunnittelua - käymään yhdessä läpi osapuolten toimintatapoja ja löytämään yhteistyökohteita
13 PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/ (12) - kehittämään osapuolten näkemystä siitä, mitkä ovat ne oman toiminnan osat, joiden toimivuuteen toisella osapuolella on keskeinen vaikutus Harjoitus toteutettaisiin voimatalous- ja tietoverkkopoolin yhteistyönä. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Yhteistyössä tietoverkko-, voimatalousja aluepooli Suositus 14: Viestintä- ja sähköyhtiöiden toimintaa ja toiminnan varmistamista koskevat säädökset ja menettelyt tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarkastelun tavoitteena olisi hahmottaa nykytila ja mahdolliset kehityskohteet, jotta saavutettaisiin yhteiskunnan kannalta riittävä huoltovarmuuden taso. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Tietoverkko- ja voimatalouspooli
14 Julkaisun voi tilata osoitteesta Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A Helsinki Puh. (09) tiedotus@nesa.fi Helsinki 2006
Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö
Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä
LisätiedotVIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET. Kari Wirman 13.9.2006
VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET Kari Wirman 13.9.2006 Projektin tausta ja tavoitteet TIETO 2005 harjoituksessa nousi jälleen esille viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden
LisätiedotSähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun. 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT
Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun avulla 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT 2 Lähtökohta 1/2 2000-luvulla syys- ja talvimyrskyjen määrä on kasvanut Myrskytuhot aiheuttaneet
LisätiedotPUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S
15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä
LisätiedotAjankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset
Julkinen Käyttötoimikunta 27.11.2018 Arto Pahkin Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset AJANKOHTAISTA VARAUTUMISESTA Energia-alan varautumispäivä 15.11.2018 VANTAA Tilaisuudessa kuultiin
LisätiedotTekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008
Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotTapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu
Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.
1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on
LisätiedotSähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan
Kyselyn tulokset vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen vaikutuksista Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 13.11.2012
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007
1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:
LisätiedotMääräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta
Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotMenettelytavat tietojen luovuttamisesta toiselle palveluoperaattorille
17.6.2008 Menettelytavat tietojen luovuttamisesta toiselle palveluoperaattorille n suosituksia 316/2008 S Suositus 316/2008 S 1 (5) Kuvailulehti Julkaisija Tekijät Tietojen luovutus -työryhmä Asiakirjan
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI
LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,
LisätiedotHUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus
Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai
LisätiedotVALVE HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET
VALVE 2014 -HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET SUURHÄIRIÖN PITKITTYMINEN Kaikkien tahojen pitää huomioida varautumissuunnitelmia tehdessään sähkökatkon pitkittyminen. Edelleen viestitettävä eritilaisuuksissa,
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotTiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä Viestintäviraston suosituksia
Suositus 1 (10) Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä n suosituksia Suositus 2 (10) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Lainsäädäntöperusta... 4 5 Tiedottamisen
LisätiedotMääräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011
1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotVIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE. TIVA-seminaari
VIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE TIVA-seminaari 10.11.2005 PROJEKTIRYHMÄ Projektiryhmä kokoontui seitsemän kertaa Jäsenet: Tapani Rantanen, puheenjohtaja Erkki
LisätiedotTele-sähköprojekti - case
Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan
LisätiedotTIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma
TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on
LisätiedotViestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet
Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäviraston määräyksiä Johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintäviraston määräyksiä Tässä keskitytään Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen
LisätiedotEtelä-Suomen Jäätyvä 2019 harjoituksen kokemuksia. Harri Salminen, Urakointipalvelupäällikkö Turku Energia Oy Käyttötoimikunnan kokous 11.3.
Etelä-Suomen Jäätyvä 2019 harjoituksen kokemuksia Harri Salminen, Urakointipalvelupäällikkö Turku Energia Oy Käyttötoimikunnan kokous Harjoituksen puitteista Ensimmäinen Jäätyvä harjoitus Kuopion seudulla
LisätiedotSähköt poikki mikä avuksi?
Sähköt poikki mikä avuksi? Harri Salminen, käyttöpäällikkö Turku Energia Sähköverkot Oy 60 min Energiasta 12.2.201 Meillä Suomessa ja etenkin Turussa J Häiriötön lämpö ja sähkö on itsestäänselvyys mutta
LisätiedotMyrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.
Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain
LisätiedotUlkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut
Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon
LisätiedotLuottamusta lisäämässä
Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.
LisätiedotVarautumisen ohjeistus. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö
Varautumisen ohjeistus Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Varautumisen ohjeistus Lait ja asetukset LVM:n valmiusohjeet Viestintäviraston määräykset Viestintäviraston tietoturvaohjeistus PTS:n ja HVK:n
LisätiedotSuurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj
Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj 2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa
LisätiedotTietojärjestelmien varautuminen
Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta
LisätiedotVastaus kirjalliseen kysymykseen varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin
Vastaus kirjalliseen kysymykseen varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen
LisätiedotVALVE 2014 HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET
VALVE 2014 HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET SUURHÄIRIÖN PITKITTYMINEN Kaikkien tahojen pitää huomioida varautumissuunnitelmia tehdessään sähkökatkon pitkittyminen Edelleen viestitettävä eri tilaisuuksissa,
LisätiedotKriisiviestintää koko Suomelle Case Fingrid Oyj: Laadukkaampaa ja energisempää kriisiviestintää
Kriisiviestintää koko Suomelle Case Fingrid Oyj: Laadukkaampaa ja energisempää kriisiviestintää Kantaverkko Sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet pääasiassa suuret voimalaitokset ja tehtaat
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi
Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
LisätiedotMääräyksen 11 uudistaminen
Määräyksen 11 uudistaminen Sami Kilkkilä Yksikön päällikkö, IP-verkot Nykyinen määräys Valmisteltiin 2003 2004 2003 sähköpostipalveluissa oli merkittäviä toimivuusongelmia roskapostiviestien määrän äkillisen
LisätiedotVARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA
VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA DEMO 2013 Projektin tavoitteita v. 2009 Siirrettävä itsenäinen sähköntuotantojärjestelmä Prototyyppi integroidaan 10 jalan mittaiseen järjestelmäkonttiin
LisätiedotTIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö
TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa
LisätiedotArto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä
Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien
LisätiedotEnergiahuoltosektorin ja voimatalouspoolin valtakunnallinen valmiusharjoitus Touko 2011
Energiahuoltosektorin ja voimatalouspoolin valtakunnallinen valmiusharjoitus Touko 2011 Harjoituksen tavoitteet Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella tilannekuvan ylläpitoa ja välittämistä, tilanteen
LisätiedotSähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja
- vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu
LisätiedotPKS-konserni lukuina 2013
VESIHUOLLON RISKIT JA NIIDEN HALLINTA VESIOSUUSKUNNISSA Joensuu 20.3.2014 Nurmes 21.3.2014 Juha Sirviö, Mikko Leinonen PKS-konserni lukuina 2013 Liikevaihto 119 milj. Investoinnit 36,5 milj. Sähkön siirto
LisätiedotTELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin
TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista
LisätiedotGSM VERKKOON PÄÄTTYVÄN LIIKENTEEN VÄLITTÄMINEN GSM GATEWAY LAITTEIDEN AVULLA
Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 3.5.2004 100/532/2004 Jakelussa mainitut Viestintäviraston kyselyt teleyrityksille 5.2.2004 ja 6.2.2004 GSM VERKKOON PÄÄTTYVÄN LIIKENTEEN VÄLITTÄMINEN GSM GATEWAY
LisätiedotSähköjärjestelmän varautuminen vakaviin normaaliajan häiriöihin ja poikkeusoloihin ja sen nykytila Juha Kekkonen Fingrid Oyj
Sähköjärjestelmän varautuminen vakaviin normaaliajan häiriöihin ja poikkeusoloihin ja sen nykytila Juha Kekkonen Fingrid Oyj Häiriöt verkkojärjestelmän arkipäivää Sää on tyypillisin syy sähkönjakelun häiriöihin
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotSäävarmaa verkkoa rakentamassa
Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
Lisätiedot12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S
12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan
LisätiedotViestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä
Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä 19.10.2012 "Tilannekuvahanke: pähkinänkuoressa Viestintävirasto kehittää yleistä tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta,
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotYhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
LisätiedotMääräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005
1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI
ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja
LisätiedotKRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN
KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista
LisätiedotKyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö
Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio
LisätiedotTapani myrsky
Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011
LisätiedotOPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO
OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO YLEISTÄ Tilaajayhteys (Cu) Kiinteä yhteys (Cu) Yhdysjohto (Cu) Kaikki tässä hinnastossa (alv 0%) esitetyt tuotteet ovat analogisilla kuparipareilla tai
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON SUOSITUS TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMISESTA
24.11.2004 VIESTINTÄVIRASTON SUOSITUS TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMISESTA SUOSITUS 308/2004 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 24.11.2004 Asiakirjan
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (10) Kaupunginvaltuusto Kj/15 20.05.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (10) 137 Kj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite laajamittaisiin ja pitkäkestoisiin sähkökatkoihin varautumisesta HEL 2014-011631 T 00 00 03 Päätös päätti kaupunginhallituksen
LisätiedotAuroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas
Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas Nesteen tuotantolaitokset Porvoossa, Kilpilahden teollisuusalueella
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012
1 (23) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2015 1 (5) Päätöshistoria Helsingin Energia -liikelaitos 29.12.2014 HEL 2014-011631 T 00 00 03 Kaupunginhallitus on pyytänyt Helsingin Energialta lausuntoa valtuutettu
LisätiedotKehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
LisätiedotKäyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat
27.11.2018 Käyttötoimikunnan kokous Ajankohtaiset asiat Häiriöt Fingridin Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohdolla häiriö 27.9 klo 12:47, pysyvä johtovika. Sähköt saatiin palautettua voimajohtoon liittyneelle
LisätiedotLiityntäverkon hinnasto
Liityntäverkon hinnasto (Tilaaja- ja kiinteiden yhteyksien vuokraaminen) Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti
LisätiedotSopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta
Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää
Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen
Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen
LisätiedotRAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA
RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset
LisätiedotTietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä
Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa
LisätiedotCLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen
Sisältö CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti CLEEN Cluster for Energy and Environment Älykäs sähköverkko yleisesti SGEM lyhyesti, konsortion jäsenet Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotPOHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO
POHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.1.2014 lukien Hinnasto sisältää Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kiinteän televerkon yhteenliittämispalvelujen maksut operaattoriasiakkaille. Hinnaston
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotYhteenveto Fingridin suurhäiriöharjoituksesta. Käyttötoimikunta Erkki Sohlberg
Yhteenveto Fingridin suurhäiriöharjoituksesta Käyttötoimikunta 2.12.2010 Erkki Sohlberg Valot päällä valtakunnassa Valot päälle valtakuntaan 3 Harjoituksen suunnittelu Suunnittelu alkoi Käyttövarmuuden
LisätiedotMääräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta
Viestintävirasto 33 F/2014 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä x. päivänä yykuuta 2014. Viestintävirasto on määrännyt x. päivänä yykuuta 2014 annetun
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotMääräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta
Viestintävirasto 28 I/2014 M 1 (5) Määräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt x päivänä yykuuta 2014 annetun
LisätiedotMääräys viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta sekä viestintäverkkojen synkronoinnista
Viestintävirasto 54 B/2014 M 1 (16) Määräys viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta sekä viestintäverkkojen synkronoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on
LisätiedotVarautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi
KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 29.5.2019 ÄETSÄ Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Velvoite sähkömarkkinalaissa Velvoite sähkömarkkinalaissa Fingrid laatii muiden verkonhaltijoiden tavoin
LisätiedotKUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?
KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys
LisätiedotAnvia Oyj Laitepaikkatuotteet
1 Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Laitepaikkatuotteet Voimassa 1.7.2012 alkaen toistaiseksi 2 SISÄLLYSLUETTELO Laitepaikkatuotteet... 3 1. Yleistä... 3 2. Laitepaikkatuotteet... 3 2.1 Telinepaikka...
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotArto Pahkin. Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h)
11.3.2019 Arto Pahkin Käyttötoiminnan verkkosääntöjen tilanne, NC ER implementoinnin tilannekatsaus (24h) Merkittävien osapuolien ja sähköasemien nimeäminen Fingrid toimitti ehdotukset Energiavirastolle
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY FINGRID OYJ
20XX-S-XXX SOPIMUSLUONNOSMALLI 18.5.2015 Huom! Tämä sopimusmalli on kytkinlaitosliityntää varten. Punaiset kohdat päivitetään. LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(5) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET
LisätiedotAbuse-seminaari 12.9.2006
Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä
LisätiedotTurvallisuuskriittiset ICTpalvelut. tulevaisuus ja uusia mahdollisuuksia Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja
Turvallisuuskriittiset ICTpalvelut kunnille Virven tulevaisuus ja uusia mahdollisuuksia 13.9.2017 Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja TURVALLISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ >> Avaintietoa Erillisverkot -konsernista
LisätiedotFingridin ajankohtaiset kuulumiset
Verkkotoimikunta 28.11.2018 Kari Kuusela Fingridin ajankohtaiset kuulumiset Hyvä työilmapiiri huomataan! Henkilöstötyytyväisyys Fingridistä maailman paras kantaverkkoyhtiö energia-alan CHARGE 2018 -brändikisassa
LisätiedotMääräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007
1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain
LisätiedotKäyttötoimikunta Arto Pahkin h valmius NC ERkoodi
Käyttötoimikunta Arto Pahkin 27.11.2018 24h valmius NC ERkoodi Toimenpide Siirtoverkonhaltija: Järjestelmän varautumissuunnitelma ja Käytönpalautussuunnitelma tai vähintään koodissa erikseen mainitut osat
Lisätiedot