BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA
|
|
- Hanna Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke Jaakko Tukia
2 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARIJÄRVEN SEUDULLA SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila lehmän navetta Rajalan teollisuusalue BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Koulutilan materiaalivirrat Kannattavuuden edellytykset Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Saatavilla olevat materiaalivirrat Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Tuhannen lehmän navetta Rajalan teollisuusalue JOHTOPÄÄTÖKSET... 23
3 2 1 JOHDANTO Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen hanke toteutettiin Keski-Suomen liiton myöntämällä EAKR rahoituksella. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli selvittää biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla. Tavoitteena on ollut selvittää biokaasulaitosta alueellisena jätehuoltoratkaisuna, tarvittavaa laitoskokoa sekä potentiaalisia sijoituspaikkavaihtoehtoja. Lisäksi selvitettiin biokaasulaitoksen mahdollisuutta toimia Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppimis- ja kehittämisympäristönä. Selvityksessä hyödynnettiin myös jyväskylän yliopiston samassa hankkeessa tekemää selvitystä Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalista. Hankkeessa selvitettiin Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen biokaasutettavat materiaalivirrat, Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalivirrat (biohajoavat yhdyskuntajätteet ja jätevedenpuhdistamolietteet), kartoitettiin potentiaalisimmat biokaasulaitoksen sijoitusvaihtoehdot Saarijärven seudulla ja potentiaalisimpien kohteiden kiinnostus biokaasutukseen. Samalla kartoitettiin alustavasti biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneita yrittäjiä ja pyrittiin aktivoimaan ja lisäämään tietoa biokaasusta kiinnostuneille tahoille. Esiselvityksen tuloksena tarkasteltiin biokaasulaitoksen sijoituspaikkaa kolmelle eri kohteelle Saarijärvellä ja selvitettiin niihin saatavien materiaalivirtojen ja investointikustannusten avulla laitosten kannattavuuden edellytyksiä.
4 3 2 BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Jyväskylän yliopisto selvitti hankkeessa koko Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalin. Tuloksista voitiin todeta että suurin biokaasuntuotantopotentiaali maakunnassa on peltobiomassoissa ja seuraavaksi suurin karjan lannassa. Nämä materiaalit sijoittuvat kuitenkin maakunnassa hyvin hajalleen ja teknistaloudellinen potentiaali on siten teoreettista potentiaalia huomattavasti pienempi. Suurina ja potentiaalisimpina biokaasulaitoskohteina esille nousivat alueet joihin jätteidenkäsittely on keskittynyt ja alueet missä on biohajoavia materiaalivirtoja teollisuudesta. Keski- Suomeen olisi materiaalivirtojen perusteella teoriassa rakennettavissa kolme suuren kokoluokan biokaasulaitosta. Suurimmat jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden materiaalivirrat ovat Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsässä.(Vänttinen, 2009) Pohjoisessa Keski-Suomessa kasvibiomassojen tuotanto potentiaali painottui Saarijärvelle ja Pihtiputaalle. Karjanlannassa painopistealueina olivat suurimmat karjatalousalueet Pihtipudas Saarijärvi, Viitasaari ja Karstula. (Vänttinen 2009) Biohajoavien jätteiden käsittely on Pohjoisessa Keski-Suomessa painottunut Saarijärvelle, koska valtaosa alueen biojätteistä käsitellään Saarijärvellä Sammakkokankaan jäteasemalla kompostoimalla. Lisäksi pieniä määriä biojätettä kompostoidaan Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Kyyjärven biojätteet käsitellään Millesbacka Oy:ssä. Jätevedenpuhdistamolietteet käsitellään tällä hetkellä pitkälti kuntakohtaisesti ja materiaalit ovat siten hyvin hajallaan Pohjoisessa Keski-Suomessa. Alueella ei ole suuria teollisuusyksiköitä jotka tuottaisivat biokaasutuksen kannalta merkittäviä määriä biohajoavia jätemateriaaleja. (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2009)
5 4 Saarijärven seudulla pyrittiin selvittämään materiaalien saatavuutta keskitettyyn biokaasulaitokseen. Uudessa jätehuoltosuunnitelmassa painotetaan jätteiden laitosmaista käsittelyä. Suunnitelma pyrkii ohjaamaan biohajoavia jätteitä biokaasulaitoskäsittelyyn. Selvityksessä kävi ilmi että jätevesilietteille aumakompostointi on tällä hetkellä halvin ja paikallisesti helposti toteutettava käsittelymenetelmä. Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on kiinnostusta biokaasutukseen, mutta jätehuollon kustannusten pelättiin kasvavan kuljetuskustannuksista ja laitosmaisesta käsittelystä merkittävästi. 3 SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Saarijärvellä sijoituspaikkavaihtoehdoiksi etsittiin sopivia kohteita energiatarpeen, materiaalivirtojen ja koulutus ja kehittämistoiminannan näkökulmista. Esille nousi kolme potentiaalista sijoituspaikkavaihtoehtoa. Näitä kohteita arvioitiin selvityksessä tarkemmin materiaalivirtojen ja energiatuotannon näkökulmasta sekä arvioitiin laitosten kannattavuuden edellytyksiä.
6 KUVA 1 Biokaasulaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdot ja 1000 lehmän navetan kartoitettu rehun hankinta alue 3.1 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Poke) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaitoskampuksella on ollut biokaasuun liittyvää koulutus ja kehitystoimintaa usean vuoden ajan. Kampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa noin kuusikilometriä Saarijärven keskustasta Etelään Uuraisille johtavan tien varressa (kuva 1. karttapiste 1) Koulutilalta syntyy biokaasutettavia materiaaleja, karjanlantaa ja peltobiomassoja, joita voitaisiin hyödyntää alueen energiantuotannossa ja samalla biokaasulaitos voisi toimia oppilaitosten yhteisenä biokaasuteknologian oppimis- ja kehittämisympäristönä. Koulukampuksen alueella on
7 6 valmis lämpöverkko mikä mahdollistaa lämmöntuotannon biokaasulaitoksella kaikille Poken kiinteistöille lehmän navetta Saarijärvelle Tarvaalan kylälle satosuon alueelle suunnitellaan suurta lypsykarjanavettaa (kuva 1 karttapiste 2). Hankkeesta on tehty esiselvitys, jossa on kartoitettu edellytyksiä tuhannen lehmän navettayksikön perustamiselle. Navetta olisi tarkoitus laajentaa vaiheittain tuhannen lehmän yksiköksi. Suuri yksikkökoko tarjoa paljon biokaasutettavaa materiaalia sekä paljon energiaa tarvitsevan kohteen biokaasulaitoksen yhteyteen. Suuressa yksikössä myös ravinteiden käsittely ja ympäristönäkökohdat korostuvat ja tarjoavat siten toimintaedellytyksiä biokaasulaitokselle. Rakennushankkeiden yhtä aikainen suunnittelu, luvittaminen ja toteuttaminen mahdollistaa kustannustehokkaan rakentamisen joka pienentää investointikustannuksia. Navettayksikköä suunnitellaan vain noin viiden kilometrin päähän Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksesta ja pohjoisen oppimiskeskuksen koulutilasta. Tämä mahdollistaa tiiviin yhteistyön oppilaitosten kanssa ja biokaasulaitos voi toimia oppilaitosten täyden mittakaavan oppimis- ja kehittämisympäristönä. 3.3 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalue sijaitsee Saarijärvellä noin 4 kilometriä Saarijärven keskustasta etelään 13 tien varrella. (kuva1 karttapiste 3) Teollisuusalueella runsaasti teollisuuskiinteistöjä, joista suurin osa tuottaa lämpöenergiansa kiinteistökohtaisella öljylämmitysjärjestelmällä ja öljyllä tuotetaan myös prosessihöyryä paikalliselle teollisuudelle. Alueelle on tehty 2009 vuoden aikana kartoitus aluelämpöverkosta ja kpa kattilalaitoksesta. Samalla on katsottu tarpeelliseksi selvittää teollisuusalue soveltuva biokaasulaitoksen sijoituspaikka ja voitaisiinko saatavilla olevilla materiaaleilla tuottaa teollisuusalueen tarvitsema lämpöenergia. Liikenneyhteyksien
8 7 vuoksi teollisuusalue soveltuisi hyvin myös liikennepolttoaineen tuotantoon ja jakeluun. 4 BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Biokaasulaitosten kannattavuuden edellytyksiä arvioitiin kaikissa kolmessa sijoituspaikkavaihtoehdossa. Tarkastelussa arvioitiin käytettävissä olevat biokaasuntuotannon raaka-aineet sekä energiantarve kiinteistöillä sekä energian myyntimahdollisuudet. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon materiaalien kuljetuskustannukset sekä mahdollisesti jätteistä saatavat porttimaksut. Karjanlanta on oletettu olevan maksutonta materiaalia. Peltobiomassoja laitoksissa on ajateltu koulutilaa lukuun ottamatta käytettäviksi vain rajoitetusti, joten peltobiomassojen ostohintaa ei ole arvioitu. Peltobiomassojen käyttö tulee laajemmassa mittakaavassa tarkoituksenmukaiseksi vasta jos biokaasua jalostetaan ajoneuvokäyttöön tai joissain tapauksissa jos laitos kuuluu sähkönsyöttötariffin piiriin.
9 8 TAULUKKO 1 Lähtötietoja kannattavuuslaskelmille Investointikustannukset Koulutilan biokaasulaitos lehmän navetan biokaasulaitos Jätteitä käsittelevä biokaasulaitos (Rajala) Biokaasun jalostus ja jakelu liikennekäyttöön Investointituki 20 % Käsittelykapasiteetti t Takaisinmaksuaika 10 v Korkokanta 4 % Energiantuotannon hyötysuhde Kaasumoottorissa 85 % Sähkö 35 % Lämpö 50 % Sähkön myyntihinta verkkoon ilman tariffia 4 c/kwh Sähkön tariffi myyntihinta 13,35 c/kwh Sähkön hinta omassa käytössä 9,59 c/kwh Lämmön myyntihinta ( /MWh) 30 /MWh Biometaanin myyntihinta 0,7 /m3 Jätteiden ja lietelannan kuljetustaksa 1,6 /km Laitoksen työvoima (koulutilan biokaasulaitos) 2 htkk/v Laitoksen työvoima (1000 lehmän navetan) 6 htkk/v Laitoksen työvoima (Rajala biokaasulaitos) 12 htkk/v 4.2 Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilan energiankulutus yhteensä on noin MWh vuodessa, josta lämmön osuus on n
10 9 MWh ja sähkön n. 700 MWh. Sähköteho koulutilalla on suurimmillaan noin 220 kw. Lämmönkulutuksessa on luonnollisesti suuria vaihteluita vuodenajasta riippuen. Tällä hetkellä lämpöenergia tuotetaan Vapo Oy:n 700 KW:n pellettilämpölaitoksella ja lisäksi varalämmön lähteinä ovat oppilaitoksen vanhat öljykattilat. (Lehtonen) tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 kesä.07 heinä.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07 KUVA 2 Tarvaalan koulutilan energiankulutus vuonna Koulutilan materiaalivirrat Lämpö MWh Sähkö, Energia MWh Biokaasutettavia materiaaleja koulutilalla syntyy omasta navetasta, pieneläinhoitolasta sekä mahdollisesti tilan omilla pelloilla tuotettavista peltobiomassoista. Tilalla syntyy lietelantaa noin 720 t vuodessa ja kuivalantaa noin 270 t vuodessa. Tämän lisäksi energiakasveja voitaisiin viljellä biokaasulaitosta varten noin 30 ha alalla vuosittain. (Lehtonen)
11 10 TAULUKKO 2 Koulutilan biokaasutettavat karjanlannat Materiaali Lanta yhteensä m3/vuosi Lietelanta 720 Kuivalanta 273 Yhteensä Kannattavuuden edellytykset Koulutilan materiaaleista saadaan tuotettua lämpöenergiaa oppilaitoksen kiinteistöille yhteensä noin 880 MWh. Laskelmassa on otettu huomioon laitoksen oma energiankulutus ja lämpökattilan oletettu 90 % hyötysuhde, mutta ei mahdollisia verkostohäviöitä. Koska biokaasulaitos tuottaa kaasua tasaisesti ympäri vuoden, niin päästään näillä materiaaleilla noin 100 kwh jatkuvaan tehoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lämpöä saadaan vuositasolla noin 310 MWh ja lämpöä noin 460 MWh. Taulukossa 3 on vertailtu koko oppilaitoksen vuoden 2007 energiankulutusta biokaasulaitoksesta saatavaan energiamäärään. Biokaasulaitos ei riitä yksin kiinteistöjen tarvitseman energian tuottamiseen, mutta laitoksen koko energiantuotanto voidaan hyödyntää ympäri vuoden koulutilalla. TAULUKKO 3 Oppilaitoksen kiinteistojen enrgiatarve sekä biokaasulaitoksen laskennallisesti tuottama energia Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n. 460 n. 52 Sähkö n. 700 n. 310 n. 35
12 11 Kannattavuuslaskelmassa on oletettu että sekä lämpö että sähkö hyödynnetään täysin oppilaitoksen kiinteistöillä. Laskelmassa on oletettu että laitoksen hoito työllistää noin kaksi henkilötyökuukautta vuodessa oppilaitoksen henkilökuntaa. Laskelmassa ei ole huomioitu enegiakasvien viljely, tuotanto ja kuljetuskustannuksia. 10 vuoden takaisinmaksu ajalla päästään jää vuotuinen käyttökate tappiolle noin euroa. (Taulukko 4) Laitoksen takaisinmaksu ajaksi tulee noin yli 15 vuotta. TAULUKKO 4 Biokaasulaitoksen kannattavuus koulutilalla Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate
13 Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Erillisessä esiselvityshankkeessa on selvitetty 1000 lehmän toteuttamisen edellytyksiä Saarijärven Tarvaalan kylällä. Alueelta kartoitettiin kiinnostuneita tiloja sekä tiloja jotka voisivat tuottaa rehua suuryksikköön. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin myös kiinnostusta biokaasulaitoksen perustamiselle navetan yhteyteen. Samalla tiedusteltiin kiinnostusta tuottaa alkuvaiheessa peltobiomassoja myös biokaasulaitokselle. Alueelta löytyy noin 900 ha peltopinta-alaa jonka omistajista suurin osa on valmis tuottamaan rehua suurnavettaan tai peltobiomassoja biokaasulaitokselle. Taulukosta 5 huomataan, että 1000 lehmän navettayksikön koko vuotuinen energiatuotanto olisi tuotettavissa lannasta saatavalla energialla. Biokaasua ei voida varastoida suuria määriä pitkiä pakkajaksoja varten, joten pidempiä lämmönkulutushuippuja varten on investoitava myös hake-, öljy- tai muuhun lämmitysjärjestelmään. Toisaalta lämpöä tuotetaan vuosittain yli 700 MWh yli navetan energiantarpeen ja sitä ei käytännössä voida myydä tilalta ulos. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon vain navetan energiakutusta vastaava myyntitulo. TAULUKKO lehmän navetan energiantarve suhteessa energiankulukseen. Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n n. 200 Sähkö n n n. 125 Laskentaperusteina kannattavuuslaskelmissa on käytetty 10 vuoden takaisinmaksuaikaa ja kannattavuutta on arvioitu erilaisilla investointituilla. Investointituen suuruus riippuu rakennettavasta laitoskoosta josta mää-
14 13 räytyy investointituen rahoituslähde. Laskelmissa investointituen suuruutena on käytetty 20 %. laskelmissa on oletettu että laitos työllistää 0,5 htv. Koska vuositasolla navetan sähkönkulutus vastaa hyvin biokaasulaitoksen tuottaman sähkön suuruutta on taulukossa 6 laskettu sähköntuotannon tuloksi 9,59 c/kwh, joka vastaa sähkön ostohintaa siirtomaksuineen. Tämän summan navetta siis säästää tuottaessaan itse sähköenergiansa. Samalla on oletettu että kaikki biokaasulaitoksen tuottama sähkö voidaan käyttää kokonaisuudessaan navetassa. Taulukosta voidaan huomata, että jos navettaa kuluttaa kaiken biokaasulaitoksen tuottaman sähkön ja samalla navetan kaikki tarvitsema lämpö voidaan tuottaa biokaasulla, saavutetaan noin vuotuinen käyttökate. TAULUKKO 6. Biokaasulaitoksen kannattavuus ilman sähkönsyöttötariffia Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate
15 14 Taulukossa 7 on esitetty sähkönsyöttötariffin vaikutus kannattavuuteen. Jos sähkönsyöttötariffi toteutuisi esitetyssä suuruudessaan, sähköntuotannon vuotuinen tulo paranisi lähes euroa ja samalla vuotuinen käyttökate laitoksella olisi noin Tämä edellyttäisi myös sitä että yli puolet biokaasulaitoksen vuosittain tuottamasta lämmöstä saataisiin hyödynnettyä navetassa. TAULUKKO 7 Biokaasulaitoksen kannattavuus sähkönsyöttötariffilla Tulot /a Sähköntuotanto (13,35 c/kwh) Lämmöntuotanto (30 /MWh) Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate
16 Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Mahdollisia biokaasulaitoksen sijoituspaikkoja kartoitettaessa kävi ilmi että Rajalan teollisuusalueelle ollaan kartoittamassa edellytyksiä kiinteän polttoaineen lämmityslaitoksen rakentamiselle. Selvityksen kpa-laitoksen ja lämpöverkon edellytyksistä teki Elomatic Oy:n. Selvityksen mukaan Rajalan teollisuusalueen energiatarve on noin MWh/a ja hetkellinen tehontarve saattaa nousta noin 1,5 MW ilman höyryntuotantoa. (Elomatic 2009) Saatavilla olevat materiaalivirrat Teollisuusalueen biokaasulaitosvaihtoehtoon perusmateriaaliksi on ajateltu pohjoisen Keski-Suomen alueelta kertyvät biohajoavat jäteraaka-aineet (Taulukko 8). Koska laskelmien mukaan tämä ei riitä vastaamaan teollisuusalueen energiantarvetta on laskelmassa ajateltu kuljettaa 1000 lehmän navetan lietteet ( t/a) samaan laitokseen. Näin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti olisi tonnia vuodessa. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki Pohjoisen Keski-Suomen kunnat sitoutuvat toimittamaan jätevesilietteensä biokaasulaitoskäsittelyyn.
17 16 TAULUKKO 8 Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalit (Vilkkilä 2007, Martikainen 2009) Puhdistamoliete Kohde t/a Saarijärvi 1100 Kivijärvi 200 Pylkönmäki 100 Kannonkoski 200 Karstula 600 Kinnula 300 Viitasaari 1250 Pihtipudas 350 Yhteensä 4100 Biojäte Kaikki kunnat yht 1000 Kaikki jätemateriaalit yhteensä Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksen kokonaisinvestoinniksi on arvioitu Investointikustannusta voitaisiin hieman pienentää jättämällä biojätteet tarkastelun ulkopuolelle. Biojätteiden käsittely vaati erityisen esikäsittelyn (murskaus ja epäpuhtauksien poisto) (Kutinlahti 2009). Koko Pohjoisen Keski-Suomen biojätemäärä on vain noin 1000 tonnia vuodessa. Taulukossa 9 on esitetty biokaasulaitoksen raakaaineet sekä niistä saatavan nettoenergian määrä. On huomattava että biokaasulaitoksen lämmöntuotantomäärä jää näillä materiaaleilla selvästi alueen lämmöntarvetta pienemmäksi. Jotta biokaasulaitos voisi toimia koko teollisuusalueen energiantuotantoyksikkönä, tulisi raaka-ainepohjaa kasvattaa peltobiomassoilla. Hetkelliseen korkeaan tehontarpeeseen laitosta ei tarvitse suunnitella, koska alueelle jää kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät joita voidaan käyttää suurimman tehontarpeen aikana.
18 17 TAULUKKO 9 Biokaasulaitoksen raaka-aineet sekä niistä saatava netto sähkö ja lämpö Biokaasulaitoksen raaka-aineet t/a Lietelanta Puhdistamolietteet 5000 Biojätteet 1000 t Tuotettu nettoenergia MWh/a Nettolämpö 2700 Nettosähkö 2100 Lämmöntarve teollisuusalueella Laskelmassa on oletettu että koko jäännöslietemäärä voitaisiin varastoida Tarvaalan alueelle sateliittisäiliöihin tai 1000 lehmän navetan yhteyteen rakennettavaan varastosäiliöön. Laskelmissa on huomioitu lietteenkuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kuljetuskustannukset on laskettu meno-paluu rekkakuljetuksina. Laskelmassa on huomioitu kuljetuskustannukset laitokselta varastoihin, mutta ei lietteen levittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Taulukossa 10 on arvioitu biokaasulaitoksen kannattavuutta Rajalan teollisuusalueella erilaisilla sähkönhinnoilla ja jätteenkäsittelymaksuilla (porttimaksuilla). Nämä kaksi muuttujaa ovat merkittävimmät tekijät kannattavuuden edellytyksiä tarkasteltaessa. Laskelmasta voidaan havaita, että kaikissa esimerkkitapauksissa päästiin positiiviseen käyttökatteeseen 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Hyvään kannattavuuteen, noin eu-
19 18 ron käyttökatteeseen, päästään vain jos sähkönsyöttötariffi (13.35 c/kwh) tulee voimaan ja porttimaksuina jätteenkäsittelystä saadaan 45 /t. TAULUKKO 10 Biokaasulaitoksen kannattavuus eri sähkönhinnoilla ja porttimaksuilla. Tulot /a /a /a Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 45 /t Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 20 /t Ei tariffia Porttimaksu 45 /t Sähköntuotanto Lämmöntuotanto (30 /MWh) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a /a /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate
20 Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön Biokaasun ja maakaasun liikennekäyttö on lisääntynyt viimevuosina Suomessa voimakkaasti lisääntyneiden maakaasutankkausasemien vuoksi. Jyväskylän seudulla on suurta kiinnostusta biokaasun liikennekäyttöön ja Laukaan Leppävedellä on toistaiseksi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema. Biokaasun liikennekäyttöön on kiinnostusta myös Saarijärven seudulla ja kaupungin halki kulkeva valtatie 13 tarjoaa myös mahdollisuuden logistisesti järkevän biokaasun tankkausaseman perustamiselle. Rajalan teollisuusalue sijaitsee valtatie 13 varrella ja mahdollistaa siten myös biokaasunjalostamisen liikennekäyttöön lähellä mahdollisesti perustettavaa jakeluasemaa. Biokaasun liikennekäytön kannattavuutta arvioitaessa on oletettu puhdistuksen, paineistuksen ja jakelun lisäinvestointikustannuksiksi euroa (Metener 2009) Biokaasun hinta tankkausasemalla oletetaan olevan 70 c/m3 (alv 0%), joka vastaa energiasisällöltään yhtä bensalitraa. Laskelmissa on myös oletettu että kaikki tuotettu biometaani saadaan myytyä ajoneuvokäyttöön. Taulukosta 11 nähdään, että vaikka investointikustannukset nousevat merkittävästi kun biokaasua jalostetaan liikennekäyttöön, on laitoksella saavutettavissa hyvä kannattavuus. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki tuotettu biokaasu voidaan myydä liikennekäyttöön.
21 20 TAULUKKO 11 Biometaanin tuotannon kannattavuus Rajalan biokaasulaitoksen yhteydessä. Tulot /a Biometaanin myyntulot (70 c/m3) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Hankkeen edetessä havaittiin tarve selvittää biokaasulaitoksen lupaprosessia. Useat biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneet tahot kokevat
22 21 lupaprosessin vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Tämä saattaa vähentää kiinnostusta lähteä yrittäjäksi biokaasualalle. Biokaasulaitos on monialayritys joka paitsi tuottaa energiaa käsittelee jätteitä, jalostaa lannoitteita ja myy lannoitetuotteita. Tämä johtaa siihen että biokaasulaitoksen toimintaa valvoo useat eri viranomaiset. 5.1 Tuhannen lehmän navetta Suurnavetan biokaasulaitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi on arvioitu maksimissaan tonnia lantaa ja peltobiomassoja. Laitoksen koko vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin sekä ympäristöluvan. Nämä menettelyt voidaan toteuttaa yhdessä navettarakennuksen lupaprosessin kanssa. Biokaasulaitokselle ei siten tarvita erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Tällä hetkellä tässä kokoluokassa ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kirjanpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Koska tilalla syntyvää materiaalia (lantaa, raakamaitoa, peltobiomassaa) on suunniteltu käytettäväksi vain omalla tilalla tai mahdollisesti yhteistilojen tai sopimustilojen välillä. Laitoksen ei tarvitse tehdä ilmoitusta EVI- RA:lle. Jos materiaalina kuitenkin käytetään muuta kuin omantilan maata-
23 22 louden sivutuotetta, tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake). Toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä jos materiaali sisältää esim. 3 lk:n eläinperäistä ainesta, tila ottaa vastaan ulkopuolista materiaalia tai mädäte tuotteistetaan kaupalliseen tarkoitukseen. Omavalvonta suunnitelma on aina tehtävä ilmoitusvelvollisten sekä laitoshyväksynnän vaativien laitoksien. Omavalvonta tarkoittaa materiaalivirtojen ja prosessitoiminnan tekijöiden laadullista tarkkailua. Mädätysprosessin voidaan toteuttaa mesofiilisesti tai termofiilisesti, tarvittaessa mädäte tulee jälkikäsitellä. Tavoitteena on turvallinen, tautivapaa mädäte. Mädäteprosessin lämpötilan saavuttaessa yli 50 o C ja mädätteen viipyessä yli 21 vuorokautta, voidaan lopputuote normaaliolosuhteissa sijoittaa lannoitteeksi pellolle. Jos syöte sisältää 3 lk:n ainesta tulee materiaali hygienisoida (70 o C, 60 min) (Lehtonen, 2009) 5.2 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksessa käsitellään yhdyskuntajätteitä noin 6000 t/v ja sen lisäksi mahdollisesti 1000 lehmän navetan lietteet ( t/v). Biokaasulaitokselle vaaditaan YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) ja ympäristölupa menettely. Ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus ja lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kir-
24 23 janpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Laitoksen tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake) ja toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä. Laitos tulee tehdä omavalvonta suunnitelma. Omavalvonta on toimijan omaa toimintaa, jolla varmistetaan markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden hyvä laatu ja vaatimusten mukaisuus. Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että toimija tuntee lannoitevalmisteiden valmistukseen ja käsittelyyn liittyvät kriittiset pisteet ja osaa ennaltaehkäistä mahdolliset ongelmatilanteet suunnitelmallisesti. Kriittiset pisteet on määriteltävä omavalvontasuunnitelmassa ja niitä on valvottava säännöllisesti suunnitelmassa kuvatulla tavalla. Omavalvontasuunnitelma on käytännössä kirjallinen työ- ja toimintaohje yrityksen henkilökunnalle, josta löytyvät tarvittaessa ohjeet myös ongelmatilanteita varten. (lähde: EVIRAN ohje omavalvonnasta) Mädätysprosessin voi olla mesofiilinen tai termofiilinen, mutta käsittelyn tulee sisältää materiaali hygienisoinnin (70 o C, 60 min) (Lehtonen 2009). 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeessa selvitettiin biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla erilaisilla raaka-ainepohjilla ja eri sijoituspaikkavaihtoehdoilla. Keskeisenä tuloksena voidaan sanoa että kiinnostus biokaasutusta kohtaan on hankkeen aikana Saarijärvenseudulla herännyt ja aidosti kiinnostuneita yrittäjiä on muutamia. Yrittäjien välinen yhteistyö on avainasemassa biokaasulaitoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
25 24 Saarijärven seudulta löytyy useita hyviä sijoituspaikkavaihtoehtoja biokaasulaitoksella, mutta kannattavuuden saavuttaminen edellyttää laajaa raaka-ainepohjaa ja hyviä edellytyksiä lämmön myynnille. Alueellinen jätehuoltosuunnitelma pyrkii ohjaamaan jätevirtoja biokaasulaitoskäsittelyyn. Jätteenkäsittelymaksujen tulee laitosmaiseen käsittelyyn siirryttäessä pysyä maltillisella tasolla, jotta koko Pohjoisen Keski- Suomen biojätteet ja erityisesti jätevedenpuhdistamolietteet saadaan laitosmaiseen käsittelyyn. Aumakompostointi menetelmän edullisuus sekä pitkät kuljetusmatkat ja vähäiset jätemäärät hidastavat jätteiden siirtymistä laitosmaiseen käsittelyyn Pohjoisessa Keski-Suomessa. Biokaasulaitoksen kannattavuuden perusedellytyksenä voidaan esitettyjen laskelmien perusteella pitää sähkönsyöttötariffia. Sähkönsyöttötariffin voimaantulo ja sen ulottuminen myös tässä selvityksessä esitettyjen laitosvaihtoehtojen kokoluokkaan luo edellytyksiä biokaasuteknologian käyttöönotolle. Tämä mahdollistaa myös karjanlannan sekä biojätteiden sekä jätevedenpuhdistamolietteiden ohjautumisen biokaasulaitoskäsittelyyn. Tulevaisuudessa myös biohajoavien jätteiden sisältämät ravinteet ja niiden jalostaminen voivat tarjota liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia ei tässä selvityksessä otettu huomioon. Tulevaisuuden mahdollisuutena on myös biokaasun jalostaminen liikennekäyttöön. Liikennekäytössä energiayksikölle saadaan korkein mahdollinen hinta, mutta biokaasua käyttäviä ajoneuvoja tulisi olla riittävästi jotta investointi saadaan kannattavaksi. Jakeluasemaverkoston kasvaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen lisääntyminen voivat tarjota tulevaisuudessa kuitenkin mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan. Keski- Suomi on biokaasun ajoneuvokäytön edelläkävijä Suomessa ja vielä tällä hetkellä ainut maakunta jossa autoillaan biometaanilla.
26 25 Lähteet Vänttinen, V. 2009: Biokaasuntuotantopotentiaali Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökeskus 2009: Keski-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Lehtonen, M Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Tiedonanto Martikainen, E. 2008: Sammakkokangas Oy. Sähköpostiviesti Vilkkilä, T. 2007: Keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuus Pohjoisen Keski-Suomen biohajoavien jätteiden käsittelyssä Kutinlahti, H. 2009: Protech AD Services. Tiedonanto Luostarinen, J. 2009: Metener Oy. Tiedonanto
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotAlueraportti Saarijärvi
Raportti 1 (7) 26.04.2017 Alueraportti Saarijärvi Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (7) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotBiokaasusta energiaa Keski-Suomeen
Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotLannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella
Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotSUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI
SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso
LisätiedotMaatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotRaportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)
Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotBIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland
BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry
Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotBIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat
BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE Opintomatkat 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSIIN SUUNTAUTUNUT OPINTOMATKA 29.10.2008... 2 2.1 Metener Oy ja Erkki Kalmarin
LisätiedotEeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace
Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotBiokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi
Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotBiokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotMuovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset
Muovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 CIRCWASTE-osahankkeet
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö
Biobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö 11.6.2018 Tampere Juha Hiitelä Biobisnestä Pirkanmaalle, tilakäynnit Hankkeen tavoitteisiin lukeutuu lämpökeskuskohteille tehtävät neuvontakäynnit
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotKOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy
KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua
LisätiedotRakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä
Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 27.3.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 4.4.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018
LisätiedotBiokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan
Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotCase Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.
Case Harjun Voima Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy Olavi Kemppi 23.4.2009 1 Hankkeen lähtökohdat Harjun Oppimiskeskus 100v vanha maatalouskoulu,
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008
BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,
LisätiedotKiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro
Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotPitkäjärven koulun lämmön kulutus
n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 3.5.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.201 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.2018
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
Lisätiedot