YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 163

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 44/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksessä (Nro 3/2007/2, ) edellytetty selvitys, joka koskee voimalaitoksella käytettävän hydratsiinin korvaamista haitattomammalla kemikaalilla. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia Helsinki, Helen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosalue sijaitsee Helsingin kaupungin 20. kaupunginosassa. Voimalaitostoiminnat sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamalla, Helsingin Energian hallitsemalla kiinteistöllä osoitteessa Porkkalankatu 9 11, Helsinki ja Tammasaaren satama osoitteessa Tammasaarenaukio 2, Helsinki. Voimalaitos johtaa jäähdytysvedet ja osan jätevesistään Helsingin kaupungin omistaman kiinteistön vesialueelle. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon Selvityksen kanssa on samanaikaisesti tullut vireille vastaava selvitys (Dnro LSY 2007 Y 162), joka koskee Helsingin Energian Hanasaaren B voimalaitoksen voimalaitoksessa käytettävän hydratsiinin korvaamista haitattomammalla kemikaalilla. SELVITYKSEN TEKEMISEN PERUSTE Länsi Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Helsingin Energialle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan Nro 3/2007/2, joka koskee Helsingin kaupungissa sijaitsevan Salmisaaren voimalaitoksen toimintaa. Lupapäätöksen määräyksessä luvan saaja velvoitettiin tekemään selvitys men

2 2 nessä mahdollisuuksista voimalaitoksella käytettävän hydratsiinin korvaamisesta haitattomammalla kemikaalilla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 3 b) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi Suomen ympäristölupaviraston antamasta ympäristölupapäätöksestä Nro 3/2007/2 on valitettu Vaasan hallintooikeuteen. Valitukset eivät kuitenkaan koske suoraan määräystä Helsingin Energia on kuitenkin valituksessaan vaatinut päätökseen lisättäväksi uuden määräyksen numero 42, missä jatkettaisiin selvityksille annettuja määräaikoja ottaen huomioon valituksen käsittelyyn kuluva aika. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräys kuuluu seuraavasti: Luvan saajan on tehtävä selvitys mahdollisuuksista voimalaitoksella käytettävän hydratsiinin korvaamisesta haitattomammalla kemikaalilla. Selvityksessä on esitettävä vaihtoehtoisten kemikaalien soveltuvuus käyttötarkoitukseen sekä niiden luokitus ja ominaisuudet. Selvityksessä on verrattava hydratsiinin ja vaihtoehtoisten kemikaalien varastoinnin ja käsittelyn aiheuttamia ympäristö ja terveysriskejä sekä niiden käytön aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Selvitys on esitettävä mennessä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle, joka voi selvityksen johdosta tarvittaessa täsmentää lupapäätöstä. (YSL 43, 55, YSA 37 ) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksella tuotetaan sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Voimalaitoskokonaisuuteen kuuluvat Salmisaaren A ja Salmisaaren B voimalaitosyksiköt kattiloineen ja oheistoimintoineen. Salmisaaren B voimalaitos koostuu kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttävästä sähköä ja kaukolämpöä tuottavasta peruskuormakattilasta (K1) ja A voimalaitos kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttävästä kaukolämpöä tuottavasta huippukattilasta (K7), raskasta polttoöljyä käyttävästä apukattilasta (K5) sekä pää

3 3 polttoaineenaan raskasta polttoöljyä käyttävästä kolmesta kattilasta koostuvasta lämpökeskuksesta (K6). Lisäksi voimalaitoksella on kaukojäähdytyksen tuottamiseen kaksi jäähdytyskeskusta, joissa tuotettu jäähdytetty vesi toimitetaan Helsingin kantakaupungin alueen rakennusten jäähdyttämiseen. Voimalaitosalueen toiminnot kuuluvat Helsingin Energian eri liiketoimintoyksiköihin. Salmisaaren voimalaitoksella käytetään Salmisaaren länsirannalta Lapinlahden sillan eteläpuolelta otettavaa merivettä sekä Helsingin Vedeltä ostettavaa vesijohtovettä. Suurin osa vesijohtovedestä käytetään Salmisaaren B voimalaitosrakennuksessa sijaitsevan vedenkäsittelylaitoksen raakavetenä. Vedenkäsittelylaitokseen kuuluvat suolanpoistolaitos, pehmennyssuodattimet ja lauhteidenkäsittelylaitos. Suolanpoistolaitoksessa valmistetaan ionivaihdettua suolatonta vettä humussuodattimilla ja ioninvaihtosuodattimilla. Vettä käytetään prosessivetenä kattiloiden vesi höyry piirissä. Valmistetulla suolattomalla vedellä korvataan mm. kaasunpoiston, kattiloiden höyrynuohouksen sekä muiden vesi ja höyryvuotojen ja satunnaispoistojen yhteydessä vesi höyry piiristä poistuva vesi. Pieniä määriä suolatonta vettä käytetään myös laitoksen laboratoriossa. Vedenkäsittelylaitoksen pehmennyssuodattimilla vesijohtovedestä valmistetaan lisävettä sisäiseen jäähdytyskiertoon ja kaukolämpöverkkoon. Vesi höyry piiristä palautuvan lauhteen käsittelyyn käytetään mekaanisia patruunasuodattimia ja ioninvaihtosuodattimia. Lisäksi kaukolämpöverkon vedestä poistetaan kiinteitä epäpuhtauksia mekaanisilla patruunasuodattimilla. Voimalaitoksella lisätään hapenpoiston ja korroosioneston kemikaaleja kattiloiden höyry vesikiertoon sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kiertoveteen. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Helsingin Energia on Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten ympäristöluvissa velvoitetun mukaisesti selvittänyt hydratsiinin terveysriskejä ja ympäristövaikutuksia suhteessa mahdollisesti korvaaviin hapensidontakemikaaleihin. Voimalaitoksilla käytetään 15 % hydratsiiniliuosta, joka laimennetaan ennen annostelua 2 %:ksi liuokseksi. Laimeaa hydratsiiniliuosta käytetään hapenpoistoon ja korroosionestoon voimalaitosten höyrykattiloiden höyry vesikierrossa sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kiertovedessä. Mahdolliset korvaavat kemikaalit Mahdollisesti hydratsiinille vaihtoehtoisia ovat esimerkiksi karbohydratsidia tehoaineena sisältävä Elimin Ox, metyylietyyliketoksiimia si

4 4 sältävä Boilex 510 A ja aminohydrotriatsopyriminiidi yhdistettä (8 atsaguaniini) sisältävä Azamina 8026 RD. Luokitustietoja ja ominaisuuksia Hakemuksessa esitettyjä vertailtavien kemikaalien (ja niiden tehoaineiden) terveydelle vaarallisia ominaisuuksia on koottuna seuraavaan taulukkoon: Valmiste Levoxin 15 Elimin Ox Boilex 510 A Azamina 8026 RD Tehoaine, CAS numero, % osuus Hydratsiini, , 15 % Karbohydratsiini , 5 10 % Metyylietyyliketoksiimi, , % 8 atsaguaniini, T (myrkyllinen), C (syövyttävä) ; Carc. Cat.2 (syöpää aiheuttava, ryhmä 3); R45; R23/24/25; R34; R43 ; S45 Terveysvaarallisuusluokitus (tehoaineelle) sekä vaara ja turvallisuustoimenpidelausekkeet Ympäristövaarallisuusluokitus (tehoaineelle) sekä vaara ja turvallisuustoimenpidelausekkeet N (ympäristölle vaarallinen) ; R50 53 ; (15 %:n seokselle R51/53) ; S61 Xi (ärsyttävä) : R22 N (ympäristölle vaarallinen); R51/53; S61 Xn (haitallinen), Xi (ärsyttävä), Carc. Cat.3 (syöpää aiheuttava, ryhmä 3); R: ; S(2) /37/39 Xn (haitallinen), R22, S22 24/25 Muuta kemikaalitietoa (altistus, vaikutus tai käyttäytymistietoa) Syttyvä (R10). On erittäin vesiliukoinen ja ei ole nopeasti biologisesti hajoavaa. Höyrynpaineen perusteella erittäin haihtuva (100 %:sena). Ilmassa puoliintuu 3 9 tunnissa. Kuumennettaessa räjähdysvaarallinen (R5). Ympäristövaikutukset Hydratsiinin ja vaihtoehtoisten kemikaalien vertailu ilman annostelumäärät selvittäviä käyttökokeita on erittäin vaikeaa. Ympäristövaikutuksia on vertailtu kemikaalien arvioidun vesistöön aiheuttaman typpikuormituksen perusteella. Hydratsiinin reaktio happipitoisessa ympäristössä tapahtuu seuraavasti: N 2 H 4 + O 2 > 2 H 2 O + N 2. Verrattaessa eri kemikaalien reaktioyhtälöitä, voidaan todeta, etteivät typpipäästöt olennaisesti poikkea toisistaan. Lisäksi voimalaitoksen vesistöön aiheuttama typpipäästö aiheutuu suurimmaksi osaksi ph:n säätöön käytettävästä ammoniakista. Hydratsiinin käyttö vähentää ammoniakin tarvetta, sillä hydratsiini muodostaa höyryvesikierrossa termisesti hajotessaan ammoniakkia nostaen höyryn ph:ta.

5 5 Terveysriskit Hydratsiinin terminen hajoamisreaktio: 3 N 2 H 4 > 4 NH 3 + N 2. Reaktioyhtälöiden perusteella on myös vaikea päätellä kemikaalien korroosioneston tehokkuutta ja tarkemmat käyttömäärät selviävät siten vain käyttökokeilla. Luokitustietojen lisäksi em. aineiden terveysvaikutuksiin liittyviä tietoja on saatavilla pääosin vain hydratsiinista. Hydratsiinin luokitus syöpä vaaralliseksi kategorian 2 mukaisena tarkoittaa lainsäädännön mukaan aineryhmää, joihin on suhtauduttava niin kuin ne olisivat ihmiselle syöpää aiheuttavia. Riittävänä perusteena pidetään yleensä asianmukaisia pitkäaikaisia eläinkokeita ja muuta merkityksellistä tietoa. Hakemustiedon mukaisesti epidemiologisten tutkimusten mukaan hydratsiinin ei ole toistaiseksi havaittu aiheuttaneen syöpää ihmisillä. Metyylietyyliketoksiimin luokitus syöpävaaralliseksi kategorian 3 mukaisena tarkoittaa lainsäädännön mukaan aineita, jotka mahdollisesti ovat ihmiselle syöpää aiheuttavia, mutta joista saatavissa oleva tieto on riittämätöntä tyydyttävän arvion tekemiseksi. Toteutetut ja meneillään olevat selvitykset Hakija on tehnyt aiemmin lyhyitä käyttökokeita vertailtavilla mahdollisesti hydratsiinin korvaavilla kemikaaleilla hakijan Vuosaaren A voimalaitoksella. Kokeet osoittivat, että kyseisten tuotteiden hapenpoisto ominaisuudet eivät olleet läheskään yhtä hyvät kuin hydratsinia tehoaineena sisältävällä Levoxin 15 kemikaalilla. Lisäksi kaksi vertailukemikaaleista kohotti vesi höyrykierron sähkönjohtavuustason ohjearvoja korkeammaksi. Karbohydratsidin terminen hajoaminen tuottaa itse hydratsiinia. Hydratsiinin ja mahdollisesti vaihtoehtoisten kemikaalien työterveydellisiä riskejä kartoitetaan parhaillaan Energiateollisuus ry:n, VTT:n ja työsuojelurahaston REACH tutkimusprojektissa, johon myös Helsingin Energia osallistuu. Projektin yhtenä osa alueena on työntekijöiden altistusskenaariot. Projekti päättyy vuoden 2007/2008 vaiheilla. Tutkimuksessa: 1. Kartoitetaan hapensidonta ja korroosionestokemikaalit sekä kerätään niiden fysikaalis kemialliset, toksikologiset ja ekotoksiset ominaisuudet. Tarkastellaan kemikaalien toimivuutta, hintaa ja käytön riskejä REACHin kannalta. Ennakoidaan, miten REACH vaikuttaa kyseisten kemikaalien käyttöön. Kehitetään systemaattinen menetelmä, jossa kuvataan, mitä korvaavista kemikaaleista tiedetään ja mitä niistä REACHin mukaan tulisi tietää ennen niiden mahdollista käyttöönottoa.

6 6 2. Etsitään REACHin mukainen optimaalinen menettelytapa hydratsiinin käytölle laitoksissa. 3. Tehdään esimerkkilaitokselle teknis taloudellinen laskentamalli hydratsiinin ja muiden hapensidonta ja korroosionestokemikaalien käytöstä. Laskennassa huomioidaan REACHin mukana tuomat kustannukset. Malli mahdollistaa eri vaihtoehtojen teknis taloudellisen vertailun. Työssä tarkastellaan REACH asetuksen vaikutuksia hydratsiinin käyttöön ja hydratsiinia korvaavien kemikaalien tutkimus ja kehitystoimintaan. Tavoitteena on etsiä REACHin voimaantulon jälkeen pätevä menettelytapa hydratsiinin käytölle sekä selvittää miten REACH vaikuttaa muiden mahdollisesti vaihtoehtoisten hapensidonta ja korroosionestokemikaalien käyttöön. Selvityksen yhteenveto ja hakijan ehdotus Helsingin Energia katsoo, että hydratsiinin terveys ja ympäristövaikutukset eivät ole niin merkittäviä, että hydratsiinin korvaaminen jollain toisella vedenkäsittelykemikaalilla olisi perusteltua. Niiden tietojen ja kokemusten pohjalta, joita hakijalla on korvaavien kemikaalien käytöstä, vaikuttaa siltä, että markkinoilta saatavilla olevat korvaavat kemikaalit eivät käyttöominaisuuksiltaan välttämättä sovellu Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten prosesseihin. Hakijan käsitys käyttökokeiden perusteella on, että ilman varmaa tietoa kemikaalin toiminnasta uuden kemikaalin kokeilu aiheuttaa voimalaitokselle huomattavia teknillis taloudellisia riskejä. Kokeilun tulisi kestää kuukausia, jotta kemiallinen tasapaino prosessissa ja metallien pinnoilla saavutettaisiin. Korvaavista aineista aiheutuva ympäristökuormitus on samaa suusuurluokkaa kuin hydratsiinin käytöstä aiheutuva. Työntekijöiden altistuminen hydratsiinille pystytään estämään asianmukaisilla suojavälineillä sekä työmenetelmillä. Hydratsiinin käytöstä aiheutuu typpikuormitusta vesistöön sen hajotessa hapen vaikutuksesta typeksi ja vedeksi. Hydratsiini on sellaisenaan myrkyllistä vesieliöille. Korvaavat kemikaalit ovat kemialliselta rakenteeltaan samankaltaisia typpiyhdisteitä kuin hydratsiini, joten typpikuormituksen määrään kemikaalin vaihtamisella ei todennäköisesti olisi juurikaan merkitystä. Korvaavien kemikaalien myrkyllisyyttä vesieliöille ei tiedetä, joten vertailua hydratsiinin ja korvaavien kemikaalien välillä ei voi tehdä. Voimalaitoksilla varastoitavan 25 %:n hydratsiiniliuoksen pääsy onnettomuuden tai vahingon seurauksena vesistöön, viemäriin tai maaperään on estetty asianmukaisilla varotoimenpiteillä sekä työntekijöiden ohjeistuksella. Vuototapauksessakin hydratsiiniliuos hajoaa helposti, sillä hydratsiini reagoi hitaasti ilman hapen kanssa jo huoneenlämpötilassa muodostaen typpeä ja vettä.

7 7 Työntekijöiden altistumista hydratsiinille selvitetään laajemmin parhaillaan käynnissä olevassa VTT:n tutkimushankkeessa, jossa Helsingin Energia on mukana esimerkkilaitoksena. Mikäli kyseisessä tutkimuksessa selviää jotain uutta tietoa työntekijöiden altistumisesta, voidaan altistumista entistä tehokkaammin estää. ASIAN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset Selvitystä on täydennetty Lausunnot ja tiedottaminen Asian kapea alaisuudesta johtuen ja koska asian aikaisemmassa vaiheessa hydratsiinin käyttöön ei ole kohdistunut vaatimuksia, lausuntojen pyytäminen ja tiedottaminen ei ole ollut tarpeen. MERKINTÄ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen Nro 43/2007/2 (Dnro LSY 2007 Y 162) Helsingin Energian Hanasaaren B voimalaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan Nro 16/2006/2, määräyksen mukaisesta hydratsiinin korvaamista koskevasta selvityksestä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tarkastanut Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen hydratsiinin käyttöä koskevan selvityksen ja hyväksyy sen lupaviraston ympäristölupapäätöksen Nro 3/2007/2, määräyksessä tarkoitetuksi selvitykseksi. Ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa Nro 3/2007/2 ei ole tarpeen tältä osin täydentää tai muuttaa. Helsingin Energian tulee kuitenkin toimittaa hydratsiinin ja sen mahdollisesti korvaavien kemikaalien työterveydellisiä riskejä kartoittavan selvityksen tulokset tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Länsi Suomen ympäristölupavirastolle ja niiden valmistuttua. RATKAISUN PERUSTELUT Helsingin Energia on selvityksessään esittänyt kattilaveden ja kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kiertovesien hapenpoistoon ja korroosionestokäsittelyyn käytetyn hydratsiinin mahdollisesti korvaavien kemikaalien terveys ja ympäristövaarallisuuteen liittyviä ominaisuuksia ja arvioinut aineiden mahdollista käyttäytymistä aiemmin

8 8 Vuosaaren voimalaitoksella tehtyjen käyttökokeiden perusteella. Ottaen huomioon vaihtoehtoisten kemikaalien todennäköisesti huonomman tehon käyttötarkoituksessa ja laadulliset ongelmat vesihöyrykierrossa sekä sen, ettei korvaavien tarkasteltujen kemikaalien terveys ja ympäristöriskejä voi pitää kiistattomasti hydratsiinin käyttöä vähäisempänä, ei saadun tiedon pohjalta ole perustetta määrätä toiminnanharjoittajaa vaihtamaan kemikaalia. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin velvollinen edelleen sekä ympäristönsuojelulain ja muun kemikaaleja koskevan lainsäädännön mukaisesti että ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen Nro 3/2007/2 kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti toimimaan siten, että kemikaalien käytöstä mahdollisesti aiheutuvia terveys ja ympäristöhaittoja ehkäistään. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 31, 43, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 17, 18, 19, 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 645. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 15 tuntia.

9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Tapio Pylkkö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö.

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

11