Nuoret ja eduskuntavaalit miten nuoret haluavat vaikuttaa?

Transkriptio

1 Nuoret ja eduskuntavaalit miten nuoret haluavat vaikuttaa? Työeläkepäivät Helsingin messukeskus Jussi Ronkainen, YTT, tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä

2 Nuorten eduskuntavaalitutkimus 2011 Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusseuran hanke, toteutus Mikkelin ammattikorkeakoulun Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä Hankkeen pohjalta tehtävä julkaisu ilmestyy huhtikuussa 2012 Hankkeen ja julkaisun runkona piti olla nuorilta vuotiailta kerättävän kyselyn tulokset, jossa tarkasteltiin nuorten äänestämistä, yhteiskunnallisia asenteita, politiikan seuraamista ja laajempaa yhteiskunnallista vaikuttamista Kyselyn tuloksia ei kuitenkaan voi käyttää, koska tiedonkeruusta vastannut yritys epäonnistui tehtävässään, eikä tuloksiin voida luottaa Tämän vuoksi myös esitelmäni pohjautuu tulevan julkaisun muihin artikkeleihin sekä aiempiin tutkimuksiin Jussi Ronkainen

3 Nuorten äänestysaktiivisuus Suomessa (Borg) Äänestysprosentti 70,5 (2007: 67,9%) Alle 30-vuotiaat äänestäjät: %, nuorten äänestäminen yleensäkin % yleistä äänestysprosenttia alhaisempi Puoluekielteisyys ja etääntyminen puolueiden toiminnasta voimistunut 70-luvulta lähtien, koskettanut aina erityisesti nuorimpia sukupolvia 2011 eduskuntavaalit monella tavalla mullistavat: Perussuomalaisten nousu muutti puolueiden voimasuhteita => politiikan sähköistyminen, politiikasta tuli kiinnostavaa, myös jotkin puolueet ilmoittivat lisääntyneestä jäsenmäärästä vaalien jälkeen (ainakin osin kritiikkinä PS:n nousulle) Taloustaantuma, Portugali-tuki, maahanmuutto, vaalirahakohu, eriarvoisuuden lisääntyminen, protestiäänet 3

4 Nuoret eduskuntavaaleissa (2) Nuorten alle 30-vuotiaiden suosikkipuolueet 2011: Perussuomalaiset 19,3 %, Keskusta 16,8 %, Vihreät 16,1 %, Kokoomus 14,3 %, SDP 11,8%, Vasemmistoliitto 10,6% (arvioita) Vielä 2003 ja 2007 vaaleissa Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja SDP selvästi neljä suurinta puoluetta +/- 20 prosentin ääniosuudella, 2011 kaikki menettivät kannatustaan PS:lle ja Vasemmistoliitolle Perussuomalaisten nousu huima myös nuorten keskuudessa Erityisesti nuoriin äänestäjiin nojaavia puolueita ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto (osuus nuorista äänestäjistä paljon suurempi verrattuna kaikkiin äänestäjiin) Nuoria äänestäjiä vähiten suhteessa kaikkiin äänestäjiin SDP:llä ja KD:lla. SDP:llä tämä on systemaattista jo useista vaaleista, KD:lla lasku alkoi jo 2007, 2011 kerhoon liittyi myös Kokoomus 4

5 Nuoret eduskuntavaaleissa (2) Merkittävää: Nuoret vähemmän puolueuskollisia Nuorten liikkuvuus puolueiden välillä suurempaa Äänestysaktiivisuus matalampaa verrattuna kaikkiin äänestäjiin Toisaalta: Nuoret aktivoituivat jo toisissa vaaleissa kaikkia äänestäjiä enemmän, vaikka myös passiivisten nuorten määrä on suurempi kuin kaikilla äänestäjillä eli kahtiajako aktiivisten ja passiivisten nuorten välillä lisääntyy Nuorten inhokkipuolueet ovat KD, Perussuomalaiset ja RKP, Perussuomalaiset myös pidetyimpiä puolueita nuorten jakautuminen kv. liberaaleihin ja kansallisia perusarvoja ja perinteitä korostaviin konservatiiveihin vahvistuu 5

6 Nuoret ehdokkaina ja edustajina Nuoret systemaattisesti aliedustettuina ehdokkaissa Miehiä ehdokkaina enemmän kuin naisia Suhteellisesti vähiten nuoria ehdokkaita Perussuomalaisilla Nuorten ehdokkaiden yliedustus Vihreillä ja RKP:llä Valittuja alle 30-vuotiaita edustajia vain 10 kappaletta => nuorten alle 30-vuotiaiden väestönosuus on noin 20%, ehdokkaiden osuus noin 16%, valittujen kansanedustajien osuus 5% Syitä: nuoret äänestävät vähemmän, puolueet eivät satsaa nuoriin ehdokkaisiin, nuorilla ei ole varaa kalliisiin kampanjoihin, nuoret itse äänestävät usein näkyviä ja tunnettuja ehdokkaita, koska eivät seuraa/tunne vaaleja ja ehdokkaita Miten nuoret sitten haluavat vaikuttaa? => 6

7 Aluksi: Nuorten poliittinen vaikuttaminen Nuoria voidaan jakaa esim. aktiivisiin kv. liberaaleihin, aktiivisiin perinteisiä arvoja korostaviin sekä passiivisiin suhteessa poliittiseen vaikuttamiseen ja arvoihin Puhe nuorista yhtenä yhtenäisenä joukkona ei tee oikeutta kenellekään, mutta joitain suuntaviivoja voidaan muotoilla: Nuorten yhteiskunnallinen tietämys Suomessa kv. vertailussa erittäin hyvää, mutta poliittinen osallistuminen hyvin passiivista Toisaalta: Nuorten tietämys politiikasta heikkoa verrattuna vanhempiin ikäluokkiin Politiikka ei ole kuollut, mutta politiikan instituutiot ovat menettäneet asemaansa nuorten silmissä=> Oikeisto-vasemmisto jako ja puolueiden ideologiapaketit eivät tavoita nuoria (uusissa puolueissa, kuten piraattipuolue, kaikista eniten nuoria ehdokkaita) 1 (2) Jussi Ronkainen

8 Nuorten poliittinen vaikuttaminen Liberalismi-konservatismi jaottelu mieluummin kuin oikeistovasemmisto Henkilöt ja tietyt vaihtuvat asiakysymykset kiinnostavat, ei puolueohjelmat Poliittinen sosialisaatio: perhetaustalla ja vanhemmilla kenties suurin merkitys poliittiseen aktiivisuuteen, paljon suurempi kuin esim. nuoren koulutuspaikalla tai -asteella (esim. Elo 2010) Kevyt puoluesuhde, nuoret haluavat olla mukana yksilöllisesti valittavissa poliittisen ryhmätoiminnan muodoissa, mutta ei sitoutua puolueisiin Järjestöjen luvattu maa: KYLLÄ luonto, ihmisoikeudet, myös uskonto ja ay EI poliittisille nuorisojärjestöille (Paakkunainen & Hoikkala 2007) Puoluemonopoli ohjaa kuitenkin suuren osan nuorisotyön avustuksista poliittisille nuorisojärjestöille, jotka eivät tavoita nuoria 2 (2) 8

9 Tihentyvä sukupolvikamppailu (Paakkunainen & Hoikkala) Portfoliosukupolvi ja tee-se-itse kansalaiset => Yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvet tuottavat yhteiskunnan, jossa yhteiskunnalliset arvovalinnat ja vaikuttaminen ovat yksilöllisiä Pätkätyöt ja epävarmuus tuottavat etukamppailua suuria ikäluokkia vastaan, keskeisessä osassa myös keskustelu eläkkeistä Pessimismi omiin vaikutusmahdollisuuksiin, puoluepeli suurten ikäluokkien asia, ehdokkaat eivät aja nuorten asioita Puoluekentän pitäisi uusiutua aika ajoin, ilman että pelätään sen vievän yhteiskunnan epätasapainoon: vaihtuvat uudet puolueet säihköistävät politiikan ja vievät yhteiskunnaallista keskustelua eteenpäin, se on hyvä asia => tämä sopii myös paremmin nuorten mieltymyksiin yhteiskunnallisesta/poliittisesta vaikuttamisesta Esteitä: puolueoligarkia, kokovartalokorruptio: rahanjako ja poliittiset päätökset estävät uusiutumista Jussi Ronkainen

10 Media-aineisto vaaleista 2011 Osa nuorten eduskuntavaalihanketta 2011 Media-aineistossa tarkasteltiin Helsingin sanomien ja Karjalaisen printtilehtien ja verkkosivujen keskustelupalstoja siitä näkökulmasta, miten nuorista puhuttiin eduskuntavaalien yhteydessä Osallistujina niin kansalaiset, toimittajat, ehdokkaat, kuin asiantuntijat Yksi keskeinen teema: eläkejärjestelmä (taitettu indeksi, eläkeiän alaraja) ja sukupolvikamppailu nuorten ja eläkeläisten vastakkainasettelu, myös kritiikkiä vastakkainasettelulle eläkepommi: osaa nuorista tämä hiertää vahvasti, iso osa ei tiedosta nuoret töihin aiemmin (maksamaan veroja ja eläkemaksuja, turvaamaan nykyisen eläkeiän alarajan), nuoret tekevät vääriä valintoja, pelastettava instituutioiden suojaan => nuoria käsiteltiin poliittisen toiminnan kohteina useammin kuin aktiivisina toimijoina Keskustelu monipuolista, toisaalta: ahneet eläkeläiset, laiskat ja tietämättömät nuoret, toisaalta: solidaarisuuden etsintää, puhetta nuorten työllistymisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen puolesta (yhteiskuntatakuu) 10

11 Nuorten kansalaisvaikuttaminen Uusien osallistumismuotojen teesejä Straniuksen mukaan: Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen Rakenteista verkostoihin Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin Suuret ikäluokat: yhteinen kansakunnan eetos, puolueuskollisuus, yhdistystoiminta vanhojen jakolinjojen mukaan: joustamaton yhteisöllisyys Nuoret: yksilöllinen kilpailu, riskiyhteiskunnan riskit kannetaan itse, yksilöllinen ja kampanjaluonteinen vaikuttaminen kevytyhteisöissä: joustava yhteisöllisyys Uudet osallistumismuodot eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta Vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapavalinnoiksi Jussi Ronkainen 1 (2) 11

12 Nuorten kansalaisvaikuttaminen 2 (2) Osa nuorista käyttää tai ohjautuu uusiin vaikuttamiskeinoihin => Suora vaikuttaminen (toisaalta kampanjat kuten Porkkanamafia, toisaalta mellakat, iskut) Sosiaalinen media, verkkokeskustelut, kannanotot (Hommaforum, Anonymous Finland, jne.) turhautuminen toisaalta yhteisten arvojen puuttumiseen, poliittisen kentän jäykkyyteen ja toimimattomuuteen, epätasa-arvoon => johtavat välillä suoraan vaikuttamiseen Eli osa nuorista haluaa vaikuttaa vaikka ei usko kovin paljon vaikuttamismahdollisuuksiinsa, vaikuttaminen projekti- ja kampanjaluonteista tietyn asiakysymyksen ympärillä, sosiaalinen media suuressa roolissa, suora vaikuttaminen nousussa Sosiaalinen media: nuoret seuraavat yhteiskunnallisia asioita, kommentoivat asioita yhteisöpalveluissa keskenään, ottavat jonkin verran kantaa uutispalveluihin ja keskustelupalstoille, mutta osallistuvat vähän verkon mielenilmaisuihin ja vetoomuksiin (Hokkanen & Liikanen 2010) Jussi Ronkainen

13 Kansalaistoiminta/vapaaehtoistoiminta Nuoria ei voi leimata itsekkäiksi: arkivaikuttamisessa (työ-, koulutus- ja kulutusvalinnat) tunnistetaan myös yhteiskunnallinen perusvastuu, joskin keskinäinen kilpailu heikentää pohjaa vuotiaat nuoret auttamishaluisimpia kansalaisia (Pessi 2008) Nuoret muita ikäryhmiä halukkaampia auttamaan erityisesti ventovieraita ja syrjäytyneitä, mutta haluttomampia sitoutumaan pitempiaikaisesti Motivaatioissa korostuvat auttamisen ilon lisäksi eettisyys, auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena tai elämäntapana Kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoimintaan osallistumattomista nuorista olisivat halukkaita osallistumaan, mikäli heitä pyydettäisiin mukaan (Yeung 2002) 13

14 Kansalaisvaikuttamisen kentät Mistä nuorten kansalaisvaikuttamista on etsitty: oppilaskunnat, ainejärjestöt, ammattiyhdistykset, nuorisovaltuustot, kansalaisjärjestöt Mistä sitä (ainakin) löytyy: arkisista, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvista vaikuttamistavoista Huomion kiinnittäminen kansalaisvaikuttamisen uusiin kenttiin: (Hokkanen & Liikanen, 2010) Tavoitteelliset elämäntapa- ja kulutusvalinnat arjessa Vaikuttaminen vertais- ja lähiyhteisöön esimerkeillä Julkiset kannanotot ja arvojen ilmaisu Soveltava tilan ja toimintaympäristöjen käyttö ja haltuunotto: hengaamisesta verkon salaseuroihin ja talonvaltaukseen 14