Kylien Salo kehittämishanke. Loppuraportti. 1. Hankkeen toteuttaja ja hanketiedot. 2. Yhteenveto hankkeesta Kohderyhmä ja alue

Transkriptio

1 Kylien Salo kehittämishanke Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttaja ja hanketiedot Salon kaupunki, Tehdaskatu 2, Salo, Hankekoordinaattori Henrik Hausen, puh , sähköposti kansliapäällikkö Irma Nieminen, puh , Kylien Salo, hanke nro 21130, toteutusaika , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , toimintalinja Leader, alueiden välinen hanke. Kohdealueena oli koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-alue. Hanketta toteutettiin kolmen toimintaryhmän alueella: Ykkösakseli ry, I Samma Båt Samassa veneessä ja Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry. Hankkeen varsinaisina kumppaneina toimivat Kuusjokiseura ry Kuusjoelta ja Meripirtin kerho Särkisalosta, jotka osallistuivat hankkeen tilaisuuksista tiedottamiseen ja järjestämiseen alueellaan. Blogi: Kyselyt ym.: Facebook: 2. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteina olivat kylien aktivointi, yhteistyön lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen sekä maaseutualueiden kehittäminen kylä- ja hankesuunnittelun avulla. Hanke oli kaupungin hakema ja hallinnoima, mutta keskeisiä toimijoita olivat myös kaupungin noin 30 kylätoiminta-alueen kylä-, kotiseutu- ja asukasyhdistykset Kohderyhmä ja alue Hankkeen kohderyhmänä olivat Salon kaupungissa toimivat asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset, ja hyödynsaajina olivat kylien ja taajamien asukkaat sekä kaupunki. Kohdealueena oli koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER -toiminta-alueeseen.. Koko Salossa on noin asukasta. Yhteensä noin puolet Salon asukkaista asuu Salon keskustan ja Halikon kirkonkylän yhdessä muodostamassa keskustaajamassa, puolet pienemmissä taajamissa ja maaseutualueilla. Hankkeen ulkopuolelle rajatulla, aluetypologian mukaisella sisemmällä kaupunkialueella on noin 8000 asukasta. 1

2 2.2. Hankkeen toiminta-aika Hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2013 kaupunginhallituksen päätöksellä ja hankekoordinaattorin rekrytoinnilla alkaen. Euroopan unionin ohjelmakauden vaihtumisen takia kaikki Leader-hankkeet loppuivat mennessä, niin myös Kylien Salo. Varsinaista toiminta-aikaa jäi siis yksi vuosi ja kaksi kuukautta Hankkeen kustannusarvio ja rahoittajat Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli euroa. Rahoitus oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta , toimintalinja Leader, alueiden välinen hanke. Julkisen rahoituksen osuus oli 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoittajina toimivat Leader-ryhmät Ykkösakseli ry, I Samma Båt Samassa veneessä ja Varsinais- Suomen Jokivarsikumppanit ry sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). 3. Yleiset tavoitteet Salon seudulla tehtiin vuoden 2009 alussa kuntaliitos, jossa 10 Salon seudun kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi kunta, asukkaan Salo. Salon pinta-ala on km2, josta maapinta-alaa km2. Salon kaupungissa toimi vuosina viisi aluetoimikuntaa, joiden tehtävänä oli valmistella omaa aluettaan koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistettiin viherkaupungin rakentamista. Viherkaupunki-ideassa lähdettiin siitä, että kaupunkialueiden ja maaseutualueiden välillä on tiivis yhteys, jossa kunnan eri alueet täydentävät toisiaan ja synnyttävät näin synergiaetuja. Aluetoimikuntien jäsenet muodostivat tiiviin yhteistyöverkoston ja osallistuivat monella tavoin omien asuinyhteisöjensä kehittämiseen mm. toimimalla yhdistyksissä. Salon yleiskaavallisessa ohjelmassa on visioitu, että kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. Ohjelmatyön edetessä todettiin, että kaupungin ja kylien asukkaiden välistä yhteistyötä on lisättävä. 4. Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet Hankkeen tavoitteena oli kylä- ja vastaavien yhdistysten aktivointi, kaupungin ja paikallistoimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen, osallisuuden vahvistaminen ja lähidemokratian vahvistaminen. Niin ikään tavoitteena oli kylien turvallisuustietouden lisääminen, kylätoimintatietoisuuden lisääminen erityisesti Salon kirkonkylissä, paikallistoimijoiden ja julkisten toimijoiden kumppanuuden vahvistaminen ja Salon kylien kehittämisstrategian laatiminen. Hankkeiden toteutuminen on kuvattu alla, jaoteltuna hankesuunnitelman tavoitteiden mukaan: 2

3 4.1. Aktivoida kylä-, asukas-, kaupunginosa- ja vastaavanlaisten yhdistysten toimintaa. Hankkeen tiedotus käynnistettiin lehdistötiedotteilla heti toiminta-ajan alussa. Haastattelut Salon seudun sanomissa, Perniönseudun lehdessä, Yle Turussa ja Yle Åbolandissa tuottivat heti myös yhteydenottoja kylistä. Perustettiin blogi ja Facebook-sivut. Lehtijuttuja oli myöhemminkin kymmeniä tiedotteiden, tapahtumien ja uutisviestien innoittamina. Salossa jaetaan joka kotiin kuukausittainen tiedotuslehti Salon kaupunkitiedote. Siihen saatiin hankkeen toimesta joka numeroon yhdistyksiä aktivoivia juttuja ja tiedot tulevista tilaisuuksista. Kaikista kylätoimijoista ja tilaisuuksissa kerättiin sähköpostiosoitteistoa. Siihen kerättiin myös kaupungin luottamusmiesjohdon ja eri sektoreiden virkamiesten sekä järjestöjen, muiden sidosryhmien ja lehdistön osoitteita. Hankkeen uutisviesti lähetettiin yleensä koko tähän osoitteistoon, alussa osoitteeseen ja hankkeen lopussa noin 600 osoitteeseen. Uutisviestejä julkaistiin hankkeen aikana 20 kpl. Pituus oli yleensä 3-4 sivua tekstiä, uutisten määrä vaihteli kpl. Blogissa julkaistiin 75 artikkelia ja lisäksi ylläpidettiin toimintakalenteria, kylätoiminnan vinkkisivuaja linkkilistaa. Lisäksi blogiin lisättiin menneiden seminaarien alustukset ja tiedot tilaisuuksista. Tiedottaminen vei paljon aikaa, mutta sen avulla hanke saatiin jokaisen salolaisen tietoon. Lisäksi kylien toiminta saatiin hyvin julkisuuteen ja ymmärryksen kylien tehtävästä arvokkaasta työstä voidaan arvioida lisääntyneen. Tärkeä osa hankkeen toimintaa oli jalkautuminen kylille. Hankkeessa järjestettiin yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa 55 kylätilaisuutta, joissa oli keskimäärin 14 osallistujaa. Lisäksi oli 11 ohjauskäyntiä ja 17 muuta tapahtumaa, muun muassa kesäkiertueen tilaisuudet entisissä kuntakeskuksissa. Neuvontaa oli runsaasti myös sähköpostilla ja puhelimitse. Uusia tai elvytettyjä kyläyhdistyksiä autettiin järjestäytymään Vaskiolla ja Perniön asemalla. Myös Halikon asemalla, Hiiden kylissä ja Kiikalassa yhteistyö vilkastui hankkeen kuluessa merkittävästi. Osa aktivointia olivat myös seminaarit ja niistä tehdyt blogijutut: Yhdistystoiminnan uudet tuulet. Fil. tri., pääsihteeri Aaro Harjun alustus. 14 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Palveluista pitää löytyä säästöjä. Kansalaisten omavastuisuus palveluista tuo uusia toimintakenttiä yhdistyksille mutta tälle toimintakentälle ryntää myös kaupallinen sektori. Kyliin Harju toivoo lisää osuuskuntia ehkä Suomessa ei oikein ole ymmärretty tämän yritysmuodon mahdollisuuksia. Toisaalta Harju myös kysyi, kuka hoitaa yhdistysten sihteerin tehtäviä, jos omaisia ja naapureita huudetaan apuun hoivaamaan vanhuksia ja muita kun kunnilla ei ole varaa kotiapuun. Yhdistyskäytäntöjä kannattaisi uudistaa, muodollisuuksia jättää vähemmälle ja keskittyä itse toimintaan. Yhdistyslakimme on aika väljä eikä 3

4 edellytä yhdistyksiltä suurta byrokratiaa. Kokouksia kannattaa pyhittää tärkeimmille asioille ja toistemme kohtaamiselle. Muodollisuudet erilaiset sopimiset voidaan hoitaa sähköpostilla Yhdistystoiminnan ABC -työpaja. Pirjo Heinosen,, kirjanpitoyrittäjä ja lakiasiantuntija. 8 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Esimerkiksi yhdistyksen aatteellisen toiminnan ja liiketoiminnan rajanvedoista keskusteltiin tuoreen oikeuspäätöksen pohjalta. Työpajassa keskusteltiin myös eri alueiden yhdistysten toiminnasta Yhdistyksen talous -työpaja. Pirjo Heinosen alustus. 12 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Työpajassa keskusteltiin pienimpien yhdistysten kirjanpidoista. Ne voidaan hoitaa itse ja ilmaisilla ohjelmilla tai Excelillä. Palkkatukea voidaan käyttää hankkeisiin tai normaalin toiminnan pyörittämiseen Vahvistaa vuorovaikutusta kaupungin ja paikallisten toimijoiden välillä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä Hankkeen tiedotus ja jalkautuminen tukivat myös vuorovaikutusta ja osallisuutta. Kesäkiertueen 10 tilaisuutta entisissä kuntakeskuksissa onnistuivat hyvin. Kiertueen aikana saatiin palautetta kylistä ja kaupungin toiminnasta. Palautteet kirjattiin muistiin ja niistä oltiin yhteydessä eri sektoreiden virkamiehiin. Erityisesti joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja muut liikenneasiat, koulut ja koulutaksit, vanhusten palvelut, jätevesiasiat sekä yhdistysten välinen yhteistyö nousivat esille. Kesäkiertueen tilaisuuksissa oli aina satoja kävijöitä, esimerkiksi Kiikalassa yli 700. Kylien Salo -teltta sai kiitosta ja onneksi löytyi hyvä urakoitsija kuljettamaan ja pystyttämään telttaa ja pöytiä tilaisuuksissa. Palautteen mukaan kaupungin osastolle toivottiin lisää: paikallisten tonttien markkinointia (Särkisalossa tätä olikin paikallisin voimin) ja kaupungin työntekijäedustajia, esimerkiksi päiväkodin johtaja, opettaja, kaavoittaja tms. Vuorovaikutusta edistettiin myös informoimalla hankkeesta ja esittelemällä kyläkyselyjen tuloksista kaupunginhallituksessa, kaupunkisuunnittelulautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Moniin kylien kysymyksiin etsittiin vastauksia yhdessä ja esimerkiksi kotiseutuyhdistysten ja museotoimen välille järjestettiin tapaaminen. Seminaarit, jotka tukivat näitä tavoitteita (lisätietoja blogijutuissa): Kenen maisema? Anna-Leena Seppälä, ELY, Marie Nyman, ELY, Eija Suna, maakuntamuselo, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group, Henrik Jensen, Jarmo Heimo. 37 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. 4

5 Kenen maisema? -seminaarissa oli mukavasti 37 osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta. Saimme monipuolisen selvityksen maisemien ja kulttuuriympäristöjen luokituksesta ja suojelusta. Varsinais-Suomen ja Salon maisemat todettiin rikkaiksi ja tärkeiksi. Yhteisymmärrys oli myös siitä, että maisemia tulisi suojella vahvistamalla asumista ja työntekoa alueella elinvoimaiset kylät ovat kaikkien mielestä myönteinen asia. Maiseman suojelussa neuvottelu ja yhteistyö ovat huomattavasti tehokkaampia kuin tiukat rajoitukset ja määräykset Yhdistyksen arkistointi ja valokuvat. Päivi Niemelä, Anu Johansson ja Pirjo Heinonen. 20 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Yhdistysten arkistointi ja valokuvat olivat aiheena yhdistystyöpajassa Päivi Niemelä maakunta-arkistosta selvitti arkistointiin liittyviä perusasioita, muun muassa seulontaperiaatteita. Kaikkea vanhaa ei kannata säilyttää. Lähtökohtana on, että arkistoidaan itse tuotetut tärkeimmät asiakirjat. Kotiseutuarkisto olisi tarpeellinen myös Saloon, mutta resurssien löytäminen tähän on nyt hankalaa Kansalaislähtöinen kaupunkikehittäminen Salon keskusta-alueella. 6 osallistujaa, järj. Ykkösakseli ry ja Kylien Salo hanke. Leader-toiminta on osoittautunut tehokkaaksi maaseutualueilla. Nyt päästään kokeilemaan tätä paikallista kehittämistä myös kaupunkialueille. Ensin pienellä rahalla, mutta ehkä myöhemmin laajemmin. Ja maaseudun Leader-ryhmien organisoimana, vaikka rahat tulevat eri rahastoista Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti. FM, tohtorikoulutettava Niina Koskihaara. 16 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Koskihaara kertoi esimerkin yhdistyksestä, jolla oli toimiva kesätori ja joutui päättämään, että voimavaroja ei riitä toimimaan laajentamiseen. Toisaalta on myös esimerkkejä yhdistyksistä, jotka ovat pystyneet laajentamaan toimintaa. Paikallista identiteettiä vaalitaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti, esimerkiksi Muurlan kotiseutuyhdistys tekee säännöllistä yhteistyötä koulun kanssa. 5

6 4.3. Tukea asukkaiden toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, kansalaisyhteiskunta Tapaamiset ja lähidemokratiateema oli usein esillä hankkeen blogissa ja uutisviesteissä. Osallistuttiin myös kaupungin järjestämiin asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaamisiin, joita järjestettiin 6 kpl hankkeen aikana. Osallistuttiin Demokratiapäivään Salossa ja järjestettiin kaksi palaveria yhdessä Lohjan ja Raaseporin Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen toimijoiden kanssa. Lähidemokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista käsiteltiin myös monipuolisesti hankkeen ja kansalaisopiston yhteisissä seminaareissa: Paikallinen identiteetti voimavarana. Tutkija Torsti Hyyryläinen. 15 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Ne kylät, joissa on voimakas paikallinen identiteetti, kokevat tutkimusten mukaan että voivat vaikuttaa kehitykseensä. Kunta tarvitsee voimakkaita kyliä, jotta kehittämiselle saadaan hyväksyntä. Voimakas identiteetti tuo myös resilienssiä eli muutoskestävyyttä Äänestyskäyttäytyminen, paikallisidentiteetti ja osallistuminen. Tutkija Sari Pikkala. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Åbo akademin akatemialehtori Sari Pikkalan mukaan vahva paikallisidentiteetti lisää yhteiskunnallista osallistumista ja äänestämistä. Kuntaliitosten jälkeen kuntaidentiteetti heikkenee, mutta alueidentiteetti voi voimistua Kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, tutkija Siv Sandberg. 9 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Suomalaisen kunnallishallinnon vahvuudet ovat toimivien mikrorakenteiden kuten koulutuksen, kirjastojen, vesihuollon, teiden ja jätehuollon ylläpitäminen sekä tasa-arvon korostaminen. Lähidemokratian lisääminen on tärkeä tavoite, mutta pitää myös olla selvillä siitä, mihin lähidemokratialla pyritään. Pyritäänkö vain selvittämään asukkaiden mielipiteitä oman elämänpiirin asioista vai pyritäänkö myös lisäämään yksilöiden ja yhteisöjen vastuuta ja säästämään julkisia varoja. Joka tapauksessa pitää olla selkeät pelisäännöt ja paljon suoraa vuorovaikutusta hallinnon ja kuntalaisten välillä. Tutkija Siv Sandberg Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana. Tutkija Maarit Sireni. 14 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. 6

7 1980-luvulla keskusteltiin paljon maatilan emännän asemasta, enemmän kuin aikaisemmin tai myöhemmin luvulla puhe on kääntynyt yrittäjyyteen ja naisten itse pärjäämiseen. Tutkija Maarit Sireni Lisätä turvallisuustietoutta ja turvallisuussuunnittelua Kyläturvallisuus ja turvallisuuden tunne oli muutaman kerran esillä hankkeen uutisviesteissä ja aiheesta oli kysymyksiä kyläkyselyissä. Kyläkyselyiden liikenne- ja turvallisuuskysymysten vastauksista laadittiin myös yhteenveto. Yhteenveto toimitettiin muun muassa kaupungin, poliisin ja liikenneviranomaisten turvallisuustyöryhmälle. Lokakuussa Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä SPEK:istä käsitteli viranomaisten ja omatoimisen varautumisen yhteensovittamista kylissä Miten voimme edistää kyläturvallisuutta? Heikki Laurikainen. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Maaseudulla turvallisuuden tunne on usein parempi kuin kaupungissa, jossa pelätään esimerkiksi katuväkivaltaa ja liikennettä. Näin, vaikka maaseudulla apu on etäällä. Paikallisella varautumisella voidaan kuitenkin itse vaikuttaa turvallisuuteen paljon. Heikki Laurikainen, SPEK, Lisätä kylätoimintatietoutta ja valmiutta kumppanuuteen julkisten toimijoiden kanssa Tiedotuksessa nostettiin esille erilaisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä kylätoiminnassa. Myös kumppanuus kylien, kaupungin ja muiden viranomaisten välillä tuotiin esille. Kumppanuutta ja yhteistyötä on Salossa ollut pitkään myös sopimuksin ja suunnitelmallisesti. Esimerkiksi nuorisoiltoja järjestetään palvelusopimuksilla; paikallismuseoita hoidetaan sopimuksilla ja muilla tuilla; uimarantoja, saunoja ja liikuntapaikkoja hoidetaan yhdistysten toimesta hoitosopimuksilla. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja harrastuspiirejä yhteistyössä kaupungin ja kansalaisopiston kanssa. Yhdistykset myös tuottavat kulttuuripalveluja, ylläpitävät kokoontumistiloja, osuuskunnat rakentavat vesi-, jätevesi- ja laajakaistajohtoja jne. Särkisalokodin ja Perniön kunnantalon yksityinen, kuntalaislähtöinen kehittäminen oli lähtenyt liikkeelle jo ennen hankkeen alkua. Näistä tiedotettiin ja osallistuttiin muun muassa Särkisalokotiyhdistyksen Yhres etteskesi -hankkeen ohjausryhmään. Myös kylien taloudellinen toiminta oli esillä useissa seminaareissa: Osallistuminen Varsinais-Suomen kylät ry:n Bisneskeissit-tilaisuuteen. 20 osallistujaa. 7

8 Jouko Willberg kertoi Strömma-Dahlbyn kylän taloudellisesta toiminnasta. Kylä sijaitsee pääosin Kemiönsaaren puolella, mutta osin myös Salossa. Kyläyhdistys vuokraa 49 venepaikkaa, klapikonetta, toritelttaa, makasiineja tilaisuuksiin jne. Palvelusopimuksella osallistutaan Salo-Strömma pyöräilyreitin ylläpitoon. Toistaiseksi verovelvollisuutta ei ole, mutta verottajan viimeaikaiset tulkinnat jännittävät Osuuskuntailta. Osuuskunta kylän tai yhdistyksen palvelun tuottajana ja työllistäjänä. Petri Katajarinne, osuuskunta Kulttuuriteko, Jere Rinne, osuuskunta Vinde, Pirjo Heinonen, kirjanpitoyrittäjä ja lakiasiantuntija. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Turkulainen Osuuskunta Kulttuuriteko perustettiin 15 vuotta sitten ja sillä on ollut monta eri vaihetta. Tärkeää on ollut, että osuuskunnalla on ollut kasvot ja uskottavuus ulospäin sekä selkeät pelisäännöt heti alusta. Nyt halutaan lisätä yhteistoimintaa ja jäsenten keskinäistä tukea. Järjestetään tapaamisia kerran kuussa ja keskustellaan kunnolla läpi päätökset. Toiminta on ammattimaista ja kuin mikä vain yritys, mutta lisäksi on yhteiset arvot ja periaatteet sekä keskinäinen tuki Jätevesi-ilta. Asiaa muun muassa vesiosuuskunnille. Alustajat: Timo Korpinen, mukana useissa vesiosuuskunnissa, Jyrki Lammila, Ely-keskus. Järj. Kylien Salo, Varsinais-Suomen kylät ja Ykkösakselin Kosteikkoraitti-hanke. 42 osallistujaa. Korpinen korostikin, että Salo on vesi- ja jätevesiosuuskuntien osalta hyvä esimerkki siitä, että kylät ovat ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä Selvittää Salon kylien kehittämissuunnitelmien tilanne. Tavoitteellisten kyläsuunnitelmien laatiminen. Kylissä toteutettiin yhteensä seitsemän kylä- ja pitäjäkyselyä. Työ aloitettiin kyläselvityksellä, jossa yhdessä kyläyhdistysten hallitusten kanssa käytiin läpi kylän historiaa, nykytilannetta ja kehittämismahdollisuuksia. Näitä kyläselvityksiä aloitettiin kymmenessä kylässä. Niiden perusteella päätettiin laatia kyläkyselytseitsemälle alueelle. Kyselyt olivat laajoja, noin 30 kysymyksen kyselyjä ja ne lähetettiin postitsejulkisina tiedotteena kaikille ko. alueen vakituisille asukkaille ja osoitteellisina vapaaajan asukkaiden kotiosoitteisiin. Vastauksia varten kyselyiden mukana lähetettiinilmaiset palautuskuoret.. Kyselyihin oli mahdollista vastata myös sähköisesti. Sähköinen kysely toteutettiin Salon kaupungin pilotoimalla Dimenteq Oy:n karttapohjaisella Harava-kyselytyökalulla. Kyselyt laadittiin kyläsuunnittelun pohjaksi ja niiden teemat olivat taustatiedot (talouden koko, päätoimentulo) kyläläisyys (asumisen kesto, viihtyvyystekijät, kylän ilmapiiri) harrastaminen (osallistuminen, tiedotus, harrastusmahdollisuudet) 8

9 palvelut (olemassa olevat julkiset ja yksityiset palvelut, mahdolliset palvelutarpeet, elinkeinoelämä) maisema ja ympäristö (kylän kauniit, tärkeät, historialliset paikat samoin kuin kehitettävät paikat, liikennejärjestelytarpeet, ympäristön tila) liikkuminen ja turvallisuus (julkinen liikenne, asiointimatkat, teiden kunto, liikenne- ym. turvallisuus) kylän kehittäminen (ehdotettujen hankeideoiden arvotus, omia hankeideoita) yhdistystoiminta (yhdistysten tapahtumat, toiminnan kehittäminen) Kyselyitä lähetettiin yhteensä talouteen Salon alueella ja lisäksi suoraan kotiosoitteisiin muualle Suomeen noin 1100 vapaa-ajan asukkaalle. Kyselyt toteutettiin touko-syyskuussa 2014 ja niiden tulokset esiteltiin kyläkokouksissa lokakuussa Tärkeimmät viihtyvyystekijät kylissä ovat vastaajien mielestä luonto, maalaismaisema, palvelut, juuret ja kyläyhteisö. Myös sijaintia ja tarjolla olevien asuntojen sopivaa hinta-laatusuhdetta arvostettiin. Vastauksia saatiin takaisin yhteensä kappaletta, vastausprosentit vaihtelivat %. Vastausaktiivisuuteen oltiin hankkeessa sangen tyytyväisiä, samoin kuin vastausten laatuun. Asiattomia vastauksia ei juuri ollut. Lisäksi kysymyksiin oli selvästi paneuduttu ajatuksella ja nähty vaivaa vastaamalla myös avoimiin kysymyksiin. Kyselyvastausten kokoamisen ja analysoinnin jälkeen tuloksista keskusteltiin kunkin kyselyalueen kyläkokouksissa.keskustelun päätteeksi kirjattiin vielä ylös kylän vahvuudet sekä muutama keskeisin kehitettävä asia ja tavoite toteutettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Nämä tulosyhteenvedot julkaistiin Kylien Salo blogisivuilla ja lähetettiin kyliin kehittämisestä vastaaville yhdistyksille jatkopureskeluun. Vaskiolla kyselyn ja kyläkokousten pohjalta laadittiin hankkeen aikana myös valmis kyläsuunnitelma. Muissa kylissä varsinainen painettu kyläsuunnitelma jäi vielä työn alle Laatia Salon kylien kehittämisstrategia Hankkeen alussa kylille tehtiin alkukysely ja syksyllä 2014 strategiakysely, johon vastasi 19 kyläyhdistystä. Kylästrategiasta laadittiin luonnoksia, joita julkaistiin blogisivuilla ja käsiteltiin seminaareissa: 4.9. Kaupungin ja paikallisten toimijoiden vuorovaikutus eväitä kylästrategian laatimiseen. Tutkija Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseudun kehittäminen. Erityisasiantuntija Christell Åström, työvoima- ja elinkeinoministeriö: Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. 21 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Vastakohtaisuus maaseudun ja kaupunkien välillä on vähentynyt nuorten mielissä, todettiin Turun yliopiston laajassa kyselytutkimuksessa, joka esiteltiin Kylien Salon ja kansalaisopiston järjestämässä seminaarissa syyskuussa vuonna Kyselyssä kävi ilmi, että jopa kolme neljäsosaa nuorista haluaisi mielellään asua maaseudulla. Laajan kyselyn vastaajina 9

10 olivat vuotiaat nuoret edustavana otoksena ympäri maata. (Kylien Salo blogi ) Kylien Salo loppuseminaari. Tietoiskut eri kylistä: tiedottaminen (Koski as.), kylän yhteishenki (Tieksmäki-Metola), tonttimarkkinointi (Särkisalo), kylätalo (Tuohittu), teatteritoiminta (Vaskio) ja kylän edunvalvonta (Hajala). Kylästrategia: luonnoksen esittely ja keskustelua (Henrik Hausen). 30 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Suvi Raute kertoi Tuohitun kylätalosta ja toiminnasta. Kylätalosta hän oli huolestunut: Vuokrat riittävät lämmitykseen, mutta talon kunnossapito on laiminlyöty. Tiloja ei juurikaan markkinoida ulkopuolisille vuokraajille, vaikka talo kaipaisi kunnostusta. Kyläyhdistyksen tapahtumissa on mukavasti väkeä, esimerkiksi syystapahtuman aikaan parkkipaikka oli täynnä. Kursseja järjestetään paljon ja viime kesänä aloitettiin kesätoritoiminta, ja se oli menestys. (Kylien Salo blogi ) Salon kylien kehittämisstrategian luonnoksissa todetaan, että Salon kylillä on hyvät kehittymismahdollisuudet. Strategiaan ehdotetaan otettavan toimenpiteitä sekä yhdistysten itse toteutettavaksi että yhteistyössä kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa toteutettavaksi. Lisäksi kaupungin toimiksi esitetään erityisesti teistä, joukkoliikenteestä, palvelujen saavutettavuudesta sekä kaavoituksesta ja tonttimarkkinoinnista huolehtimista. Kyläyhdistysten enemmistö haluaa yhdistyskyselyn perusteella nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kylien välille, mutta järjestäytymisen muodot ovat vielä vähän hakusessa. Strategiassa kannatetaan myös uuden Leader-hankkeen hakua. Hankkeella vahvistettasiin edelleen paikallisia kehittäjäyhteisöjä. Työnimenä on Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Kylästrategiaa kehitetään edelleen, viimeisimmät versiot on julkaistu Kylien Salo blogissa ja joka kotiin jaettavassa Salon kaupunkitiedotteessa nro 2/ Ottaa huomioon Salon kaupungin yleiskaavallisen ohjelman tavoitteet Hankkeen aikana tehtiin paljon yhteistyötä Salon kaupunkisuunnittelun kanssa. Kyläkyselyistä informoitiin muun muassa kaupunkisuunnittelulautakuntaa, teknistä lautakuntaa ja ympäristölautakuntaa. Kylien Salo -hankkeen yhtenä tavoitteena oli testata uusia kyläkehittämisen muotoja. Tämän vuoksi päädyttiin toteuttamaan kyläkyselyt myös sähköisinä karttapohjaisen työkalun avulla. Kyläsuunnitelmien laatimisen kannalta oli kuitenkin ensi arvoisen tärkeää, että kaikki asukkaat saivat äänensä kuulumaan, joten vastausmahdollisuutta ei rajattu pelkästään sähköiseen palveluun. Sähköisten kyselyiden linkit lähetettiin asukkaille postitetuissa paperisissa kyselyissä. 10

11 Sähköinen kysely toteutettiin Salon kaupungin pilotoimalla Dimenteq Oy:n karttapohjaisella Haravakyselytyökalulla. Harava oli vielä kehitysvaiheessa, mutta vaikka siinä oli joitakin ongelmia vastaamisessa ja tulosten käsittelyssä, sai työkalu myönteisen vastaanoton sekä vastaajilta että hanketyöntekijöiltä. Tanja Ahola laati kokemuksesta raportin Harava-palvelu kyläkehittämisen välineenä. Sähköisessä kyselyssä osaan kysymyksistä oli mahdollista vastata kartalle. Niihin sai merkitä esimerkiksi kauniita ja tärkeitä paikkoja kylässä, liikenteellisesti vaarallisia paikkoja jne. Karttavastausten ja paikkatietojen hyödyntäminen kyläsuunnittelussa ei kuitenkaan osoittautunut aivan helpoksia. Riippuen vastaamisessa käytetystä laitteesta, karttavastausten tarkkuus vaihtelee paljon ja vastausten tulkinnan kanssa pitää olla tarkka. Saatiin kuitenkin arvokkaita kokemuksia, joita jatkossa voidaan hyödyntää kyläsuunnittelussa ja asukkaiden kuulemisessa kaava- ja muissa asioissa. Kyselyjen perusteella tärkeimpiä esteitä kylien hyvälle kehittymiselle ovat yhteydet (tiet ja niiden kunto, joukkoliikenne), palvelujen heikentyminen kunnan taloustilanteen takia sekä kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin puutteet. Nämä asiat olivat esillä myös hankkeen tiedotuksessa ja strategiatyössä. Kylien maankäyttöä käsiteltiin kahdessa seminaarissa: Maankäyttö kylissä -kyläsuunnitteluseminaari kylätoimijoille, kaavoittajille ja muille kiinnostuneille. Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto, Matti Laitio, ympäristöministeriö, Timo Alhoke, Salon kaupunki, Maapaikkahankkeen seutupaneeli, Kouvolan, Mikkelin, Salon, Seinäjoen, Tampereen ja Ylä-Pirkanmaan seudut. Kyläekskursio. Järj. Salon kaupunginkylien Salo -hanke, MAL-verkosto ja Maapaikkahanke (Aalto-yliopisto).. Matti Laitio, ympäristöministeriö: Hyvä suunnittelu oikeassa tilanteessa tukee kuitenkin myös kyliä. Esimerkiksi uusi kyläyleiskaava voi jatkaa siitä, mihin kyläsuunnitelma jää. Kyläyleiskaavapykälästä hän totesi, että sen sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että sitä voisi käyttää nykyistä enemmän kylien kehittämiseen. Rakentamispainekriteereistä ja suunnittelutarvealueista hän totesi, että niitä pitäisi soveltaa joustavasti, kuten ympäristöministeriön kyläkaavaoppaassa suositellaan. Hänen mukaansa on myös ranta-alueita, joiden tiiviimpi rakentaminen tukee kyläasumista. (Kylien Salo blogi ) Kuka muuttaa ja minne Salossa? Salon väestöraportin 2014 laatinut hallintotiet. yo. Ilona Koitto ja kaavoitusinsinööri Timo Alhoke. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Muuttoliikkeessä eri alueille on erilainen ikäprofiili. Myös mahdollista sosiaalista erilaistumista tulisi seurata ja tutkia. Salon vahvuutena on kuitenkin elinvoimainen maaseutualue. Palvelujen hyvä saavutettavuus kaikilla alueilla takaa alueiden vetovoimaisuuden ja ehkäisee erilaistumista. (Kylien Salo blogi ) 11

12 4.9. Muut toimenpiteet Hankkeen tilaisuudet: kpl osallistujaa keskimäärin Omat seminaarit Alustus muiden seminaareissa 8 30 Kylätilaisuudet Ohjauskäynnit kylissä 11 5 Tapahtumat, mm. kesäkiertueen tilaisuudet 17.. Ohjausryhmän kokoukset 5 11 Suunnitteluryhmä Expjt 14 7 Muut tilaisuudet 30 8 Osallistuminen kansallisiin tilaisuuksiin Osallistuminen Salon lähidemokratiakokouksiin 6 21 Osallistuminen koulutuksiin 8.. Avoimet kylät -tapahtuma kokosi Salossa väkeä yli odotusten. Hajalassa ja Särkisalossa yllettiin noin 250 kävijään ja muuallakin oli runsaasti väkeä. Sää suosi ja tunnelma kylissä oli lämmin. Halikon Hajalassa oli useita kohteita. Koululla mainostettiin kylän tontteja ja kylässä on myynnissä myös kaksi taloa. Kyläyhdistys, koululaisten työt, kylien yrittäjiä ja vesiosuuskunta olivat esillä koululla. Myös asunnoksi kunnostettu entinen rautatieasema, Marttojen kahvila ja Trömperin kestikievari olivat kävijöiden suosiossa. Osallistuminen 11 kylän voimin yhteiseen Avoimet kylät -tapahtumaan keväällä 2014 oli Salon kylien vahva voimannäyttö ja yhteistyökyvyn osoitus. Lehdistökin saatiin lämpiämään kyläasialle. Vuonna 2015 pistetään vielä paremmaksi 14 kylän voimin. 12

13 5. Aikataulu Hankkeen varsinainen toiminta pääsi alkamaan vasta marraskuussa 2013, joten toteuttamisaika lyheni suunnitellusta kahdesta vuodesta yhteen vuoteen ja kahteen kuukauteen. Salon kaupunginhallitus päätti hankkeen hakemisesta ja päätös saatiin ensin Ykkösakselilta ja muilta Leader-ryhmiltä ja sitten ELY-keskukselta Kaupunginhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä tehtiin Hankkeelle haettiin ja saatiin muutos talvella 2014: päätettiin hakea toinen hanketyöntekijä 9 kuukaudeksi. 6. Resurssit Hanke alkoi yhden kokopäivätoimisen hankekoordinaattorin voimin marraskuussa Maaliskuussa 2014 aloitti hankkeessa lisäksi hanketyöntekijä. Hankekoordinaattori työskenteli hankkeessa 14 kuukautta ja hanketyöntekijä 9 kuukautta. 7. Toteutuksen organisaatio Hankkeeseen rekrytoitiin hankekoordinaattori Henrik Hausen, joka työskenteli hankkeessa ja hanketyöntekijä Tanja Ahola Henrik Hausen vastasi erityisesti tiedotuksesta ja jalkautumisesta kyliin. Tanja Aholan erityisalue oli paikkatietojen käsittely ja myös kylä- ja pitäjäkyselyjen lähettäminen ja käsittely jäi suureksi osaksi hänen vastuulleen. Hankkeen yhteyshenkilönä kaupungin hallintopalveluissa toimi erityisasiantuntija Marjatta Ticklén ja hänkin osallistui aktiivisesti sekä suunnitteluun että käytännön toimiin. Hanketyöntekijöiden esimiehenä toimi hallintojohtaja Irma Nieminen. Työnjako oli kaikkiaan joustava ja toimi hyvin. Hankkeen työntekijät työskentelivät kaupungintalossa hallinto-osastolla mutta yhteistyötä tehtiin myös kaupunkisuunnittelun kanssa. Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä Expjt, joka koostui entisistä aluetoimikuntien puheenjohtajista, hanketyöntekijöistä ja Marjatta Ticklén. Suunnitteluryhmä kokoontui 14 kertaa hankkeen aikana ja oli hankkeen tärkeä tuki ja hanketyöntekijöiden tärkeä keskustelufoorumi. Expjtryhmän puheenjohtajana toimi Päivi Reponen-Koitto. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja jäsenet olivat aktiivisia osallistujia ja keskustelijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Salon kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo. 8. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset olivat noin euroa joka haetaan maksatukseen yhtenä eränä hankkeen loputtua. 13

14 9. Raportointi ja seuranta Hankkeesta raportoitiin hallintojohtajalle, ohjausryhmälle ja Ykkösakseli ry:lle. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja sai yksityiskohtaiset tiedot hankkeen etenemisestä. Ohjausryhmätyöskentelystä ja suunnitteluryhmästä tarkemmin kohdassa 7. Hankkeesta tiedotettiin Kylien Salo -blogissa, kaupungin nettisivuilla, Salon kaupunkitiedotteessa, Facebookissa, uutisviestillä sekä yhteistyökumppanien kautta. Lehdissä oli runsaasti juttuja, laajempia noin 20 kpl. Tiedotuksesta tarkemmin kohdassa Toteuttaminen ja riskit Hanke lähti hyvin käyntiin ja suurin osa kylistä lähti hankkeeseen mukaan. Vaikka hankeaika jäi suunniteltua lyhyemmäksi, toteutui hanke erittäin hyvin suunnitelman mukaisesti. Eniten kiitosta saatiin tiedotuksesta. Kyläkyselyt ja niistä järjestetyt keskustelutilaisuudet onnistuivat myös hyvin ja niistä saatiin erityisesti julkisuutta. Kyläsuunnitelmien teko jäi lyhyen toteutusajan vuoksi osin kesken, mutta kyselyjen yhteenvedot ja keskustelutilaisuuksissa yhdessä sovitut kehittämislinjat ovat hyvä pohja kyläsuunnittelulle ja hanketoiminnalle. Hanke on nostanut paljon odotuksia ja koska toteuttamisaika oli lyhyt, monia asioita jäi kesken. Mitään suoria epäonnistumisia ei kuitenkaan ollut, sekä kylät että kaupunki ja muut sidosryhmät lähtivät mukaan kehittämistoimintaan. 11. Yhteistyökumppanit Hanketta koordinoi Salon kaupungin hallintopalvelut, mutta hankkeeseen osallistuvat myös muut toimialat. Alussa oli mukana erityisesti kaupunkisuunnittelupalvelut ja myöhemmin myös vapaa-ajan palvelut, tiedotus ja kehittämispalvelut. Hanke oli mukana järjestämässä yhteistyöpalavereita kotiseutuarkistosta, paikallismuseoista jne. Kyselyjä tehtiin kylille tielanoista, luistelukenttien jäädyttämisestä ja muista erityiskysymyksistä. Eri laajuisia yhdistysten osoitelistoja koottiin kaupungin eri palveluyksiköiden käyttöön. Kylistä ensisijaiset kumppanit olivat kylä- ja kotiseutuyhdistykset, mutta myös muiden yhdistysten kanssa kehitettiin kyläalueita. Virallisia hankekumppaneita olivat särkisalolainen Meripirtin kerhon ja Kuusjoki-seura. Yhteistyö Salon kansalaisopiston kanssa oli tiivistä, seminaareista suuri osa järjestettiin yhteistyössä opiston kanssa. Syntyneet kustannukset jaettiin järjestäjien kesken, yleensä niin että kansalaisopisto maksoi luennoitsijan matkakorvaukset ja palkkiot, Kylien Salo kahvituksen. Hankkeen työntekijät ja Expjt suunnitteluryhmän jäsenet osallistuivat valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin ja seminaareihin oman osaamisen päivittämiseksi. Neuvotteluja ja tiedotusyhteistyötä oli myös seuraavien tahojen kanssa: Varsinais-Suomen kylät ry, Salon seudun omaiset ja läheiset ry, Salon 4H-yhdistys, Maa- ja kotitalousnaiset, Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Salon seurakunta, Salon seudun ampujat, Läntistä lähidemokratiaa -hanke 14

15 (Lohja ja Rasepori), Ykkösakseli ry ja kaupungin eri sektorit. Osallistuttiin Suomen kylätoiminta ry:n neuvottelupäiviin ja muihin tilaisuuksiin. Hanke käynnisti myös yhteistyötä myös Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja on osallistunut ohjausryhmän toimintaan. 12. Tulokset ja vaikutukset Hanke lähti hyvin käyntiin. Heti alkuun saatiin julkisuutta ja näkyvyyttä ja kylät innostuivat mukaan. Innostus jatkui, varsinkin tilaisuudet kylissä onnistuivat hyvin: kyläkokousten alustukset kylätoiminnasta ja esimerkit muista kylistä käynnistivät vilkkaita keskusteluja. Avoimet kylät huhtikuussa ja kesäkiertueen tilaisuudet kesällä vetivät paljon väkeä. Syksyllä oli taas julkisuuspiikki, kun Salon seudun sanomat ja Perniönseudun lehti jalkautuivat kyläkyselyjen julkistamistilaisuuksiin. Myönteinen julkisuus toi lisää kiinnostusta kylissä ja koko kaupungissa. Salossa kotiseututyö on keskeinen osa kylätoimintaa, joten kehittäjät ovat kesäisin kiinni museoiden päivystyksissä ja tilaisuuksien järjestämisessä. Kotiseutuyhdistysten väki keskittyisikin mielellään kotiseututyöhön ja jättäisi kehittämisen muille, jos näitä muita vain olisi. Kylät ovat aktiivisia. Jokaisessa on omanlainen ilmapiiri ja toimintatapa, mutta melkein poikkeuksetta toimintaa on enemmän kuin mitä ulkopuoliset tietävät. Kylien Salo -hanke tiedotti paljon kylien toiminnasta ja hankkeista ja sai myös paljon palautetta, että kaupunkilaiset ja muiden kylien asukkaat yllättyivät kylien laajasta toiminnasta. Oli oikea valinta tiedottaa enemmän kylien kuin hankkeen toiminnasta. Jatkossa pitää myös auttaa kyliä kehittämään avointa tiedotusta. Havaittiin, että kylien järjestäytymisessä on eroja ja että ilmapiiri on parempi niissä kylissä, joissa on tehokas kehittäjäyhdistys ja joissa on selkeästi sovittu työnjaosta. Kun kyläläiset valittavat kokoontumistilojen puutteesta, ongelma voikin olla järjestäytymisessä. Kaupungilla on tiloja kylissä ja niiden käytöstä ja hinnoittelusta voidaan neuvotella. Yleensä vahva kyläidentiteetti helpottaa järjestäytymistä ja asioihin puuttumista. Neuvontaa ja aktivointia tarvitaan siis edelleen. Kyliin muuttaa uusiakin asukkaita ja kyläkoulujen oppilasmäärät ovat pikemmin nousussa kuin laskussa. Palveluihin pitää löytää taloudellisia ratkaisuja, mutta aina se ei tarkoita palvelun lakkauttamista, vaan esimerkiksi laajennettua yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Kiinnostus kyliä kohtaan on hankkeen aikana kasvanut. Vastakkainasettelua kylien ja kaupunkikeskustan välillä on ollut hyvin vähän. Myönteisellä otteella kannattaa yrittää jatkossakin hoitaa asioita eteenpäin. Sen sijaan selvää oli, että kylien välistä yhteistyötä on liian vähän. Pienillä kyläyhdistyksillä on ehkä jo kädet täynnä työtä siinä, että saadaan tärkeimmät tapahtumat ja harrastuspiirit pidettyä ja kokoontumistila hoidettua. Isoilla kylillä taas on jo hyvät yhteydet virkamiehiin ja politikkoihin ja asioita hoidetaan sitä kautta. Kiskontien suunnalla aluetoimikuntatyötä on jatkettu epävirallisessa Kiskontien Kimpassa, mutta muuten yhteistyö on satunnaisempaa. Tehokas koko maaseutualueen kehittäminen, kaavoitus, aktiivinen tonttipolitiikka ja hanketoiminta onnistuisivat paremmin tiiviimmän yhteistyön avulla esillä olikin koko kunnan kylien yhteinen yhdistys ja alueelliset yhteistyöfoorumit. 15

16 13. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Kylien Salo -hanke jää elämään yhdistyksissä ja kaupungin toimintatavoissa. Kylästrategiakeskusteluissa pohdittiin laajasti jatkotoimenpiteitä, kuten yllä on todettu. Uusi kylähanke on noussut esille strategiakeskusteluissa ja hankkeen jatkokeskusteluissa muun muassa yhdistysten ja kaupungin johdon tapaamisissa. Hankkeen työnimenä on Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Uuden hankkeen hakeminen perustellaan sillä, että osa Kylien Salo -hankkeen toimista jäi kesken, mutta myös seuraavilla näkökohdilla: Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää yhteistyötä Hanketoiminta tarvitsee neuvontaa ja tukea Palveluja voidaan turvata vain uusilla ratkaisuilla Kokoontumis- ja harrastustilat on kylätoiminnan ehto Kylien osallistuminen markkinointiin lisää tehoa ja uskottavuutta Hankkeen sisältönä olisi hanketoiminnan neuvonta ja ohjaus, uudet toimintamallit palvelujen turvaamiseksi, kylätiedotuksen kehittäminen, kokoontumistilojen selvittäminen ja turvaaminen kaikissa kylissä, yhteinen tonttimarkkinointi, etätyön edistäminen sekä kylien ja kaupungin yhteistyön lisääminen edelleen. Liitteet: - Salon kyläalueet - Lehtileikkeitä Salossa Henrik Hausen, hankekoordinaattori Kai Saarimaa, apulaiskaupunginjohtaja Irma Nieminen, kansliapäällikkö 16