Kirjastot, arkistot ja museot yhteentoimivuuden kehittämisen keskiössä

Transkriptio

1 Kirjastot, arkistot ja museot yhteentoimivuuden kehittämisen keskiössä Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Minna Karvonen, Jaana Kilkki, Heikki Helin, Vesa Hongisto, Kristiina Hormia-Poutanen

2 Esityksen kulku Katsaus kansalliseen perustaan ja Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK) KDK-kokonaisarkkitehtuuri Pitkäaikaissäilytysratkaisu PAS Finna, kirjastojen metatietovaranto- ja kirjastojärjestelmähankket sekä kansallinen ontologiaprojekti AHAA Standardisalkku ja Museo 2015

3 Hallitusohjelman kirjaukset Kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön. Edistetään kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa. Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Varmistetaan julkisten tietojärjestelmien yhteentoimivuus käyttämällä avoimia rajapintoja ja standardeja. Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa edistetään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin puitteissa ja kustannushyötyanalyysin pohjalta.

4 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta OKM:n kohdealueella OKM:n johto on kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityön vastuutaho. Se vahvistaa kokonaisarkkitehtuurityön tulokset sekä yhteentoimivuutta koskevat määrittelyt ja huolehtii niiden täytäntöön panosta normaalien hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti. Ministeriön asettama opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmä (OpIT) toimii kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmänä. OpIT:n alla toimii kohdealueen arkkitehtuuriryhmä. Ministeriö ohjaa hallinnonalan virastojen kokonaisarkkitehtuurityötä kohdealuetyön lisäksi tulosohjauksen kautta.

5 Koulutus, tiede ja kulttuuri -kohdealueen hallintamalli koordinoivan työn perustan muodostavat suuret yhteiset kehittämiskokonaisuudet, mm. KDK ja TTA

6 KDK : painopisteet 1. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen Finna-asiakasliittymän kehittäminen ja ylläpito sekä aineistojen välittäminen Euroopan digitaaliseen kirjastoon Europeanaan 2. Kulttuuriperintöaineistojen digitointi sekä alkujaan digitaalisten aineistojen kartuttaminen 3. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen keskitetyn pitkäaikaissäilytyspalvelun suunnittelu ja toteuttaminen 4. Tietohallinnon yhteentoimivuuden edistäminen

7 KDK : 102 henkilöä ja 41 organisaatiota Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö: 12 Kirjastosektori: 31 Arkistosektori: 26 Museosektori: 16 Muut OKM:n hallinnonalan laitokset ja YLE: 5 CSC: 6 Muut sidosryhmät: 6

8 KDK:n hallinnointi Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtoryhmä Ohjausryhmä Asiakasliittymän ylläpitäjä / Kansalliskirjasto Konsortio PAStukiryhmä + tekninen jaos Pitkäaikaissäilytysjärjestelmän toteuttamishanke / CSC Asiakasliittymän palvelimen ja sen käyttöympäristön ylläpito (CSC) Pitkäaikaissäilytyksen infrastruktuuri- ja palveluorganisaatio (CSC)

9 KDK-hankkeeseen kytkeytyy kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden toimijoiden laajoja yhteishankkeita, joissa kehitetään erityisesti aineiston- ja tiedonhallintaa. KDK-kokonaisarkkitehtuuri ja standardisalkku tukevat ja suuntaavat kokonaisuutta Formula Objektihaku Metatieto Siirtopaketti Jakelupaketti Metatieto Palvelun käyttäjät FINNA Metatieto PITKÄAIKAIS- SÄILYTYS ja muut ulkoiset järjestelmät STANDARDISALKKU Ulkoiset palvelut Ontologiapalvelut TUKIPALVELUT Tunnistautuminen Integraatioratkaisu Kirjastojen metatietovaranto -hanke Tavoitettavuustieto Paikkatietopalvelu Verkkomaksaminen UKJ -hanke Rajoittamattomat metatiedot Rajoittamattomat aineistot Rajoitetut aineistot Rajoitetut metatiedot AHAA -hanke Museo hanke ARKISTOJEN, KIRJASTOJEN, JA MUSEOIDEN JÄRJESTELMÄT

10 Miksi KDK on niin tarpeellinen? Siinä rakennetaan kansalaisten, opetuksen ja tutkimuksen, luovan toiminnan sekä yritysten tarpeisiin parempaa tietojen, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuutta vankkaa tietovarantojen hallintaa, saatavuutta ja säilymistä Se tehdään yhdessä.

11 KDK-kokonaisarkkitehtuuri OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

12 KDK-kokonaisarkkitehtuuri Versio 1.0 valmistui maaliskuussa 2010 Päivitys käynnistyi marraskuussa 2011 ja valmistui lokakuussa 2012 Vastaamaan tunnistettua tavoitetilaa ja muodostamaan konkreettisen perustan yhteentoimivuuden kehittämiselle Tuotokset: kokonaisarkkitehtuurikehys, standardisalkku, hallintamalli Standardisalkku heinäkuussa 2012: aluekohtainen salkku julkishallinnon standardisalkussa (JHS 181) Osa Koulutus-, tiede- ja kulttuuri kohdealueen kokonaisarkkitehtuuria Sidosarkkitehtuurit : julkisen- ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit kansalliset ja EU:n linjaukset, lainsäädännölliset näkökohdat Kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden omat kokonaisarkkitehtuurit

13 KDK-kokonaisarkkitehtuurin viitekehys

14 Arkkitehtuuriperiaatteet 2. KDK:n standardisalkkua on noudatettava Standardisalkku kuvaa yhteisesti käytetyt standardit ja määritykset 5. KDK:n palvelut ovat yhteisiä palveluita kaikkien sektoreiden yhteiseksi katsomat palvelut tuotetaan yhteisillä resursseilla KDK:n puitteissa 6. KDK takaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaisen säilyvyyden ja hyödynnettävyyden osallistuville organisaatioille 7. Aineistojen käyttöä ja hyödyntämistä edistetään edellyttää aineistojen metatietojen semanttista yhteismitallisuutta tavoitteena: aineistotyyppikohtaiset semanttisesti yhteismitalliset kuvailevat metatiedot ja yhteiset luettelointisäännöt

15 Loogiset tietovarannot (liite A.3.) KDK:ssa tuotettavien palveluiden kannalta keskeiset tietosisällöt ja kuinka niitä voidaan koota yhteen eri tietovarantoihin näiden tunnistettujen loogisten tietokokonaisuuksien yhteentoimivuutta ja semanttista yhteismitallisuutta KDK:ssa pyritään parantamaan näiden standardeja ja muita ilmaisumuotoja tunnistetaan KDK:n standardisalkussa loogisten tietokokonaisuuksien toteuttamisessa fyysisinä tietovarantoina tulee tutkia mahdollisuudet laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

16 Palvelut

17 KDK-pitkäaikaissäilytys OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Heikki Helin, Tieteen tietotekniikan keskus CSC

18 Pitkäaikaissäilytys Tarkoituksena säilyttää digitaaliset aineistot käyttökelpoisina useiden vuosikymmenien tai satojen vuosien ajan Mahdollistaa digitaalisten aineistojen hyödyntäminen tuleville sukupolville Toteutuksen näkökulmasta korostaa jatkuvuussuunnittelua toiminnan elinkaari ylittää kaikkien toteutuksen osakokonaisuuksien käyttöajan

19 Säilyttämisen vaatimustasot Alkuperäisen käyttökokemuksen säilyttäminen Vaativin, mutta käyttäjän kannalta usein mielenkiintoisin taso Esim. tietokonepelin pelaaminen samoin kuin 30 vuotta sitten Sisällön ymmärrettävyyden säilyttäminen Teksti, kuvat ja muu olennainen sisältö voidaan tulkita Ymmärrettävyys riippuu myös kohdeyleisöstä Käytön ja uuden tiedon tuottamisen kannalta yleensä tärkein taso Bittien säilyttäminen Varmistetaan alkuperäisten ykkösten ja nollien säilyminen ja luettavuus, sisällön tulkinnasta ei takeita Säilyttämisen perusta ja minimitaso säilytyksen aloittamiseen: Suunnitelmallisesti tehtynä vaatimustasoa voidaan nostaa myöhemmin

20 Säilyttämisen menetelmiä Alkuperäisen käyttökokemuksen säilyttäminen Emulaatio Emulaattoreiden kehittäminen uusille alustoille, formaattien seuranta jne. Aktiivinen testaaminen ja seuranta Sisällön ymmärrettävyyden säilyttäminen Migraatio Tiedostomuotojen kehityksen seuranta (formaattikirjasto) Muunnosten kehittäminen, testaaminen, toteuttaminen ja valvonta Varautuminen palautuksiin Bittien säilyttäminen Eheyden varmistaminen Tiedostojen validointi ja valvonta Kopioiden hallinta Koskee sekä objekteja että metadataa

21 Arkisto, kirjasto tai museo PAS-ratkaisu Digitaalisen objektin säilyttäminen sisällön tuntemus ja merkitys metatiedot tiedostomuoto säilytyksen suunnittelu Säilytysmenetelmien soveltaminen Aineistojen ja kopioiden hallinta tallennusväline tallennusmedia Pitkäaikainen hyödyntäminen

22 OAIS (Open archival information system) SÄILYTYKSEN SUUNNITTELU TIEDONHALLINTA HYÖDYNTÄVÄ ORGANISAATIO Siirtopaketti VASTAAN- OTTO Kuvailutiedot SÄILYTYS Säilytyspaketti KÄYTTÖ Kyselyt Tulosjoukot Tilaukset Jakelupaketti ASIAKAS HALLINNOINTI JOHTO

23 KDK:n (PAS) määritykset

24 KDK:n (PAS) määritykset

25 METS Digitaalisiin objekteihin liittyy erilaista metatietoa Kuvailevaa, teknistä, käyttöoikeus, historia, Kokonaisuuden siirtäminen PAS-järjestelmään (ja takaisin taustajärjestelmään)

26 KDK-METS profiili Määrittelee pakolliset ja suositeltavat metatiedot Miten ja missä ne ilmaistaan METS dokumentissa Mahdollistaa (XML) skeeman käyttämisen validoinnissa KDK METS skeema julkaistaan KDK:n www-sivuilla lähiaikoina

27 Käyttörajoitukset Käyttörajoituksien ilmaisemiseen on olemassa valmiita ratkaisuja, mutta Eivät sovellu KDK:n tarpeisiin Puutteellisia (esim. ajan ilmaiseminen, lakiin viittaaminen) Käyttötarkoitus eri (näkökulma) KDK:ssa päätetty kehittää oma ratkaisu KDK:n tarpeisiin

28 Määritykset julkisia Määritykset saatavilla KDK:n www-sivuilla Standardisalkku: Hallinnolliset ja rakenteelliset metatiedot ja aineiston paketointi: v1.2 ( ) Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot: v1.2 ( ) Määritykset päivittyvät erityisesti PAS-ratkaisun käyttöönoton alkuvaiheessa mutta ne eivät koskaan ole valmiita

29 Tilannekatsaus Bittitason säilytys käynnistetään loppuvuodesta ,5pt kapasiteetti, kolme kopiota (kolme eri mediatyyppiä), yksi säilytyspiste Määritykset päivittyvät

30 Finna ja liittymät kirjastojen metatietovaranto- ja kirjastojärjestelmähankkeisiin sekä kansalliseen ontologiaprojektiin OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto

31 KDK-asiakasliittymä Finna Finna on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen palvelu Finnan avulla voi etsiä tietoja sekä käyttää kirjastojen, arkistojen ja museoiden omia palveluita (lainojen uusinta, kuvien tilaus) Finna sisältää monimuotoista aineistoa: kuvia taideteoksista ja museoesineistä, valokuvia, karttoja, musiikkia, nuotteja, lehti- ja kirja-aineistoja Käyttäjiä ovat mm: kansalaiset, koululaiset, opiskelijat, opettajat, tutkijat, luovat alat, julkaisuala, järjestelmäkehittäjät

32 Asiakaskunnan laajeneminen ja palvelun kehittäminen jatkuu; materiaalin määrä ja monimuotoisuus kasvaa Finnan yhteydet: uusi kirjastojärjestelmä (UKJ), Melinda ja ONKI Kirjastoverkkopäivillä 3.0 ja 4.0 versioiden julkistaminen 2014 Hankkeen jatkosuunnittelu Mukaan tulee lisää uusia 2. aallon organisaatioita Metadatan avaaminen VuFind versio 2:n käyttöönotto Kirjastoverkkopäivillä 2.0 version julkistaminen Hankkeen jatkosuunnittelu vuosille aallon organisaatiot tuotantoon ja 2. aallon valmistelut 2. aallon organisaatioiden vaiheittainen mukaantulo Kirjastoverkkopäivillä syksyllä 1.0 version julkistaminen Kansainvälinen yhteistyö Uuden näkymän työstäminen, keskitetty indeksi, valmistautuminen VuFind v2.0:aan KDK-asiakasliittymän kehitys aloitetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avointen rajapintojen pohjalta Kehitystyötä tehdään ketterää menetelmää käyttäen (Scrum) KDK-asiakasliittymän nimeksi tulee Finna 1. aallon organisaatiot mukana kehitystyössä Finnan beta-versio julkaistaan KDK-hanke aloitetaan Yhteistyö kirjastojen, arkistojen ja museoiden kanssa keskeistä Perustan luominen: vaatimusmäärittelyt KDKasiakasliittymälle KDK-asiakasliittymän kehitys / Primo järjestelmä Finnan roadmap

33 Finnan uudet tuulet 2013 Uuden käyttöliittymän hiominen Tavoitteena monipuolinen ja helppokäyttöinen käyttöliittymä jokaiselle käyttäjälle eri käyttötarpeisiin ja -tapoihin Uusien organisaatioiden mukaantulo Joustava ja tuettu mukaantulo Aineistomäärän kasvu Finnan kehittämisen tehostaminen uudella projektihallinnalla Samanaikainen uusien organisaatioiden mukaantulo, kehittäminen ja organisaatioille tarjottava tuki huomioitava suunnittelussa

34 Aikataulu uusien organisaatioiden mukaantulolle Etenemisen vaiheet : Palvelusopimuksen tekeminen Aineiston haravointi Mahdollisen oman näkymän suunnittelu, toteutus ja julkaisu Tuotannossa/menossa tuotantoon Kansallinen näkymä Jyväskylän yliopisto Museonäkymä 5/2013 Kansalliskirjasto 10/2013 AHAA ja Museo 2015 vaikuttavat arkistojen ja museoiden aikatauluun

35 2. Aallon eteneminen Sektori Haravointi tehty Arkistot 31.5 (3) Myöhemmin (3) Palvelun julkistus Organisaation oma päätös Korkeakoulut 31.5 (20) Organisaation oma päätös Museot 31.5 (5) 20.6 (2) Myöhemmin (14) Muut 31.5 (2) Myöhemmin (2) Organisaation oma päätös Organisaation oma päätös

36 VuFind:in rooli on keskeinen loppukäyttäjille Hallintaliittymä sisältää hallintatyökalut ja tilastoinnin Lisätoiminnallisuuk -sia ja uusia moduleita voidaan lisätä jatkossa Finna löytyy:

37 Finna asiakkaan näkökulmasta Palvelun asiakas: Loppukäyttäjät, KAM-organisaatiot Asiakastarve Asiakkaan saama hyöty Lisäarvo Haasteita Palveluntarjoajan ydinosaaminen Asiakkaalta vaadittava osaaminen Yksi käyttöliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen hakuun, selailuun ja tarjontaan Säästöt: aika, raha Aineistojen käytön lisääntyminen Yhteisen käyttöliittymän ja hallintapaneelin kehittäminen, aineistojen jakaminen, yhteisöllisyys; itsepalvelun tuki Muiden palveluiden integrointi, rajapinnat, projektinhallinta, tekijänoikeudet Palvelun keskitetty kehittäminen, avoimen lähdekoodin osaaminen, formaattiosaaminen, järjestelmän ylläpito ja kehittäminen Oman näkymän kehittäminen, oman aineiston kuvailuosaaminen

38 Finna, Melinda ja UKJ Finna Kenelle Mitä Miksi Palvelu loppukäyttäjille sekä kirjasto-, arkisto- ja museo-organisaatioille Portaali, monipuolinen, hakupalvelu, joka tarjoaa pääsyn museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistoihin Yhden käyttöliittymän kautta pääsy kaikkiin KAM-aineistoihin ja palveluihin. Tehostaa aineistojen hakua ja lisää käyttöä Melind a Kirjastoammattilaisen työväline Yhteinen tietovaranto, jossa kuvaillaan kirjastojen aineistot. Kuvaileva metatieto säilytetään yhdessä paikassa Tehostaa aineistojen kuvailua, poistaa päällekkäistyötä UKJ uusi kirjastojärjestelmä Työkalut palveluna kirjastoammattilaiselle Välineet kirjastoaineiston hankintaan, hallintaan ja käytön hallintaan Ajan vaatimukset täyttävät työvälineet ja yhteydet ulkoisiin järjestelmiin Uudet RDA-pohjaiset metatieto-formaaatit Modulaarisuus ja

39 Kansallinen ontologiapalvelu ONKI - tavoitteet Tarjota pysyvä, keskitetty, Kansalliskirjaston ylläpitämä ontologiapalvelu Ontologioiden julkaisu Ontologioiden käyttö Selailu Rajapinnat Ohjeita ja tietoa Perustuu avoimeen lähdekoodiin

40 ONKI-palvelu: Palvelimet Ontologiaeditori Julkaisuputki Toimintatapoja, tukea ONKI- Light Käyttäjäryhmät: Ontologioiden kehittäjät Indeksoijat Sovelluskehittäjät Tiedonhakijat Aineistot Sovellukset

41 Asiakasliittymät Finna, Melinda ja kirjastojärjestelmät NYT Kunkin tietokannan omat OPACit Eri Nelli-instanssit Kirjastojärjestelmät Virkailijan liittymät Aineiston Lainaus (Luettelointi) Hallintaliittymä OPACit Asiakastiedot Hankintatiedot Kuvailutiedo t Nelli Hakuindeksit Saatavuustiedot Varastotiedot Replikointi Poiminta Melinda Kuvailutiedot Aleph-clientti Auktoriteettitiedot Tunnisteet

42 Finna Asiakasliittymä Kansallinen näkymä Finna, Sektorinäkymä Melinda Kirjaston oma UKJ, ONKI näkymä MYÖHEMMIN Hallintaliittymä UKJ Hallintatyökalu Hankintatyökalu Onki Keskitetty indeksi Museot ja arkistot Asiakastiedot Hankintatiedot Paikallisindeksi Haravointi Linkitystiedot Saatavuustiedot Varastotiedot Poiminta Lainaustyökalu Luettelointityökalu Kuvailutiedot Melinda Onki Muut järjestelmät Auktoriteettitiedot Tunnisteet

43 Arkistojen hakemistopalvelu (AHAA)- hanke OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

44 Hanke, jossa kehitetään arkistokuvailua ja tuotetaan uuden kuvailumallin implementoiva hakemistopalvelu KDK-kokonaisarkkitehtuurin raamissa hakemistopalvelu = tietojärjestelmä, johon laitokset kuvailevat aineistonsa ja josta käyttäjät hakevat tietoa aineistosta Finnakäyttöliittymän kautta tarjotaan laitosten käyttöön yhteisenä palveluna, jonka ylläpito ja kehittäminen toteutetaan asiakaskonsortion puitteissa

45 KDK-kokonaisarkkitehtuuri raamina arkistokuvailua kehitetään yhteismitalliseksi kirjasto- ja museosektorin kuvailukäytäntöjen kanssa KAM-kuvailuryhmä kansallinen työryhmä: arkistosektorin sisäisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen tietojärjestelmää rakennetaan palveluna, joka tukeutuu Finnaan ja yhdessä rakennettaviin tukipalveluihin Nimiauktoriteetti Ontologiat: YSO, SAPO jne. Tunnusjärjestelmät

46 KDK-kokonaisarkkitehtuuri raamina Finlex Nimiauktoriteetti Valtuutus Toimija Toiminta Tehtäväluokitus Paikka Tapahtuma Portti SAPO Tietovaranto YSO ARKISTOKUVAILU Aihe

47 Hankkeessa mukana arkistolaitos, SKS, Kansan Arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Svenska centralarkivet CSC teknisen asiantuntemuksen partneri palvelu otetaan käyttöön 2015 Toteutus : vastaa CSC Käyttöönotto : vastaa arkistolaitos järjestelmän käyttöönotto ja koulutukset migraatiot nykyisistä järjestelmistä (5) Finnan räätälöinti palvelu/sektorikohtaiseksi palvelun hallintamallin käyttöönotto

48 KDK Standardisalkku ja Museo 2015 OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Vesa Hongisto

49 Standardisalkun tavoite KDK-järjestelmäkokonaisuuden toimivuuden varmistaminen Metadatan yhteismitallisuus Sovellusten välinen kommunikointi Vaivaton siirtyminen seuraavan sukupolven järjestelmiin Välttämättömät, suositeltavat ja hyödylliset standardit Tukevatko sovellukset kaikkea mitä pitäisi?

50 Standardisalkun kattavuus Yleiset standardit Kuvailusäännöt ja metadata Metadatan haravointi Metadatan haku Linkityspalvelut Tunnisteet Aineistojen luovutus ja pitkäaikaissäilytys

51 Pelkkä standardin nimeämien ei riitä, vaan on määriteltävä tarkasti miten standardia sovelletaan Standardisalkku määrittelee käytettävän standardin Erikseen on vielä määriteltävä miten standardia käytetään mikä on pakollista, mikä sallittuja ja mitkä kiellettyjä Tarvitaan joku organisaatio joka ohjaa ja opastaa jatkuvasti standardin käytössä

52 Standardisalkun (ja kokonaisarkkitehtuurin) soveltaminen käytännössä Museo hankkeen keskeiset päämäärät ovat museoiden kokoelmiin liittyvien tiedonhallinnan prosessien, välineiden ja tavoitteiden kartoitus sekä museoiden organisoituminen luomaan ja kehittämään niitä yhdessä museoiden kokoelmien käytettävyyden edistäminen laadukkaalla, muuttuvan toimintaympäristön tarpeita palvelevalla luetteloinnilla sekä ajanmukaisilla ja taloudellisilla teknisillä ratkaisuilla Hankkeen keskeiset toimijat Museovirasto, Valtion taidemuseo ja Museoliitto Työryhmissä ja kommentointiringeissä kymmeniä museoita, 26 halukasta pilottimuseoiksi, 370 kiinnostunutta postituslistalla

53 Museo 2015 kuvaileva metadata Kansallisten luettelointiohjeiden perustaksi on valittu englantilaisen Collections Trust -organisaation kehittämä ja ylläpitämä kokoelmahallintaan keskittyvä standardi SPECTRUM Museovirasto on hankkinut oikeudet kääntää standardi suomeksi ja lokalisoida se suomen oloihin Luettelointiohjeet julkaistaan 2014 (wiki ja paperiversio) Museologian professoreiden kanssa on sovittu miten ohjeisto otetaan huomioon yliopisto-opetuksessa

54 Museo 2015 kuvaileva metadata, jatkuu Kuvailusääntöjen osalta selvitetään RDA (Resource Description and Access) standardin sopivuus RDA on osittain päällekkäinen SPECTRUMin kanssa RDA vahva ehdokas toimijoiden kuvailun standardiksi, tämä helpottaisi arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen auktoriteettitietokannan perustamista ja toimivuutta

55 Museo 2015 kuvailevan metadatan siirto Siirtostandardiksi on valittu LIDO (Lightweight Information Describing Objects) Käytetään Finna- ja Europeana-rajapinnoissa Tullaan käyttämään siirrettäessä tieto ja uusiin kokoelmahallintajärjestelmiin Kehitetty apuväline tietojen mappaukseen Avustetaan keskitetysti museoita ja ohjelmistotoimittajia rajapinnan määrittelyssä

56 Museo 2015 digitaalinen pitkäaikaissäilytys Digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen tietojen siirron paketointistandardiksi on valittu METS (Metadata Encoding and Transmission Standard) PAS-hanke ja jatkossa PAS-organisaatio vastaavat standardin ohjeistuksesta

57 Kiitos!