Torstai klo PÖYTÄKIRJAN SIVU 30 PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN 2 31 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3

Transkriptio

1 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 3/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai klo Paikka Sipoon Kuntala KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA NO PÖYTÄKIRJAN SIVU 30 PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN 2 31 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 32 VALMISTUNEET HLJ 2015 JATKOTYÖT 4 33 VUODEN 2016 HLJ TYÖT HLJ 2019 VALMISTELUT MAL-SOPIMUS PAKOLAISTEN VASTAANOTTO - PYYNTÖ KUNTAPAIKKOJEN KÄSITTELYSTÄ KUNNANHALLITUKSISSA JA VALTUUSTOISSA MAAKUNTAUUDISTUKSEN JA SOTE-UUDISTUKSEN TILANNEKATSAUS ASUNTORYHMÄN ANTAMAT LAUSUNNOT YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE KUUMA-SEUDUN KUNTAYHTEISTYÖN ASSISTENTIN VAIHTUMINEN VIRANHALTIJAPÄÄTÖS: SOTE-HANKKEEN NYKYTILANARVIOINTIA KOSKEVA HANKINTAPÄÄTÖS MUUT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET 29 PUHEENJOHTAJA Tarja Edry Laatimispäivämäärä

2 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 3/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Sipoon Kuntala Hyvinkää Irma Pahlman Annika Kokko Juhani Kouhia Järvenpää Tarja Edry Helinä Perttu Ari Kolehmainen Kerava Markku Liimatainen Eero Lehti Säde Evilä Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Mäntsälä Anna Helin Tapio Havula Nurmijärvi Petri Kalmi Outi Mäkelä Maiju Tapiolinna Pornainen Seppo Yrtti Juha Virkki Sipoo Christel Liljeström Ari Oksanen Tuusula Arto Lindberg Sanna Kervinen Vihti Varpu-Leena Malmgren Tuija Sundberg Aki Saarikoski Karri Wikcman varapuheenjohtaja puheenjohtaja nuoriso nuoriso

3 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 3/2016 Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Jyrki Mattila Erkki Kukkonen Petri Härkönen Tarmo Aarnio Esko Kairesalo Kimmo Behm Hannu Haukkasalo Mikael Grannas Hannu Joensivu Hannu Nummela Antti Kuusela Susanna Aramo Satu-Riitta Pajula Henrik Helenius Sini Puntanen Puheenjohtaja kaupunginjohtaja, Hyvinkää kaupunginjohtaja, Järvenpää kaupunginjohtaja, Kerava kunnanjohtaja, Kirkkonummi kunnanjohtaja, Mäntsälä kunnanjohtaja, Nurmijärvi kunnanjohtaja, Pornainen kunnanjohtaja, Sipoo kunnanjohtaja, Tuusula vs. kunnanjohtaja, Vihti vs. yhteistyöjohtaja kuntayhteistyön assistentti kuntayhteistyön assistentti liikennesuunnittelija osastonjohtaja, HSL Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Tarja Edry Susanna Aramo :t KUUMA-seutu Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka KUUMA-seutu Todistaa Susanna Aramo

4 KUUMA-johtokunta PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN KUUMA-johtokunta / 30 Puheenjohtaja päättää: - todeta läsnäolijat - todeta, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen

5 KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-johtokunta / 31 Ehdotetaan, että KUUMA-johtokunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Maiju Tapiolinna Nurmijärveltä ja Seppo Yrtti Pornaisista.

6 KUUMA-johtokunta VALMISTUNEET HLJ 2015 JATKOTYÖT KUUMA-komissio / 3 KUUMA-johtokunta / 32 KUUMA-komissio / 3 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on hyväksytty HSL:n hallituksessa ja KUUMAjohtokunnassa Suunnitelman laatimisen yhteydessä on tunnistettu tarve useiden liikenteellisten aiheiden jatkotarkasteluille ja yksityiskohtaisille selvityksille. HLJ suunnitelman linjausten pohjalta on muodostettu HLJ jatkotöiden kokonaisuus: - ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus - ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys - liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pasila - Riihimäki ratakäytävässä HLJ-jatkotöiden kokonaisuutta on käsitelty KUUMAjohtokunnassa Lisäksi ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen etenemisestä on pidetty tilannekatsaus KUUMAjohtokunnalle Kaikki kolme HLJ-jatkotyötä ovat valmistuneet maaliskuuhun 2016 mennessä. Selvitykset on käsitelty HSL:n hallituksessa , jolloin ne on päätetty merkitä tiedoksi. HSL:n hallitus on myös samalla päättänyt lähettää selvitykset ja näihin liittyvät pöytäkirjanotteet tiedoksi KUUMAjohtokunnalle ja edelleen KUUMA-kuntiin lähetettäviksi. HLJ töiden loppuraportit ovat ladattavissa PDF-muodossa HSL:n kotisivuilla osoitteessa Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuuden tarkoituksena on ollut syventää ja päivittää aikaisempia Helsingin seudulle tehtyjä ajoneuvoliikenteen hinnoitteluun liittyviä tarkasteluja. HSL on selvittänyt yhdessä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin, Espoon, Vantaan kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa ajoneuvoliikenteen hinnoittelun vaikutuksia Helsingin seudulle. Selvityksessä on tarkasteltu ajoneuvolii-

7 KUUMA-johtokunta kenteen hinnoittelun teknistoiminnallisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä arvioitu hinnoittelun vaikutuksia hallintoon ja lainsäädäntöön. Tiemaksujen vaikutuksia on arvioitu seudun asettamien MAL/HLJ- tavoitteiden näkökulmasta. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladattavassa HSL:n kotisivuilla osoitteessa HLJ 2015-suunnitelmassa tunnistettu tarve selvittää ajoneuvoliikenteen hinnoittelun vaikutuksia suhteessa seudun asettamiin tavoitteisiin on toiminut työn keskeisenä lähtökohtana. Teknistoiminnallisessa osaselvityksessä A on pyritty määrittelemään teknistoiminnallisesti sopivin ajoneuvoliikenteen hinnoittelumalli(t) ja arvioimaan laajasti tähän sekä hinnoittelulle vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyviä vaikutuksia ja kustannuksia. Hallinnollislainsäädännöllisessä osaselvityksessä B puolestaan on tarkasteltu ajoneuvoliikenteen hinnoittelua koskevia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä hinnoittelun edellyttämiä lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Hinnoitteluselvityskokonaisuuden tulosten mukaan tiemaksut edistävät HLJ tavoitteiden saavuttamista: matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia, ruuhkautuminen on hallinnassa, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee ja liikennejärjestelmä kehittyy kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Pitkällä aikajänteellä tiemaksut yhdessä muiden HLJ toimenpiteiden kanssa tukevat tiiviin ydinalueen, raidekäytävien ja KUUMA-kuntien keskusten yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistävät rakennetta. Selvitystulosten perusteella tiemaksut kohdistuvat alle 20 %:iin kaikista Helsingin seudun aamuruuhkan matkoista. Autolla tehtävistä matkoista maksun piiriin tulee aamuruuhkassa %, vaihdellen lähtökunnan ja määränpään mukaan. Autoilevan työmatkalaisen (200 edestakaista matkaa vuodessa) keskimääräinen vuotuinen kustannus tiemaksuista on 340 tai 670 euroa vuodessa tiemaksujen tuottotavoitteesta riippuen. Maksut painottuvat työssäkäyvään väestöön. Rasitus kohdistuu erityisesti niille käyttäjille, jotka ovat aiheuttamassa ruuhkautumista sekä muita negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Vaihtoehtoisesti ilman tiemaksuja syntyy ruuhkautumista ja tämän myötä ajassa mitattavia kustannuksia tienkäyttäjille. Elinkeinoelämälle kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat alueellisesti. Tiemaksuilla on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus, jonka vuoksi kestävillä liikennemuodoilla saavutettavat alueet vahvistuvat. Keski-Uudenmaan kuntien palvelukeskittymät vahvistuvat, joista pääradan keskukset myös työpaikkakeskittyminä. Haas-

8 KUUMA-johtokunta teeksi nousee kehäteiden välinen vyöhyke erityisesti raidekäytävien ulkopuolella, jonka suhteellinen houkuttelevuus kaupan ja toimistovaltaisten toimialojen näkökulmasta heikentyy. Kehä III:n pohjoispuolisten henkilöautovaltaisten alueiden vetovoima puolestaan heikkenee asumisen ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Helsingin seutua koskeva alueellinen tiemaksu on toteutettavissa nykyisiin hallintorakenteisiin liittyen, mutta edellyttää niihin tarkistuksia sekä uutta lainsäädäntöä. Tiemaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on edellytys, jotta seutu voi niin halutessaan ottaa tiemaksut käyttöön. Lainsäädännössä voidaan harkita etenemistä myös määräaikaisen kokeilun kautta. Mahdollisesta esityksestä lainsäädännön valmistelun käynnistämiseksi päätetään erikseen. Osalle seudun väestöstä ja yrityksistä tiemaksut merkitsevät liikkumisen kustannusten kasvua ja osalla liikkumisvalintojen muutosta. Tämä aiheuttaa paineita järjestelmän suunnittelulle ja on tämän vuoksi otettava huomioon jatkotarkasteluissa. Mahdollisia jatkotarkastelun aiheita ovat tiemaksumallin työstäminen tarkemmalla tasolla ja vaikutuksiltaan parhaimman ratkaisun löytäminen sekä tiemaksujen tuottotavoitteen arvioiminen suhteessa yhteiskuntataloudelliseen optimiin. Kehityspolkua tulee arvioida, esimerkiksi porttivyöhykejärjestelmää voidaan toteuttaa vaiheittain. Reunaehtona tiemaksujen mahdolliselle käyttöönotolle on, että tiemaksujen tuotot tulee palauttaa seudun liikennejärjestelmän rahoitukseen eivätkä tiemaksut saa vähentää valtion rahoitusta seudulle. Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Ajoneuvoliikenteen verkkoselvityksessä on ollut tarkoituksena tarkastella verkon ja yhteyksien kehittämistä, ajoneuvoliikenteen palvelutasoa ja verkon hallinnollisia kysymyksiä. HSL on selvittänyt yhdessä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikennevirasto, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Järvenpään kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa selvittänyt Helsingin seudun tie- ja katuverkon kokonaisvaltaista toimivuutta ja palvelutasoa. Työssä on kehitetty palvelutason määrittämistapa sekä asetettu tavoitetasot tieverkon kehittämistarpeen arviointia varten. Tieverkon keskeiset palvelutasopuutteet ja kehittämistarpeet on tunnistettu useista eri näkökulmista useissa erilaisissa ennusteskenaarioissa. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladattavissa HSL:n kotisivuilla osoitteessa

9 KUUMA-johtokunta HLJ 2015-suunnitelman laadinnan yhteydessä muodostetut tieverkon tavoitteet ja luokittelu sekä maankäyttö- ja liikenneverkkoskenaariot vuosille 2025 ja 2040 ovat toimineet työn keskeisinä lähtökohtina. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut tuottaa tietoa tieverkon kehittämistarpeista toimenpiteiden suunnittelua ja priorisointia varten. Tavoitteena on ollut myös kehittää palvelutasopuutteiden ja kehittämistarpeiden arviointimenetelmiä. Työssä on arvioitu seudun tieverkkoa ja sen kehittämistarvetta HLJ suunnitelmassa määritetyistä liikenteellisen palvelutason (kuljetusten sujuvuus, joukkoliikenteen kilpailukyky, ruuhkaisuuden hallinta, liikenneturvallisuus) sekä liikennemelun ja maankäytön kehittämisedellytysten näkökulmista. Työn lopputuloksena on kehitetty menetelmä palvelutason arviointiin sekä laadittu tieverkon kehittämistarpeiden analyysi. Työssä on tunnistettu tieverkon keskeiset palvelutasopuutteet ja kehittämistarpeet eri näkökulmista useissa erilaisissa ennusteskenaarioissa. Työssä ei ole kuitenkaan arvioitu kehittämishankkeita eikä niiden vaikutuksia, kustannustehokkuutta tai kiireellisyysjärjestystä. Työssä määritettyä palvelutason ja kehittämistarpeiden arviointi menetelmää hyödyntäen on havaittu, että suurin osa tiejaksoista, joille analyysi osoitti merkittäviä kehittämistarpeita, on tunnistettu jo entuudestaan tarpeellisiksi parantaa. Toisaalta analyysi osoitti merkittävää kehittämistarvetta myös useille sellaisille tiejaksoille, joille ei ole esitetty kehittämistoimia HLJ 2015-suunnitelmassa. Tiemaksujen toteutuminen vähentäisi selvästi sujuvuuskytkentäisiä palvelutasopuutteita ja vähentää kehittämistarvetta useilla tavoitealueilla. Kehitetty menetelmä on kokonaisvaltainen, systemaattinen ja yhteistyössä tehtyjen indikaattorivalintojen, painotusten ja tavoitetasojen asettamisen jälkeen myös varsin objektiivinen. Painotukset laadittiin työryhmän työpajassa. Eri näkökulmien erittely antaa mahdollisuuden painottaa eri tavoitealueita ja niihin liittyviä kehittämistarpeita erilaisten preferenssien mukaisesti. Tieverkon jatkosuunnittelua ja hankkeiden ohjelmointia varten on käynnistymässä ELY-vetoinen selvitys, jossa tässä selvityksessä tuotettuja tietoja täydennetään ja syvennetään kehittämistarpeeltaan suurimmiksi tunnistettujen jaksojen osalta. Tarkasteltavaksi valitaan ainakin jaksoja, joille ei ole osoitettu toimia vuoteen 2025 mennessä tai joilla ei ole ajantasaisia kehittämissuunnitelmia. HSL osallistuu selvityksen laadintaan.

10 KUUMA-johtokunta Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pasila - Riihimäki ratakäytävässä HSL on toteuttanut liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujakomallin pilottiprojektin Pasila - Riihimäki -ratakäytävässä yhteistyössä HLJ-toimikunnan asettaman ohjausryhmän ja projektiryhmän kanssa. Pilotissa on tarkennettu HLJ suunnitelmassa hyväksytyn liityntäpysäköinnin kustannusjakomallin soveltamista, kirjattu kustannusjaon yleiset periaatteet sekä luotu sopimuspohja tulevia kustannusjakoneuvotteluja varten. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladattavissa HSL:n kotisivuilla osoitteessa Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomalli hyväksyttiin osana HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja -päätöstä keväällä Mallissa seudullisten liityntäpysäköintialueiden julkinen rahoitusosuus hoidetaan kustannus- ja vastuunjaon periaatteiden mukaisesti sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion kesken. Pilottiprojektin tavoitteena on ollut muodostaa tarkennettu kustannusjakomalli ja jalkauttaa liityntäpysäköinnin kustannustenjakoperiaate laajemmin osaksi uusien ja olemassa olevien liityntäpysäköintialueiden investointeja. Kustannusjaon yleisinä periaatteina on sovittu seuraavaa: - kustannusjakomalli koskee henkilöautojen ja pyörien lii tyntäpysäköintialueita - malli ei kumoa ennen tätä tehtyjä kohdekohtaisia sopimuksia - auto- ja pyöräliityntäpysäköintipaikkojen kustannusjako lasketaan omilla periaatteillaan - kustannusjako koskee ainoastaan liityntäpysäköintialueiden rakentamista. - hoito- ja kunnossapitokustannukset jäävät sijaintikunnan vastuulle. - mahdolliset maankäyttö- ja vuorottais-pysäköinnin hyödyt sekä pysäköintitulot jäävät sijaintikunnan hyväksi Pyöräliityntäpysäköinnin rakentamiskustannukset esitetään jaettavaksi tasan sijaintikunnan ja valtion kesken (50 % / 50 %) sekä seudullisesti että paikallisesti merkittävissä kohteissa. Pyöräpaikan jaettavien kustannusten enimmäishinta on euroa/pyöräpaikka. Hinta sidotaan indeksiin. Jos enimmäishinta ylittyy, jää enimmäishinnan ylittävä osa pyöräpaikkakustannuksista sijaintikunnan maksettavaksi.

11 KUUMA-johtokunta Autoliityntäpysäköinnin seudullisesti merkittävissä kohteissa kustannusjakomallin esitetään perustuvan indeksiin sidottuihin, työssä määritettyihin pysäköintipaikkojen perushintoihin. Perushintojen ylittävä osa autopaikkakustannuksista jää sijaintikunnan maksettavaksi. Jos autopaikan todellinen hinta on perushintaa pienempi, autopaikkakustannukset jaetaan todellisten kustannusten perusteella. Kuntien välisessä kustannusjaossa liityntäpysäköintipaikan perushinta on aina maantasopaikan ja rakenteellisen paikan osalta euroa/paikka. Valtiolle maantasopaikan perushinta lisäpaikkojen osalta on euroa/paikka ja rakenteellisen autopaikan osalta euroa/paikka. Lisäksi valtion osuus määräytyy joukkoliikennevyöhykkeen mukaan siten, että valtio maksaa edellä esitetyistä perushinnoista 30 % vyöhykkeillä A-B, 40 % vyöhykkeellä C ja 50 % vyöhykkeiden A-C ulkopuolella. Autoliityntäpysäköinnin paikallisesti merkittävissä kohteissa kustannuksia jakavat ainoastaan sijaintikunta ja valtio. Valtion kustannusosuus muodostuu tällöin edellä esitetyn mukaisista perushinnoista ja joukkoliikennevyöhykkeistä. Korvaavien autoliityntäpaikkojen perushinta on 50 % lisäpaikan perushinnasta kaikissa edellä mainituissa tapauksissa. Tavoitteena on, että Helsingin seudulla tulevien liityntäpysäköintikohteiden investoinnit toteutetaan yhteistyössä raportissa esitetyn kustannusjakomallin mukaisesti. Työssä laadittu suositus liityntäpysäköintialueiden kustannusjakomalliksi ei sellaisenaan takaa vielä valtion eikä kuntien rahoitusta, vaan kustakin kohteesta neuvottelut käydään erikseen. Työn aikana tehtyjen pilottikohteiden laskelmilla on havainnollistettu mallien antamia kustannusjakoosuuksia eri osapuolille. KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius esittelee komission kokouksessa HLJ jatkotöiden keskeisimmät tulokset. HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle Liite 2a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 2b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 2c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47)

12 KUUMA-johtokunta Komissio päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne merkitsevät tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) Komissio päätti esityksen mukaisesti ja vie asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle KUUMA-johtokunta / 32 HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle. Liite 13a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 13b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 13c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47) KUUMA-johtokunta päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne merkitsevät tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47)

13 KUUMA-johtokunta VUODEN 2016 HLJ TYÖT KUUMA-komissio / 4 KUUMA-johtokunta / 33 KUUMA-komissio / 4 HSL on ohjelmoinut vuodelle 2016 kolme HLJ-selvitystä, joiden konsulttikustannuksiin toivotaan rahoitusta HSL-kuntien ohella myös valtiolta ja KUUMA-seudulta. Vuoden 2016 selvityksistä tai näiden kustannuksista ei ole ollut tietoa syksyllä 2015 KUUMA-seutu liikelaitoksen vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa, joten näitä ei ole voitu ottaa huomioon budjettia suunniteltaessa. HSL-kuntayhtymään kuulumattomien seitsemän KUUMA-kunnan osallistuminen vuoden 2016 HLJ-töiden kustannuksiin edellyttää lisäbudjetin laatimista KUUMA-seutu liikelaitokselle. Lisäbudjetin laadinta ja käsittely on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2016, kun lopulliset kustannustiedot kaikista kolmesta vuoden 2016 HLJ-työstä ovat saatavilla HSL:ltä. HSL-kunnat Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo osallistuvat selvitysten kustannuksiin suoraan HSL-kuntaosuuksien kautta. Seudullisen pääpyöräilyverkon kehittämistarveselvitys Helsingin seudulle on vuonna 2012 määritelty seudullinen pääpyöräilyverkko PÄÄVE, johon sisältyy sekä olemassa olevia että uusia yhteyksiä. Vuonna 2016 toteutettavassa kehittämistarveselvityksessä on tarkoituksena tunnistaa pääpyöräilyverkon nykytila ja määrittää palvelutasotarkastelun pohjalta merkittävimmät kehittämistarpeet. Lisäksi tarkoituksena on esittää suositus kehittämistoimenpiteiden vaiheistuksesta. Työssä on tarkoitus kehittää eri osatekijöistä koostuva pyöräilyn palvelutasoa kokonaisuutena kuvaava menetelmä. Hankkeen tavoitteet perustuvat HLJ suunnitelman tavoitteeseen tehdä pyöräilystä houkuttelevaa ja sujuvaa. HLJ ja PÄÄVE-töissä tuotetut aineistot toimivat työn keskeisinä lähtökohta-aineistoina. Työ kattaa HLJ työn yhteydessä pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeisimmiksi havaitut pyöräily-yhteydet, jotka painottuvat pääkaupunkiseudulle ja pääradan sekä rantaradan käytäviin. Työssä määritettävää menetelmää voi jatkossa hyödyntää myös muun verkon tarkastelussa. Tulevien vuosien toimenpiteet

14 KUUMA-johtokunta sisällytetään toteutusohjelmiin ja pitkän aikavälin kehityskohteet kootaan yhteen HLJ valmistelua varten. HLJ-toimikunta toimii työn johtoryhmänä, jolle raportoidaan työn etenemisestä. Työlle muodostetaan myös käytännön valmistelua ohjaava työryhmä. Kävelyn ja pyöräilyn seudullista yhteistyö- ja seurantaryhmää (KÄPSE) hyödynnetään työn tukemisessa. Selvityksen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2016 ja sen arvioitu kesto on noin puoli vuotta. Työn enimmäiskustannuksiksi on määritetty euroa. Työn kustannuksista 50 % on esitetty osoitettavaksi HSL:lle, 25 % KUUMA-seudulle ja 25 % Uudenmaan ELYkeskukselle. Liityntäpysäköinnin toteutusohjelma Työssä on tarkoitus päivittää liityntäpysäköinnin toteutusohjelma ja priorisoida kehittämiskohteet HLJ-toimikunnan johdolla. Toteutusohjelmassa on mukana nykyisten liityntäpysäköintialueiden käytön tehostamistoimia, kuten reaaliaikaisen informaation hyödyntämisen ohjelmointi LIIPY-kohteissa. Työn on tarkoitus käynnistyä kesään 2016 mennessä ja alustavaksi kustannusarvioksi on esitetty noin euroa. Muista yksityiskohdista tai kustannusjaosta ei ole vielä toistaiseksi jaettu tietoa. Tulevaisuusskenaariotarkastelu Tarkastelussa käsitellään muun muassa seudun kasvuun, maankäyttöön, asuntotuotantoon, älyliikenteen ja liikkumisen murrokseen sekä liikennejärjestelmän rahoitukseen liittyviä muutostekijöitä. Työ on tarkoitus toteuttaa MAL-yhteistyöprosessin puitteissa yhteistyössä valtion kanssa. Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys mahdollisista tulevaisuuksista, joita tavoitellaan ja joihin varaudutaan. Työ toimii keskeisenä lähtökohtana HLJ suunnitelman ohjelmoinnille. Työn on tarkoitus käynnistyä elokuussa 2016 ja alustavaksi kustannusarvioksi on esitetty noin euroa. Muista yksityiskohdista tai kustannusjaosta ei ole vielä toistaiseksi jaettu tietoa. KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius esittelee kokouksessa lyhyesti vuoden 2016 HLJ-työt. HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään vuoden 2016 HLJ-töitä KUUMA-johtokunnalle

15 KUUMA-johtokunta Komissio päättää: - merkitä tiedoksi vuoden 2016 HLJ-töitä koskevan katsauksen - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää merkitä tiedoksi vuoden 2016 HLJ-töitä koskevan katsauksen Komissio päätti merkitä tiedoksi ja viedä asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle Toteutuessaan HSL:n kaavailemat selvitykset merkitsisivät kuluvan vuoden budjettiraamin ylitystä. Sen vuoksi komissio päätti, että vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela ja liikennesuunnittelija Henrik Helenius käyvät HSL:n kanssa neuvottelut, joiden tavoitteena on KUUMA-seudun osallistumiskustannusten kohtuullistaminen väestöpohjaan perustuen. Tämän avulla tarve lisäbudjeteille kuluvan vuoden osalta pyritään poistamaan. KUUMA-johtokunta / 33 HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään vuoden 2016 HLJ-töitä KUUMA-johtokunnalle. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi vuoden 2016 HLJtöitä koskevan katsauksen.

16 KUUMA-johtokunta HLJ 2019 VALMISTELUT KUUMA-komissio / 5 KUUMA-johtokunta / 34 KUUMA-komissio / 5 HSL valmistelee HLJ suunnitelman laadintaa pohjustavan puiteohjelman syksyn 2016 aikana HLJ-toimikunnan, HSL:n hallituksen ja KUUMA-johtokunnan käsittelyjä varten. HLJ valmistelussa on tarkoitus hyödyntää tehokkaasti HLJ aineistoja ja liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen tehtyjä HLJselvityksiä. HLJ puiteohjelman tueksi on ohjelmoitu erilaisia toimenpiteitä. HSL tulee muun muassa järjestämään kevään 2016 aikana Helsingin seudun kattavan kuntakierroksen, jossa esitellään HLJ suunnitelmaa, HLJ jatkoselvityksiä ja muita liikennejärjestelmätyössä tuotettuja aineistoja. Kuntakierroksella on myös tarkoitus kuulla kuntien liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyviä tarpeita ja näkemyksiä. HSL käynnistää kevään aikana myös skenaariotarkasteluja, joissa on tarkoitus selvittää asiantuntijatyönä, miten olemassa olevat suunnitelmat toimisivat toimintaympäristön muuttuessa ja miten suunnittelussa tulisi varautua erilaisiin toimintaympäristön muutoksiin. Vaikutustenarviointia (SOVA) on tarkoitus jalostaa jatkossa kiinteämmäksi ja ohjaavammaksi osaksi suunnittelua. Esimerkiksi taloudellisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin liittyviä arviointimenetelmiä ja asiantuntemusta tullaan kehittämään tulevaa suunnittelukierrosta varten. Näihin aihepiireihin liittyvien selvitysten ohjelmointi on käynnissä HSL:ssä. HSL:n johdolla laadittavien selvitysten, sidosryhmätyön ja neuvoteltavan MAL-sopimuksen pohjalta työstetään HLJ puiteohjelma, jossa määritellään tulevan liikennejärjestelmäsuunnittelukierroksen teemat. Erityisesti valmisteluprosessin suunnitteluun tullaan kiinnittämään huomiota tuloksellisen HLJ/MAL - yhteistyön mahdollistamiseksi. Tavoitteena on yhtenäinen MALprosessi, johon sisältyvän HLJ 2019:n valmistelukustannuksista HSL neuvottelee erikseen KUUMA-seudun ja liikenneviraston kanssa vuoden 2016 aikana. KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius selostaa asian lyhyesti kokouksessa.

17 KUUMA-johtokunta HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään HLJ valmistelua KUUMA-johtokunnalle Komissio päättää: merkitä tiedoksi HLJ valmistelua koskevan katsauksen esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää merkitä tiedoksi HLJ valmistelua koskevan katsauksen Komissio päätti esityksen mukaisesti ja vie asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle KUUMA-johtokunta / 34 HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esittelemään HLJ valmistelua KUUMA-johtokunnalle. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi HLJ valmistelua koskevan katsauksen.

18 KUUMA-johtokunta MAL-SOPIMUS KUUMA-komissio / 6 KUUMA-johtokunta / 35 KUUMA-komissio / 6 Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MALsopimusneuvottelut etenivät 6.4. sopimusluonnosvaiheeseen. KUUMA-seudun toisena neuvottelijana toiminut Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila esittelee sopimusluonnosta ja sen liitteitä komissiolle. Komissio keskustelee asiasta esittelyn pohjalta ja päättää sen jatkovalmistelusta sekä päätöksenteon aikataulusta. Komissio merkitsi asian tiedoksi ja päätti viedä asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle Komissio päätti hyväksyä neuvottelutuloksen siitäkin huolimatta, että useimmat KUUMAjohtokunnan hyväksymät neuvottelutavoitteet jäivät toteutumatta. Hyväksyntä edellyttää kuitenkin, että valtion rahoitus Klaukkalan ohikulkutiehen varmistuu. Komissio piti tärkeänä, että KUUMA-seudulla on jatkossakin paikka MAL-neuvotteluissa. KUUMA-johtokunta / 35 Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MALsopimusneuvottelut etenivät 6.4. sopimusluonnosvaiheeseen. Esityslistan liitteenä (14c) on alkuperäisen neuvottelutuloksen muutettu versio, jossa kerrotaan osapuolten pyrkivän aloittamaan, eikä aloittavan, Klaukkalan ohikulkutien toteuttamisen. KUUMA-seudun toisena neuvottelijana toiminut Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila esittelee neuvottelutuloksen. Liite 14a Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus , allekirjoituspöytäkirja ( )

19 KUUMA-johtokunta Liite 14b Liite 14c Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus , neuvottelutulos ( ) Liite 14c MAL-sopimus neuvottelutulos muutettu KUUMA-johtokunta keskustelee asiasta esittelyn pohjalta ja päättää suositella neuvottelutuloksen sekä sopimuksen hyväksymistä kuntien/kaupunkien luottamuselimissä edellyttäen, että valtio on osaltaan vahvistanut sitoutumisensa Klaukkalan ohikulkutien rahoitukseen.

20 KUUMA-johtokunta PAKOLAISTEN VASTAANOTTO - PYYNTÖ KUNTAPAIKKOJEN KÄSITTELYSTÄ KUNNANHALLITUKSISSA JA VALTUUSTOISSA KUUMA-komissio / 8 KUUMA-johtokunta / 24 KUUMA-komissio / 8 KUUMA-johtokunta / 36 KUUMA-johtokunta / 24 Asian esittelee vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Liite 8: ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kuntapaikkajaosta ja sen käsittelystä kuntien luottamuselimissä KUUMA-johtokunta: - keskustelee asiasta ja esittää asian käsittelyä kuntien luottamuselimissä tavoitteena kuntakohtaiset päätökset mennessä. - merkitsee tiedoksi, ettei KUUMA-seudun yhteisen asumisneuvojan tehtävää sisällytetä TTS 2017 valmisteluihin suoralta kädeltä. Sen sijaan vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela selvittää KUUMA-kuntien nykyisten maahanmuuttokoordinaattorien kanssa tilannetta ja jatkojalostaa esitystä seuraavaan komission kokoukseen. KUUMA-johtokunta päätti: - esittää asian käsittelyä kuntien luottamuselimissä tavoitteena kuntakohtaiset päätökset mennessä - suositella, että KUUMA-kunnat noudattavat ELY-keskuksen esittämiä määriä oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sijoittamisesta KUUMA-kuntiin - että, KUUMA-seutu liikelaitos varautuu yhteisen asumisneuvojan tai muun vastaavan resurssin sisällyttämiseen TTS 2017:ään ottaen huomioon oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyvät tarpeet - että, vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela selvittää yhdessä KUUMA-kuntien maahanmuuttokoordinaattorien ja asumisasioista vastaavien henkilöiden kanssa, millaisia erityistarpeita

21 KUUMA-johtokunta (ml. koordinaatio) oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyy. Selvitykseen sisältyy myös, että ELY:ltä pyydetään asiaan liittyvä selkeä toimenpidelista kuntien käyttöön. Komissio / 8 KUUMA-johtokunta päätti 9.3. esittää asian käsittelyä kuntien luottamuselimissä tavoitteena kuntakohtaiset päätökset mennessä ja suositella, että KUUMA-kunnat noudattavat ELYkeskuksen esittämiä määriä oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sijoittamisesta KUUMA-kuntiin. Lisäksi johtokunta päätti, että KUUMA-seutu liikelaitos varautuu yhteisen asumisneuvojan tai muun vastaavan resurssin sisällyttämiseen TTS 2017:ään ottaen huomioon oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyvät tarpeet ja, että vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela selvittää yhdessä KUUMA-kuntien maahanmuutto- koordinaattorien ja asumisasioista vastaavien henkilöiden kanssa, millaisia erityistarpeita (ml. koordinaatio) oleskeluluvan saaneiden sijoittamiseen liittyy. Selvitykseen sisältyy myös, että ELY:ltä pyydetään asiaan liittyvä selkeä toimenpidelista kuntien käyttöön. ELY-keskus on lähettänyt vs. yhteistyöjohtajan esittämän pyynnön perusteella materiaalia kuntien käyttöön. Tämän pohjalta kuntien edustajat kokoontuivat käsittelemään asiaa tiistaina klo 9 11 Keravan kaupungintalolla, Kauppakaari 11. Vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela selostaa käytyä keskustelua ja asian jatkovalmistelua. Merkitään tiedoksi. Komissio merkitsi selostuksen tiedoksi ja hyväksyi ajatuksen neuvotteluprosessin käynnistämisestä ELY-keskuksen kanssa (KUUMA-seutu) sekä maahanmuuttoryhmän perustamisesta. Lisäksi komissio päätti, että ryhmän työssä kiinnitetään huomiota myös maahanmuuttajien työllistymiseen. Komissio suhtautuu myönteisesti ajatukseen useamman KUUMA-kunnan yhdessä tarjoamista kuntapaikkoista (+200 hlöä) mahdollisen bonusrahan varmistamiseksi. Komissio evästi vs. yhteistyöjohtajaa yhteisen maahanmuuttokysymyksiin keskittyvän resurssin valmistelun (TTS 2017) osalta.

22 KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta / 36 Komissio merkitsi kokouksessaan vs. yhteistyöjohtajan selostuksen tiedoksi ja hyväksyi ajatuksen neuvotteluprosessin käynnistämisestä ELY-keskuksen kanssa (KUUMA-seutu) sekä maahanmuuttoryhmän perustamisesta. Lisäksi komissio päätti, että ryhmän työssä kiinnitetään huomiota myös maahanmuuttajien työllistymiseen. Komissio suhtautui myönteisesti ajatukseen useamman KUUMA-kunnan yhdessä tarjoamista kuntapaikkoista (+200 hlöä) mahdollisen bonusrahan varmistamiseksi. Komissio evästi vs. yhteistyöjohtajaa yhteisen maahanmuuttokysymyksiin keskittyvän resurssin valmistelun (TTS 2017) osalta. Vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela esittelee asian. Liite 5 Liite 15 Antti Kuusela, Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen KUUMA-seudulla KUUMA-johtokunta päättää merkitä asian tiedoksi.

23 KUUMA-johtokunta MAAKUNTAUUDISTUKSEN JA SOTE-UUDISTUKSEN TILANNEKATSAUS KUUMA-komissio / 9 KUUMA-johtokunta / 37 KUUMA-komissio / 9 Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen antaa tilannekatsauksen maakuntauudistuksesta ja sote-uudistuksesta. Komissio merkitsee tiedoksi ja vie asian edelleen KUUMAjohtokuntaan Komissio merkitsi tiedoksi ja päätti viedä asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokuntaan KUUMA-johtokunta / 37 Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen antaa tilannekatsauksen maakuntauudistuksesta ja sote-uudistuksesta. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi.

24 KUUMA-johtokunta ASUNTORYHMÄN ANTAMAT LAUSUNNOT YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE KUUMA-komissio / 12 KUUMA-johtokunta / 38 KUUMA-komissio / 12 Ympäristöministeriö on pyytänyt KUUMA-asuntoryhmältä lausuntoa hallituksen esityksistä eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta sekä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännän muuttamisesta. Lausunnot on toimitettu määräaikaan mennessä tiistaina Ympäristöministeriöön. KUUMA-johtokunta / 38 Liite 4a Lausunto1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Liite 4b Lausunto2 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännän muuttamisesta Vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela esittelee asian. Merkitään tiedoksi ja viedään tiedoksi myös KUUMAjohtokunnalle. Komissio merkitsi asian tiedoksi ja vie tiedoksi KUUMAjohtokunnalle Ympäristöministeriö on pyytänyt KUUMA-asuntoryhmältä lausuntoa hallituksen esityksistä eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta sekä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsää-

25 KUUMA-johtokunta dännän muuttamisesta. Lausunnot on toimitettu määräaikaan mennessä tiistaina Ympäristöministeriöön. Liite 16a Liite 16b Lausunto1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto2 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännän muuttamisesta KUUMA-johtokunta päättää merkitä lausunnot tiedoksi.

26 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN KUNTAYHTEISTYÖN ASSISTENTIN VAIHTUMINEN KUUMA-komissio / 7 KUUMA-johtokunta / 43 KUUMA-komissio / 13 KUUMA-johtokunta / 39 KUUMA-komissio / 7 KUUMA-komissio / 13 Komissio päättää esittää Järvenpään kaupungille, että se rekrytoi yhteistyöjohtajan vuorotteluvapaan sijaiseksi kuntayhteistyön assistentin tehtävään ajalle tradenomi Susanna Aramon. Lisäksi komissio päättää esittää KUUMA-johtokunnalle, että se hyväksyy Järvenpään kaupungin ja KUUMA-seutu liikelaitoksen välisen sopimuksen kuntayhteistyön assistentin palvelujen ostosta. Päätettiin esityksen mukaisesti. Lisäksi komissio totesi, että vuorotteluvapaan sijaisuuden päättyessä ja kuntayhteistyön assistentin tehtävän vakinaistamisen tullessa kyseeseen, käsitellään myös tehtävän nimikkeen mahdollinen muuttaminen Nykyinen KUUMA-seudun kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo siirtyy alkaen uusiin tehtäviin. Aramo on nimetty yhteistyöjohtaja Johanna Viidan vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle Vuorotteluvapaasijaisen tehtävän täyttämisessä tulee hyödyntää työllisyysyksikön kirjoilla olevia työttömiä. Susanna Aramon seuraajaehdokkaita haastateltiin KUUMAn toimistolla Järvenpään henkilöstöjohtaja Päivi Autereen sekä KUUMAn Antti Kuuselan ja Susanna Aramon toimesta. Haastatteluun oli valittu

27 KUUMA-johtokunta työllisyysyksikön tarjonnasta kaksi hakijaa, joista toinen valittiin tehtävään. Uusi kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula aloitti työt KUUMAssa Susanna Aramon työt päättyvät KUUMAseutu liikelaitoksessa Kuntayhteistyön assistentti Satu- Riitta Pajula nimetään yhteistyöjohtaja Johanna Viidan vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle Järvenpään kaupungin ja KUUMA-seutu liikelaitoksen välillä aiemmin tehty sopimus kuntayhteistyön assistentin palvelujen ostosta jatkuu, vaikka henkilö vaihtuu. Vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Komissio merkitsi asian tiedoksi ja vie edelleen tiedoksi KUUMAjohtokunnalle KUUMA-johtokunta / 39 Nykyinen KUUMA-seudun kuntayhteistyön assistentti Susanna Aramo siirtyy alkaen uusiin tehtäviin. Aramo on nimetty yhteistyöjohtaja Johanna Viidan vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle Vuorotteluvapaasijaisen tehtävän täyttämisessä tulee hyödyntää työllisyysyksikön kirjoilla olevia työttömiä. Susanna Aramon seuraajaehdokkaita haastateltiin KUUMAn toimistolla Järvenpään henkilöstöjohtaja Päivi Autereen sekä KUUMAn Antti Kuuselan ja Susanna Aramon toimesta. Haastatteluun oli valittu työllisyysyksikön tarjonnasta kaksi hakijaa, joista toinen valittiin tehtävään. Uusi kuntayhteistyön assistentti Satu-Riitta Pajula aloitti työt KUUMAssa Susanna Aramon työt päättyvät KUUMAseutu liikelaitoksessa Kuntayhteistyön assistentti Satu- Riitta Pajula nimetään yhteistyöjohtaja Johanna Viidan vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle

28 KUUMA-johtokunta Järvenpään kaupungin ja KUUMA-seutu liikelaitoksen välillä aiemmin tehty sopimus kuntayhteistyön assistentin palvelujen ostosta jatkuu, vaikka henkilö vaihtuu. Vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela esittelee asian. KUUMA-johtokunta päättää merkitä asian tiedoksi.

29 KUUMA-johtokunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖS: SOTE-HANKKEEN NYKYTILANARVIOINTIA KOSKEVA HANKINTAPÄÄTÖS KUUMA-johtokunta / 40 KUUMA-johtokunnan hyväksymässä toimintasäännössä on määritelty 3 ratkaisuvalta henkilöstöasioissa ja 4 ratkaisuvalta hankinta-asioissa. Vs. liikelaitoksen johtaja on tehnyt seuraavan viranhaltijapäätöksen 1/2016: SOTE-hankkeen nykytilanarviointia koskeva hankintapäätös. vs. yhteistyöjohtaja Antti Kuusela esittelee asian. Liite 17 Viranhaltijapäätös 1/2016: SOTE-hankkeen nykytilanarviointia koskeva hankintapäätös. KUUMA-johtokunta merkitsee päätöksen tiedoksi. Päätökset ovat nähtävillä KUUMA-seutu liikelaitoksen toimistolla KUUMA-johtokunnan kokouksen jälkeen. Päätökset saavat lainvoiman , kun 14 päivän oikaisuvaatimusaika on kulunut.

30 KUUMA-johtokunta MUUT ASIAT KUUMA-johtokunta / 41 Merkitään tiedoksi muut asiat.

31 KUUMA-johtokunta SEURAAVAT KOKOUKSET KUUMA-komissio / 17 KUUMA-johtokunta / 42 KUUMA-komissio / 17 KUUMA-johtokunta / 42 Merkitään tiedoksi seuraavat kokoukset. Komissio päätti merkitä seuraavat kokoukset tiedoksi. Lisäksi päätettiin vahvistaa syksyn kokousaikataulu seuraavassa komission kokouksessa KUUMA-komissio ti klo Hyvinkää kaupungintalo, kh:n kokoushuone KUUMA-johtokunta ke 1.6. klo Sipoo Nikkilän juhlatalo Lisäksi kesällä: ke 1.6. klo KUUMA-seminaari Sipoo, Nikkilän juhlatalo (ennen johtokunnan kokousta) Kesäkuussa 2-päiväinen komission kesätapaaminen Anttolanhovissa Mikkelissä, Syksyn 2016 aikataulut päätetään huhtitoukokuussa Vuonna 2016 KUUMA-johtokunnan kokoukset pidetään Sipoon Kuntalassa, osoitteessa Iso Kylätie 18, pois lukien , joka on Sipoossa Nikkilän juhlatalo. Merkitään tiedoksi seuraavat kokoukset.