Yksityismetsät - Suomen metsäbiotalouden kasvun kivijalka Studia generalia, Itä-Suomen yliopisto. Metsäjohtaja Juha Hakkarainen 1.11.

Transkriptio

1 Yksityismetsät - Suomen metsäbiotalouden kasvun kivijalka Studia generalia, Itä-Suomen yliopisto Metsäjohtaja Juha Hakkarainen

2 Sisältö Mitä on biotalous Uusia metsäteollisuusinvestointeja ja vähän muutakin Perhemetsänomistus ja sen merkitys Metsänomistajien edunvalvonta ja perhemetsätalouden kehittäminen työtä biotalouden eteen Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja perhemetsätaloudessa

3 Biotalous on talouden seuraava aalto Uudet tuotteet ja palvelut!!! Lähde: Biotalousstrategia

4 Lähde: Biotalousstrategia

5 Suomi elää edelleen metsistä Metsäteollisuus suurin vientiala 2015: 21,7 % kokonaisviennistä Metsäsektorin osuus EU:n BKT:sta 1,29% 2009

6 Puuta meillä on enemmän kuin koskaan

7 Puuston tilavuus kasvaa ja puun käyttöä voidaan lisätä Lähde: Luke

8 INVESTOINTEJA SUUNNITTEILLA RUNSAASTI Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla Tukkipuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla PUU RIITTÄÄ LÖYTYYKÖ TUOTTEILLE MARKKINOITA? INFRA PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Lähde: yritysten ilmoitukset

9 Uusia investointeja tulossa ja suunnitteilla Yhtiö ja paikkakunta Puun käytön lisäys, milj.m 3 Startti Arvo, milj. UPM (Kymi, Pietarsaari, Lappeenranta) 0,9+0,3+0,3 (kuitupuuta) 2015, Stora Enso (Varkaus x 2, Imatra) 1,1 kuitua + 0,25 tukkia Junnikkala Oy, Kalajoki 0,15 (tukkia) 2016 Kotkamills, Kotka ca. 0,5 (kuitupuutta) Keitele Group (Kemijärvi ja Alajärvi) 0,35+0,2 (havutukkia) Westas Oy, Pori 0,1 (havutukkia) JPJ-Wood Oy 0,11 (havutukkia) 2018 TSE Oy, Naantali 0,7-1,2 (energiapuuta) Lapuan Saha (Mylly&Korpi Oy) 0,1 (tukkia) 2014 MG, Äänekoski 4,0 (mäntykuitua) MG, Suolahti, Lohja 0,3 (koivutukkia) (osa Virossa) Finnpulp Oy, Kuopio ca. 6,0 (mäntykuitua) Nd 1400 Boreal Bioref Oy, Kemijärvi ca. 2,2 (mäntykuitua) Nd ca. 750 Kaidi, Kemin Ajos 2,0 (energiapuuta) Nd 1000 KaiCell Fibers Oy 2,5 (kuitupuuta) Nd Helsingin Energia 1,0 (energiapuuta) Nd Lahti Energia 1,0 (energiapuuta) Nd Nihak / Haapajärven kaupunki 2,4 (havukuitupuuta) Nd YHTEENSÄ Tukkia 1,35 kuitupuuta 20,2 Energiapuuta 4,7-5,2 ca Lähde: yritysten ilmoitukset

10 METSO Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma Tavoitteet 2025 ELY: pysyvään suojeluun ha SMK: määräaikaiseen ha Toteutuma yli puolet tavoitteesta Yksityiset Kunnat Valtio Kohteiden ekologinen laatu todettu tutkimuksissa mainioksi PEFC/

11 Miten saadaan aikaan sitä muuta? Raakapuumarkkinat ovat ainoa toimiva markkina, ja Kantorahatulot käytännössä ainoa metsäomistajan tulolähde Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinat?

12 Perhemetsien merkitys on suuri

13 Metsäomistajakunta muuttuu 70 Keski-ikä / Maanviljelijämetsänomistaja Metsätilanomistaja

14 Entistä harvempi on maanviljelijä

15 Ja myös tavoitteet muuttuvat

16 Tilakoko ja puukauppa 90% 6,0 80% 85% 81% 70% 5,0 60% 70% 4,0 50% 53% 40% 41% 3,0 30% 2,0 20% 10% % myi m3/ha/v 1,0 % 1999, % 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% % Valtakirja- ja sopimusasiakaskauppa Valtakirja S-asiakas Yli 100 Puukaupan todennäköisyys ja koko riippuvat tilan koosta, metsien käytön tehokkuus ei Suuret tilat sopimusasiakkaita, pienet tilat valtakirja-asiakkaita 50 % puusta tulee alle 50 ha tiloilta 16 PEFC/ PEFC/ Lähde: Metla Harri Hänninen Lähde: Metsänomistaja 2010, Metla

17 MTK:n organisaatio jäsentä Maanviljelijät Maaseutuyrittäjät Metsänomistajat Maataloustuottajayhdistykset (359) Metsänhoitoyhdistykset (75) Maataloustuottajain liitot (14) Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ProAgria Keskusten Liitto Suomen Yhteismetsät ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

18 Uusi edunvalvontakokonaisuus: me teemme metsäomistajan eteen enemmän Globaalisti IFFA Brysselissä CEPF, Copa ja NSF MTK: kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen edunvalvonta 75 metsänhoitoyhdistystä: alueellinen ja paikallinen edunvalvonta Metsänomistajat-ketju - Ketjumallin kehittäminen, MhyP Oy - ICT, Silvadata Oy Kansainvälinen kehitystyö, Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD) Hankkeita7 maassa (Tansania, Mosambik, Etiopia, Nepal, Vietnam, Sambia ja Nicaragua)

19 European forests and private forestry

20 EU:ssa ei ole metsäkatoa metsävarat kasvavat Milj. ha Metsäalan ja puuston kehitys (EU-27) Mrd. m Metsäpinta-ala Puuntuotannossa oleva metsäala Puuston kokonaistilavuus Metsät kattavat 42 % EU:n maa-alasta EU:n metsäpinta-ala on kasvanut jatkuvasti yli 60 vuoden ajan puuntuotannossa oleva metsäala kasvoi yli 4 miljoonaa hehtaaria eli Tanskan pinta-alan verran Lähde: Eurostat Forestry in the EU and the world, 2011

21 Metsät ovat EU:lle positiivinen ongelma Milj. m Kasvun ja hakkuiden kehitys (EU-27) % Puuston kasvu 60 Hakkuut 50 Hakkuuprosentti puuston kokonaistilavuus on kasvanut 2,5 miljardia m3 eli Suomen nykyisen puuvarannon verran Hakkuiden osuus kasvusta on pysynyt lähes vakiona reilussa 60 %:ssa EU:n metsien käyttöä pystyttäisiin lisäämään kestävyyttä vaarantamatta Lähde: Eurostat Forestry in the EU and the world, 2011

22 EU Forest Policy: too complex puzzle already?

23 Ilmasto, energia ja ympäristö Ilmasto- ja energiatavoitteet ja maankäyttösektorin integrointi Ilmanlaatupolitiikka Kiertotalous (Jäte- ja lannoitelainsäädäntö) Biodiversiteetti/luontopolitiikka Vesipolitiikka Maaperän suojelu ja kestävä tehostaminen sekä uusi ympäristöteknologia Suurpedot Yrittäjyyden edistäminen Digitaalinen sisämarkkina Big data - My data SME-strategia Yritys- ja hanketuet Alue- ja rakennepolitiikka EU-agenda EU-talous EU-budjetti Parempi säätely säätelyn vähentäminen Eurooppalainen investointiohjelma, biotalous ja kiertotalous Kauppapolitiikka Energia Unioni Metsä Metsästrategian toimeenpano Biomassan /metsätalouden kestävyyskriteerit LULUCF-sektorin rooli EU:n ilmastotavoitteissa Puun kaskadikäyttö Maatalous Markkinakriisi Yksinkertaistaminen CAP:n välitarkastelu CAP post-2020 Tuotantoon sidotut tuet (E-S:n kansallinen tuki/142) Maaseutuohjelma Riskienhallintatyökalut Gmo:t ja uudet jalostustekniikat Kasvinjalostajan oikeudet Ruoka Sante-paketti Laatu- ja alkuperämerkinnät Kuluttajainformaatio Luomu Ruokaketjun toimivuus Eläinlääkeasetusehdotus

24 Perhemetsätalouden kehittäminen Eri omistusmuodot: suoraomistus, yhteismetsä, osakeyhtiö, jne SPV-järjestelmän kehittäminen Huom Ruotsissa ja Virossa ei perintö- ja lahjaverotusta Metsävähennys Verotuksen kehittäminen Yrittäjävähennys, 5 % Palvelukonseptit

25 Metsäkiinteistörahastot Suomessa ei REIT-kiinteistörahastolakia Lukuisia metsäkiinteistörahastoja: OP Taaleritehdas United Bankers Dasos, yms., yms. Syntyneet pääosin metsäteollisuuden luopuessa metsänomistuksesta (UPM) Ja 0-korkoympäristö on auttanut Ja metsälain muutos??? Mitä tapahtuu, kun reaalikorko nousee? Metsärahastojen likviditeetti on heikkoa ja esimerkiksi Ky-muotoisissa metsärahastoissa joutuu helposti sitoutumaan jopa 10 vuoden sijoitusaikaan (Sijoittaja.fi).

26 Digitalisaatio Internet, robotit ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat kuin luonnonlakeja. Ei niiden kehittymistä voi estää. Mitä enemmän kiellämme uusia liiketoimintamalleja, sitä enemmän jäämme jälkeen

27 Ajankohtaista

28 Metsätiedon julkisuus Tiedot, jotka tulevat julkisiksi Hilatiedot täydennettyinä ML 10 :n tiedoilla Ei sisällä tilarajoja, yhteys- ja nimitietoja Metsänkäyttöilmoitukset ja kemera-päätökset julkisia (=metsien tilaa muuttavia tietoja) Muut avoimet paikkatiedot samaan tietokantaan (ilmakuvat, satelliittikuvat, muinaismuistot, suojelualueet, uhanalaiset lajit, pohjavesialueet, kaavat, jne) Muidenkin mo-ryhmien hilatiedot avoimeksi Siirtymäaika, jonka kuluessa saadaan tietojärjestelmät kunto (2018?)

29 Kuviotietojen saatavuus Metsäomistaja päättää kuviotietojensa olemassaolosta metsäkeskuksen järjestelmässä Jos metsänomistaja haluaa perinteiset kuviotiedot, ne ovat myös muiden saatavissa Kuitenkaan kuviotiedot eivät ole vapaasti saatavilla netissä, vaan erikseen pyydettäessä metsäkeskuksesta (ei tietopyyntöperustelua) Metsänomistaja aidosti päättää omista kuviotiedoistaan Samaan tietokantaan kaikki avoimet paikkatiedot Luken ja SMK:n kaukokartoitustieto yhdistetään?? Panostus perusdatan hankinnan ja ajantasaisuuden parantamiseen

30 Metsäomistajien metsävaratietojen julkisuudesta ja käyttöoikeuksista on keskustelu julkisuudessa. Mitä mieltä olette Suomen metsäkeskuksella olevien yksityiskohtaisten metsävaratietojen metsiänne koskevien tietojen käyttämisestä? Voisivatko seuraavat tahot käyttää tietoja ilman lupaanne? MHY, k MHY, s Otso, k Otso, s Metsäteollisuusyritykset, k Metsäteollisuusyritykset, s Ympäristökeskus, k Ympäristökeskus, s Ympäristöj ärj estöt, k Ympäristöj ärj estöt, s Tietoj en antaminen pitää perustua lupaani, k16 Tietoj en antaminen pitää perustua lupaani, s % metsänomistajista, n=550 Kyllä Ei EOS Lähde: Metsätutka kev ät j a syksy /MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\2016-2\metsävaratietojen_luovutus.prs

31 Metsälahjavähennys, HE Vähennyspohjaa muodostuu arvostamislain ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta (tai yli 100 ha:n osalta) Vähennyspohja raja-arvon ylittävään osaan kohdistuva lahjavero kerrottuna 2,4:lla Verovuonna tehtävän vähennyksen enimmäismäärä olisi euroa Vähentää voisi enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta Vähennyksen vähimmäismäärä olisi euroa, vastaavasti kuin metsävähennyksessä Vähennys käytettävä 15 vuoden kuluessa

32 Huojennukseen oikeutettujen tilojen lukumäärä- ja metsäalaosuus kaikista metsätiloista (ei maatilat) Luonnonvarakeskus

33

34 2020 jälkeinen metsänhoidon kannustinjärjestelmä

35 Ilmastonmuutos ja metsät Mistä ilmastonmuutos johtuu? Koska fossiilitalous. Millä siihen puututaan? Korvataan fossiiliset uusiutuvilla. Koko paletti käyttöön Metsät Suomen ykkönen Kasvava puusto sitoo hiiltä ilmakehästä Puun polttaminen ei tuo uutta CO 2 kiertoon pitkällä aikavälillä. Yksittäisen metsän tarkastelu ei relevanttia Raaka-aine ja jalostus valmiina. Lisätään hiilinieluja, eli metsien kasvua Suomessa entisestään. EU-sekoilua Pariisin hengessä? Suomen metsistä voi tulla laskennallinen hiilipäästö Lähde: Berndes et al. Forest biomass, carbon neutrality, and climate change mitigation. From Science to Policy 3. EFI. PEFC/

36

37 Vaikutettava, että metsänielut saadaan mukaan reiluin pelisäännöin: - Metsänielut saadaan mukaan joustoihin (mutta rajoitetusti) - Metsänielujen laskentasäännöt korjataan - Metsänielujen raportointikehys saadaan aikaan ja se on riittävän selkeä - Metsänieluilta kattoluku pois - Komissiolta pois oikeus yksipuolisesti säätää maiden nielujen vertailutasoja (eli komissio ei saa määrätä kansallisen metsäpolitiikan ja puun käytön tavoitteita!)

38 Ministerin pyöreän pöydän keskustelut Hallitusohjelma: Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin Ympäristötahot: Hakkuiden lisäys ei ole luonnon kannalta kestävää ja metsien suojelua on lisättävä Ministeri Tiilikainen kutsui eri tahot koolle pyöreän pöydän keskusteluihin => tavoitteena metsäkonfliktien välttäminen Laajapohjainen Miten voisimme tiivistää yhteistyötämme tavoitteena löytää ennakkoluulottomalla otteella myös uusia ratkaisuja metsätalouden kestävyyteen ja metsien suojeluun

39 Jatkokäsittelyyn päätyneet aloitteet MONIMETSÄ-hanke (luonnonhoito osana normaaleja metsätaloustoimenpiteitä) => on jo toteutuksessa Lahopuun lisääminen Turvemaiden metsänkäsittely Suomi 100 suojelumetsät MTK esittänyt: Metsien suojelu markkinalähtöisesti (suojelusäätiö, habitaattipankit tms.) Pienryhmä valmistelee Laaja pyöreän pöydän ryhmä käsittelee (ja päättää?) Viimeisin kokous 24.10

40 Metsien suojelusäätiön perustaminen YM:n selvitys v (osana METSO-ohjelman perustamista) Luonnonperintösäätiö 1995 Pentti Linkolan perustama MTK esitti vapaaehtoisiin lahjoituksiin perustuvan säätiön perustamista rahoituksen kanavoimiseksi metsien suojeluun Metso-säätiö Suomen 100 v kunniaksi Ilman, että ko. säätiö leimautuu mihinkään yksittäiseen tahoon, toimijaan, aatteeseen tai henkilöön. Metsien suojelu ei voi olla vain metsänomistajien vastuu ja velvollisuus YM/MMM katsoneet, että säätiön perustaminen ei voi olla hallinnon tehtävä

41 Lahopuu ja sähkölinjojen vierimetsät Toimintamalli, jolla voidaan lisätä metsien monimuotoisuudelle arvokasta laho- ja kolopuuta reuna-alueiden ja vierimetsien hoidossa Kustannustehottoman puun korjuun sijaan tehdään lahopuuta ja tekopökkelöitä Metsänomistaja saa korvauksen Neuvoteltu energiateollisuuden kanssa osana sähkölinjaneuvotteluita ovat kiinnostuneita win-win-win -tilanne: metsien monimuotoisuus lisääntyisi, vierimetsänhoidossa saataisiin kustannussäästöjä ja toimijoilla olisi mahdollisuus kehittää ja tuoda esille oman toimintansa ympäristövastuullisuutta.

42 METSO Lähde: Luke & Syke