HOIVA JA HUOLENPITO 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOIVA JA HUOLENPITO 1"

Transkriptio

1 HOIVA JA HUOLENPITO 1

2 SISÄLLYS HOIVA JA HUOLENPITO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PERUSTEET SOSIAALIHUOLTOLAKI KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALIVAKUUTUS JA TOIMEENTULOTURVA KELA VAITIOLOVELVOLLISUUS SALASSAPITOVELVOLLISUUS POTILAAN OIKEUDET HOITOTYÖN PERIAATTEET IHMISEN ANATOMIA IHO TUKI- JA LIIKUNTAELIMET TEHTÄVÄ-MUOTO PROJEKTITYÖ (sairauden esittely)

3 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PERUSTEET TAVOITTEET: Opiskelija tutustuu seuraaviin asioihin: suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysalan keskeiset arvot ja toimintaperiaatteet Opiskelija tutustuu hoito- ja huolenpitotyön keskeisiin perusteisiin: hoitotyö ja sen toiminnot ihmisruumis ja sen toiminta terveyden edistäminen yleisimmät sairaudet ja niiden ennaltaehkäisy ravitsemustietous taloudenhoito ja vaatehuolto sekä potilaan tukeminen ja turvallisen hoitosuhteen merkitys SISÄLLÖT: sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä sosiaali- ja terveydenhuolto ja niiden palvelut o Kela o perusterveydenhuolto o erikoissairaanhoito ihmisen anatomia potilaan/asiakkaan kohtaaminen, vaitiolovelvollisuus perushoito: avustaminen ruokailussa, vuodepesuissa ja liikkumisessa aseptiikka yleisimpiä sairauksia ruoka-aineympyrä opintokäynnit: terveyskeskus, vanhainkoti, työkeskus, palvelutalo, vammaispalvelut sosiaali + järjestelmä systeemi terveyden + huolto + järjestelmä systeemi, jonka avulla hoidetaan ihmisten terveyttä terveys + palvelut toiminta + periaatteet periaatteet, joiden mukaan toimitaan eli tehdään asiat SANOJA tutustua (+ mihin?) oppia tuntemaan keskeinen olennainen, tärkeä periaate perusajatus, perusohje perusteet perusasiat toiminto tekemisen vaihe tai osa-alue toiminta < toimia edistäminen < edistää parantaa ravitsemis + tietous tieto ravinnosta tukeminen < tukea auttaa hoito + suhde potilaan ja hoitajan suhde merkitys tärkeys, arvo kohtaaminen < kohdata tavata avustaminen < avustaa auttaa aseptiikka ruoka-aineympyrä kuva, jossa kerrotaan, mitä ihmisen pitäisi syödä vanhain + koti hoitotalo, jossa asuu vanhuksia työ + keskus palvelu + talo vammais + palvelut 3

4 1.1 SOSIAALIHUOLTOLAKI Sosiaalihuoltolain päättää eduskunta. Sosiaalihuolto: sosiaalipalvelut toimeentulotuki sosiaaliavustukset sosiaalinen luotto Sosiaalihuolto edistää ja ylläpitää ihmisen, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Kunnan täytyy pitää huolta siitä, että sosiaalihuolto suunnitellaan ja toteutetaan niin kuin laki sanoo. Siitä, että sosiaalihuolto toimii kunnassa, huolehtii toimielin. Toimielimessä on monta jäsentä. Toimielin valvoo, että kunta huolehtii sosiaalihuollosta ja kaikista tehtävistä, joita sosiaalilautakunnan täytyy tehdä. Kunnassa täytyy olla työssä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä, jotta sosiaalihuolto toimii. Laissa säädetään, millaisia sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollon ammattilaisen täytyy olla koulutukseltaan. Nämä ovat ns. kelpoisuusehdot. SANOJA eduskunta parlamentti edistää parantaa, tekee paremmaksi < parempi ylläpitää pitää yllä; yrittää, että ei häviä yhteisö ihmiset yhdessä turvallisuus < turvallinen ei vaarallinen toimintakyky voi toimia, esim. tehdä työtä toteuttaa tehdä toimielin ryhmä ihmisiä, jotka on määrätty tehtävään määrätty < määrätä käskeä; sanoa, että täytyy tehdä jotain jäsen ihminen, joka kuuluu esim. johonkin järjestöön valvoo vahtii, tarkistaa, katsoo henkilöstö työpaikan kaikki työntekijät säätää laki sanoo ns. niin sanottu kelpoisuus + ehto millainen koulutus henkilöllä täytyy olla työssä 4

5 Kunnan sosiaalihuolto Kunnan täytyy huolehtia, että sosiaalihuolto toimii. Laki määrää sosiaalihuollon sisällöt ja laajuuden. Sosiaalihuollon tehtävät ovat: 1) järjestää sosiaalipalveluita asukkaille 2) antaa toimeentulotukea 3) antaa sosiaaliavustusta 4) ohjata ja neuvoa 5) tiedottaa sosiaalihuollosta ja sosiaaliturvasta 6) järjestää koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 7) myöntää sosiaalista luottoa asukkaille Kunta on myös velvollinen kehittämään sosiaalihuoltoa ja poistamaan sosiaalisia epäkohtia. Sosiaalipalveluita ovat 1) sosiaalityö 2) kasvatus- ja perheneuvonta 3) kotipalvelut 4) asumispalvelut 5) laitoshuolto 6) perhehoito 7) omaishoidon tuki 8) vammaisten henkilöiden työtoiminta. sisältö mitä on sisällä, mitä asiaan kuuluu laajuus määrä, kuinka paljon avustus apu, myös rahallinen ohjata kertoa, mitä voi tehdä; kertoa eri mahdollisuudet neuvoa antaa informaatiota; kertoa, mitä on hyvä tehdä tiedottaa informoida, antaa tietoa kehittäminen < kehittää yrittää parantaa, tehdä paremmaksi < parempi tutkimus < tutkia myöntää antaa, sanoa kyllä velvollinen < velvollisuus täytyy tehdä jotain poistaa ottaa pois, hävittää epäkohta asia, joka ei ole hyvin omais + hoito omainen (sukulainen) hoitaa 5

6 Kunnan täytyy huolehtia seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: lasten ja nuorten huolto lasten päivähoito kehitysvammaisten erityishuolto palvelut ja tukitoimet vammaisille palvelut päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjille lastenvalvojan tehtävät isyyden selvittäminen ja vahvistaminen elatusavun turvaaminen ottolapsineuvonta perheasioiden sovittelu lapsen huolto ja tapaamisoikeus kuntouttava työtoiminta muut sosiaalipalvelut tuki + toimi tuki < tukea auttaa päihdyttävä aine esim. alkoholi ja huumeet väärinkäyttäjä ihminen, joka käyttää jotain ainetta väärin lasten + valvoja kunnan virkamies, joka katsoo, että lapsilla on asiat hyvin isyys olla isä selvittäminen < selvittää ottaa selvää, tarkistaa vahvistaminen < vahvistaa sanoa, että asia on niin elatusapu raha, jonka yksinhuoltaja saa turvata varmistaa, että jotain tapahtuu otto + lapsi + neuvonta ottolapsi ei biologisesti oma lapsi, adoptiolapsi sovittelu < sovitella yrittää sopia riita tapaamis + oikeus isä tai äiti, joka ei asu lapsen kanssa samassa kodissa, saa tavata lasta kuntouttava < kuntouttaa parantaa, hoitaa 6

7 1.2 KUNTA Kunta on vastuussa siitä, että kaikille asukkaille on tarjolla riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta ylläpitää omia päiväkoteja, terveyskeskusta ja muita palveluorganisaatioita Kunta ylläpitää yhdessä toisten kuntien kanssa sairaaloita ja muita palveluorganisaatioita ja ostaa niistä palveluita asukkailleen Kunta ostaa asukkailleen yksityisten yritysten, järjestöjen, vapaiden ammatinharjoittajien tai muiden tuottamia palveluita Kunta valvoo yksityisten terveyspalvelujen tuottajien (=firmojen) toimintaa. Tämä tapahtuu silloin, kun kunnan asukas saa Kelasta korvausta palvelusta, jonka hän on maksanut (esim. apteekki ja yksityislääkärit) Kunta antaa asukkaille palveluseteleitä, joilla nämä voivat ostaa yksityiseltä palvelutuottajalta palveluja esim. lasten päivähoidon tai vanhusten ja vammaisten kotihoidon. SANOJA kunta kaupunki, maalaiskunta, pitäjä (esim. Riihimäki) ylläpitää antaa tarpeellisen määrän rahaa muiden tuottama palvelu palvelu, jonka jokin muu tuottaa, antaa tuottaa tekee valvoa tarkkailla, seurata (Poliisi valvoo liikennettä.) palveluseteli seteli, jolla voi ostaa palveluja palveluntuottaja yksityinen firma, joka myy palveluja esim. hammaslääkärit tai yksityiset päiväkodit 7

8 1.3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu erilaisia tehtäviä, joiden tarkoitus on edistää ja ylläpitää yhden ihmisen, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä. sosiaalihuoltoon kuuluu o sosiaalipalvelut o toimeentulotuki o sosiaaliavustukset terveydenhuolto sisältää o sairaanhoitoa sekä terveyden edistämistä o sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveydensuojelua 1.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa palveluja antavat esim. kunnat, järjestöt, yksityiset yritykset tai yksittäiset ammatinharjoittajat on tärkeää palvella potilasta ja asiakasta hänen tarpeiden ja toiveiden mukaan. SANOJA kuulua sisältyä, olla mukana edistää parantaa, tehdä paremmaksi ylläpitää huolehtia, että asia jatkuu hyvin yhteisö ryhmä, kollektiivi turvallisuus turvallinen < turvata toimintakyky voi toimia, tehdä työtä toimeen + tulo + tuki tuki apu (voi olla rahallinen) ennalta + ehkäisy toimia niin, että jotain ei tapahdu terveyden + suojelu keskeinen tärkeä JULKINEN SEKTORI YKSITYINEN SEKTORI - sosiaalitoimi - lääkäriasemat - perusterveydenhuolto - sairaalat - erikoissairaanhoito - hoiva-alan yrittäjät - seurakunnat - erilaiset järjestöt järjestö organisaatio yksityinen ei julkinen yksittäinen ammatinharjoittaja esim. kosmetologi, jolla on oma firma tarve mitä tarvitsee toive < toivoa haluta sektori alue, puoli 8

9 TERVEYSPALVELUT Julkiset terveyspalvelut: perusterveydenhuolto erikoissairaanhuolto Terveyskeskukset Perusterveydenhuolto on kunnan terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen voi omistaa a) yksi kunta b) monta kuntaa yhdessä SANOJA terveys + palvelu julkinen kaikille tarkoitettu, kunnallinen, ei yksityinen perus + terveyden + hoito erikois + sairaan + hoito terveys + keskus terveys + asema Terveyskeskuksilla on monta terveysasemaa ja vuodeosastoa. vuode + osasto Perusterveydenhuoltoon kuuluu myös mm. äitiys- ja lastenneuvola kouluterveydenhuolto lääkinnällinen kuntoutus hammashuolto Sairaalat Kuntien täytyy järjestää asukkaiden erikoissairaanhoito. Sitä varten maa on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin. Ahvenanmaalla on oma sairaanhoitopiirinsä. Jokaisen kunnan täytyy kuulua omaan sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri järjestää ja antaa erikoissairaanhoidon palveluja oman alueen väestölle. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on keskussairaala ja aluesairaaloita. Suomessa on 5 keskussairaalaa, jotka antavat erityistason sairaanhoitoa. Ne ovat yliopistollisia sairaaloita. äitiys + neuvola hoitaa ja ohjaa naisia, jotka odottavat lasta lasten + neuvola hoitaa pieniä lapsia ja ohjaa vanhempia kuntoutus < kuntouttaa auttaa kuntoon trauman jälkeen sairaan + hoito + piiri väestö alueen kaikki ihmiset keskus + sairaala alueen isoin ja tärkein sairaala alue + sairaala 9

10 1.5 SOSIAALIVAKUUTUS JA TOIMEENTULOTURVA sairausvakuutus työttömyysvakuutus tapaturmavakuutus eläkevakuutus Sairausvakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus ja eläkevakuutus muodostavat yhdessä sosiaalivakuutuksen, joka on lakisääteinen. Sosiaalivakuutuksen lisäksi on toimeentulotuki. Suomessa on myös pakollinen liikennevakuutus, jos ihmisellä on auto. Työntekijöillä voi olla myös ryhmähenkivakuutus. Se ei ole lakisääteinen, mutta melkein kaikilla työntekijöillä se on. Miksi Suomessa on pakollinen sosiaalivakuutus? Se turvaa ihmisen toimeentulon kun hän on vanha jos hän sairastuu jos hän joutuu työttömäksi tai työkyvyttömäksi jos perheen huoltaja kuolee. Tämä turva on kaikilla ihmisillä, jotka asuvat pysyvästi Suomessa. Sosiaalivakuutuksen tarkoitus on turvata ihmiselle samantasoinen toimeentulo, joka hänellä oli, kun hän oli työssä. Jotkut rahaetuudet lasketaan siitä, millaista palkkaa ihminen sai työstä. Jokaisella ihmisellä on Suomessa vähimmäisturva. Vähimmäisturva maksetaan verorahoista. Monissa maissa ihmisten täytyy maksaa itse vakuutusmaksuja, mutta Suomessa ei tarvitse. SANOJA toimeen + tulo tulla toimeen; voi ostaa ruokaa ja maksaa laskut turva < turvata tukea, auttaa rahallisesti sosiaali + vakuutus sairaus + vakuutus työttömyys + vakuutus eläke + vakuutus liikenne + vakuutus laki + sääteinen laki määrää, että jokin asia täytyy olla tai tehdä toimeen + tulo + tuki usein rahallinen apu, jota ihminen saa, jotta voisi ostaa ruokaa ja maksaa perusmaksut pakollinen on pakko olla ryhmä + henki + vakuutus vakuutus, joka otetaan ryhmälle työ + kyvytön ihminen, joka ei voi tehdä työtä esim. takia huoltaja se, joka huolehtii perheestä ja tuo perheeseen rahaa pysyvästi vakituisesti, ei muuta pois rahaetuudet rahallinen apu vähimmäis + turva minimi + tuki 10

11 1.6 KELA Kela eli kansaneläkelaitos, hoitaa Suomessa asuvien ihmisten perusturvaa eri elämäntilanteissa, vauvasta vaariin. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Kelan toiminta alkoi ja se toimii eduskunnan valvonnassa. Aluksi Kela oli eläkelaitos. Toiminta on laajentunut, monipuolistunut sekä uudistunut. Nyt Kela onkin koko Suomen väestöä palveleva laitos. Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee suurimman osan Kelaa koskevan lainsäädännön muutoksista. Kelan toimintaa määrää lukuisa määrä erilaisia lakeja. Asiakasta varten Kelan palveluja on eri paikoissa omissa toimistoissa ja yhteispalvelupisteissä. Omia täyden palvelun toimistoja on yli 260 ja sivuvastaanottoja noin 70. Kelan toimistot ovat yleensä avoinna työpäivinä klo saakka. Toimistoissa hoidetaan kaikki etuuksiin liittyvä asiakaspalvelu sekä suurin osa etuuksien ratkaisuista. Työkyvyttömyyseläkkeet lähetetään Helsinkiin, jossa Kelan keskushallinto tekee päätökset. Opintotuet ratkaistaan joko oppilaitosten (=koulujen) opintotukilautakunnissa, Kelan opintotukikeskuksessa Jyväskylässä tai Kelan toimistoissa. SANOJA Suomessa asuva ihminen ihminen, joka asuu Suomessa toiminta työ eduskunta parlamentti valvonta < valvoa katsoa, että kaikki tehdään oikein laajentua tulla laajaksi, kasvaa täyden palvelun toimisto Kelan toimisto, jossa on kaikki palvelut sivuvastaanotto pienempi Kelan toimisto etuus esim. rahallinen apu etuuksiin liittyvä asiakaspalvelu asiakkaiden palvelu, jossa hoidetaan etuuksia opintotuki rahallinen apu, jonka saa silloin, kun opiskelee ratkaista päättää opintotukilautakunta ryhmä ihmisiä, jotka päättävät, kuka saa opintotukea 11

12 Kelalla on paljon eri tehtäviä A) Peruseläketurva 1) Kansaneläke - maksetaan niille, jotka eivät ole olleet työssä - maksetaan niille, joilla on pieni työeläke 2) perhe-eläke 3) lapsikorotus 4) asumistuki 5) hoitotuki 6) rintamalisät 7) maahanmuuttajien eläketuki 8) pitkäaikaistyöttömien eläketuki B) Sairausvakuutus Kun ihmisellä on Kela-kortti, hänellä on oikeus saada korvausta Suomen sairausvakuutuksesta. 1) äitiys- ja vanhempainrahat 2) lomakustannuskorvaus 3) sairauspäivärahat 4) sairauskulukorvaukset 5) työterveyshuolto eläke raha, jota ihminen saa, kun ei ole enää työssä lapsikorotus saa enemmän rahaa, koska on lapsia asumistuki ihminen saa rahaa vuokraan tuki < tukea auttaa rintamalisä saa rahaa, koska on ollut sodassa pitkäaikaistyötön ihminen, joka on ollut työtön hyvin kauan äitiysraha kun nainen on synnyttänyt lapsen, hän saa äitiysrahaa sairauspäivärahat saa rahaa, kun on sairas sairauskulukorvaukset saa rahaa, jotta voi maksaa esim. lääkkeet työterveyshuolto työpaikalla on oma lääkäri 12

13 C) Työttömyysturva 1) peruspäiväraha 2) työmarkkinatuki 3) koulutuspäiväraha (Työtön on aikaisemmin ollut kauan työelämässä ja menee nyt kouluun, että saa uuden ammatin.) 4) vuorottelukorvaus 5) lapsikorotus D) Perhe-etuudet: 1) äitiysavustus 2) adoptiotuki 3) lapsilisä 4) lasten kotihoidontuki E) Kuntoutus ja sairauksien ehkäisy Kuntoutuksen avulla voidaan sairauksien haittoja korjata ja ehkäistä. Kuntoutus tarkoittaa, että yritetään eri tavoilla auttaa ihmistä, jotta hän voisi olla työssä ja elää hyvin, vaikka hänellä olisi sairaus tai vamma. F) Vammaisetuudet Ihminen voi saada tukea, jos ainakaan yhteen vuoteen hän ei ole voinut tehdä työtä = toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyky on heikentynyt silloin, kun sairaus tai vamma heikentää ihmisen kykyä huolehtia itsestään, selviytyä kotitaloustöistä sekä selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. ehkäistä yrittää, että jotain ei tapahdu heikentyä tulla heikoksi < heikko kyky voima, taito, valmius, potentiaali 13

14 G. Yleinen asumistuki H. Opintotuki ja koulumatkatuki I. Sotilasavustus Sotilasavustusta voi saada ihminen, joka on armeijassa armeijassa olevan omainen elatusapuun oikeutettu lapsi omainen oman perheen jäsen tai lähisukulainen J. Maahanmuuttajalle kotoutumistuki Maahanmuuttajalla on mahdollisuus saada työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki maksetaan viideltä päivältä viikossa. Täysi työmarkkinatuki on 23,91 euroa päivässä. (Huomaa, että kaikille määrä ei ole sama!) Kotoutumistukea saa, kun maahanmuuttajalla on kotoutumissuunnitelma. Sen tekevät yhdessä maahanmuuttaja, hänen kotikuntansa ja työvoimatoimisto. Kotoutumissuunnitelma voi sisältää esimerkiksi koulutusta ja työharjoittelua. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, kun hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja/tai hakee toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. suunnitelma ajatus siitä, mitä ja miten aikoo tehdä ilmoittautua kertoa, että on paikalla hakea yrittää saada jotain 14

15 1.7 VAITIOLOVELVOLLISUUS SALASSAPITOVELVOLLISUUS Mitä vaitiolovelvollisuus tarkoittaa? Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa sitä, että mitään asiakkaan tietoja ei saa kertoa muille ihmisille asiakkaan asioista ei saa puhua työssä, jos keskustelu ei ole asioiden hoitamista asiakirjat täytyy säilyttää niin, että muut ihmiset eivät voi nähdä tai ottaa niitä asioista ei saa ottaa selvää, jos haluat tietoja omiin tarkoituksiin tai jos olet vain utelias. Sinä olet vaitiolovelvollinen, kun olet työssä olet työharjoittelussa olet vapaa-ajalla olet lopettanut työn tai työharjoittelun. Salassapitovelvollisuus kestää koko sinun eliniän. Vaitiolovelvollisuus perustuu lakiin, mm. henkilötietolakiin ja rikoslakiin. Laki on säädetty, koska halutaan suojata työantajaa ja asiakasta sekä suojella heidän etujaan. Mitä tapahtuu, jos työntekijä rikkoo salassapitovelvollisuuden? Jos työntekijä kertoo salaisia asioita muille ihmisille, niin hänen täytyy maksaa sakkoja tai hänen täytyy mennä vankilaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jokainen työntekijä on vaitiolovelvollinen. Hoitotyössä hoitaja kuulee ja näkee paljon potilaiden salaisia asioita. Siivoustyössä siivooja työskentelee usein yksin ja hänellä on vapaa kulkuoikeus työpaikalla. Tämän takia siivoustyössä luotettavuus on hyvin tärkeä asia. SANOJA vaiti + olo + velvollisuus salassa + pito + velvollisuus velvollisuus se, mitä täytyy tehdä olla vaiti olla hiljaa pitää salassa ei kertoa muille asiakirja tärkeä paperi, dokumentti ottaa selvää etsiä tietoa, kysyä ja lukea omiin tarkoituksiin itselle; olet henkilökohtaisesti kiinnostunut (et työn takia) utelias ihminen, joka haluaa tietää asioita, jotka eivät kuulu hänelle kestää jatkuu, on elinikä koko elämä Mihin perustuu? Miksi on? rikkoa lakia tehdä jotain mitä ei saa tehdä sakko raha, joka täytyy maksaa, jos tekee jotain väärin enintään maksimi vapaa kulkuoikeus voi mennä kaikkialle luotettavuus se, että ihmiseen voi luottaa 15

16 KOTITEHTÄVÄ. 1. LUE TEKSTI VAITIOLOVELVOLLISUUS. 2. VASTAA KYSYMYKSIIN, YMPYRÖI OIKEAT VAIHTOEHDOT. Mikä on oikein? Oikein voi olla enemmän kuin yksi vaihtoehto. 1. Kun olet siivoamassa sairaalassa, salassapitovelvollisuus tarkoittaa, että a. sinä et saa kertoa potilaan asioita naapurille b. sinä et saa kertoa potilaan asioita perheellesi c. sinä et saa mennä katsomaan potilaan papereita 2. Salassapitovelvollisuus eli vaitiolovelvollisuus on voimassa a. kun olet työssä b. kun olet työssäoppimassa c. kun olet kotimaassa d. aina 3. Vaitiolovelvollisuudesta a. kerrotaan laissa (laki) b. täytyy itse tehdä säännöt c. kertoo pomo 4. Jos työntekijä kertoo potilaan (asiakkaan) asioista a. pomo on vihainen työntekijälle b. työntekijän täytyy lähteä pois työstä c. työntekijän täytyy maksaa sakkoja d. työntekijän täytyy mennä vankilaan e. työntekijä joutuu kotiarestiin 5. Kuka on vaitiolovelvollinen esim. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessa? a. johtajat b. työntekijät c. kaikki kouluttajat d. kaikki sihteerit e. siivoojat 16

17 1.8 POTILAAN OIKEUDET Sosiaali- terveydenhuollossa on lait ja asetukset, jotka koskevat kaikkia ihmisiä, jotka tekevät hoitotyötä. Keskeinen laki on Laki potilaan asemasta ja oikeudesta. Potilaan oikeudet Potilaalla on oikeus hyvään terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Jos ihminen sairastuu, hän saa sopivaa hoitoa siihen sairauteen. Esimerkiksi jos ihmisen vatsa tulee kipeäksi, hänelle tehdään tutkimuksia (mm. verikokeita). Tiedonsaantioikeus Kun ihminen sairastuu, hänelle kerrotaan sairaudesta ja sen hoidosta. Esimerkiksi jos potilaalla on korkea verenpaine, kerrotaan, että se voi aiheuttaa sydänsairauden. Itsemääräämisoikeus Potilas saa itse päättää, haluaako hän hoitoa vai ei. Esimerkiksi jos potilas sairastuu syöpään, hän saa itse päättää, haluaako hän hoitoa. Oikeus yhteisymmärryksessä tehtävään hoitoon. Potilaan kanssa keskustellaan hoidosta. Potilas saa sanoa, mitä hän toivoo hoidolta. Esimerkiksi jos potilaan jalka on leikattu, hoitaja opettaa potilasta kävelemään kyynärsauvoilla oikein. SANOJA oikeus mitä kaikki ihmiset saavat laki asetus lain osa keskeinen tärkeä sairastua tulla sairaaksi sopiva mikä sopii, on hyvä tutkimus < tutkia tiedonsaanti < saada tietoa korkea (tässä: paljon) verenpaine itsemääräämisoikeus itse + määräämis + oikeus määräämis < määrätä yhteisymmärrys potilas, lääkäri ja hoitaja yhdessä ymmärtävät asiat samalla tavalla kyynärsauvat Tietosuoja Hoitajat eivät saa kertoa potilaan sairauksista ja muista asioita toisille ihmisille 17

18 Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat lääkärit sairaanhoitajat lähihoitajat fysioterapeutit jalkahoitajat hammashoitajat kätilöt. vaiti + olo + velvollisuus ei saa kertoa asioita vaiti hiljaa, ei puhu olo < olla velvollisuus jotain, mitä täytyy tehdä Heillä kaikilla on terveydenhuollon koulutus. He kuuluvat rekisteriin. rekisteri lista ihmisistä 18

19 1.9 HOITOTYÖN PERIAATTEET Hoitotyössä vaikuttavat arvot ja periaatteet, joita yhteisössä täytyy noudattaa. Nämä arvot ja periaatteet ohjaavat kaikkien hoitavien henkilöiden toimintaa. Tavoitteena on löytää potilaalle paras mahdollinen hoitotapa, tähän pyritään kaiken toiminnan avulla. Hoitamisen tulee olla johdonmukaista ja tärkeintä on se, mitä potilaan hyväksi voidaan tehdä. Hoitotyön periaatteita ovat: Yksilöllisyys Samanlainen hoito ei sovi kaikille. Jokaiselle potilaalle annetaan yksilöllinen hoito. Turvallisuus Hoidosta on hyvä kertoa potilaalle sillä tavalla, että potilas ei pelkää. Omatoimisuus Hoitaja auttaa vain siinä, missä potilas tarvitsee apua. On hyvä, että potilas tekee omatoimisesti asioita. Oikeudenmukaisuus Hoito toteutetaan kaikille samanlaisena (= jokaista potilasta hoidetaan yhtä hyvin). SANOJA vaikuttaa toimii, on olemassa arvo asia, jota ihmiset pitävät tärkeänä ja hyvänä (esim. tasa-arvo, vapaus) periaate perusohje, joka ohjaa toimintaa ja työtä yhteisö ryhmä ihmisiä, kollektiivi (esim. perheyhteis ö, työyhteisö) noudattaa toimia ja tehdä työtä säännön mukaan toiminta työ, tekeminen paras mahdollinen kaikkein paras, mikä voi olla hoitotapa tapa hoitaa pyrkiä tavoitella, yrittää tehdä johdonmukainen systemaattinen, asia tehdään aina samalla tavalla sopia käydä, on hyvä yksilöllinen yhdelle ihmiselle sopiva omatoiminen osaa itse tehdä, autonominen 19

20 TEHTÄVIÄ 1. Mitkä ovat hoitotyön arvoja? 2. Mitä tarkoittaa se, että potilasta hoidetaan yksilöllisesti? 3. Mitä tarkoittaa omatoimisuus hoitotyössä? Kirjoita esimerkki. 4. Jokainen potilas on yhtä arvokas. Mikä periaate tämä on? 5. Hoidon täytyy olla johdonmukaista. Mitä se tarkoittaa? 20

21 2 IHMISEN ANATOMIA 2.1. IHO Iho on ihmisen suurin elin. Iho suojelee sen alla olevia kudoksia, erittää esimerkiksi hikeä ja tuntee esimerkiksi kipua ja kutinaa. Iholla valmistuu myös auringonvalon ansiosta D-vitamiinia, joka on tärkeää lasten luuston kasvulle. 2.2 TUKI- JA LIIKUNTAELIMET a) LIHAKSET Lihakset liikuttavat ihmistä. Osaa lihaksista voi liikuttaa itse; osaa lihaksista (esimerkiksi sydänlihasta) ei voi liikuttaa itse. Ihmisellä on yli 300 lihasta ja ne ovat % koko painostamme. SANOJA elin esim. sydän, iho, lihas, luu. Toiselta nimeltä orgaani. kudos ihmisen rakennusaine. Esim. lihakset koostuvat lihaskudoksesta. hiki neste, jota tulee iholle esimerkiksi, kun juokset vitamiini aineita, joita ihminen tarvitsee, jotta voi hyvin. luusto kaikki ihmisen luut paino montako kiloa ihminen painaa 21

22 b) LUUSTO Ihmisessä on yli 200 luuta ja ne ovat noin 20 % painostamme. Luita on erilaisia: pitkiä luita on raajoissamme, lyhyitä luita on esimerkiksi selkärangassa ja litteitä luita on esimerkiksi lapaluu. raajat = kädet ja jalat selkäranka 2.3 VERENKIERTO Verenkiertoelimistön osat ovat: sydän verisuonet veri Sydän on ontto, vahva lihas, joka on noin omistajansa nyrkin kokoinen. Sydän pumppaa verta kehoon. Verisuonet muodostavat yhtenäiseen suljetun putkiston, jossa sama veri kiertää uudelleen ja uudelleen elimistössä. Verisuonista siirtyy ravintoa ja happea kudoksiin. Kudoksista tulee hiilidioksidia vereen. Sydämen lyöntitiheys kasvaa rasituksen aikana ja sydän pumppaa verta tavallista nopeammin verenkiertoon. Sydän vahvistuu kun ihminen harrastaa liikuntaa, kuten juoksua. litteä ei pyöreä, ohut ontto sisältä tyhjä omistaja kenen asia tai esine on nyrkki keho ihmisen ruumis, vartalo happi aine ilmassa; ihmiset tarvitsevat sitä, jotta voivat elää. Ihminen hengittää happea sisään. hiilidioksidi aine ilmassa; kasvit tarvitsevat sitä, jotta voivat elää. Ihminen hengittää hiilidioksidia ulos. lyöntitiheys kuinka nopeasti sydän lyö rasitus fyysinen työ vahvistua tulla vahvemmaksi < vahva 22

23 KYSYMYKSIÄ: 1) Mikä on ihmisen suurin elin? 2) Montako luuta ihmisellä on? 3) Mikä on luiden tehtävä? 4) Kuinka suuri on ihmisen sydän? 5) Missä ihmisen sydän sijaitsee? 6) Miten sydäntä voi tehdä vahvemmaksi? 2.4 RUOANSULATUSKANAVA Ruuansulatus erottelee energiaa ja muita elimistölle tärkeitä aineita ruoasta. Suussa ruoka pureskellaan ja ruokaan sekoittuu sylkeä. Kun nielaisee, ruoka siirtyy ruokatorveen. Tästä se jatkaa matkaa mahaan, jossa mahan seinämät erittävät hapanta mahanestettä, jota tarvitaan ruoan sulatukseen. Ruoka jatkaa matkaa ohutsuoleen, sieltä paksusuoleen ja sulamaton aines siirtyy lopulta peräsuolen ja peräaukon kautta ulos. ruoan + sulatus < sulattaa ruoka sulaa ruoansulatus + kanava missä ruoka menee ihmisen sisällä sylki neste ( vesi ) suussa nielaista siirtää ruoka suusta ruokatorveen seinämä seinä erittää ihmisen keho tuottaa jotain ainetta sulamaton ei ole sulanut aines aine TEHTÄVIÄ 1) Mikä on suun tehtävä ruoansulatuksessa? 2) Mainitse kolme ruoansulatukseen osallistuvaa elintä. 3) Missä muodostuu sylkeä? 4) Mitä on mahaneste? 5) Mitä tapahtuu sulamattomalle ruoalle? 23

24 3 TEHTÄVÄ-MUOTO PUHELIMESSA - Liisa - Moi, Tiina tässä. - No, mitäs sä? - Aattelin soitella, että lähetsä tänään sinne ravintolaan. - En mä voi, koska Köh! Köh! - Hei, onks sulla yskä? - On, ja nuha. Mulla taitaa olla flussa. - Sun äänikin on ihan flunssainen. Onko sulla kuumetta? - On. Melkein 39 astetta. - Mitäh? Sunhan on mentävä lääkäriin. Onko sulla jo kauan ollut kuumetta. - ööö Muutama päivä. - Sit sun on pakko mennä lääkäriin. Tuunks mä auttamaan sua? - Ei tarvi. Mä pyydän Pekkaa, sillä on autokin. - Joo, mut mä tuun käymään huomenna. Vointeja! - Kiitti. Moi! KAUPASSA - Hei, kato mikä pusero. aivan ihana. Mun on ihan pakko saada tuo. - Tosi söde. Mut sehän on hirveen kallis. - Niin on. En mä ehkä tarvikkaan sitä. - Uuden talvitakin sä kyllä tarvitset. PUHEKIELTÄ - Joo, totta puhut. Takki mun on ostettava. Mitäs sä? Mitä sinulle kuuluu? -kin vai -kaan Liisakin tulee meille. Liisakaan ei tule meille. Mä ostan myös takin = takinkin. Mä en osta takkiakaan. Aattelin Ajattelin Lähetsä Lähdetkö sinä Mä Minä taitaa on ehkä Onks sulla Onko sinulla Sunhan Sinunhan Sit Sitten Sillä on Tuunks Tulenko minä Vointeja voi hyvin Söde 24

25 MITÄ ON TEHTÄVÄ? Onko ihan pakko? MUODOSTUS Mun on ostettava tämä kirja. ostaa: ostan a e oste+ttava luettava lukea: luen lue+ttava saatava saa/da saa+tava nähtävä näh/dä näh+tävä opiskeltava opiskel/la opiskeltava mentävä men/nä mentävä osattava osa/ta osa+ttava tiskattava tiska/ta tiska+ttava ansaittava ansai/ta ansai+ttava 1) Tee tehtävä-muoto sanoista: laulaa, hoitaa, syödä, voida, juosta, herätä 2) Käytä tehtävä-muotoa 1. Lisalla on pää kipeä. Mitä Liisan on tehtävä? 2. Matilla ei ole rahaa. 3. Matilla on kiire. 4. Kotona on sotkuista. 5. Minnan tiskipöydällä on paljon likaisia asioita. 6. Minun kengässä on reikä. 7. Meidän auto on rikki. 8. Tarjalla on yskä. 9. Heillä on stressi. 25

26 Alleviivaa tehtävä-muoto (= täytyy) Kun ohjataan potilasta, juuri toiminnan ensimmäisiin askeliin on tärkeä kiinnittää huomiota. Vaikka tavoite olisikin etäinen, on keskityttävä matkan alkuun ja määriteltävä ensimmäiset askeleet. On lähdettävä siitä, mitä juuri nyt voidaan tehdä, jotta saadaan kuntoutuja toimimaan juuri itseä kehittävällä tavalla. Kun tavoitellaan jotakin päämäärää, on muodostettava mielikuva päämäärästä, kerättävä tahtoa sen toteuttamiseksi ja toimittava perille pääsemiseksi. Jos haluaa olla onnellinen tulevaisuudessa, on yritettävä elää jo tänään onnellistuttavalla tavalla. (Yhdessä kehittyen, Sairaanhoitaja nro ) Perusohjauksessa jaetun päätöksenteon malli perustuu ajatukseen potilaan ja terveydenhuollon asiantuntijan tasavertaisesta kumppanuudesta. Jos päätöksenteossa osa-puolten näkemykset poikkeavat suuresti, päätöksestä on neuvoteltava. Ohjaustilanteessa olisi kuunneltava potilasta ja pyrittävä ymmärtämään, miksi potilas suosii asiantuntijan näkökulmasta poikkeavaa hoitomuotoa. Hoitopäätöksenteon jakamista pidetään tärkeänä silloin, kun ihmisen on itse kannettava vastuu hoitonsa onnistumisesta. Tämä vastuu korostuu kroonisten sairauksin, kuten esimeriksi diabeteksen hoidossa. (Jaettu päätöksenteko potilasohjauksessa, Sairaanhoitaja nro ) Alleviivaa kaikki ilmaukset, jotka tarkoittavat samaa kuin täytyy-sana. Tietysti monet toimet on pakko hyväksyä, mutta ainakin eräisiin toimiin kansalaisyhteiskunta voisi protestoida voimakkaammin. (Socius 4/2006, s. 21) Kenkien on oltava helposti puettavat. Kun kulkee löysillä aamutossuilla, on pakko kulkea jalkoja laahaten, jolloin nivelet eivät saa tarpeeksi harjoitusta. (Vanhustyö 4/2006) Ohjausprosessissa ohjaajan tulee luoda myönteinen, hyväksyvä ilmapiiri ja turvallinen työskentelysuhde. Ohjaajan tulee ymmärtää ohjattavan tilanne. Ohjaajan on hyväksyttävä myös hiljaisuus, sillä kuuntelu on olennainen osa ohjausprosessia. (Sairaanhoitaja ) Vanhusten kanssa ruokaa voidaan tehdä yhdessä ja ruokailuun on varattava riittävästi aikaa. (Vanhustyö 4/2006) 26

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Selkokielinen materiaali Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 1 SISÄLLYS Alkupuhe... 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON (LÄHIHOITAJA)

Lisätiedot

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Lämpimät kiitokset kaikille Vanhat-projektin

Lisätiedot

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Sisältö Johdanto... 3 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta... 4 2. Osaaminen ja koulutus... 8 3. Työnhaku... 12 4. Työmarkkinajärjestelmä... 13 5. Työsopimus...

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen Oma tupa, oma lupa Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY. FDUV Sisältö Lukijalle... 3 Perustuslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 18.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen.

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esityksen

Lisätiedot

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Tiedolla, Taidolla, Tunteella. Opas omaiselle, jonka läheinen on sairastunut tai vammautunut

Tiedolla, Taidolla, Tunteella. Opas omaiselle, jonka läheinen on sairastunut tai vammautunut Tiedolla, Taidolla, Tunteella Opas omaiselle, jonka läheinen on sairastunut tai vammautunut Julkaisija: Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Valot hanke (2009-2013) Valmennusta omaishoitoperheille

Lisätiedot

Sisältö: Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja. Ota talteen LLKY:n palveluluettelo 2011-2012

Sisältö: Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja. Ota talteen LLKY:n palveluluettelo 2011-2012 SUUPLARI Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tiedotuslehti 1/2011 Merja Mäensivu on vuoden sairaanhoitaja Lue lisää sivulta 12. Sisältö: Palvelut ovat tärkeimmät, sivu 2 Terveyden edistäminen

Lisätiedot

! 10 vinkkiä turvallisempaan hoitoon!

! 10 vinkkiä turvallisempaan hoitoon! / 1 Potilaan opas Jokainen meistä on joskus potilas. Tämä opas kertoo mahdollisuuksistasi vaikuttaa hoitosi turvallisuuteen koko hoitojaksosi ajan. Saat vinkkejä turvallisen hoidon takaamiseksi, tietoa

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

No 4. haavanhoito s. 14. hyvinvointi s. 32. tehy-uutiset s. 56. Aina ajan tasalla tekniikassa. faktaa lomasta

No 4. haavanhoito s. 14. hyvinvointi s. 32. tehy-uutiset s. 56. Aina ajan tasalla tekniikassa. faktaa lomasta No 4 11.3.2014 ravitsemus näkyy haavassa haavanhoito s. 14 suomalainen on kosketusta vailla hyvinvointi s. 32 uusin voimin neuvotteluihin tehy-uutiset s. 56 anestesiahoitaja Aina ajan tasalla tekniikassa

Lisätiedot

Gunilla Englund. On kuin tulisi kotiin Ruotsinkielisen palvelun merkitys sosiaalipalvelun asiakkaille 3/2009

Gunilla Englund. On kuin tulisi kotiin Ruotsinkielisen palvelun merkitys sosiaalipalvelun asiakkaille 3/2009 1 Gunilla Englund On kuin tulisi kotiin Ruotsinkielisen palvelun merkitys sosiaalipalvelun asiakkaille 3/2009 On kuin tulisi kotiin Ruotsinkielisen palvelun merkitys sosiaalipalvelun asiakkaille Gunilla

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE Riikka Loikkanen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...

Lisätiedot

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 kel an sid osryhmälehti 4 2010 Sosiaalivakuutus Juoksutusta koko rahalla s. 10 teema: PERUSTURVAN VARASSA Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16 Tutkijalta Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 Tulottomien

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN

VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN Eija Peräkylä HUMAK, opinnäytetyö 29.11.2013 2 Opas vapaaehtoisohjaajalle Sisällys VAPAAEHTOISOHJAAJAN TIETOPAKKI Alkusanat...4 1.

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä MAST selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! Selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Kirjoittajat: Piia Virtanen ja Hanna Stenroos

Lisätiedot