Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle
|
|
- Viljo Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle Keskustelutilaisuus Riikka Heikinheimo 1
2 Mitä tarkoittaa strateginen tutkimus tässä yhteydessä? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta, joka tukee tiedolla johtamista hakee ratkaisuja uudistumiseen (elinkeinoelämän ja julkisen sektorin) on laadultaan hyvää ja vaikuttavuudeltaan maksimoitua Parhaiten menestyvät hankkeet ovat todennäköisesti monitieteisiä Eritystä huomiota tullaan kiinnittämään niihin mekanismeihin, joilla tutkimuksen tieto siirtyy sitä tarvitsevien käytettäväksi oikea-aikaisesti. Tiedon siirron mekanismeja on mietittävä: teemoja tunnistettaessa/ohjelmarakenteita pystytettäessä tutkimuksen edetessä ohjelmarakenteiden kautta tutkimuksen päätyttyä 2
3 Teemavalmistelun avoin prosessi Ensimmäiset työpajat Suomen Akatemiassa Tutkimuslaitosedustajat Yliopistoedustajat Elinkeinoelämäedustajat Tämän lisäksi on saatu VNK:n koordinoimana ministeriöiden toiveet, luettu kansallisia strategioita, hyödynnetty meneillään olevia strategiaprosesseja, saatu suoraa palautetta, käyty puhumassa teemoista eri foorumeilla, jne Kokoava avoin työpaja Olemmeko kuulleet Teitä oikein? Kommentteja teemaluonnoksiin voi antaa myös tilaisuuden jälkeen LinkedIn ryhmä (Strategisen tutkimuksen neuvosto) 3 Sähköpostiosoitteemme esityksen lopussa
4 4
5 Biotalouden edistäminen (LUONNOS) Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä, niihin nojaavia tuotteita ja palveluita. Se on metsän, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassan sekä makean veden monipuolista hyödyntämistä. Biotalouteen kuuluu myös materiaalien ja ravinteiden tehokas kierrätys julkaistun biotalousstrategian mukaan tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalouden edistämiseksi maa- ja elintarviketalouden, teollisuuden, vihreän energiatuotannon ja kuluttajien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja uusiin toimintatapoihin. Lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla voidaan tukea biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja varmistaa, että biotalouden tarvitsemien raaka-aineiden käyttö on kestävällä pohjalla. Uuden liiketoiminnan syntymisen kannalta on tärkeää, ettei sille aseteta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja sääntelyä kilpailijamaihin verrattuna. Ekotehokas turvallisen ruoan tuotanto Niukkenevat resurssit miten tehdä yhä vähemmin resurssein? Miten edistää vihreää kasvua? Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä toisin jotta vihreä talous edistyy? Vähähiilisyys ja kiertotalous mitä rakenteita/toimintatapoja/kannustimia olisi muutettava jotta se edistyisi? Kiertotalouden haasteet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen kestävyys) Hajautetut ratkaisut millä reunaehdoin / systeemisin muutoksin nämä kannattavat? Luonnonvarojen kestävä käyttö ja biodiversiteetin säilyminen Biotalousstrategiasta esiin nousevia Millaisia lainsäädännön kehittämis- ja muutostarpeita voidaan identifioida? Miten aluehallinnon päätöksentekoa voidaan yhtenäistää biotalouden edistämiseksi? 5
6 Ympäristö ja luonnonvarat (LUONNOS) Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että ekologinen kestävyys on asetettava keskeiseksi yhteiskunnan tavoitteeksi kestävän kehityksen haasteiden joukossa. Ekologinen kestävyys on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista. Luonnon kestokykyä ei saa ylittää saastuttamisen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. Ympäristöön liittyvä yhteiskunnallinen haaste voi ekologisen ympäristön suojelemisen lisäksi olla maantieteeseen tai toimintaympäristöön liittyvää erityisosaamista, sen tuomaa kilpailukykyä sekä luonnonvarojen ja luonnon hyödyntämistä erilaisin tavoin kestävyyden periaatteita noudattaen. Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kokonaiskuva Arktisuuden monet mahdollisuudet ja haasteet Kemikaaliturvallisuus mukaan lukien nanoturvallisuus Muualta nousseita aiheita Luonto (ekosysteemipalvelut) terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Akvaattisten luonnonvarojen hyödyntämisen taloudelliset ja oikeudelliset kysymykset Panostukset päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen ympäristön ja luonnonvarojen teemassa voivat tuottaa laaja-alaisesti, kaikilla hallinnonaloilla tarvittavaa tietoa. Lähtökohtaisesti samanlaista tietopohjaa voidaan tarvita strategisessa suunnittelussa myös yksityissektorilla. 6
7 Ilmastonmuutos (LUONNOS) Globaali ihmiskunnan haaste ilmastonmuutos etenee ja sen seurannaisvaikutukset sisältävät merkittäviä riskejä yhteiskunnille ja ekosysteemeille. Ilmastonmuutoksen etenemisen hillitseminen vaatii, että päästöjä vähennetään huomattavasti nykyisiä sitoumuksia nopeammin ja kattavasti ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle osaksi ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimien hyötyjen ja kustannusten arviointi Ilmastonmuutoksen kansainvälinen politiikka Ilmastonmuutoksen riskien hallinta Yksilöiden ja yhteisöjen toimenpiteet ja käyttäytyminen Strategisena teemana ilmastonmuutoksen tutkimuksen tulee käsitellä Suomen kansallista päätöksentekoa koskevia muutoksia lähialueilla kuten Pohjois- Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. 7
8 Energiahaasteet (LUONNOS) Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Keskeinen visio ilmastonmuutoksen hillinnässä on vähähiilinen yhteiskunta. Se tarkoittaa mm energian kulutuksen ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Päästöjen hillintä kytkeytyy myös ruokaan, veteen, metsään ja biodiversiteettiin. Vähähiilinen yhteiskunta ei toteudu pelkästään vähentämisen keinoin, vaan vaaditaan uusia toimintatapoja ja systeemistä muutosta käytäntöihin. Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? Biotalousratkaisut, vihreä talous Hiilivapaa energiantuotanto, hiilivapaa yhteiskunta ja näihin nojaava energiajärjestelmä 2050 Ilmastonmuutos Vähähiilinen yhteiskunta & systeeminen muutos & ilmastomuutokseen sopeutuminen hajautetut ratkaisut vähähiilisyyden ajureina vai esteinä? Vähähiilisyys ja suljetut kierrot Kestävä energiatalous, ekotehokkuus Yhteiskunnan energiankäyttö tavoitteeksi 30% pienemmäksi kaikilla sektoreilla. Muualta nousseita aiheita Kestävä energia & uudet energialähteet osana energiajärjestelmää Säteilyturvallisuus Lähialueen energiamarkkinoiden dynamiikka Energia- ja sähkömarkkinan toimivuus Energian geopoliittinen merkitys ja vaikutus kansalliseen energiajärjestelmään EU:n energia ja päästövähennystavoitteiden heijastumat kansalliseen liikkumavaraan 8
9 Yhteiskunnan rakenteet (LUONNOS) Yhteiskuntaa ja sen rakenteita on kehitetty pitkän ajan kuluessa vähitellen. Kansalaiset eivät enää suostu pelkästään hallinnon asiakkaiksi vaan haluavat ja osaavat toimia yhteiskunnan jäseninä. Väestö- ja perherakenne ovat muuttuneet ja kiitos kohonneen hyvinvoinnin ja yhä pidemmän eliniän, joudumme tarkastelemaan uudelleen käsitteitä vanhus/ikääntynyt. Nyt olisi hyvä hetki yhteiskunnan rakenteiden ja palvelujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun: mitä julkisia palveluja digitaalisen ajan kansalaiset oikeasti tarvitsevat ja mistä voitaisiin luopua vuoteen 2025 mennessä? Mikä olisi tarkoituksenmukaista v. 2030? Millaista infrastruktuuria yhteiskunnan olisi tarjottava kansalaisilleen siirryttäessä politiikan tekemisessä siltarummuista tiedon valtateille? Tarvitsisiko yhteiskunnan rakenteita ja päätöksentekomekanismeja muuttaa vastaamaan vuoden 2030 toimintatapoja? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? 9 Ikääntyminen ja julkistalous; mitä yhteiskunnan pitäisi tarjota/ mahdollistaa ikääntyville 65+ (85+?) Innovaatiopolitiikka onko nykyisissä rakenteissa jotain innovaatiotoimintaa estäviä tai puuttuuko edistäviä toimia? Hallinto mahdollistajana (mikä pitäisi olla mahdollista 2025?) Yhteiskuntajärjestelmä 2030 Osallistuva kansalainen Yhteiskunnan infrastruktuurit 2025? Miten väestörakenteen muutos muuttaa yhteiskunnan rakenteita? Julkinen sektori 2030 mitä toimia ja palveluja tarvitaan 2030? Miten poliittinen järjestelmä toimii politiikan ja päätöksenteon tulevaisuuden näkymät Uskontojen radikalisoituminen muuttuuko yhteiskuntajärjestelmä/demokratia? Muualta nousseita aiheita Nykyisen yhteiskunnan muutosdynamiikka Oikeusjärjestelmän toimivuus ja ennustettavuus (ks OM) Kuinka julkinen palvelutuotanto, tulonsiirrot ja verotus pitää järjestää, jotta Suomi selviää? Elinkeinoelämän rakennemuutos ja uudistumisen vauhdittaminen
10 Hyvinvoinnin turvaaminen (LUONNOS) Hyvinvoinnin teema kokoaa valmistelussa esitettyjä, laajasti kansalaisten aineelliseen ja aineettomaan hyvinvointiin liittyviä asioita kuten mm. yhteiskunnan takaama turva, yksilön turvallisuus, köyhyys ja pahoinvointi. Tämä pitää sisällään sekä fyysiset perustarpeet että yhteisölliset ja psykologiset tarpeet. Eri väestöryhmiä, joiden hyvinvointi tuotiin keskeisesti esiin, on useita: lapset, lapsiperheet, maahanmuuttajat, ikääntyneet, köyhät, jne. On esitetty, että hyvinvointiteeman näkökulman näiltä osin tulisi olla mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Teema sisältää myös kollektiiviseen ja globaaliin turvallisuuteen liittyviä aihe-ehdotuksia. Ikääntymisen arki ja mahdollisuudet (hoiva, teknologiat) Maahanmuuton kestävät perustat (talous, integraatio, muut reunaehdot) Demokratia Eriarvoisuuden vähentäminen Identiteetin haasteet, kulttuuri, muistit (museolaitos) Kylmä sota Miten tunteita tuotetaan/ohjataan? Tulevaisuuden koulu Turvallisuus ja sen takaaminen (katu, koti, työ; rikollisuus, terrorismi, ydinvoima, geopolitiikka, teknologiat) Väestörakenteen muutos koko elämänkaari huomioon ottaen Nuorten hyvinvointi 10
11 Digitalisaation hallinta (LUONNOS) Digitalisaation eteneminen ja digitaalitalous kuvaavat murrosta, joka kehittyy koko ajan. Murroksen ytimessä on ollut ICT-alan teknologiakehitys, mutta painopiste on siirtymässä palveluihin, joita tuotetaan tietoa hyödyntämällä. Digitaalisuus liittyy laaja-alaisesti koko yhteiskunnan rakenteeseen, toimintaan ja kehitykseen. Teema sisältää digitaaliseen tekniikkaan ja datoihin liittyvää problematiikkaa, mutta myös sosiaalisten vaikutusten ja tiedonjalostusketjujen toimintamalleihin liittyviä aiheita. Tiedon omistajuus tai sen avoimuus on eräs merkittävä aihe. Paikkatieto ja sen merkitys mahdollistajana Uudet oppimisympäristöt Älykkäät järjestelmät Ihmiskeskeinen digitaalisen murroksen hallinta Liikenteen uudet mahdollisuudet Julkisen sektorin uudet mahdollisuudet ja haasteet Tietovarannot Terveysteknologia, ehealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Muualta nousseita aiheita Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä Digitaalisen informaation hyödyntämisestä on tullut myös taloudellisen kasvun ja kilpailuedun edistäjä, ja siihen keskeisesti sisältyy digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden turvallisuus. Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin välistä kehittynyttä vuoropuhelua. Strategisena teemana digitalisaation tutkimuksen tulee suuntautua ennakoimaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. 11
12 Terveydenhoidon tulevaisuus (LUONNOS) Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hoitamaan sairaita, ei huolehtimaan terveydestä. Osaamisen kasvun myötä saatavilla on yhä parempia ja samalla yhä kalliimpia lääkkeitä. Nyt usein on tavoitteena mahdollisimman pitkään jatkuva sairauden hoito pitäisikö keskittyäkin edistämään hyvinvointia, vaikka kääntöpuolena olisi vähän lyhyempi elämä? Kuka päättää ketä hoidetaan ja kenen rahoilla? Mikä on julkisesti rahoitetun turvan ja hoivan tehokas ja tasaarvotavoitteiden kannalta perusteltavissa oleva taso julkisen hyvinvointilupauksen lunastamiseksi? Terveydenhoito/-huolto 2030 Eliniän kohoaminen ja hyvinvointi Personoitu lääkehoito ja eliniän kohoaminen kuinka pitkään hoidetaan ja kuka päättää? Terveyden edistäminen tietotekniikkaa hyödyntäen Kaupunkitutkimus terveyden edistämisen työkaluna Omahoidon mahdollisuudet Sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Tulevaisuuden riippuvuudet miten elämä omiin käsiin? Ravitsemus 2030 mitä ihmiset ajattelevat ruoasta? Normaalius 2000-luvulla terveyden normaalius Merkittävä osa BKT:stä koostuu ruoasta. Mitä ihmiset ajattelevat ruoasta ja miten heihin vaikutetaan? Mahdollistaako hyvinvoinnin tavoittelu disinformaation menestymisen? Mikä on nykytiedon valossa (esim. painoindeksit, veriarvot) terveyden normaali? Miten ja millaisia politiikkatoimia tarvittaisiin, jotta terveydenhoitomme toimii oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti 2025? 12
13 Työelämän kehittäminen (LUONNOS) Työ on meille paljon muutakin kuin taloudellinen välttämättömyys: se on elämän tukipilari, joka kytkee meidät toisiimme ja yhteiskuntaan. Kaikki työ on arvokasta, mutta tuottava työ luo menestystä. Hyvä tuottavuus edellyttää rinnalleen työelämän laatua. Panostamalla molempiin samanaikaisesti luomme työhön kestävyyttä, mielekkyyttä ja iloa. (Työelämä hanke) Työhyvinvointi Työelämän kehitys Tietotyökyvyn ylläpito (ja parantaminen) Työn jakaminen elämänkaaren aikana Muualta nousseita aiheita Työelämän ja työmarkkinoiden muutostrendit Suomalaisten työpaikkojen menestystarinoiden taustalla on avoimuus, keskinäinen arvostus ja vastavuoroisuus niin oman henkilöstön keskuudessa kuin suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Vastuullinen ja toisia huomioiva toimintatapa näkyy myös työpaikan palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. (Työelämä hanke) Hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työn mielekkyys ja sujuvuus, esimiestyö sekä työympäristön turvallisuus. (Työelämä hanke) 13
14 Tuottavuus sekä muut kilpailukykyyn ja kasvuun vaikuttavat tekijät (LUONNOS) Teknologinen kehitys, globaali kilpailu, kilpailu uusiutumattomista resursseista ja ympäristön muutokset voivat muuttaa merkittävästi erityisesti pienten erikoistuneiden talouksien suhteellisia etuja ja asemaa. Suomen BKT on kehittynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen heikommin kuin Ruotsissa sekä monissa muissa vertailukelpoisissa maissa. Merkittävä tekijä talouskasvussa on maan vientimenestys, joka perustuu suurelta osin sen kilpailukykyyn suhteessa muihin maihin. Kilpailukykyyn vaikuttaa yritysten tuotantokustannukset, mutta myös yritysten tuotavuus ja uusiutumiskyky. Mistä muutokset johtuvat ja miten niitä voisi ennakoida? Mitä ovat näköpiirissä olevat riskit ja mahdollisuudet? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa kilpailukykytekijöihin? Mihin suuntaan kansainvälisen kaupan ja ympäristöpolitiikan instituutiot ovat kehittymässä? Millainen toimintaympäristö tukee yritysten investointipäätöksiä ja tuottavuuskehitystä? Vihreän talouden elementit onko vihreästä taloudesta kilpailuvaltiksi? Kilpailukyky mitä se oikeasti on? Julkisen sektorin päätöksenteko ja tehokkuus mitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mitkä ovat tuottavuuden elementtejä? Talouskasvua ja työllisyyttä edistävä rakennemuutos mihin menee globaalitalous, kilpailukyky ja työllisyys? Talouden pitkän aikavälin kasvu ja lähteet Alueellisuus/paikallisuus ja eriarvoisuus teknologisen kehityksen seurauksena. Työmarkkinajärjestelmät työelämän ja organisaatioiden uudistuminen? Miten yritysten johtamisjärjestelmät ja henkilöstöpolitiikka vaikuttavat kilpailukykyyn ja tuottavuuteen? Muualta nousseita aiheita Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan esteet mikä on politiikkatoimien rooli? Sääntelyn ja veropolitiikan vaikutukset tuottavuuteen ja kilpailukykyyn Rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden väliset yhteydet Riskinottoa määräävät tekijät 14
15 15
16 On hyvä huomata teemoista. Tässä vaiheessa teemat ovat vielä alustavia Teemojen tulee olla riittävän laajoja Tärkeää laadukkaan sekä mielekkään toteutuksen ja uskottavan prosessin kannalta Teemoja ei vuosittain voi olla kovinkaan montaa resurssit eivät siihen riitä Laaja teema voidaan purkaa tarvittaessa useammaksi ohjelmaksi Ohjelma on aina useampivuotinen Projektit, joita ohjelman puitteissa rahoitetaan, ovat pitkäkestoisia Onko juuri tutkimus oikea työkalu sinänsä tärkeä asian ratkaisemiseksi? Teemaprosessin on tarkoitus toistua 16
17 Mitä seuraavaksi? Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja organisaatio Suomen Akatemiassa Alustavien teemojen työstämistä STN:lle esitettävään muotoon jatkuu Akatemian organisaatiota kasvatetaan asteittain Neuvoston nimeäminen todennäköisesti kesän aikana STN valitsee mitkä teemat esitetään Valtioneuvostolle (VN) VN:lta teemavalinnat syksyllä STN päättää valittujen teemojen purkamisesta ohjelmiksi Kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus pohditaan ohjelmakohtaisesti Hakujulistukset auki syksyllä Hakemusten arviointi STN tekee ensimmäiset rahoituspäätökset (mahdollisimman aikaisin 2015) Hyvin pian on jo pohdittava: Vuosittainen teemaprosessi, kansallinen ennakointityö(?), eurooppalainen ennakointityö (?) 17
18 Voit olla meihin yhteydessä. LinkedIn Strategisen tutkimuksen neuvosto Teemaehdotuksista voi käydä keskustelua Nettisivut Paavo-Petri Ahonen S-posti Tiina Jokela S-posti Tiina Petänen S-posti Riikka Heikinheimo (johtaja) S-posti Satu-Marja Snellman (projektisihteeri) S-posti 18
19 Kiitos 19
Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus
Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitus
Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto
Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille 16.11.2018 Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuusselonteko: Työn murros Tulevaisuuskatsaukset
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotVähähiilisyys ja resurssitehokkuus
Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Riina Antikainen, Sirkka Koskela, Riina Känkänen, Joonas Hokkanen 19.2.2016 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin
Lisätiedot1.1 Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen rakenteet maakunta- ja sote-uudistuksessa
Saapuneiden hakemusten lukumäärä VN TEAS 09 haku PAINOPISTEALUE. HYVINVOINTI, YHDENVERTAISUUS JA OSALLISUUS. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen rakenteet maakunta- ja sote-uudistuksessa VNK/68/8/08.
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
LisätiedotMaailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen
Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotVähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä
Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
Lisätiedot1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA
VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotToimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotLuonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotTalouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Talouskasvu ja ilmastonmuutos Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 Yleistä Suomen talouskehitys on 2010-luvulla ollut erittäin vaatimatonta Talous vihdoin kääntymässä nousuun Olemme silti jäljessä
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA. Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä
KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä Uusi innovatiivinen KOULUTUS Vahvista yrityksesi kestävän kehityksen, riskienhallinnan sekä kiertotalouden osaamista
LisätiedotTietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA
Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotBiotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:
Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotYmpäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Suuren valiokunnan työjaoston ja ympäristövaliokunnan avoin kuulemistilaisuus Kari Herlevi, Sitra 11.3.2016 Sitra Kari Herlevi 11.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotKiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa
Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa Kuluttajilla on merkittävä rooli monissa kiertotalouden toteutuksissa, mutta heidän merkityksensä ei näy kiertotalouden eurooppalaisissa politiikkaratkaisuissa.
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedot