Liikelaitos Salon Veden johtokunta

Transkriptio

1 Kehittämis- ja elinkeinolautakunta Kehittämis- ja elinkeinolautakunnan lausunto kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille / /2009 kehiteli 43 Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, ja kehysalueyksikönpäällikkö Timo Alhoke, Liikelaitos Salon Veden johtokunta on pyytänyt kehittämis-ja elinkeinolautakunnan lausuntoa kaupungin vesihuollon kehittämissuunni telmasta vuosille Suunnitelman sisältöä koskevasta esittelytekstistä yksi osio on suora lainaus Salon Veden johtokunnan kokouspöytäkirjasta. Mainitun osion lisäksi esittelyosan tekstiä on laajennettu eräillä erityisesti maankäyt töön ja kehittämis- ja elinkeinotoimintaan liittyvillä asiakohdilla. Liikelaitos Salon Veden johtokunta "Valmistelija: Toimitusjohtaja Alpo Pauna, Kaupungin strategiassa on päätetty, että koko kaupunkialueen vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehtävä. Ko. kehittämissuunnitelma on tehty Liikelaitos Salon Veden vastuulla. Suunnitelman kehittelyyn on osallistunut laajalti kaupungin eri osastojen nimeämät henkilöt sekä ELY-keskuksen edustaja. Vesihuoltosuunnitelman sisällysluettelo on laaja, mutta laajat kokonaisuudet kehittämissuunnitelmassa ovat seuraavat: 1. Vesihuollon tavoitteet 2. Väestönkehitys ja -ennusteet 3. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 4. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet (haja-asutus) Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna yo. kohdista voidaan todeta mm. 1. Vesihuollon tavoitteet - Palvelutason korkean laadun ylläpitäminen. - Talousveden laadun ja riittävyyden sekä varaveden saannin turvaaminen. - Jäteveden ja -lietteiden käsittelyn keskittäminen. - Käyttöomaisuuden hallinta, nykytilanteen kartoitus, saneeraukset. - Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn saattaminen lain ja asetusten vaatimalle tasolle. - Riskeihin ja erityistilanteisiin varautuminen.

2 - Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin. - Viherkaupunkistrategia. - EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi - pohjavesien pilaantumisriskin selvittäminen. - Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. - Kuntaliitos ja liikelaitostaminen helpottivat varavesiyhteyksien käyttöä ja veden saatavuutta. 2. Väestönkehitys Kaupungin väestöennuste noudattelee tilastokeskuksen arviota. Sen mukaan vuonna 2030 kaupungin väestömäärä on asukasta. 3. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 3 A. Tietoja toiminta-alueista Liikelaitos Salon Veden toiminta-alue on 10 kunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ajankohtana Tämän jälkeen toiminta-alueeseen liitetään asemakaavoitettavat alueet. Kunta määrittelee yksiselitteiset vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueet. Lisäksi vesihuoltolaki määrittelee syyt, joiden mukaan alueet tulee liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen: runsaan asutuksen tai elinkeinotoiminnan aiheuttama tarve, terveydelliset syyt tai ympäristölliset syyt. - Vedenhankinta - Kaupungin alueella yhteensä yli 40 ottamoa. - Noin 30 vesilaitoksen ja loput osuuskuntien. - Vesijohtoverkosto - Vesijohtoverkoston pituus noin 600 km. - Neljä erillistä verkosto-osaa. - Viemäriverkosto - Jätevesiviemäriverkostoa noin 430 km. - Hulevesiverkostoa noin 180 km. - Jätevesipumppaamoita 125 kpl. - Jätevedenkäsittely - Jätevedenpuhdistamot: Salo, Perniö kk, Teijo ja Mathildedal, Särkisalo, Muurla, Kisko, Lahnajärvi. Ennusteet - Vesijohtoverkoston liittymisaste 2008 noin 83 %. - Kaupunginosakohtainen vaihtelu 42 % - 94 %. - Vuoteen 2030 mennessä liittymisasteen ennustetaan kasvavan 90 %. - Laskutettu vesimäärä 2009 noin 7500 m 3 /d mennessä 9150 m 3 /d - Viemäriverkoston liittymisaste 2008 noin 70 %. - Kaupunginosakohtainen vaihtelu 18 % - 93 %. - Vuoteen 2030 mennessä liittymisasteen ennustetaan kasvavan 80 %. - Laskutettu jätevesimäärä 2009 noin 5950 m 3 /d mennessä 7600 m 3 /d.

3 3 B Ongelmat ja kehittämistarpeet - Liikelaitoksen perustamisen ja kuntaliitoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen - Nykytilan kartoitus ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen - Vedenhankinta - Yleisesti ottaen tilanne hyvä - Toimintavarmuuden osalta heikoimmassa tilanteessa on Kuusjoen alue, joka on yhden vedenottamon varassa. - Vedenjakelu ja viemäröinti (verkostot) - Verkosto on vesihuoltolaitosten suurin omaisuuserä. - Verkoston teknistä nykytilaa ei tunneta kaikkien alueiden osalta riittävän hyvin. - Pienempien kuntien osalta verkostojen dokumentointi ollut puutteellista, selvitystyö käynnissä. - Verkoston saneeraustarve lisääntyy koko maassa, saneerausohjelman laatiminen ei onnistu ennen nykytilannekartoituksen valmistumista. - Jätevedenkäsittely - Kehittämistarve ratkeaa ympäristölupien perusteella. - Laskuttamattoman jätevesimäärän pienentäminen. - Pienten aluepuhdistamoiden lakkauttaminen ja siirtoviemäreiden rakentaminen: Mathildedal, Teijo, Kisko, Muurla ja Kuusjoki. 3 C Toimenpideohjelma toiminta-alueella 1. Verkostojen tilan kartoitus - Liikelaitos Salon Veden verkostokartta päivitetään koko kunnan osalta. Samalla pyritään keräämään mahdollisimman kattavat tiedot verkostojen teknisestä kunnosta, vauriohistoriasta yms. 2. Vedenottamoiden ja laitosten modernisointi 3. Vesihuoltolaitoksen taksaperusteiden määrittäminen 4. Kiskon ja Kuusjoen vedensaannin varmistaminen 5. Vesihuollon erityistilanteisiin varautuminen 6. Verkostojen kehittäminen - Verkostojen saneeraustarpeen arviointi sekä pitkän tähtäyksen suunnitelma saneerausresurssien varaamiseksi. - Laskuttamattoman jäteveden määrän pienentäminen. - Verkoston kehittämissuunnitelma. 7. Talousveden siirtolinjat - Kiskon uudelta Aikolan ottamolta rakennetaan siirtolinja kirkonkylän verkostoon Kuusjoen ja Perttelin sekä Perniön ja Salon vesijohtoverkostojen yhdistäminen siirtolinjoilla. - Vuohensaari - Teijo vesijohto siirtoviemärin rinnalle.

4 8. Jäteveden käsittely - Mathildedalin, Teijon, Muurlan, Kiskon ja Kuusjoen jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja jätevedet johdetaan siirtoviemäreillä keskuspuhdistamolle. - Keskuspuhdistamon kehittäminen ympäristöluvan saamisen jälkeen. - Perniön ja Särkisalon puhdistamoiden osalta selvitys mikä on kokonaistaloudellisesti paras tapa hoitaa jätevesien käsittely tulevaisuudessa. 9. Lietteen käsittely - Lietteenkäsittelyn keskittäminen keskuspuhdistamolle. - Haja-asutusalueilta tulevan lietemäärän lisääntymisen huomioiminen, vastanottoasemat. 10. Vesihuoltolain uudistumisen vaikutusten arviointi - Vesihuoltolaitokselle tehdään riskikartoitus ja varautumissuunnitelma. Kaikki kohtien (1-10) esittämät kehittämiskohdat on otettu tulevaisuuden työohjelmiin ja osa tehdään valmiiksi jo vuonna Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa on myös esitetty kehittämistoimenpiteiden kustannukset jaoteltuina eri vuosille. 4. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet (haja-asutus) - Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. - Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan Asetuksessa määrätään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä, ennen kuin ne päästetään ympäristöön. - Salon kaupungissa merkittävä osa asukkaista asuu toiminta-alueiden ulkopuolella. * Vesijohtoverkoston ulkopuolella noin asukasta. - Ei tiedossa merkittäviä alueita, joissa ongelmia yksityisissä kaivoissa. * Viemäriverkostojen ulkopuolella noin asukasta. * Kiinnostus liittyä kunnan verkostoon kasvanut - asetuksen määräaika päättyy vuoden 2013 lopulla * Ensimmäiset jätevesiosuuskunnat perustettu ja toiminnassa. * Vesiosuuskunta voi olla pysyvä tai määräaikainen ratkaisu. * Verkostojen tarvealueita kartoitettu selvityksessä, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus on tehnyt yhdessä Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton kanssa: Potentiaaliset viemäröintialueet. - Suunnittelun työkalu. - Kehittämissuunnitelman liitteenä. - Kustannustarkastelu kiinteistön näkökulmasta. - Alueet luokiteltu ns. vertailuluvun mukaisesti. - Vertailuluku on kiinteistöä kohti laskettu kokonaisvuosikustannus, joka sisältää viemäröinnin investointi- ja käyttökustannukset (suuntaa-antava). - Mitä pienempi kustannus on, sitä potentiaalisempi on ko.

5 alueen viemäröinnin toteutus. * Mikäli viemäriverkoston rakentamisesta ja käytöstä aiheutu va kiinteistökohtainen kustannus on kiinteistön kannalta alle kiinteistö kohtaisen järjestelmän vastaavat kustannuksen, on viemärin rakentaminen alueelle perusteltua. * Kohteet jaoteltu kiinteistöä kohti laskettujen kustannusten perusteella I, II ja III-luokkiin. * I-luokan alueet potentiaalisia viemäröintialueita Luokka Vertailukustannus Kiinteistökohtainen järjestelmä I 646 /v Maasuodattamo (646 /v) II /v Pienpuhdistamo (776 /v) III 776 /v Potentiaaliset viemäröintialueet Kustannusluokkaan I sijoittuvia potentiaalisia viemäröintialueita yhteensä 21 kappaletta, joihin osaan jo rakennettu verkosto: I-luokan alueita mm: - Salon keskustasta länteen: Halikko - Hajala - linja - Vaskio - Toivila - Kuusjoen kk. -Kuusjoenperä - Kiikalan Rekijoki - Muurlan kirkonkylästä etelään suuntautuva alue - Kisko - Toija - Perniön asema - Pieniä yksittäisiä alueita, kuten Hähkänä, Kajala, Vähä-Hiisi, Toivila Kehittämissuunnitelman liitteissä 1 ja 2 on yleispiirteisiä malleja, jotka ovat avuksi harkittaessa ns. haja-asutusalueiden liittämistä yleiseen viemäriverkoon. Liikelaitos Salon Vesi on perustettu Liikelaitoksen toiminta-alueeksi määriteltiin eri kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet tilanteen mukaisena, lisättyinä tämän ajankohdan jälkeen alueilla, jotka on asemakaavoitettu. Toiminta-alueella kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus ja -oikeus, eikä laitos voi vedota siihen, ettei verkoston rakentaminen ole taloudellisesti mahdollista tai kannattavaa. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueen tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan tai laadun vuoksi. Laitoksen toiminta-alueen tulee kuitenkin olla sellainen, että laitos kykenee taloudellisesti ja asianmukaisesti hoitamaan vesihuollon alueellaan. Liikelaitoksen toiminnan kannalta toiminta-alueen määrittäminen on ensiarvoisen tärkeää mm. liikelaitoksen talouden kannalta.

6 Liikelaitoksen kustannukset aiheutuvat toiminta-alueella tapahtuvista vesihuoltotöistä ja laitosten käyttökustannuksista. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset peritään kaikki asiakkailta perittävillä maksuilla, verovaroja ei käytetä toiminnan tukemiseen. Em. johtuen toiminta-alueen ulkopuolella tapahtuva vesihuoltotoiminta on peruskunnan asia. Tämä on tullut esiin mm. jätevesiosuuskuntien perustamisen yhteydessä, jolloin osuuskunnat ovat ja peruskunnalta saaneet avustuksia ja lainan takuita viemäriverkon rakentamista varten. Kehittämissuunnitelma tulee lähettää tässä lausuntokierrokselle, jonka jälkeen kehittämissuunnitelma lähetetään johtokunnan käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toimitusjohtaja: Johtokunta hyväksyy kaupungin vesihuoltosuunnitelman vuosille tässä vaiheessa lähetettäväksi lausunnolle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, naapurikunnille sekä kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle, elinkeino- ja kehittämislautakunnalle sekä tekniselle lautakunnalle. Lausunnot pyydetään takaisin mennessä. Päätös: Johtokunta hyväksyi päätösehdotuksen." Vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisiin tavoitteisiin on kirjattu kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin sekä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Kuntaliitoksen johdosta kaupungin alueella on tarve uudelle suunnittelulle. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen perinteisimmillä keinoilla kaavoituksen ja maankäytön muun suunnittelun kautta voidaan ohjata asumisen, teollisen-, elinkeino- ja kaupallisen toiminnan sekä palvelu- yms. yhdyskuntaa palvelevan toiminnan sijoittumista kullekin toiminnolle parhaiten soveltuvalle alueelle, esim. päätavoitteena olemassa olevia keskuksia tiivistäen ja täydentäen. Onnistuneen suunnittelun on vastattava myös uuden Salon strategian 2012 ja Viherkaupunki -ajattelun asettamiin tavoitteisiin sekä varmasti moniin muihin osasuunnitelmiin. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tarjoaa osaltaan joitakin työkaluja, jotka helpottavat edellä mainittujen maankäyttötavoitteiden saavuttamista. Tärkeimmäksi työkaluksi voitaneen arvioida suunnitelmaan liittyvä tarkastelu " Salon potentiaaliset viemäröintialueet". Tarkastelu on syntynyt alkuaan Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta ja johdolla ja tarkastelu on nyt päivitetty vuoden 2009 tasolle. Koko kaupungin aluetta palvelevana osiona ja työkaluna on työstetty ehdotuksia ja malleja kaupungin ja vesi- ja jätevesiosuuskuntien väliseksi yhteistoiminnaksi. Va. kehittämis- ja elinkeinotoimen toimialajohtaja: Kehittämis- ja elinkeinolautakunta antaa Salon vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille seuraavan lausunnon:

7 Kehittämis- ja elinkeinolautakunta toteaa, että kehittämissuunnitelma vuosille antaa yleensä hyvän kuvan vesihuollon nykytilasta ja kehittymisestä suunnitelmakautena, vaikka suunnitelma ei sinällään olekaan sitova oikeusvaikutteinen asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma. Suunnitelmasisällön osalta ei ole erityistä huomautettavaa. Kaupungin kehittämiseen ja siihen läheisesti liittyvään maankäytön suunnitteluun kehittämissuunnitelma tarjoaa työkaluja, jotka helpottavat ja nopeuttavat asioiden valmistelua ja käsittelyä käytännön suunnittelutyössä. Suunnitelmassa sitoudutaan mm. laajentamaan vesihuollon toiminta-alueita uusille hyväksyttäville asemakaava-alueille, mikä selkeästi tukee ja mahdollistaa toimivien keskusten säilymistä ja painottaa edelleen kehittämistä kaavoituksen ja maankäytön keinoin. Selvitys Salon potentiaalisista viemäröintialueista antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet arvioida uusien asumis- ja elinkeinotoimintojen sijoittumista taajama-alueiden ulkopuolelle haja-asutusalueelle järkevää yhdyskuntarakennetta täydentävin suunnittelutarve- ja poikkeamisratkaisuin. Suunnitelmaa on mahdollista hyödyntää mm. vireillä olevaa yleiskaavallista ohjelmaa valmisteltaessa. Suunnitelman tarjoamien mahdollisuuksien täysipainoiseksi hyödyntämiseksi lautakunta pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelusta ja vesihuollosta vastaavat toimialat ottaisivat entistä paremmin huomioon valmisteilla olevat "yhteiset" kehittämishankkeet. Kehittämissuunnitelmaa tulisikin päivittää vähintään vesihuoltolain velvoittamalla tavalla sen säilyttämiseksi ajantasaisena suunnittelutyökaluna. Päätös: Kehittämis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.