Oulun pilottirakentamisen alue: Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2016

Transkriptio

1 Oulun pilottirakentamisen alue: Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys 2016

2 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä Tulevaisuuden Talot ja Uusiutuva Energia-hankkeen myötä luoda monistettavia toimintamalleja uusiutuvien energialähteiden käytölle pientaloissa eri energialähteiden alueilla. Toimintamalleja hyödynnetään koko Oulun rakentamisen ennakkoohjauksessa, ja toimivat ratkaisut jalkautetaan käytäntöön Yritykset ja oppilaitokset voivat kehittää pilottialueella omia tuotteitaan erilaisiin energialähteisiin soveltuviksi sekä harjoittaa tutkimustoimintaa.

3 Pilottialue Pilottialue toimii uusien innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen pilotointialustana Alueella kerätään aitoa käyttäjäkokemusta pilotoitujen aiheiden toimivuudesta jatkokehitystyön pohjaksi = Living lab Pilottialue mahdollistaa erilaisten energiaratkaisujen ja teknologioiden tehokkaan vertailun. Alueella syntyy uudenlaista tietoa eri ratkaisuista. Löydetään parhaimmat ratkaisut, joilla mahdollistetaan kehittyvään kysyntään vastaava rakentaminen ja tulevaisuuden nollaenergiarakentaminen sekä herätetään kiinnostusta markkina-alueella

4

5 Pilottialueen sijainti

6 Rakentajien valitseminen Rakentaja sai itse esittää oman energiatehokkuustason, mitä tavoittelee. 3 eri valintaryhmää: VALINTARYHMÄ 1: Hankkeet, joissa heti toteutetaan lähes nollaenergiaratkaisu, voivat suoraan valita hankkeeseen parhaiten soveltuvan tontin. VALINTARYHMÄ 2 Hankkeet, joissa tasauslaskelman lämpöhäviö ja E-luku ovat korkeintaan 60% normien vähimmäistasosta, voivat suoraan valita hankkeeseen parhaiten soveltuvan tontin sen jälkeen kun valintaryhmä 1 on käsitelty. VALINTARYHMÄ 3 (minimivaatimus alueelle) Rakennusten lämpöhäviöiden tasauslaskenta tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin 70% määräystasosta Rakennusten E-luku tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin 70% määräystasosta (Esim 150 m2 pientalolle E-luvun määräystaso 162, jolloin E-luvun vaatimus 0.7* )

7 Tontinluovutusehdot Valmius tulevaisuuden nollaenergiatasolle: mm. muuntojoustava lämmitys- ja talotekninen järjestelmä, johon valmius kytkeä uusia energianlähteitä. Esteettömyys Kosteudenhallinta- ja lämpösuunnitelmat Passiivinen aurinkoenergia ja tilatehokkuus Rakennettavassa kohteessa voidaan tehdä mittauksia liittyen uusiutuvan energian hybridiratkaisuihin, rakenteiden toimivuuteen, energian tuotantoon sekä taloautomaation seurantaan.

8 Pilottialueen rakentajat Kortteli 22 1 Hybridiosaajat 2 JCT 3 AR- Rakennus 4 Designtalo 5, 6, 7 Oulun seudun ammattiopisto 8, 9 RESCA Tukikohta Kortteli 24 1, 2, 3 Kastellitalot 4 Oulun AS-invest 5 Varattu pilottialueelle, tontit haussa 6, 7, 8 Oulun seudun ammattiopisto 9 Kiiruna-talot 10 Dometalot 11 JT-talo (varattu) 12, 13 JCT (varattu) Kortteli 29 1 Sonell 2 3 TA -yhtymä

9 Hankkeen verkosto SISÄPIIRI: 12 Pilottialueen rakentajaa, joilla yhteistyökumppaneina useita satoja (suunnittelutoimistoja, materiaalitoimittajia jne.) KESKIPIIRI: Rakennusvalvonnan ja Business Oulun seminaareihin/koulutustilaisuuksiin osallistunut noin 100 yritystä ja lähes 1000 kuulijaa ULOIN PIIRI: Hankkeen sähköpostilistalla yli 280 yhteystietoa Pilottialueella käynyt vierailijoita yli 20 eri maasta

10 Pilottialueen eteneminen Oulun Hiukkavaaran uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pilottialueen rakentaminen alkoi kesällä 2013 Alkukesällä 2014 ensimmäiset kohteet olivat jo valmiita (Design-Talo) OSAOn kohteessa rakentaminen hieman viivästyy, koska kohdetta hyödynnetään rakennusalan opettamiseen Keväällä 2016 työn alla on jo yli 90 % kohteista Talouden tiukka tilanne on hidastanut pilottialueen rakentumista

11 Ajankohtaista: Mittaukset ja mallinnus

12 Ajankohtaista: Mittaukset ja mallinnus Pilottialueella rakennusfysikaalisia mittauksia Oulun yliopisto mallintaa mittauspaikoista lämpö- ja kosteusmallit Rakenteiden toimivuuden todentaminen ja rakenteiden kehittäminen Kosteudenhallinnan tehostaminen

13 Sonell Oy:n kohde Sonell Oy:n kohteessa asukkaita Kohteessa lattialämmitys, johon lämpöä tuotetaan taloyhtiön yhteisellä maalämpöpumpulla Yhteisen teknisen tilan katolle asennettu aurinkokerääjiä noin 30 m 2 Kohteessa kotiautomaatiojärjestelmä lämmityksen, ilmanvaihdon ja turvalaitteiden ohjaamiseksi sekä säätämiseksi

14 Pohjolan Design-talo Oy E-luku 35 Taloon on integroitu kotiautomaatiojärjestelmä, joka hyödyntää reaaliaikaisia mittauksia talon eri puolille asennetuista antureista. Talon lämmöntuotanto hoituu Ruukin aurinkokerääjien avulla, sekä poistoilmapumpun ja maalämpöpumpun yhdistelmällä. Sähkön tuotannosta vastaa yli 30 neliön aurinkosähköjärjestelmä, jonka tuottama ylimääräinen sähkö myydään energialaitokselle. Talon energiankulutusta voidaan seurata reaaliajassa.

15 TA-yhtymä 32 vuokra-asunnon rivitaloalue Puuhaketta hyödyntävä CHPlaitos (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) Vuotuinen energiantuotto on arvioitu olevan 400 MWh sähkön- ja lämmöntuotantosuhteen ollessa yhden suhde kolmeen Ylimääräinen sähkö (40 MWh) myydään farmivirtana. Tämän lisäksi 20 MWh lämpöä otetaan kalliosta porakaivojen avulla Maapiiri IV:n esilämmityksenä

16 Dometalot Oy Dometalot Oy:n kohteessa rakentaminen on lähtenyt hyvin käyntiin Ilmatiiveydessä pyritään ilmanvuotolukuun 0,4 Kylmäsillaton kaksoisrunkorakenne minimoi lämpöhäviön, minkä jälkeen merkittävä osa tarvittavasta lämmöstä katetaan jäteveden lämmöntalteenoton avulla (3000 kwh). Vesikiertoiseen lattialämmitykseen varaus. Sähköenergia ostetaan energiayhtiöltä ja käytetään suorasähkölämmitykseen. Näin tavoitteena on edullinen talo, jossa lämmitysenergiantarve on minimoitu.

17 AS-Invest Aurinkotalo Muuttovalmis hybriditalo Vesikiertoinen lattialämmitys yhdistetty puulla lämmitettävään vesitakkaan ja ilma-vesi lämpöpumppuun (VILP) 6 kw aurinkosähköjärjestelmä sähköntuottoon Maapiiri

18 JCT Puurunkoinen omakotitalo, passiivitason rakenteet Maalämpö päälämmitysjärjestelmänä Lisäksi aurinkokerääjiä ja aurinkopaneeleita Lisäksi kaksi uutta yksikerroksista kohdetta rakenteilla

19 Kastelli Rakenteilla 3 taloa Maalämpö päälämmönlähteenä, vesikiertoinen lattialämmitys Varaukset aurinkopaneeleille

20 OSAO Vesikiertoinen lattialämmitys Maalämpö + aurinkokerääjät Maapiiri IV:n esilämmitykseen/-viilentämiseen Yksi talo tehty kokonaan teltassa Kosteudenhallintaa seurattu työmaalla mittauksin. Myös näyte alaohjauspuulta on otettu

21 Kuvia pilottialueelta

22

23 Pilottialueen lähitulevaisuus Keväällä % kohteista valmiina tai rakentamisen alla mittausten seuraaminen ja analysointi Osassa alueen kohteissa tullaan seuraamaan uusiutuvan energian tuotantoa ja talojen rakennusfysikaalista toimintaa sekä automaatioratkaisuja Parhaiden ratkaisuiden jalkautus ja vieminen käytäntöön, tiedon levittäminen Pilottialueen hyödyntäminen muualla, Jällivaaraan energiatehokas kortteli? Integrointi muihin hankkeisiin (Horizon 2020, Yliopistojen hankkeet...)

24 Tällä hetkellä kohdattuja haasteita, esimerkkejä Energiasuunnittelun osaamisen puute Kosteudenhallinta Automaatio- ja säätötekniikan toimiminen kokonaisuutena Asenne?

25 Tulevaisuuden visioita Yleisesti kiinteistössä tehdään kaikki tekniikkaratkaisut lähes nollaenergiatalon kustannukset? Energiatase siirrettävä alueelliseksi? Hiukkavaaran keskus saattaisi toimia pilottialueena (hybridirakentaminen, energiasynergiat ja alueellinen energiantuotanto yhdistettynä passiivitason rakentamiseen). Hankkeen sivut: