Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys työryhmälle SÄHKÖYLIHERKKIEN TARPEITA VASTAAVAN PUHELINLIITTYMÄN TEKNINEN TOTEUTTAMINEN

Transkriptio

1 Reijo Ekman Radiotekniikan yliopettaja, vanhempi tutkija, Turun AMK:n Radio- ja EMC-laboratorion esimies S-posti: Puh: Marjukka Hagström OTM, VTM, Turun AMK:n Radio- ja EMC-laboratorion Projektikoordinaattori S-posti: Puh: LAUSUNTO Viestintäviraston alaiselle Yleispalvelun esteettömyys työryhmälle SÄHKÖYLIHERKKIEN TARPEITA VASTAAVAN PUHELINLIITTYMÄN TEKNINEN TOTEUTTAMINEN Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen alalla, ns. yleispalveludirektiivi [1] takaa myös vammaisille henkilöille esteettömät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää yleispalveluun sisältyviä viestintävälineitä, kuten puhelin- ja Internet-yhteyksiä. Sähköyliherkkyysoireyhtymästä kärsivät henkilöt saavat useimmiten terveyshaittaa ja oireita langattoman teknologian eri sovelluksista. Tämä seikka kävi kiistattomasti ilmi vuonna 2010 valmistuneesta norjalaisesta kyselytutkimuksesta [2], jossa sähköyliherkistä vastaajista peräti 96 % kertoi saavansa vaikeita oireita käyttäessään langatonta internet-yhteyttä. Seuraavaksi eniten sähköyliherkkyysoireita aiheuttivat matkapuhelimet, joihin reagoi 95 % vastaajista. Norjalaisen tutkimuksen mukaan vanhanaikainen analoginen lankapuhelinliittymä aiheutti vähiten terveyshaittoja, mikä on täysin ymmärrettävää, koska analogiset lankapuhelimet eivät synnytä voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä ympäristöönsä kuten langattomat radiolaitteet tekevät. 1

2 Suomessa ei ole vielä saatavilla yhtä laajamittaista selvitystä kuin Norjassa sähköyliherkkyys oireyhtymästä kärsivistä ja heidän oireistaan, mutta tutkija Marjukka Hagström valmistelee sellaista parhaillaan Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenteen ja sähköisen kaupan yksikössä, ja tutkimusraportti valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Suomen Sähköyliherkkien yhdistyksen ry:n puheenjohtaja Erja Tamminen kuitenkin arvioi pitkän käytännön kokemuksensa pohjalta, että suomalaiset sähköyliherkät reagoivat langattomiin tietoliikennelaitteisiin vastaavalla tavalla kuin norjalaiset sähköyliherkät [3]. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen [4] valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, joka asettaa vaatimuksen siitä, että vakituisten asuntojen tulee olla vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitu- tai kaapeliverkosta, joka mahdollistaa 100 Mbit/s nopeudella toimivan tietoverkkoyhteyden. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä suurempia tiedonsiirtonopeuksia, johon kuparikaapelien ominaisuudet eivät enää riitä, joten kuparikaapelit tullaan korvaamaan optisella valokuidulla. Kuitukaapeli itsessään soveltuu myös sähköyliherkkien käyttöön, koska se ei säteile ympäristöönsä eikä myöskään johda sähköä tai sähkömagneettista häiriötä [5]. Turun ammattikorkeakoulun elektroniikan koulutusohjelmassa on annettu opetusta radiotekniikassa ja radiotaajuisen (suurtaajuus) elektroniikan suunnittelussa jo 25 vuoden ajan. Opetushenkilökunnalla (DI, TkL, TkT) on lähes 100 henkilötyövuoden kokemus radiotekniikan eri osa-alueilta. Turun ammattikorkeakoulun Radio- ja EMClaboratoriossa (EMC= Electromagnetic Compatibility) on moderni mittauskalusto ja häiriösuojattu huone, joita hyödynnetään tutkimus- ja kehitysprojekteissa ja teknologiapalvelussa yhteistyössä yritysten kanssa. EU:n EMC-direktiivien 1989 ja 2004 vaatimia sähkömagneettisten häiriöpäästöjen ja immuunisuuden mittauksia on tehty EMC-laboratoriossa yritysten tuotekehitysvaiheessa oleville laitteille jo vuodesta 1990 lähtien. Radiolaboratorio on erikoistunut kansainvälisissä tutkimusprojekteissa (EUREKA, Celtic-ohjelma: WING-TV , B21C , ENGINES ) erityisesti kentänvoimakkuusmittauksiin ja reaaliaikaiseen radiokanavasimulointiin laboratorio- 2

3 olosuhteissa. Sähköallergiaan liittyvää tutkimusta olemme tehneet vuodesta 2009 lähtien. Kuluvaksi vuodeksi 2011 olemme saaneet apurahan Koneen säätiöltä sähköyliherkkyyttä kartoittavaan kyselytutkimukseen sekä säteilyä tuottavien arkipäivän laitteiden (esimerkiksi tietokoneiden) säteilyn ja siihen liittyvien terveysväittämien tutkimusta varten. Tältä kokemuspohjalta voimme todeta, että sähköyliherkille tarjottavien viestintäpalvelujen tulee olla kaikilta osin kokonaisuudessaan langalliseen tekniikkaan perustuvia. Teknisestä näkökulmasta on ymmärrettävää, että esimerkiksi lankapuhelimia korvaamaan tarkoitetut korkeilla radiotaajuuksilla toimivat pöytä-gsm-puhelimet eivät sovellu sähköyliherkkien käyttöön, koska ne tuottavat mikroaaltosäteilyä kuten matkapuhelimet. Myöskään VoIP eli IP-puhelin ei sellaisenaan ole tarjottavissa sähköyliherkille loppukäyttäjille, koska laite on eräänlainen tietokone ja muuntaa sekä käsittelee ääntä digitaalisesti, ja on yleistä, että sähköyliherkät reagoivat digitaali- ja tietokonelaitteisiin. Koska valokuituyhteydet tullaan lähitulevaisuudessa rakentamaan kattavasti Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, sähköyliherkkien puhelinliittymät on parasta toteuttaa siten, että valokuitu tuodaan rakennukseen asti, jossa digitaalinen puhelu voidaan muuntaa analogiseksi ja käyttää talojen nykyisiä kaapelointeja ja analogista puhelinta. Signaalin muuntamiseen käytettävä laitteisto tulee sijoittaa siten, ettei se tuota sähkömagneettista säteilyä säteilylle herkistyneen henkilön asuinhuoneistoon tai työtilaan. Suunniteltaessa uutta valokuituun perustuvaa puhelinliittymää sähköyliherkkien käyttöön, erilaisten teknisten ratkaisujen tuottama sähkömagneettinen säteily pitää mitata, ja vaihtoehdoista tämän jälkeen on valittava sellainen ratkaisu, joka ei altista käyttäjäänsä sähkömagneettisille kentille aiempaa analogista puhelinliittymää enempää. Kupariverkkoa ajetaan parhaillaan alas, ja yksinomaan TeliaSonera on ilmoittanut jo nyt purkaneensa puhelinpylvästä. Tämän lisäksi TeliaSonera aikoo purkaa lähivuosina Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta vielä pylvästä lisää. 3

4 Kupariverkkoa on ajettu alas, vaikka kuituverkkoa ei ole vielä ollut tarjoilla kaikkiin ilman kuparikaapeliyhteyttä jääneisiin kotitalouksiin. Operaattorit ovat näissä tapauksissa tarjonneet kuluttajille langattomia yhteyksiä, nettitikkuja ja mokkuloita [6]. Sähköyliherkät eivät voi käyttää langattomia sovelluksia, joten he ovat vaarassa jäädä ilman yleispalveludirektiivin takaamia yhdenvertaisia ja esteettömiä mahdollisuuksia viestintävälineiden käyttöön. Jotta Suomen valtio toteuttaisi yleispalveludirektiivin sähköyliherkille takaamat oikeudet, kupariverkkoa ei saa purkaa ennen kuin kuluttajilla on tosiasialliset ja kohtuuhintaiset mahdollisuudet saada asuntonsa liitettyä uuteen kuituverkkoon. 4

5 VIITELUETTELO [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/136/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen alalla, ns. yleispalveludirektiivi, : [2] Foreningen for el-overfølsomme (FELO), Linn Anette Solberg og Bente Gilbu Tilset, Eloverfølsomme i Norge rapport fra spørre-undersøkelse , utgivelseår 2010: _fra_spoerreundersoekelse_2007_2008_utgitt_des_2010 [3] Puhelinkeskustelu Suomen Sähköyliherkkien ry:n puheenjohtajan Erja Tammisen kanssa / Marjukka Hagström. [4] Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta: pdf&title=Valtioneuvoston%20periaatepäätös%20kansallinen%20toimintasuunnitel ma%20tietoyhteiskunnan%20infrastruktuurin%20parantamiseksi% [5] Lisätietoja valokuidun eduista esim. Soneran sivustolta: [6] Kupariverkon purkamisen tuottamista ongelmista: Helsingin Sanomat , Oikeus kohtuuhintaiseen laajakaistaan jää toteuttamatta syrjäseuduilla. Sivukylillä ei osata vaatia nettiä. 5