Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS 2015

2 SISÄLTÖ Yleistä... 3 Sallan yhteismetsän perustaminen... 3 Yhteystiedot... 4 Toiminnanjohtajan katsaus... 5 Hallinto... 6 Puutavaran myynti... 7 Metsänhoitotyöt... 9 Kunnostusojitus Metsänautotiet Ojitus Metsästys Kalastus Muut toiminta Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot... 18

3 YLEISTÄ Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Yhteismetsän toimintaa säätelee voimaan tullut yhteismetsälaki ( /109), jota muutettu ( ). Muita oleellisia yhteismetsän toimintaan liittyviä lakeja ovat metsälaki, kirjanpitolaki, verolait ja kiinteistönmuodostamislaki. Yhteismetsän toimintaa ohjaa ohjesääntö. Sallan yhteismetsän ohjesääntö on hyväksytty osakaskokouksessa ja muutokset ja Lapin metsäkeskus on vahvistanut ohjesäännön Sallan yhteismetsän perustaminen Sallan yhteismetsä on muodostunut niiden isojakotoimitusten tuloksena, jotka koskevat Sallan pitäjää ja Liikasenvaaran jakokuntaa Sallan ja Kuusamon pitäjissä. Sallan yhteismetsä on isojaosta ja verollepanosta Sallan pitäjässä annetun asetuksen nojalla isojaon yhteydessä erotettu tiloille kuuluvasta tilusalasta. Isojako päättyi yhteismetsän osalta v Yhteismetsälain edellyttämä ohjesääntö vahvistettiin Oulun läänin maaherran virastossa Ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui

4 Yhteystiedot Sallan yhteismetsä Kuusamontie 25, SALLA Puhelin Kotisivut: Toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä puh Metsäsuunnittelija Pertti Kantola puh Korjuuesimies Antti Lumijärvi puh Metsäasiantuntija Vesa Tennilä puh Toimistonhoitaja Marjaana Korpela puh Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Jumisko puh

5 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2015 oli Sallan yhteismetsässä suurten muutosten aikaa. Osakaskunnan kokous vahvisti kevätkokouksessa uuden hakkuusuunnitteen, m3/vuosi. Hakkuusuunnite on nyt lähes kolme kertaa suurempi kuin vielä vuosikymmenen alussa. Muutos on vaatinut korjuu- ja kaukokuljetuskaluston sopimusten tarkistamista. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma ja eteläosiin hankittu pintakasvillisuusmalli (CHM) on helpottanut leimikonsuunnittelua merkittävästi. Kesällä palkattiin kaksi uutta toimihenkilöä. Lisäresursseja tarvitaan uuden hakkuusuunnitteen saavuttamiseksi sekä kaikkien metsänhoitotöiden toteuttamiseksi. Lisäksi kysely metsänomistajien halukkuudesta liittyä yhteismetsään vaati lisäresursseja. Toimihenkilölisäyksellä varauduttiin myös v tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseen. Uusien toimihenkilöiden ansiosta tilojen alueiden vaihto yhteismetsäosuuksiin pääsi käyntiin kunnolla. Vaihtoa osuuksiin esiteltiin metsänomistajien illoissa eri puolilla pitäjää. Pitkä työ valmistautumisessa FSC-sertifiointiin saatiin päätökseen marraskuussa. Uusi sertifiointi varmistaa Sallan yhteismetsän kuitupuulle markkinat. Vuoden 2015 puunluovutukset saavuttivat ennätyksen kuutiomäärissä ( m3) siitä huolimatta, että osa sovituista kaupoista jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Alueelle tullut Lappi Timberin uusi sahalaitos aloitti toiminnan vuoden 2015 aikana ja loppuvuonna saha toimi säännöllisesti yhdellä vuorolla. Yhdessä Pölkyn sahojen kanssa alueen tukkipuille oli lähes toimivat markkinat. Kuitupuun markkinatilanne oli vaikea koko vuoden. Kuitupuulle yhteismetsä neuvotteli kolmen vuoden runkosopimuksen turvaamaan puukauppaa. Meidän työvoima on suoraan ja urakoitsijoiden kautta keskimäärin 22 henkilöä. Urakoitsijoita on hakkuutöissä 2,5 koneketjua ja kaukokuljetuksessa kolmen eri yrityksen kalustoa. Yrittäjien kautta toteutetaan kaikki tienrakentamiset, maanmuokkaukset, kunnostusojitukset ja lumen auraukset. Suurin osa taimikonhoitotöistä ja osa metsänviljelyistä on yrittäjien toteuttamia. Sallan yhteismetsän uusin metsäsuunnitelma valmistui v Ensimmäinen metsätaloussuunnitelma valmistui toukokuussa Suunnitelman valmistumisen jälkeen aloitettiin metsätaloustoiminta. Sallan yhteismetsä valmistautuu juhlimaan 80-vuotista toimintaansa kuluvan vuoden aikana. Tapio Sinkkilä toiminnanjohtaja 5

6 Hallinto Päätäntävaltaa yhteismetsässä käyttävät osakkaat kaksi kertaa vuodessa pidettävissä osakaskunnan varsinaisissa kokouksissa. Hoitokunta päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ohjesäännön puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakunnan päätettäviin asioihin. Sallan yhteismetsän hoitokuntaan ovat kuuluneet seuraavat osakaskunnan valitsemat henkilöt: varsinainen jäsen osallistumis-% toimikausi varajäsen Jumisko Timo Vuorela Erkki Karkkola Heikki Kesälahti Juha Pohtila Jari Kalliainen Tarja Törmänen Arto Törmänen Mauri Viitala Reima Hourula Vesa Väisänen Jouni Lahtela Hannu Hoitokunnan puheenjohtajana toimi Timo Jumisko, varapuheenjohtajana Jari Pohtila ja sihteerinä Marjaana Korpela. Hoi- tokunnan johtoryhmän muodostivat puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja. Yhteismetsän toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä ( ) metsätalousteknikko Pertti Kantola ( ) toimistonhoitaja Marjaana Korpela ( ) korjuuesimies Antti Lumijärvi ( ) metsäasiantuntija Vesa Tennilä ( ) Osakaskunnan kokouksia on pidetty ohjesäännön määräämät kaksi kokousta. Kokouspöytäkirjoihin on merkitty 26 pykälää. Osakaskokoukseen osallistui maaliskuussa 67 ja joulukuussa 69 edustajaa. Hoitokunnan kokouksia pidettiin kaksitoista ja niissä kirjattiin pöytäkirjoihin 248 pykälää. Tilintarkastajana toimi KPMG Oy, josta vastuullisena tarkastajana on toiminut Tapio Raappana, KHT, JHTT. 6

7 Puutavaran myynti Puukauppatoiminta oli Lapissa v hankalaa. Kuitupuusta oli ylitarjontaa koko vuoden. Kuitupuun kauppatilannetta vaikeuttivat tehtaiden huoltotyöt ja lakosta aiheutunut ylimääräinen alasajo. Tukkikauppaa helpotti Kemijärvellä aloittanut uusi sahalaitos. Uudesta sahalaitoksesta huolimatta tukkipuuta tuli markkinoille enemmän kuin oli käyttöä. Solmittuja puukauppoja joiden luovutus oli sovittu tehtäväksi v siirtyi seuraavalle vuodelle ja osittain sen vuoksi puutavaravarasto oli vuoden lopulla suuri. Heikosta kauppatilanteesta huolimatta Sallan yhteismetsän puutavaran luovutusmäärä oli historian suurin. Koska kuitupuun kysyntä oli heikkoa, harvennushakkuiden määrä laski edellisvuosista noin 30 prosenttia. Sahapuun osuus luovutettavasta puutavarasta nousi 47,4 prosenttiin. Loppuvuoden luovutuksissa kuitupuu oli FSC-sertifioitua. Puutavaravarasto oli tilikauden alkaessa m3ja tilikauden päättyessä ,8 m3, varaston arvo oli ,69 euroa. Hakkuutase Osakaskunnan vahvistama vuotuinen keskimääräinen hakkuusuunnite oli vuosille m3 ja alkaen m3. Tilikaudella on luovutettu puutavaraa kaikkiaan ,2 m3, josta on hakkuujätepolttopuuta 297,7 m3. Hakkuusuunnitteen mukainen luovutusmäärä on ,5 m3. Talouskauden alusta tilikauden loppuun on luovutettu hakkuusuunnitteen mukaista puutavaraa yhteensä ,8 m3, joka on 96,2 prosenttia hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitetta on alitettu ,2 m3. Talouskausi päättyy HANKINNAN LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIT (%) vuosi mäntysahapuu kuusisahapuu kuitupuu muu ,3 5,1 51,2 1, ,5 4,5 55,3 1, ,1 6,0 57,6 2, ,5 5,7 62,9 0, ,8 2,7 65,2 1,3 7

8 LUOVUTUSMÄÄRIEN (m3) OSUUS ERI PALSTOILTA v (%) Naruska Tenniö Jauru Portti Oulanka Osto Hankintamyynti 36,8 2,1 4,2 31,6 3,1 22,2 Pystymyynti 100, ,0 LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIMÄÄRÄT v (m3) hankintamyynti pysty- lupakirja- yhteensä m3 myynti myynti mäntysahapuu ,2 195, ,5 kuusisahapuu 4 140,5 843, ,2 havukuitupuu , ,6 82, ,1 koivukuitupuu 6 148,8 462,4 10, ,2 rakennuskelo 24, ,1 muu puu 1 112,4-297, ,1 yhteensä , ,0 389, ,2 Hakkuun pinta-alat hakkuutavoittain v

9 Metsänhoitotyöt Metsänviljelytöitä suoritettiin: Rahoituslaji Mä-istutus (ha) Ku-istutus (ha) Mä-kylvö (ha) Omin varoin 82,6 69,7 206,2 Kemera 0,0 47,2 0,0 Yhteensä 82,6 116,9 206,2 Maanpinnan käsittelyt: Rahoituslaji äestys (ha) metsäauraus (ha) mätästys (ha) Omin varoin 202,5 132,0 4,4 Kemera 0,0 200,1 0,0 Yhteensä 202,5 332,1 4,4 Metsänviljelyalueiden raivauksia toteutettiin 75 hehtaarin alueella. Harvennushakkuu-alueiden ennakkoraivauksia tehtiin 297 hehtaarin alueella. Metsänuudistamisen kustannukset olivat euroa ja olivat edellisvuosien tasoa. Kostean kesän vuoksi suunnitellut kulotukset jäivät toteuttamatta. Nuoren metsän kunnostus Nuorissa metsissä tehtiin Kemera-kelpoisia harvennuksia yhteensä 387 hehtaaria. Lisäksi toteutettiin omin varoin taimikonhoitoa 10 hehtaaria. Nuoren metsän hoidon kustannukset olivat euroa. Kemera-avustuksia metsänviljelytöihin ja nuorenmetsän kunnostustöihin saatiin euroa. Lannoitus Portin palstalla tehtiin metsien kasvatuslannoitusta 75 hehtaarin alueella. Suunnittelu- ja kulukorvaukset Metsäteiden rakentamisen suunnittelukorvaukset olivat euroa. 9

10 Kunnostusojitus Moita-aapa tilan kunnostusojitushankkeet (n 10 hehtaaria) ojitus ja pengertiet valmistuivat, mutta luovutus siirtyi v Jaurun palstan kunnostusojitussuunnitelma valmistui. Moita-aavan toteutuksen ja Jaurun palstan suunnittelun teki Metsäpalvelu Otso. Metsäautotiet Metsäpalvelu Otson toteuttamat Sallan yhteismetsä on osallisena ostettujen tilojen kautta Suohkuttamavaaran ja Virranmännikönmetsäteiden perusparannukseen. Kukasviidan metsätien perusparannus päättyi ja Vaara-Tuohilammen metsätie valmistuivat. Yhteismetsän toteuttamat Tenniön- ja Laijeselän metsäteiden perusparannuksen toteutukset aloitettiin ja teiden runkotyöt valmistuivat. Lehtovaaran ja Sainojan metsäteiden ja Astumaojan perusparannuksen suunnitelmat ovat valmiit ja kemera-rahoitus hyväksytty. Kiinteistöt Lisämaiden ja yhteismetsäosuuksien hankintaan ja niihin liittyviin kuluihin käytettiin varoja euroa. Kiinteistökauppoja varten otettua lainaa on euroa. Taseessa ostettujen ja vielä liittämättömien kiinteistöjen poistoarvo on euroa. Yhteismetsän pinta-ala lisääntyi tilivuoden aikana tehdyillä kaupoilla noin 971,2 hehtaarilla ja sopimuksilla alueen liittämisestä yhteismetsään noin 960,7 hehtaarilla. Yhteismetsä myi yhden tontin Naruskajoen rantakaava-alueelta ja yhden tontin Joutsenlampi-Siskeli rantakaava-alueelta sekä neljä määräala Osto palstoilta. Määräaloista kertyi myyntituloja euroa. Myytyjen määräalojen pinta-ala oli noin 9,9 hehtaaria. Sallan yhteismetsän pinta-ala lisääntyi v yhteensä noin hehtaaria. 10

11 KIINTEISTÖMUUTOKSET v Kylä Tila RN:o Osaluku Pinta-ala Kiinteistön tai yhteismetsäosuuksien hankinta Aatsinki Hihnamaa 4:3 0, ,66 Ahola Tasala 22:12 0, ,89 Ahola Tasala 22:12 0,001228* Ahola Mattila 19:17 0, ,03 Alaperä Alanko 223:0 144,49 Alaperä Rovanokka 226:0 91,29 Alaperä Siulio 253:0 111,64 Joutsijärvi Uusi-Purnu 23:2 11,01 Kursu Erimaa (määräala) 59:8 ~ 36 Kursu Sillanpää 50:0 ~64 Märkäjärvi Hangasvaara 70:0 0,013100* 70,48 Onkamo Petäjäinen 25:5 22,36 Pahkakumpu Erola 8:1 0, ,14 Sallansivu Käpylä 76:5 24,53 Sallansivu Kantola (4/14) 91:8 0, Varvikko Ritvala 27:2 0, ,84 Varvikko Tammela 24:1 0, ,85 Varvikko Koivula (määräala) 3:2 0, ~15 Kursu Kemilä 64:3 0, Saija Koskela 29:0 0, Saija Jokela 55:1 0, Saija Kivelä 18:19 0, Värriön yhteismetsä *Liesjoen yhteismetsä 11

12 Kiinteistön liittäminen yhteismetsäosuuksia vastaan Aatsinki Rissanen 27:10 ~247,6 Hautajärvi Simola 25:5 ~215,0 Hietajärvi Mäenranta 12:6 ~ 53,4 Pahkakumpu Jussila 12:3 52,12 Räisälä Kallio 52:2 ~95,5 Salmivaara Sinikangas 53:11 ~90,0 Salmivaara Harjula 29:3 ~72,0 Selkälä Tervala 5:7 53,08 Tuohikylä Tuorevaara 9:2 53,77 Varvikko Naapuri 1:5 27,93 Määräalan myynnit ja tilusvaihto Selkälä Nilipalo 29:0 ~1,0 Yhteismetsä ostop. Ym 2:0 ~5,3 Yhteismetsä ostop. Ym 2:0 ~1,0 Varvikko Ritvala 27:2 ~1,5 Kaava-alueet tontit (2 kpl) ~1,1 Yhteismetsän pinta-ala lisääntyi tilivuoden aikana tehdyillä kaupoilla noin 971,2 hehtaarilla ja sopimuksilla alueen liittämisestä yhteismetsään noin 960,7 hehtaarilla. Yhteismetsä myi yhden tontin Naruskajoen rantakaava-alueelta ja yhden tontin Joutsenlampi-Siskeli rantakaava-alueelta sekä neljä määräala Osto palstoilta. Määräaloista kertyi myyntituloja euroa. Myytyjen määräalojen pinta-ala oli noin 9,9 hehtaaria. Sallan yhteismetsän pinta-ala lisääntyi v yhteensä noin hehtaaria. Sallan yhteismetsän omistamia kiinteistöjä, joita ei ole tarkoitus liittää yhteismetsän osakaskunnan alueeseen ovat: Suojala 8:5 (1826 m2), Pikkukaaperi 63:38 (32,17 ha) ja Osto-Isola 4:64 (855,6 ha). Sallan yhteismetsän osakaskunnalle hankituista kiinteistöistä liitettiin yhteismetsän alueeseen Joensuu tila (7,986 ha). Kiinteistörekisterin mukaan yhteismetsän alueen pinta-ala oli ,4 hehtaaria. Sallan yhteismetsän osakaskunnalle hankittuja kiinteistöjä jotka tullaan liittämään yhteismetsän alueeseen ovat: kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Uusi-Harjula 9, M601 Joutsenlampi 14, Ojala 54, Losokangas 55, Kangas (m-ala) 72, Osto-Matintila 33,01 12

13 Osto-Teuvo 56, Ponnovaara 36, Tupala I 23, Honka 169, Sivuaapa 89, Junttila 92, Pattasvaara 102, Nilipalo 224, Harjula 94, Palokangas 112, Siirtola 22, Yliheikkilä 126, Ylisirola 48, Mattila II 42,19 Liitettävien kiinteistöjen yhteispinta-ala on noin 1480 hehtaaria. Kiinteistöjen liittämisiä yhteismetsäosuuksia vastaan tehtiin 10 tilalle. Pinta-ala kasvoi liittämisien johdosta noin 960 hehtaaria. Sallan yhteismetsän osakaskunnan omistamien kiinteistöjen yhteismetsään liittämättömät osuudet omaan yhteismetsään olivat yhteensä 0, osalukua. Yhteismetsäosuuksien kokonaisosaluku yllä olevien kauppojen ja sopimusten jälkeen on 40, Värriön yhteismetsän osuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. Osuudet ovat osakaskunnan omistamilla Osto-Isola tilalla 0, osalukua, Kesälahti I 4:2 tilalla 0, osalukua ja Kemilä 64:3 tilalla 0,0042 osalukua. Liesijoen yhteismetsäosuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. Osuudet ovat Osto-Isola tilalla 0,0125 osalukua, Hangasvaara tilalla 0,0131 osalukua ja Tasala tilalla 0, YHTEISMETSÄN PINTA-ALAN, OSAKASTILOJEN JA OSUUKSIEN KEHITYS vuosi pinta-ala osakastiloja osuusluku/ osakkuuksia kokonais- (ha) (kpl) tila (kpl) osaluku , , , , , , , , , , Sallan yhteismetsän pinta-ala oli vuonna 1936 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan ,5 hehtaaria. Toisen maailmansodan ja asutuksen seurauksena pinta-ala pienentyi ,2 hehtaariin. Osa alueluovutuksessa rajan taakse jääneistä yhteismetsäalueista korvattiin useille tiloille rahana (4,9149 manttaalia). Vastikemaiden saannin jälkeen pinta-ala oli ,5 hehtaaria. Tilivuoden 2015 lopussa Sallan yhteismetsän pinta-ala oli hehtaaria. 13

14 Metsästys Metsästyslupien ja hirvenmetsästysoikeuksien myynnin tuotto oli ,64 euroa. Hirvenmetsästysoikeuksia saatiin 54 aikuiselle ja 32 vasalle. Hirvenmetsästyksen, riistanhoidon ja lupamyynnin välityksen kulut olivat euroa. Kalastus Kalastuslupatuotot olivat euroa, kalastusalueiden käyttökorvauksia ja viehekalastus-maksuja saatiin 226 euroa. Kalavesien vuokratulot olivat 474 euroa. Siianpoikasia istutettiin kappaletta ja taimenen poikasia kappaletta. Kalanpoikaset ja istutuskulut olivat euroa. Kalastukselle merkittävien vesien kunto on hyvä tai tyydyttävä Saukkojärveä lukuun ottamatta. Naruskajoen kalakannan kehittämisen-hanke selvitti mahdollisuuksia parantaa joen kalakannan Muu toiminta Ympäristötukikohteet Ympäristötukikohteita inventoitiin tilikauden aikana noin 40 hehtaaria. Sopimuksen teko ja korvauspäätökset siirtyivät vuodelle FSC-metsäsertifiointi Sallan yhteismetsän toiminta ja metsät auditoitiin kesällä ja marraskuussa yhteismetsä liittyi Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin. FSC-sertifiointi edellyttää, että metsämaasta vähintään viisi prosenttia on täysin suojeltu ja vähintään viisi prosenttia on erityishakkuiden kohteina. Metsäpäivä alakoululaisille Sallan yhteismetsä järjesti yhdessä Metsäkonepalvelu Hautajärvi Oy:n ja Pons- Metson soidinalueen hoito- ja käyttösuunnitelmia on laadittu Naruskan (300 ha), Jaurun (440 ha), Portin (260 ha) ja Oulangan (240 ha) palstoille. Naruskan palstalla sijaitseva riistakolmion laskentareitillä tehtiin talvilaskenta. Yhteismetsän hankkimia nuolukiviä levitettiin yhteismetsän palstoille. tilaa. Naruskajoen kalastuksen viehekalastuslupien myynti on annettu Ylikemin kalastusalueen hoidettavaksi. Naruskajärven vesialue on vuokrattu 20-vuoden vuokrasopimuksella rantakaava-alueen mökkiläisten perustamalle kalastus-yhtymälle saakka. Sätsijärvi tuli Sallan yhteismetsän omistukseen tilakaupalla v Metsähallitukselta. Sätsijärven edellisen omistajan aikana tehty vuokrasopimus jatkuu saakka. sen kanssa metsäpäivän Sallan alakoululaisille. Tapahtumaan osallistui 97 koululaista opettajineen. Metsäillat Metsänomistajille järjestettiin metsäilta Hautajärvellä, Kotalassa, Kursussa ja Sallassa. Tapahtumiin osallistui 52 metsänomistajaa.

15 Tuloslaskelma Puutavaran myynti , ,89 Muu myynti 6 584, ,01 LIIKEVAIHTO , ,90 Puutavaran hankintakulut , ,26 Muun hankinnan kulut 7 257, ,88 BRUTTOKATE , ,76 Metsänhoitotyöt sekä metsäteiden kunnossapito , ,44 Hallinto ja toimihenkilöt , ,22 Toiminnan muut kulut , ,80 KULUT YHTEENSÄ , ,46 Toiminnan muut tuotot , ,92 Poistot , ,70 LIIKEVOITTO , ,52 Rahoitustuotot , ,78 Rahoituskulut , ,77 Muut tuotot , ,37 Satunnaiset kulut/tuotot 0, ,39 VOITTO , ,29 ennen varauksia ja veroja Varausten muutos , ,00 Välittömät verot , ,90 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , ,39 15

16 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 599, ,85 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,07 Liitettävät maa- ja vesialueet , ,45 Ostetut ym-osuudet , ,97 Rakennukset , ,42 Sähkönsiirtoverkko 439,73 586,25 Sähköliittymä 2060, ,30 Kaava-alueet , , , ,75 Koneet ja kalusto 9 161, ,28 Metsätiet ja -ojat , ,11 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Lapin villitaimen osuusk , ,00 Metsäliitto jäsensijoitus , , , ,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus puutavaravarasto , ,28 muu vaihto-omaisuus , , , ,37 Lyhytaikaiset saamiset myyntisaamiset , ,33 siirtosaamiset , ,01 Rahoitusomaisuus Metsäliitto A-lisäosuudet , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,72 VASTAAVAA , ,56 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA tilikauden alussa , ,65 jaettu osakkaille , ,85 tilikauden tulos , , , ,19 Varaukset menovaraus , ,00 VIERAS PÄÄOMA pitkäaikainen lainat rahoituslaitoksilta , ,00 lyhytaikainen lainat rahalaitoksilta , ,00 muut ennakkomaksut 704, ,66 ostovelat , ,72 siirtovelat , ,19 jako-osuusvelat , , , ,37 VASTATTAVAA , ,56 16

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset AINEETTOMAT OIKEUDET Atk-ohjelmat 3 770,85 - poisto 2 171,28 Tilikauden lopussa 1 599,57 AINEELLISET HYÖDYKKEET JA YHTEISMETSÄOSUUDET Maa- ja vesialueet ,07 + lisäys ,79 Tilikauden lopussa ,86 Maa- ja vesialueet (liitettävät) ,45 + lisäys , ,11 Tilikauden lopussa ,63 Ostetut yhteismetsäosuudet ,97 + lisäys ,43 - poisto ,20 Tilikauden lopussa ,20 PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Metsäliiton osuusmaksu ,65 P-S metsämarkkinat 3 666,00 + lisäys , ,70 Lapin villitaimen osuuskunta 1 000,00 Tilikauden lopussa ,35 VAIHTO-OMAISUUS Puutavaravarasto ,28 + lisäys ,41 Tilikauden lopussa ,69 Siemenvarasto ,87 - vähennys 8 012,04 Tilikauden lopussa 5 637,83 Maa- ja kiviaines ,22 -vähennys ,40 Tilikauden lopussa ,82 Rakennukset ja rakennelmat ,75 - poisto 4 % ,92 - poisto 7 % 2 117,28 - poisto 25 % 146,52 - tasapoisto 10 v 7 598,04 Tilikauden lopussa ,99 Koneet ja kalusto ,28 - poisto 25 % 3 287,33 Tilikauden lopussa 9 161,95 Metsäojat ja tiet (1991 -) ,11 + lisäys ,28 - poisto 15 % ,18 Tilikauden lopussa ,21 SAAMISET Myyntisaamiset ,13 Siirtosaamiset ,27 Verosaaminen ,13 Muut saamiset 5 231, ,19 RAHOITUSARVOPAPERIT Metsäliiton A-lisäosuudet , muutos ,00 Tilikauden lopussa ,00 VAPAAEHTOISET VARAUKSET Menovaraus ,00 Menovaraus , ,00 17

18 Henkilöstökulut Hoitokunnan palkkiot , ,00 Palkat , ,29 Eläkekulut , ,93 Muut henkilösivukulut 9 358, ,79 Yhteensä , ,01 Sopimusvastuut Sallan yhteismetsä on mukana sopimuksessa, jossa se muiden yksityismetsätaloudessa työnantajina toimivien edistämisjärjestöjen kanssa on yhteisvastuullisesti sopinut toimihenkilöiden Tel-peruseläketurvaa täydentävästä Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyistä. Sopimuksen mukaisesti yhteismetsä on sitoutunut maksamaan Eläke-Tapion eläkesäännön mukaan määräytyvän, vuosittain päätettävän vuosimaksun. Työnantajille määrättävillä maksuilla katetaan vuosittaiset eläkemenot ja eläkejärjestelmän hoidosta aiheutuvat kustannukset. Eläkesääntö suljettiin ja sen mukaiset eläke-edut jäädytettiin lukien. Korkeimman oikeuden päätöksellä em. päätös on purettu ja lisäeläke velvoitetaan suorittamaan eläkkeensaajalle Tel-indeksillä korotettuna. Annetut vakuudet Omien lainojen vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnitykseksi euroa. 18

19 TILINTARKASTUSKERTOMUS Sallan yhteismetsän osakkaille Olemme tilintarkastaneet Sallan yhteismetsän kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hoitokunnan ja toiminnanjohtajan vastuu Hoitokunta ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hoitokunnan ja toiminnanjohtajan vastaavat kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toiminnanjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hoitokunnan jäsenet tai toiminnanjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteismetsää kohtaan, taikka rikkoneet yhteismetsälakia tai ohjesääntöä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvoidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhteismetsässä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhteismetsän sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhteismetsän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Sallassa 8. maaliskuuta 2016 KPMG Ab

20 Sallan yhteismetsä Kuusamontie SALLA Puhelin