Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS 2018

2 SISÄLTÖ Yleistä... 3 Sallan yhteismetsä Sallan yhteismetsän perustaminen 4 Yhteystiedot... 4 Toiminnanjohtajan katsaus... 5 Hallinto... 6 Yhteismetsän toimihenkilöt... 6 Puutavaran myynti... 7 Hakkuutase... 7 Metsänhoitotyöt... 9 Metsäautotiet Kiinteistöt Metsästys Kalastus Metsätuhot Muut toiminta Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Valokuvia Etusivun kuvat: Rasmus, Tikkanen, Ravintola Nokka

3 YLEISTÄ Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Yhteismetsän toimintaa säätelee voimaan tullut yhteismetsälaki ( /109), jota muutettu ( ). Muita oleellisia yhteismetsän toimintaan liittyviä lakeja ovat metsälaki, kirjanpitolaki, verolait ja kiinteistönmuodostamislaki. Yhteismetsän toimintaa ohjaa ohjesääntö. Sallan yhteismetsän ohjesääntö on hyväksytty osakaskokouksessa ja muutokset ja Lapin metsäkeskus on vahvistanut ohjesäännön Sallan yhteismetsä Pinta-ala hehtaaria Metsämaan ala hehtaaria Vesialue hehtaaria Kokonaispuusto m3 Kehitysluokkajakauma: A0 + SO 3,4 % T1 + Y1 16,6 % T2 12,6 % 02 18,4 % 03 31,0 % 04 17,8 % eri-ikäisrak. 0,2 % Kehitysluokkajakauma perustuu metsäsuunnitelman tietoihin. Suunnitteluohjelma on vaihtunut vuodenvaihteessa ja tiedot perustuvat tarkistamattomiin tietoihin. Osakastiloja 1556 kpl Osakkaita 2138 kpl Osuuksien yhteismäärä 41, Osuuden hinta /osuusluku Hoitokunnan esitys ylijäämän jakamiseksi 05/2019 on /manttaali. 3

4 SALLAN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Sallan yhteismetsä on muodostunut niiden isojakotoimitusten tuloksena, jotka koskevat Sallan pitäjää ja Liikasenvaaran jakokuntaa Sallan ja Kuusamon pitäjissä. Sallan yhteismetsä on isojaosta ja verollepanosta Sallan pitäjässä annetun asetuksen nojalla isojaon yhteydessä erotettu tiloille kuuluvasta tilusalasta. Isojako päättyi yhteismetsän osalta v Yhteismetsälain edellyttämä ohjesääntö vahvistettiin Oulun läänin maaherran virastossa Ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui Yhteystiedot Sallan yhteismetsä Kuusamontie 25, SALLA Puhelin sallanyhteismetsa /sallanyhteismetsa/ Toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä puh Suunnittelija Antti Lumijärvi puh Korjuusesimies Vesa Tennilä puh Toimistonhoitaja Marjaana Korpela puh Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Jumisko puh

5 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kaikille puutavaralajeille oli kysyntää ja hakkuut kohdistettiin sinne missä se on tehokkainta tulevan tuoton mukaan. Siementen itävyys männyn kävyissä mitattiin olevan huippuluokkaa. Sen johdota ensiksikin hakattiin runsaasti metsiä siemenpuuasentoon etenkin Naruskan palstalla. Toiseksi päätettiin ostaa käpyjä tulevia metsäkylvöjä varten. Talouskauden (v ) keskimääräinen vuotuinen hakattu uudistamisala on ollut 562 hehtaaria ja harvennushakkuuala 758 hehtaaria. V laaditun ja osakaskunnassa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaan harvennushakkuiden määrä on ollut suunnitelman mukainen, mutta uudistushakkuiden pinta-ala on alle asetetun tavoitteen. Metsäsuunnitelman tavoitteisiin nähden viimeisen neljän vuoden aikana hakkuissa saavutettu tukkisaanto vastaa kohtalaisen hyvin tavoitetta (93 %) mutta kuitupuun määrä luovutuksissa on jäänyt 77 prosenttiin asetetusta tavoitteesta. Talouskauden aikana (v ) yhteismetsän pinta-ala on lisääntynyt hehtaaria. Kiinteistöjä on ostettu hehtaaria ja vaihdettu osuuksiin 5500 hehtaaria. Sopimuksilla kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään osuuksia on luovutettu talouskauden aikana 2,8662 osalukua. Yhteismetsän hakkuut tulevat lähivuosina siirtymään Naruskan palstalta muille alueille. Yhteismetsän metsäalueista vain 46 prosenttia on kesäkorjuukelpoisia ja joista on merkittävä osa käsitelty hakkuilla. Uusien metsäautoteiden suunnittelu aloitettiin tilikauden aikana. Tieverkoston kehittäminen ja parantaminen on seuraavan kymmenen vuoden merkittävimpiä investointeja. Hoitokunta laatii rakentamissuunnitelman metsäteille vuoden 2019 aikana. Metsätiestön kehittämisen lisäksi rakennetaan pengerteitä helpottamaan talviajan korjuumahdollisuuksia. Metsäsuunnitteluohjelmistot uusittiin aivan vuoden lopulla. Samalla tehtiin päätös uusia puunkorjuun logistiikkaohjelmat. Ohjelmistojen uusiminen helpottaa metsävaratietojen tehokasta käyttöä. Logistiikkajärjestelmä auttaa puunkuljetusten seurantaa ja ennen kaikkea tuottaa tiedon korjuun kustannuksista leimikoittain. Yhteismetsän talouskausi päättyy vuoden 2020 loppuun. Uuden talouskauden metsäsuunnitelman valmistelut on aloitettu. Strategisen metsäsuunnitelman koealaverkosto mitattiin kesällä Mittauksissa tehtiin hyvin tarkat mittaukset sadalle koealalle. Mittaukset jatkuvat kesän 2019 aikana, jolloin tehdään tarkentavia mittauksia kasvatusmetsien osalle. Tavoitteena on saada opinnäytetyönä osakkaille kohdistettu kyselytutkimus, jolla selvitetään osakkaiden odotuksia yhteismetsän toimintaan. Vuoden aikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa kuullaan kannanottoja, joita voitaisiin ottaa huomioon toiminnassa. Metsäsuunnitelman alustavat tiedot esitetään osakaskunnan kokoukselle keväällä 2020 ja lopullinen suunnitelma hyväksytään osakaskunnan kokouksessa marraskuulla Tapio Sinkkilä toiminnanjohtaja 5

6 Hallinto Päätäntävaltaa yhteismetsässä käyttävät osakkaat kaksi kertaa vuodessa pidettävissä osakaskunnan varsinaisissa kokouksissa. Hoitokunta päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ohjesäännön puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakunnan päätettäviin asioihin. Sallan yhteismetsän hoitokuntaan ovat kuuluneet seuraavat osakaskunnan valitsemat henkilöt: varsinainen jäsen osallistumis-% toimikausi varajäsen Jumisko Timo Vuorela Erkki Kesälahti Juha Tuohimaa Tapani Pirttilä Jussi Lahtela Hannu Pohtila Jari Kalliainen Tarja Törmänen Arto Törmänen Mauri Väisänen Jouni Vaarala Tatu Hoitokunnan puheenjohtajana toimi Timo Jumisko, varapuheenjohtajana Jari Pohtila ja sihteerinä Marjaana Korpela. Hoitokunnan johtoryhmän muodostivat puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja. Hoitokunnan sisäisinä tarkastajina toimivat Juha Kesälahti ja Jouni Väisänen. Yhteismetsän toimihenkilöt toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä ( ) toimistonhoitaja Marjaana Korpela ( ) suunnittelija Antti Lumijärvi ( ) korjuuesimies Vesa Tennilä ( ) Osakaskunnan kokouksia on pidetty ohjesäännön määräämät kaksi kokousta. Kokouspöytäkirjoihin on merkitty 28 pykälää. Osakaskokoukseen osallistui huhtikuussa 73 ja marraskuussa 67 edustajaa. Ohjesäännön määrittämien asioiden lisäksi kokouksissa päätettiin myytävistä määräaloista ja todettiin hoitokunnan lainanottovaltuudet. 6 Hoitokunnan kokouksia pidettiin kymmenen. Kokouksissa kirjattiin pöytäkirjoihin 250 pykälää. Tilintarkastajana toimi KPMG Oy, josta vastuullisena tarkastajana on toiminut Tapio Raappana, KHT, JHTT.

7 Puutavaran myynti Suomen talous kehittyi vuonna 2018 suotuisasti. Samoin kehittyi myös Suomessa toimivan metsäteollisuuden markkinatilanne. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi. Äänekosken biojalostuslaitoksen puunkäytön lisäys vaikutukset ulottuivat Pohjois-Suomeen saakka. Kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat. Valtakunnallisesti puun nimellinen kantohintataso nousi kymmenen prosenttia. Puun hinnat nousivat kaikissa Sallan yhteismetsän tekemissä puukaupoissa. Merkittävimmät korotuksen ajoittuvat loppuvuoden toimituksille. Kuitupuukauppojen luovutukset toteutettiin tehtyjen kauppojen mukaisesti, tukkipuukauppoja siirtyi vuodelle 2019 noin 5000 m3. Puukaupan toimituksia vaivasi koko syksyn jatkuneet kelirikot, jotka katkaisivat kaksi kertaa kaiken puun toimitukset sorateiden takaa. Luovutetusta puumäärästä 41,8 prosenttia hakattiin harvennushakkuilta. Päätehakkuuleimikot sijoitettiin pääasiassa kaikkein heikoimmin tuottaviin kohteisiin. Siemenpuuhakkuun määrää kasvatettiin koska siemenen itävyysprosentti kävyissä on mittausten mukaan yli 90 %. Metsävähennyksen piiriin kuuluvaa puuta hakattiin m3. Puutavaravarasto oli tilikauden alkaessa 5307 m3 ja tilikauden päättyessä 7701 m3, varaston arvo oli ,28 euroa. HAKKUUTASE Osakaskunnan vahvistama vuotuinen keskimääräinen hakkuusuunnite vuosille oli m3 ja alkaen m3. Tilikaudella on luovutettu puutavaraa kaikkiaan ,3 m3, josta on hakkuujätepolttopuuta 162,0 m3. Hakkuusuunnitteen mukainen luovutusmäärä on ,3 m3. Talouskauden alusta tilikauden loppuun on luovutettu hakkuusuunnitteen mukaista puutavaraa yhteensä ,6 m3, joka on 92,3 prosenttia hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitetta on alitettu ,4 m3. Talouskausi päättyy HANKINNAN LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIT (%) mänty- kuusi- kuitu- Vuosi sahapuu sahapuu puu muu ,6 1,3 71,3 0, ,4 5,3 59,7 0, ,3 4,2 57,4 0, ,3 5,1 51,2 1, ,5 4,5 55,3 1, ,1 6,0 57,6 2, ,5 5,7 62,9 0, ,8 2,7 65,2 1,3 7

8 LUOVUTUSMÄÄRIEN (m3) OSUUS ERI PALSTOILTA v (%) naruska Tenniö Jauru Portti Oulanka Osto Hankintamyynti 50,6 2,4 8,3 14,7 1,2 22,7 Pystymyynti LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIMÄÄRÄT v (m3) hankintamyynti pysty- lupakirja- yhteensä m3 myynti myynti mäntysahapuu , ,6 kuusisahapuu 1 283,5 1283,5 havukuitupuu ,8 10, ,1 koivukuitupuu 7 679, ,1 rakennuskelo 55,4 55,4 muu puu 748,6 162,0 910,6 yhteensä ,0-172, ,3 HAKKUUN PINTA-ALAT V Viljelyhakkuu Siemenpuuhakkuu Harvennushakkuu Ylispuiden poisto Erikoishakkuu

9 Metsänhoitotyöt Metsänviljelytöitä suoritettiin: Mä-istutus (ha) Ku-istutus (ha) Mä-kylvö (ha) 286,0 16,8 494,0 Maanpinnan käsittelyt: äestys (ha) metsäauraus (ha) mätästys (ha) laikutus (ha) 491,9 228,5 13,6 4,3 Metsänviljelyalueiden raivauksia toteutettiin 16,4 hehtaarin alueella. Harvennushakkuu-alueiden ennakkoraivauksia tehtiin 464,9 hehtaarin alueella. Metsänuudistamisen kustannukset olivat euroa. Kulotuksia toteutettiin 20 hehtaarin alueella. NUOREN METSÄN KUNNOSTUS Taimikoiden ensiperkauksia, taimikonhoitoa ja nuorenmetsänhoitoa toteutettiin yhteensä 527,9 hehtaaria. Nuoren metsän hoidon kustannukset olivat euroa. Kemera-avustuksia saatiin euroa, josta 4500 kulotukseen ja loput nuorenmetsän kunnostustöihin. LANNOITUS Lannoituksia ei tehty. KUNNOSTUSOJITUS Jaurun palstan v toteutetun kunnostusojitusalueen lietekuopat tyhjennettiin. 9

10 Metsäautotiet METSÄPALVELU OTSON TOTEUTTAMAT Metsäpalvelut Otson toteuttama Suohkuttamavaaran metsätien perusparannus valmistui. YHTEISMETSÄN TOTEUTTAMAT Sainojan uusi metsätie (6280 m) valmistui. Suuvarvikon metsätien (1890 m) runko korjattiin ja tielle ajettiin mursketta. Sallan yhteismetsä toteutti Savilammen metsätien kunnostuksen tiekunnan rahoituksella. Metsäjärven ja Salmilammen metsäteiden peruskunnostus suunnitelmien laadinta aloitettiin. Keihässelän uuden metsätien (n 7,5 km) suunnittelu aloitettiin SUUNNITTELU- JA KULUKORVAUKSET Metsäteiden rakentamisen suunnittelukorvauksia laskutettiin 4725 euroa. Kiinteistöt Lisämaiden ja yhteismetsäosuuksien hankintaan ja niihin liittyviin kuluihin käytettiin varoja euroa. Ostettuja alueita liitettiin yhteismetsän alueeseen ja niistä syntyi poistoja ,60 euroa. Kiinteistökauppoja varten otettua lainaa on jäljellä euroa. Taseessa ostettujen ja vielä liittämättömien kiinteistöjen poistoarvo on euroa. Yhteismetsän pinta-ala lisääntyi tilivuoden aikana tehdyillä kaupoilla noin 604,4 hehtaarilla ja sopimuksilla alueen liittämisestä yhteismetsään noin 512,3 hehtaarilla. Yhteismetsä teki kaupat 1,0 hehtaarin määräalasta Kallungissa ja 4,0 hehtaarin määräalasta Lapajärvellä sekä kahdesta tontista Naruskajoen rantakaava-alueella. Määräaloista kertyi myyntituloja euroa. Yhteismetsä teki tilusvaihtosopimuksen, jossa yhteismetsä luovutti 0,0085 osalukua Sallan yhteismetsään ja vastaanotti 0,0012 osalukua Lisämaayhteismetsään. Tilakauppojen yhteydessä ja yhteismetsäosuuksien kaupoilla hankittiin 0, osalukua Sallan yhteismetsään. Sallan yhteismetsän pinta-ala lisääntyi v yhteensä noin 1112 hehtaaria. 10

11 KIINTEISTÖMUUTOKSET v HANKITUT KIINTEISTÖT osaluku pinta-ala Rauhala (määräala) 9, Peltola 7, Rajala 0, , Lehtola 0, , Virkkala 0, , Ellinniemi (määräala) Tilojen RN:ot 59:3-59:8 (1/6) 0, Tyvitalo V 0, Lohikuusikko 0, , Latvala, Värriön yhteismetsäosuudet 0, Koivula (määräala) 0, Nakkomäki 0, Mikkola (määräala) Onnimetsä yhteismetsä 11, Moita-oja 4, Välitalo II (määräala) 102 LUOVUTETUT MÄÄRÄALAT Lehtola 0, Ym 4, Jari 0, Naruskajoen rantakaavatontit 2 kpl 1,1 KIINTEISTÖN ALUEEN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄOSUUKSIA VASTAAN Tuomula 90, Lehtiranta Salomaa Lohikuru 8, Sompsuuri 50, Toivonmaa 23, Latvala Laurila 11,20 11

12 Sallan yhteismetsän omistamia kiinteistöjä, joita ei ole tarkoitus liittää yhteismetsän osakaskunnan alueeseen ovat: Suojala 8:5 (1826 m2), Pikkukaaperi 63:38 (32,17 ha) ja Osto-Isola 4:64 (855,6 ha). LIITTÄMINEN OSUUTTA VASTAAN, JOISSA TEHTIIN MAANMITTAUSTOIMITUS V kiinteistötunnus tilan nimi p-ala kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Kangas 220, Kutula Tulilampi Pekkala 84, Uusi-Tuhkala 219, Tuomula 90, Savola 88, Mattila 255, Alatalo 189,26 yhteensä 1147,87 LIITTÄMINEN OSUUTTA VASTAAN, JOISSA MAANMITTAUSTOIMITUS ON KESKEN kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Lehtiranta Salomaa 306, Toivonmaa 23, Lohikuru 8,3 kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Sompsuuri 50, Latvala 22, Laurila 11,2 yhteensä 421,8 Kiinteistörekisteriotteiden mukaan yhteismetsän alueen pinta-ala oli Sallassa ,9 hehtaaria, Kemijärvellä 172,89 hehtaaria, Kuusamossa 184,62 hehtaaria, Posiolla 15,88 hehtaaria ja Pelkosenniemellä 109,41 hehtaaria. Osakaskunnan omistamien tilojen pinta-ala on 2203,1 hehtaaria ja keskeneräiset liittämistoimitukset osuuksia vastaan on 421,8 hehtaarin. Kokonaispinta-ala oli ,6 hehtaaria. 12

13 SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNALLE HANKITTUJA KIINTEISTÖJÄ, JOTKA TULLAAN LIITTÄMÄÄN YHTEISMETSÄN ALUEESEEN OVAT: kiinteistötunnus tilan nimi p-ala kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Hihnamaa 56, Yliheikkilä 126, Rauhala 9, Ylisirola 48, Peltola 7, Koivula 23, Ojala 54, Mikkola 41, Rajala 113, Ritvala 53, Ellinniemi 12, Moitaoja 4, Lehtola 125, Välitalo II 102, Virkkala 107, Alanko 144, Lahtela 36, Rovanokka 91, Lohikuusikko 47, Siulio 111,64 yhteensä 1 315,3 OMISTETUT YHTEISMETSÄOSUUDET kiinteistötunnus tilan nimi osuusluku SALLAN YHTEISMETSÄÄN Hihnamaa 0, Hilkka 0, Jari 0, Tasala 0, Rajala 0, Lehtola 0, Virkkala 0, Tilojen 0, Osto-Isola 0, Tyvitalo V 0, Lohikuusikko 0, Yliheikkilä 0, Ylisirola 0, Kantola 0, Koivula 0, Tuorevaara 0, Ritvala 0, yhteensä 0, kiinteistötunnus tilan nimi osuusluku VÄRRIÖN YHTEISMETSÄÄN Osto-Isola 0, Kesälahti I 0, Kemilä os 0, Latvala 0, Tuorevaara 0, Niemi 0, yhteensä 0, LIESIJOEN YHTEISMETSÄÄN Osto-Isola 0, Hangasvaara 0, Tasala 0, yhteensä 0,

14 Sallan yhteismetsän osakaskunnan omistamien kiinteistöjen yhteismetsään liittämättömät osuudet omaan yhteismetsään olivat yhteensä 0, osalukua. Yhteismetsäosuuksien kokonaisosaluku osakasluettelon mukaan on 41, Värriön yhteismetsän osuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. Liesijoen yhteismetsäosuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. YHTEISMETSÄN PINTA-ALAN, OSAKASTILOJEN JA OSUUKSIEN KEHITYS vuosi pinta-ala osakastiloja osuusluku/ osakkuuksia kokonais- (ha) (kpl) tila (kpl) osaluku , , , , , , , , , , , , Sallan yhteismetsän pinta-ala oli vuonna 1936 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan ,5 hehtaaria. Toisen maailmansodan ja asutuksen seurauksena pinta-ala pienentyi ,2 hehtaariin. Osa alueluovutuksessa rajan taakse jääneistä yhteismetsäalueista korvattiin useille tiloille rahana (4,9149 manttaalia). Vastikemaiden saannin jälkeen pinta-ala oli ,5 hehtaaria. Sallan yhteismetsän pinta-ala (hehtaaria) v

15 Metsästys Metsästyslupien ja hirvenmetsästysoikeuksien myynnin tuotto oli euroa. Hirvenmetsästysoikeuksia saatiin 66 aikuiselle ja 44 vasalle. Hirvenmetsästysoikeuksien myynti järjestettiin suunnatulla myynnillä vakituisille asiakkaille sekä verkkohuutokaupalla. Kanalintujen metsästystä ei ollut yhteismetsän alueella koska hoitokunta rauhoitti metsästyksen heikon lintutilanteen vuoksi. Metson soidinalueen hoito- ja käyttösuunnitelmia on laadittu Naruskan (300 ha), Jaurun (440 ha), Portin (260 ha) ja Oulangan (240 ha) palstoille. Naruskan palstalla sijaitseva riistakolmion laskentareitillä tehtiin talvilaskenta. Yhteismetsän hankki nuolukiviä, joita levitettiin yhteismetsän palstoille. Kalastus Kalastuslupatuotot olivat euroa, kalastusalueiden käyttökorvauksia ja viehekalastus-maksuja saatiin 469 euroa. Kalavesien vuokratulot olivat euroa. Siianpoikasia istutettiin kappaletta ja taimenen poikasia 900 kappaletta. Kalanpoikaset ja istutuskulut olivat euroa. Naruskajoen kalaston ja kalastuksen kehittämishankkeen raportin perusteella harjuksen alamitta on Ely-keskuksen päätöksellä 35 cm. Lisäksi Naruskajoen alajuoksulle haettiin pilkintäkielto. Naruskajoen kalastuksen Kuvat: Rasmus Tikkanen, ravintola Nokka viehekalastuslupien myynti on annettu Ylikemin kalastusalueen hoidettavaksi. Naruskajärven vesialue on vuokrattu 20-vuoden vuokrasopimuksella rantakaava-alueen mökkiläisten perustamalle kalastusyhtymälle saakka. Sätsijärvi tuli Sallan yhteismetsän omistukseen tilakaupalla v Metsähallitukselta. Sätsijärven edellisen omistajan aikana tehty vuokrasopimus jatkuu saakka. Metsätuhot Männynversoruostetuhoja esiintyi varsinkin Jaurun palstalla, mutta myös ostopalstoilla Rovaselän alueella. Rovaselän alueella oli paikoin runsaasti tervasrosoa nuorissa kasvatusmetsissä. Kuusikoita 15 vaivasi koko yhteismetsän alueella suopursuruoste ja ns. käppyrätauti. Vähäisiä hirvituhoja esiintyi kaikkialla, mutta merkittäviä tuhoja ei löydetty. Hirvituhokorvauksia haettiin seitsemälle hehtaarille.

16 Muu toiminta YMPÄRISTÖTUKIKOHTEET Sallan yhteismetsä teki kaksi kymmenen vuotta kestävää ympäristötukisopimusta Suomen Metsäkeskuksen kanssa vuoden 2018 aikana. Sopimukset koskivat 146,2 ja 95,8 hehtaarin alueita ja niiden korvaukset yhteismetsälle olivat ,06 euroa. Kaikkiaan Sallan yhteismetsällä on voimassa ympäristötukisopimukset 731,8 hehtaarin alueille. FSC (C111942) -METSÄSERTIFIOINTI Sallan yhteismetsän toiminta ja metsät auditoitiin syyskuussa. Sallan yhteismetsä on liittynyt Metsä Groupin FSC -ryhmäsertifikaattiin v FSC -sertifiointi edellyttää, että metsämaasta vähintään viisi prosenttia on täysin suojeltu ja vähintään viisi prosenttia on erityishakkuiden kohteina. Metsäsuunnitelmassa em. kohteiden yhteispinta-ala on noin 14,5 prosenttia metsämaan alasta. PEFC -METSÄSERTIFIOINTi Sallan yhteismetsä on mukana Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmässä ja metsissä noudatetaan sertifiointijärjestelmän menetelmiä ja toimintatapoja. KÄPYJEN KERÄYS Lämpimän kesän ansiosta männyn käpyihin kehittyi keräyskelvollista siementä. Käpyjä ostettiin yhteensä litraa, joista saatiin siemeniä 57 kiloa. Itävyys siemenissä oli prosenttia. SEUROJEN SPONSOROINTI Sallan yhteismetsä on sponsoroinut Saps-koristyttöjen ja Saps- jääkiekkojunioreiden toimintaa. 16

17 Saps-koristytöt. Saps-jääkiekkojuniorit. 17

18 Tuloslaskelma Puutavara myynti , ,09 Muu myynti , ,14 Myynti yhteensä , ,23 Veronalaiset tuet , ,91 LIIKEVAIHTO , ,14 Puutavaran hankintakulut , ,99 Muut hankinta- ja valmistuskulut , ,67 BRUTTOKATE , ,48 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kulut , ,26 Toimihenkilöiden ja hallinnon kulut , ,13 Toiminnan muut kulut , ,10 KULUT YHTEENSÄ , ,49 Toiminnan muut tuotot , ,53 Poistot , ,86 LIIKEVOITTO/-TAPPIO , ,66 Rahoitustuotot , ,39 Rahoituskulut , ,67 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,72 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,38 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Verotusperusteisten varausten muutos , ,00 TULOVEROT , ,23 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , ,15 18

19 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 300,00 Muut aineettomat hyödykkeet 4 047,74 0,00 Yhteensä 4 047,74 300,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,38 Liitettävät maa- ja vesialueet , ,93 Ostetut yhteismetsäosuudet , ,20 Rakennukset ja rakennelmat , ,24 Koneet ja kalusto , ,19 Metsäojat- ja tiet , ,02 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 454, ,13 Yhteensä , ,09 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,35 Muut saamiset , ,00 Yhteensä , ,35 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Puutavaravarasto , ,53 Muu vaihto-omaisuus , ,79 Yhteensä , ,32 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,13 Muut saamiset , ,65 Siirtosaamiset , ,47 Yhteensä , ,25 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet , ,53 Yhteensä , ,53 Rahat ja pankkisaamiset , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,94 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Oma pääoma , ,12 Tilikauden voitto (tappio) , ,15 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,27 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Verotusperusteiset varaukset , ,00 Yhteensä , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Yhteensä , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,77 Jako-osuusvelat , ,92 Muut velat , ,40 Siirtovelat , ,02 Yhteensä , ,11 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38

20 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset AINEETTOMAT OIKEUDET Atk-ohjelmat 300,00 - poisto 300,00 Tilikauden lopussa 0,0 DNA Valokuituverkko 4 497,50 - poisto _ 449,76 Tilikauden lopussa 4 047,74 AINEELLISET HYÖDYKKEET JA YHTEISMETSÄOSUUDET Maa- ja vesialueet ,38 + lisäys ,00 - vähennys ,21 - poisto 3 796,17 Tilikauden lopussa ,00 Maa- ja vesialueet (liitettävät) ,93 + lisäys ,48 - vähennys ,28 - poisto ,60 Tilikauden lopussa ,53 Ostetut yhteismetsäosuudet ,20 + lisäys ,01 - vähennys 6 800,00 - poisto ,00 Tilikauden lopussa ,21 Rakennukset ja rakennelmat ,24 + lisäys ,80 - poisto 4 % ,71 - poisto 7 % 1 703,04 - poisto 25 % 247,37 - tasapoisto 10 v 6 875,17 Tilikauden lopussa ,75 Koneet ja kalusto ,19 + lisäys ,51 - vähennys (luovutusvoitto) 2 231,79 - poisto 25 % ,36 Tilikauden lopussa ,55 Metsäojat ja tiet (1991 -) ,02 + lisäys ,13 - vähennys ,64 - poisto 15 % ,81 Tilikauden lopussa ,70 Keskeneräiset hankinnat (rumpuputket) 2 301,13 -vähennys 847,00 Tilikauden lopussa 1 454,13 PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Metsäliiton osuusmaksu ,65 P-S Metsämarkkinat Oy ,70 Lapin Villitaimen osuuskunta 1 000,00 Tilikauden lopussa ,35 LAINASAAMISET Boreal Bioref Oy pääomaehtoinen velkakirjalaina ,00 Tilikauden lopussa ,00 VAIHTO-OMAISUUS Puutavaravarasto ,53 + lisäys ,75 Tilikauden lopussa ,28 Maa- ja kiviaines (murske) ,79 -vähennys ,15 Tilikauden lopussa ,64 Siemenvarasto 0,0 + lisäys ,94 Tilikauden lopussa ,94 SAAMISET Myyntisaamiset ,48 Siirtosaamiset ,77 Verosaamiset ,24 Muut saamiset , ,49

21 RAHOITUSARVOPAPERIT Metsäliiton A-lisäosuudet , muutos ,12 Tilikauden lopussa ,65 VAPAAEHTOISET VARAUKSET Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Yhteensä ,00 Henkilöstökulut Hoitokunnan palkkiot , ,00 Palkat , ,94 Eläkekulut , ,82 Muut henkilösivukulut 8 440, ,04 Yhteensä , ,80 Sopimusvastuut Sallan yhteismetsä on mukana sopimuksessa, jossa se muiden yksityismetsätaloudessa työnantajina toimivien edistämisjärjestöjen kanssa on yhteisvastuullisesti sopinut toimihenkilöiden Tel-peruseläketurvaa täydentävästä Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyistä. Sopimuksen mukaisesti yhteismetsä on sitoutunut maksamaan Eläke-Tapion eläkesäännön mukaan määräytyvän, vuosittain päätettävän vuosimaksun. Työnantajille määrättävillä maksuilla katetaan vuosittaiset eläkemenot ja eläkejärjestelmän hoidosta aiheutuvat kustannukset. Eläkesääntö suljettiin ja sen mukaiset eläke-edut jäädytettiin lukien. Korkeimman oikeuden päätöksellä em. päätös on purettu ja lisäeläke velvoitetaan suorittamaan eläkkeensaajalle Tel-indeksillä korotettuna. Sallan yhteismetsä on hoitokunnan päätöksellä päättänyt vakuuttaa hoitokunnan jäsenet vapaaehtoisella eläkevakuutuksella ja vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Sallan yhteismetsän hoitokunta on vakuuttanut toiminnanjohtajan ja toimistonhoitajan vapaaehtoisella sairauskuluvakuutuksella. PÄÄOMAEHTOINEN VELKAKIRJALAINA Sallan yhteismetsä on antanut euron pääomaehtoisen velkakirjalainan Boreal Bioref Oy:lle. ANNETUT VAKUUDET Omien lainojen vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnitykseksi euroa.

22

23

24 Sallan yhteismetsä Kuusamontie SALLA Puhelin