36 57 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Transkriptio

1 PORNAISTEN KUNTA ASIALISTA 5/2015 Lähettämispäivä Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvaltuuston istuntosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Liite Sivu Seuraava liite = Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen - 56 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 37 * 58 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen sekä toimintakertomuksen hyväksyminen Arviointikertomus * 62 Henkilöstöraportti vuodelta Kehitysjohtajan vaali Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan meno- ja tulomäärärahojen kehysten hyväksyminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnos, lausunto/hyväksyminen Muut asiat Ilmoitusasiat Valitusosoitus

2 PORNAISTEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvaltuuston istuntosali Aarrelampi Hannu Franti Aija Haapakoski Liisa, poissa Kanerva Pasi Karhunen Otto Kilpeläinen Antti, poissa Kippilä Jarkko Kolehmainen Laura, poissa Liu Päivi Majuri Taina, poissa Mattila Kaj Niinikoski Terhi, poissa Nurmi Janne-Pekka Nyqvist Tero Nyrhivaara Henna, poissa KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2015 Sivu 56 Pajunen Juha Palmgren Vesa Putus Jaana Runolinna Liljan-Kukka Ruskeepää Jukka Ruskeepää Mika Saarinen Maria, poissa Turunen Jukka Villanen Riitta Virkki Juha Virkki Sanna Yrtti Seppo Hirstiö Teppo, varavaltuutettu Janhunen Sari, varavaltuutettu Laitinen Päivi, varavaltuutettu Piirainen Risto, varavaltuutettu Tukiainen Johanna, varavaltuutettu MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Hyttinen Markku Marttila Seija Schaffter Thomas, poissa Kaikkonen Timo Rissanen Marjo Kts. 36 ASIAT kunnanjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä nuorisovaltuuston puheenjohtaja talousjohtaja rehtori PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN ALLEKIR- JOITUS JA VARMENNUS Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Otto Karhunen ja Jarkko Kippilä. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Seppo Yrtti Seija Marttila PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTOIMITUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Pornainen Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Otto Karhunen Aika ja paikka Pornainen Virka-asema Hallintojohtaja Jarkko Kippilä Seija Marttila

3 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvalt 36 Kunnanvaltuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululla ja se on samana päivänä toimitettu valtuutetuille ja kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Lisäksi on julkaistu lyhennetty kokousilmoitus Itäväylä-lehdessä. Valtuutettujen määrä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Kunnanvaltuuston päätös: Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 56 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnalla, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseen konsernitase liitteineen. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa on esiteltävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tulos osoittaa poistojen jälkeen alijäämää ,49 euroa. Vuoden 2014 toimintakertomus lähetetään esityslistan mukana. Kunnanjohtajan ehdotus: 1. Kunnanhallitus päättää allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen. 2. Kunnanhallitus oikeuttaa hallinto-osaston tekemään tarvittaessa teknisiä muutoksia, oikaisuja, täydennyksiä ja selvityksiä toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen, mikäli niitä ilmenee tilinpäätöksen allekirjoituksen jälkeen. 3. Kunnanhallitus jättää tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi../..

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Khall 56./.. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastusltk 15 Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on tarkastettava: 1) onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti; 2) onko tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; 3) ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeista; sekä 4) onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. 5) Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy on antanut tilintarkastuskertomuksen tilivuodelta /..

6 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Tarkastusltk 15 Puheenjohtajan ehdotus: Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 merkitään tiedoksi. Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen kunnanvaltuustolle tiedoksi ja esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 tilinpäätös hyväksytään ja vastuuvapaus myönnetään tilivelvollisille tilikaudelta Tarkastuslautakunnan päätös: Päätettiin ehdotuksen mukaisesti. Kvalt 37 Toimintakertomus/tilinpäätös 2014 ja tilintarkastuskertomus lähetetään esityslistan mukana. Lisäksi lähetetään tiedoksi toimintakertomukseen/tilinpäätökseen 2014 tehdyt korjaukset ja lisäykset laskelmiin. Kunnanvaltuuston päätös: Vuoden 2014 toimintakertomuksen osalta käytiin ensin yleiskeskustelu ja sen jälkeen yksityiskohtainen keskustelu. Valtuusto merkitsi tilintarkastuskertomuksen tietoonsa saatetuksi ja hyväksyi yksimielisesti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille tilikaudelta

7 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Tarkastusltk 16 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston talousarvioissa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilivelvollisten viranhaltijoiden antamien selvitysten, pöytäkirjojen seurannan, vuoden 2014 tilinpäätöksen ja muun seurannan perusteella tarkastuslautakunta arvioi kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista vuodelta 2014 arviointikertomuksessa. Puheenjohtajan ehdotus: Laaditaan sekä allekirjoitetaan arviointikertomus vuodelta 2014 ja saatetaan se kunnan valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanvaltuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston kokouksessa ja toimittaa tämän jälkeen tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunnan päätös: Päätettiin ehdotuksen mukaisesti. Kvalt 38, liite 7 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 on esityslistan liitteenä nro 7. Kunnanvaltuuston päätös: Yleiskeskustelun aikana tarkastuslautakunnan jäsen Sari Janhunen esitteli arviointikertomuksessa esiintuotuja asioita. Valtuusto merkitsi arviointikertomuksen vuodelta 2014 tietoonsa saatetuksi ja päätti pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista hallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä valtuuston kokouksessa ja toimittaa tämän jälkeen tarkastuslautakunnalle.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014 Khall 57 Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut vuonna 2013 suosituksen henkilöstöraportin kehittämiseen. Uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi korvaa vuodelta 2004 olevan henkilöstöraporttisuosituksen. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöstä kuvaavia tunnuslukuja voidaan käyttää myös kuntien välisessä vertailussa. Vertailu edellyttää sitä, että tunnusluvut kerätään ja raportoidaan yhdenmukaisella tavalla. Yhdenmukaisesti kerätyt tiedot helpottavat henkilöstövoimavarojen arviointia ja suunnittelua kuntarakenteiden uudistamisessa ja kuntien yhteistyössä. Kerätyt tiedot auttavat myös oman ja ostopalveluina tuotetun palvelun vertailussa. Henkilöstöraportti vuodelta 2014 lähetetään esityslistan mukana. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy laaditun henkilöstöraportin vuodelta 2014 ja toimittaa sen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle sekä valtuutetuille samassa yhteydessä kun valtuusto käsittelee vuoden 2014 tilinpäätöstä. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja hallintojohtaja Seija Marttila, puh Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt 39 Vuodelta 2014 laadittu henkilöstöraportti lähetetään esityslistan mukana. Kunnanvaltuuston päätös: Valtuusto merkitsi henkilöstöraportin 2014 tietoonsa saatetuksi.

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KEHITYSJOHTAJAN VAALI Khall 110, liite 20 Valtuusto perusti maaliskuun kokouksessaan kehitysjohtajan viran korvaamaan loppuvuodesta vapautuvaa teknisen toimen johtajan virkaa. Kunnanhallitus perusti ( 69) valinnan valmistelevan ryhmän, johon kuuluivat Juha Virkki (pj), Liljan-Kukka Runolinna, Hannu Aarrelampi, Markku Hyttinen, Seija Marttila ja Jukka Pietilä. Ryhmä on kokoontunut ennen kunnanhallituksen kokousta yhteensä viisi kertaa. Kehitysjohtajan virka julistettiin haettavaksi ja ilmoitus oli esillä MOL:n nettisivuilla, kunnan omilla nettisivuilla, Rakennus-lehden nettisivuilla sekä Helsingin Sanomien sunnuntaina 3.5. ilmestyneessä Työpaikat-liitteessä. Määräaikaan mennessä saapui 14 hakemusta, yhdistelmä on liitteenä nro 20. Kehitysjohtajan valinnan valmisteleva ryhmä haastatteli 7 hakijaa ja soveltuvuusarvioon lähetettiin heistä neljä: Hankivuo Petteri, Heino Kyösti, Kejonen Teemu sekä Muukkonen Matti. Soveltuvuusarviot tilattiin Human Factor Oy Ltd:ltä ja tulokset kävi kertomassa johtava konsultti Ilkka Tahko. Valinnan valmisteleva työryhmä tekee esityksen kunnanhallitukselle 8.6. pidettävässä kokouksessa. Varsinaisen valinnan tekee valtuusto. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle valmistelevan työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti, että kehitysjohtajan virkaan valitaan Petteri Hankivuo ja varalle Teemu Kejonen. Virassa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti../..

10 Kunnanvaltuusto Kvalt 40, liite 8./.. Yhdistelmä kehitysjohtajan virkaan hakeneista on esityslistan liitteenä nro 8. Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan kehitysjohtajan virkaan valittiin Petteri Hankivuo ja varalle Teemu Kejonen. Virassa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus VUODEN 2016 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN MENO- JA TULOMÄÄRÄRAHOJEN KEHYSTEN HYVÄKSYMINEN Khall 98, liite 17 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli helmikuussa 0,5 prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste löytyy osoitteesta: %A4t-2015/358fe15f-c8c7-4f85-8cf4-b54f1f0be410?version=1.0 Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 prosentin tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin noin puoli vuotta sitten. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa../..

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät vihdoinkin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin../..

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kuntatalouden tilanne Valtiovarainministeriö julkaisi ns. teknisen julkisen talouden suunnitelman sekä kuntatalousohjelman. Molemmat julkaisut arvioivat julkisen talouden kehitystä ja tilaa eduskuntavaalien jälkeisten hallitusohjelmaneuvottelujen alla. Kuntatalouteen keskittynyt kuntatalousohjelma pohjautuu vuoden 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin, minkä lisäksi se sisältää kuntatalouden tulo- ja menoennusteen ja julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevan osan. Ohjelma syventää myös kuntatalouden tilan tarkastelua kuntaryhmittäin ja alueittain. Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma löytyvät alta löytyvän linkin takaa: Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot vuosina Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset../..

14 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua../..

15 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Kuntien tulot Kuntien verotuloista keskimäärin 85 prosenttia kertyy kunnallisveroista. Kiinteistövero on noussut kahdeksalla prosentillaan jo toiseksi suurimmaksi kuntien veroksi, mutta lähes tasavahvana sen jälkeen tulee yhteisövero noin seitsemän prosentin suuruisena. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna plussan puolelle../..

16 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki kuntatalouden epätasapainoa aiheuttavat veropäätökset tullaan kompensoimaan kunnille. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,92 prosenttia. Luku kuitenkin luonnollisesti tarkentuu uusien päätösten ja tarkentuneiden tilitystietojen myötä. Kuntatalousohjelman ennusteessa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2016 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. (Kuntatalous )./..

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Pornaisten kehyksen sisältö Kuntajakoselvityksen laskelmien mukaan Pornaisten talouden sopeuttamistarve on n. 2 M vuosina Kuntamme taloutta ei pystytä sopeuttamaan noin paljoa kahdessa vuodessa, sopeuttamiseen tarvitaan pidempi aika. Sopeuttamiseen tarvitaan menojen karsimista edelleen sekä tulojen lisäämistä. Menojen karsimisesta esimerkkeinä joko toteutettuna tai suunnitelmissa: - osa-aikaeläkkeet - Halkian koulu pois kunnan käytöstä - Aurinkolinnan päiväkoti pois käytöstä - opetuksen tuntijakoleikkaus - yksityistieavustusten karsiminen - seurojen avustusten karsiminen - palveluliikenteen lopettaminen - teknisen toimen (kiinteistöhuolto) järjestelyt Tulojen lisäykset: - maksujen ja taksojen korotukset - tonttien myynnin edistäminen - tarpeettomien tilojen/huoneistojen myynti - veroprosenttien korotus (osana sopeutusohjelmaa) Tulevalle vuodelle on suunnitelmissa työnantajille runsaan 0,5 %- yksikön työttömyysvakuutusmaksun korotus (/Me => > e) ja nykyisen joukkoliikennelain mukainen kustannusjakoperiaate ja kunnan ja ELY:n välisen sopimuksen seurauksena noin euron lisäkulu. Investoinnit Kunnan taloussuunnitelmassa (kvalt ) nettoinvestoinnit vuodelle 2016 ovat 2,6 M ja vuodelle ,0 M. Tulo- ja velkatasoomme nähden investointitaso vuodessa voisi olla n. 2 M. Lainat Kunnan pitkäaikaisten lainojen lainakanta vuoden 2014 lopussa oli 14,8 M (2.865 e/asukas). Vuoden 2015 lopussa lainakanta arvion mukaan on 16,7 M (n e/asukas). Vuonna 2016 lainakanta kasvaa investointien ja vanhojen lainojen lyhentämisen myötä, niin että lainaa vuoden lopussa on 17,4 M (n e/asukas). Vuonna 2017 lainakanta jatkaa kasvuaan, mikäli toteutetaan nykyistä investointisuunnitelmaa../..

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 98./.. Lainamäärä olisi n. 18,9 M (n e/asukas). Tämä sillä edellytyksellä, että käyttökulujen kasvu saadaan pidettyä vuosittain n. 1 %:ssa. Lainojen lyhennyksiinkin (1,3 M /2016, 0,5 M /2017, 1,0 M /2018) joudutaan ottamaan uutta lainaa. Käyttötalous Kuluvan vuoden talousarvion ja ensi vuotta koskevan taloussuunnitelman pohjalta on laadittu ehdotus vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan meno- ja tulomäärärahojen kehyksiksi hallintokunnittain. Pohjana on kuluvan vuoden talousarvio vähennettynä sopeutusohjelman eurolla ja hankerahoilla. Käyttömenojen kasvuksi kehyksessä on otettu 0,0 %, jolloin menot ovat Tuloja on arvioitu kertyvän , jolloin toimintakatteeksi tulee (muutos 1,6 %). Verotulojen arvioidaan kasvavan huhtikuun ennusteen mukaan 5,9 % ( ). Valtionosuudet alenevat ennakkotiedon mukaan n euroon Rahoituskulut netto, on arvioitu euroksi. Vuosikatteeksi jää euroa. Poistot on arvioitu euroksi, jolloin tilikauden tulos on euroa. Kunnalla on edelleen VOK:en takauksia 3,8 M. Käyttötalousosan meno- ja tulokehysesitys liitteenä nro 17. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää asettaa menojen kasvun kehykseksi 0,0 % talouden sopeutusohjelman mukaiseen talousarvioon. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh Kunnanhallituksen päätös: Talousjohtaja Timo Kaikkonen esitteli vuoden 2016 talousarvion kehyksen. Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää vuoden 2016 talousarviokehyksen valtuuston hyväksyttäväksi../..

19 Kunnanvaltuusto Kvalt 41, liite 9./.. Kunnanvaltuuston päätös: Talousjohtaja Timo Kaikkonen esitteli vuoden 2016 talousarvion kehyksen valtuutetuille. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LII- KENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) LUONNOS, LAUSUNTO/HYVÄKSYMINEN Khall 227, liite 50 Lausuntopyyntö Luonnokset Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttösuunnitelmasta, asuntostrategiasta ja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ovat valmistuneet lausuntoja ja kannanottoja varten. Suunnitelmaluonnokset muodostavat kokonaisuutena yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Lausuntoa pyydetään mennessä suunnitelmaluonnoksista sekä HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnista, joka on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan SOVA-lain mukaisesti. Tahojen, joilta lausuntoa erikseen pyydetään, lisäksi myös asukkaille ja muille toimijoille on annettu mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksista. Suunnitelmien valmistelu ja päätöksenteko Lausuntopyynnön mukaan suunnitelmaluonnokset on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian laatimisesta ovat vastanneet alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo sekä Uudenmaanliitto ja HSY. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n valmistelusta on vastannut HSL ja työhön ovat osallistuneet kuntien lisäksi valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi kokouksessaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnokset lähetettäväksi lausunnoille. Lausuntojen ja kannanottojen jälkeen suunnitelmaluonnokset viimeistellään alkuvuodesta 2015 ja HSYK käsittelee ja hyväksyy omalta osaltaan maankäyttösuunnitelman sekä asuntostrategian ja lähettää ne edelleen hyväksyttäväksi pääkaupunkiseudun kuntiin. KUUMA-kunnat saavat suunnitelmat hyväksyttäväkseen kuntien yhteisen KUUMA-johtokunnan kautta. HSL:n hallitus päätti lähettää Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnoksen lausuntokierrokselle kokouksessaan Lausuntojen ja kannanottojen jälkeen HLJ 2015-suunnitelma viimeistellään alkuvuodesta 2015, jonka jälkeen HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen ja lähettää suunnitelman KUUMA-johtokunnan kautta KUUMA-kuntiin liikennejärjestelmäpäätöksen tekemistä varten../..

21 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 227./.. Tavoitteena on, että suunnitelmista on päätökset maaliskuun 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen niiden pohjalta voidaan neuvotella seuraavan MAL-aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. Lausuntopyynnössä erityisesti esitetyt kysymykset Lausuntopyynnössä lausunnon antajia pyydetään ottamaan erityisesti kantaa seuraaviin kysymyksiin: Suunnitelmien muodostama kokonaisuus Muodostavatko maankäyttösuunnitelma, asumisstrategia ja HLJ 2015 toimivan kokonaisuuden seudullisesta näkökulmasta? Tukeeko kokonaisuus MAL-vision ja tavoitteiden toteutumista? Maankäyttösuunnitelma Vastaako maankäyttösuunnitelmassa esitetty kokonaisuus käsitystänne seudun yhdyskuntarakenteen tulevaisuudesta? Ovatko seudullisten liikennehankkeisiin kytkeytyvien kehittämisvyöhykkeiden määritelmät oikeansuuntaisia? Asuntostrategia Ovatko asunto- ja maapoliittiset linjaukset oikeansuuntaisia? Ovatko tavoitteet ja niiden sisältämät toimenpiteet riittäviä halutun kehityksen aikaansaamiseksi? Edistetäänkö esitetyillä toimenpiteillä riittävästi asuntotuotannon sijoittumista maankäyttösuunnitelmissa esitetyille seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille? Huomioivatko suunnitelmat riittävästi myös olemassa olevien asuinalueiden kehittämistarpeet? HLJ 2015 ja sen vaikutusten arviointi (SOVA) Onko HLJ 2015:ssa onnistuttu kiteyttämään strategisesti tärkeimmät seudun liikennejärjestelmän linjaukset ja toimenpiteet?./..

22 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 227./.. Onko joukkoliikenteen palvelutason ja seudullisen pyöräilyverkoston yhteensovitus maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian kanssa onnistunut? Sitoudutteko osaltanne esitettyyn liityntäpysäköinnin kustannusjakoehdotukseen? Millaisia ajoneuvoliikenteen hinnoitteluvaihtoehtoja tulisi selvittää? Onko suunnitelman vaikutuksia arvioitu riittävän kattavasti? Lausuntoaineistot, eli luonnokset maankäyttösuunnitelmasta, asuntostrategiasta sekä liikennejärjestelmästä ja sen vaikutusten arvioinnista (SO- VA) ovat kaikkien saatavilla verkko-osoitteessa ja myös osoitteessa (kohdassa Uutta nyt). Muut lausunnot KUUMA-johtokunta on antanut KUUMA-seudun lausunnon samassa asiassa. Kuuma-johtokunnan lausunto on laadittu koko KUUMA-seudun kehittämistä silmälläpitäen. Kuuma-johtokunta hyväksyi esityksen mukaisesti lausunnon Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma luonnoksesta sekä asuntostrategia luonnoksesta. Sen sijaan lausunto liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015) luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta (SOVA) palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Pornaisten kunnan näkökulman välittyminen esillä oleviin kysymyksiin KUUMA:n asiantuntijaryhmä on valmistelut KUUMA-johtokunnan hyväksymät lausunnot Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 luonnoksesta ja Asuntostrategia luonnoksesta sekä luonnostellut Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 (HLJ 2015) lausunnon. Nämä lausunnot ja luonnos tuovat hyvin esille Pornaisten kunnan näkemyksiä ja tavoitteita niin seudullisella kuin kunnallisella tasolla ja siten vastaa lausuntopyynnön mukaisiin kysymyksiin. Kunnan lausunnon lopussa tuodaan erikseen ja korostetusti esille tärkeiksi koettuja sisältöjä, hankkeita ja näkökulmia../..

23 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 227./.. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus yhtyy KUUMA:n asiantuntijaryhmän laatimiin ja liitteen 50 mukaisiin suunnitelmaluonnosten lausuntoihin (Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma 2050, Asuntostrategia 2025, Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015) luonnos). Lisäksi Pornaisten kunta pitää tärkeänä ja korostaa seuraavia seikkoja: - Suunnitelmien tavoitteena on oltava joukkoliikenteen nykyisen palvelutason parantaminen ja vähintäänkin sen turvaaminen nykyisellä tasolla. - Kunnan alueelle sijoittuvat kevytväylät on oltava osana seudullista pyöräilyverkostoa ja siten toteuttaa osana KUHA- tai ELY-hankkeita. Kunnalle näillä kevytväylähankkeilla on erityisesti liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. - Mt 1494 Pornainen - Nikkilä tien perusparannushanke on tärkeä osa kunnan keskustan ja eteläisten kylien kytkemistä tiheämmin liikennöivään joukkoliikenneverkostoon. Tien perusparannusta puoltaa myös hankkeen liikenneturvallisuutta merkittävästi parantava vaikutus. - Pornaisista Nikkilään, Keravalle, Järvenpäähän, Haarajoelle ja Mäntsälään suuntautuva liityntäliikenne olisi merkittävä lisä ja parannus joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksiin koko kunnan alueella. Yhteydet kytkisivät kunnan kattavasti liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeiseen joukkoliikennevälineeseen - raideliikenteeseen. - Tavoitteena tulee olla joukkoliikenteen käyttäjille yhtenäinen ja kattava lipputuote, jolla kunnan asukkaiden työ-, koulu-, harrastus- ja asiointimatkustaminen onnistuu koko pornaislaisten pendelöintialueella (Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Kerava, Sipoo, Mäntsälä). Tämän rinnalla tulee olla mahdollista käyttää matkustamista ja reittisuunnittelua helpottavia tietojärjestelmiä. - Asuntostrategiassaan kunnan ensisijainen tavoite on saada yleishyödylliset vuokra-asuntotoimijat tarjoamaan ja tuottamaan vuokraasuntoja alueellaan. Kunta on sitoutunut kaavoitustavoitteeseen MAL-sopimuksen mukaisesti../..

24 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 227./.. Liikenteen hinnoittelun osalta Pornaisten kunta ei ole HLJ 2015:ssä esitettyjen näkökohtien valossa valmis hyväksymään hinnoittelun käyttöönottoa. Kunta kuitenkin kannattaa asian selvittämistä ja liikennehankkeiden vaikutusten seurantaa ja että ajoneuvoliikenteen hinnoittelun edellytykset ja toteuttamistavat tulee selvittää, ennen kuin asiasta päätetään periaatteellisella tasolla. Päätöksenteko- ja toteuttamismallit teknisine ominaisuuksineen sekä hinnoittelun kohdentuminen ja vaikutukset tulee kuvata ja perustella selvityksessä seikkaperäisesti, jotta seudun kunnille muodostuisi selkeä kuva hinnoittelusta ennen asiaa koskevaa periaatteellista päätöksentekoa. Myös muiden vaihtoehtoisten rahoituslähteiden tutkiminen olisi kannatettavaa. Pornaisten kunnan mielestä hinnoittelu ei saa vähentää valtion rahoitusta liikennejärjestelmään eikä ratkaisu saa aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia. Ratkaisumallin ei tule muodostaa tullirajaa pääkaupunkiseudun ja KUUMA-seudun välille. Lisäksi joukkoliikenne on oltava Pornaisten kunnan alueella realistinen ja todellinen vaihtoehto yksityisautoilla tehtäville työ-, koulu- ja asiointimatkoille ennen hinnoittelun käyttöönottoa. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi HSL:n hallituksen ja HSYK:n lausuntopyynnön sekä luonnokset maankäyttösuunnitelmasta, asuntostrategiasta sekä liikennejärjestelmästä ja sen vaikutusten arvioinnista (SOVA) merkitä tiedoksi KUUMA-johtokunnan asiassa antaman lausunnon sekä KUUMA:n asiantuntijoiden laatiman Liikennejärjestelysuunnitelmaan laaditun lausuntoluonnoksen antaa edellä kuvatun mukaisen lausunnon tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän pykälän osalta jo kokouksessa. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkastettiin heti kokouksessa../..

25 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 104./.. KUUMA-johtokunta / 20 Helsingin seudun liikenne (HSL) kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan tehnyt liikennejärjestelmäpäätöksen, johon sisältyen hallitus on päättänyt hyväksyä liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) ja merkitä tiedoksi sen vaikutusten arvioinnin (ympäristöselostus), hyväksyä HLJ 2015 strategian, lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-seudulle ja esittää sille liikennejärjestelmäpäätöksen hyväksymistä sekä kehottaa toimitusjohtajaa valmistelemaan MALaiesopimusta liikenteen osalta yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan kanssa. HSL:n hallitus on hyväksynyt HLJ 2015 suunnitelman ja tehnyt liikennejärjestelmäpäätöksen Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon osalta. HSL:n päätöksen mukainen HLJ 2015 loppuraportti, kalvosarja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja vaikutusten arviointiselostus (SOVA) ovat saatavilla HSL:n verkkosivuilla osoitteessa Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on kokouksessaan päättänyt hyväksyä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU 2050) ja Asuntostrategian 2025 (ASTRA 2025) ja lähettää suunnitelmat hyväksyttäväksi KUUMA-kuntiin KUUMA-johtokunnan kautta. MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelma-asiakirjat ovat saatavilla Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Hyväksyttyjen HLJ , MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmien pohjalta on tarkoitus neuvotella seuraavan MAL aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi ja liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen ovat esitelleet viimeisteltyä HLJ 2015 suunnitelmaa ja HSL:n hallituksen tekemää liikennejärjestelmäpäätöstä KUUMAjohtokunnalle KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius esittelee kokouksessa lyhyesti HSL:n liikennejärjestelmäpäätöksen ja Uudenmaan liiton kehittämispäällikkö Sirkku Huisko käy tiivistetysti läpi viimeistellyt MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmat../..

26 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 104./.. LIITE 9a: Ote tarkastamattomasta HSL:n hallituksen pöytäkirjasta LIITE 9b: Ote Helsingin seudun yhteistyökokouksen esityslistasta Esitys: KUUMA-johtokunta päättää - omalta osaltaan hyväksyä HSL:n hallituksen tekemän HLJ 2015 liikennejärjestelmäpäätöksen ( , 32) - esittää Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginhallituksille sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne hyväksyvät HSL:n hallituksen liikennejärjestelmäpäätöksen ( , 32) - omalta osaltaan hyväksyä Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) hyväksymät MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmat ( , 3) - esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne hyväksyvät Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) hyväksymät MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmat ( , 3) Päätös: Päätettiin esityksen mukaisesti. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä: 1) HSL:n hallituksen tekemän HLJ 2015 liikennejärjestelmäpäätöksen ( , 32) ja 2) Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) hyväksymät MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmat ( ) Päätös lähetetään tiedoksi kunnanvaltuustolle. Tämän päätöksen osalta pöytäkirja tarkastetaan heti kokouksessa. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh /..

27 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 104./.. Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkastettiin heti kokouksessa. Kvalt 42 Kunnanvaltuuston päätös: Valtuusto merkitsi päätöksen tietoonsa saatetuksi.

28 Kunnanvaltuusto MUUT ASIAT Kvalt 43 Kuntalain 55 :n 2 mom. mukaan jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Muita asioita ei ollut.

29 Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT Kvalt 44 Ilmoitusasioita ei ollut.

30 Valtuusto tai ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pykälä Pornaisten kunnanvaltuusto Pykälät 37, 38, 39, 41, 42, 43, 44 Sivu 84 HLL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet vain valmistelua tai Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee täytäntöönpanoa VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. valitusaika Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää 40 Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Liitetään pöytäkirjaan

31 Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet 85 Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan