4-9. Ilkka Kylävainio: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille. Pidä huolta 15. Kuljetusyhteistyötä kymmeniä vuosia SIVU
|
|
- Tommi Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 3/2013 SIVU 10 Kari Virranta: Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Ilkka Kylävainio: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille 4-9 LAPPI TIMBER SIVUILLA Pidä huolta metsästä myös 15 SIVU Kuljetusyhteistyötä kymmeniä 16 vuosia SIVU
2 Pääkirjoitus... 2 Puuala murroksessa...2 Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle... 3 LAPPI-TIMBER: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille Kaupunki osaltaan täysillä mukana...6 Sopiva hanke Finnveralle...7 Lappi Timberiä johtaa kokenut sahausmies...8 Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet...8 Teollisuustyön perinteet jatkuvat...9 Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu...9 Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Suomessa osataan jalostaa puuta...12 Pidä huolta myös metsästä...14 Konneveden tiimi...15 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia...16 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Kopijyvä, 2013 Puulla on hyvä tulevaisuus Pienen notkahduksen jälkeen suomalainen sahateollisuus nousee arvioiden mukaan tänä vuonna jälleen kannattavaksi, sillä sahatavaran tuotantokapasiteetti on saatu aiempaa paremmin käyttöön. Toimialan tuotanto nousee noin neljä prosenttia ja vienti lisääntyy lähes kymmenen prosenttia. Vuonna 2014 tuotannon arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Sahatavaran ja sen jalostustuotannon kasvattamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävissä. Suomessa hakataan puu- Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ta vuosittain nyt miljoonaa kuutiota, kun kansallinen tavoitteemme on 75 miljoonaa kuutiota. Sahatavaraa tuotetaan lähes 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi energiakäyttöön tulevasta puusta kaksi kolmasosaa on peräisin päätehakkuilta. Sahatavaran viennin kasvu painottuu Aasiaan ja Lähi-itään. Kilpailukykyä ovat nostaneet euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden sekä tasainen puun saatavuus. Metsävaroja Suomessa siis on ja niiden käyttöä pitää edelleen lisätä, sillä puulla ja sen käytöllä on monia myönteisiä ominaisuuksia. Se on uusiutuva luonnonvara, ja koko ajan kasvava puurakentaminen on ekologista ja kuluttaa vähän energiaa. Puu ja puujalosteet ovat myös yksi Suomen perinteisimmistä vientituotteista. Rakentaminen kasvaa eri puolilla maailmaa, ja sahatavaraa tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Aasian alueella rakentamistarvetta on paljon ja niin perinteisen sahatavaran kuin liimapuun kysyntä on kasvussa. Keiteleellä on edelleen mahdollisuus nostaa sahatavaran vuosittaista tuotantoaan nykyisestä runsaasta kuutiosta kuutioon. Tämä perustuu muun muassa siihen, että viitenä viime vuonna yhtiö on investoinut yli 30 miljoonaa euroa perussahauksen koneisiin ja laitteisiin sekä liimapuutuotantoon. Kyse on myös kilpailukyvystä. Me Keiteleellä viemme tuotannostamme 80 prosenttia. Viennissä menestyminen vaatii tehokkuutta ja koko tuotantoketjun hallintaa metsästä loppuasiakkaalle asti. Samalla tuotannon jalostusarvoa on nostettu sahatavarasta liimapuuksi ja muiksi rakennustuotteiksi. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy vastaavat sahatavaran ja liimapuun kasvavaan kysyntään investoimalla Kemijärven tehtaaseen noin 32 miljoonaa euroa. Puunkäyttö on siis myötätuulessa, ja järeällä puulla on aina kysyntää. Noin 70 prosenttia kantorahoista tulee järeästä puusta, joten hyvän puutavaran saamiseksi metsiä pitää ja kannattaa hoitaa tehokkaasti koko ajan. Me Keiteleellä uskomme vakaasti, että puulla on hyvä tulevaisuus. n Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle Keitele Timber Oy ostaa Myllyahon Saha Oy:n konkurssipesältä maaalueet, rakennukset ja irtaimiston. Tavoitteena on aloittaa toiminta Alajärven Kurejoella sijaitsevalla tehdasalueella joulukuussa Alajärven sahan tuotannoksi suunnitellaan tulevalle vuodelle kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta iso osa jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Alajärven koneisiin ja laitteisiin investoidaan noin 10 miljoonaa euroa. Keiteleen aikaisempien vuosien isojen jatkojalostusinvestointien ansiosta sahausliiketoimintaa voidaan laajentaa Alajärvelle. Vuonna 2008 uusittu Alajärven sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Keitele Group selvittää myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä, johtaja Matti Kylävainio kertoo. Kylävainion mukaan Alajärvellä on osaavaa puunjalostuksen työvoimaa riittävästi. Saha työllistää alkuvaiheessaan noin 25 työntekijää. Puunhankinnasta synergiaetuja Keiteleeltä on Alajärvelle matkaa vain 150 kilometriä ja nykyistä puunhankinta-aluetta laajennetaan Etelä-Pohjanmaalle Suomenselän alueelle. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. Sahalaitosten sijainnin vuoksi puuvirtoja voidaan optimoida ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuus varmistaa läheltä tuotantolaitoksia. Kun yhteen lasketaan Keiteleen, Kemijärven ja Alajärven sahat, Keitele Groupin tavoitteena on ostaa puuta 1,2 miljoonaa kuutiota vuonna 2014, Kylävainio esittelee. Alajärven ja Kemijärven sahat käyttävät luontevasti mäntypuuta, ja Keiteleellä on puolestaan hyvät mahdollisuudet kuusitukkien hankintaan ja sahaukseen. Alajärvi Kemijärvi Keitele Etelä-Pohjanmaan puunkäyttö on viime vuosina ollut laskussa ja metsiin on jäänyt paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus tuoda puuta aktiivisesti markkinoille paikallisen sahan tarpeisiin. Sahatavaraa vientimarkkinoille Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta, jonka markkinat ovat suurelta osin kehittyvillä markkinoilla Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukoidässä. Kehittyvien markkinoiden vahva talouskasvu, kasvava väestö ja isot valtiolliset asuntotuotantohankkeet luovat kysyntää myös perussahatavaralle. n 2 3
3 Lappi Timber Pohjoisen korkealaatuinen puu jalostetaan liimapuuksi Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy. Suomen suurimpiin puunjalostajiin kuuluva Keitele-yhtiöt rakentaa Kemijärvelle jalostettuja puutuotteita pohjoisen puusta valmistavan tuotantolaitoksen. Globaalia liimapuumarkkinaa ja erityisesti Kaukoidän vientiä palveleva tehdas tulee tarjoamaan uutta työpaikkaa. Uuden tehtaan liikevaihtotavoite on noin 50 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan sijainnin ratkaisivat siis raaka-ainevarat ja erityisesti mäntypuun saanti. Keitele-yhtiöille on tärkeää korkealaatuisen tukkipuun tasainen saanti. Puun käyttö Lapin talousmetsistä on vuosittain kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa kuutiota, kun kasvu on 11,5 miljoonaa kuutiota. Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy:n uusi saha ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas ovat yhteensä noin 32 miljoonan euron investointi. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakentaa tehdasalueelle aluelämpölaitoksen. Näin Kemijärvestä tulee myös mahdollinen kohde alueellisen biotalouden investoinneille. Hankkeisiin on saatu työvoima- ja elinkeinoministeriöltä 4,56 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, johon osallistuu myös Euroopan aluekehitysrahasto. Hyvät yhteydet ja Infrastruktuuri valmiina Tehdas rakennetaan Kemijärvelle Stora Enson entisen sellutehtaan alueelle Kallaanvaaraan. Sellutehtaan olemassa oleva infrastruktuuri pienentää investointitarvetta, mutta alueella aiemmin toimineen Arktos Groupin koneita ja laitteita ei pystytä hyödyntämään. Keitele rakentaa alueelle kokonaan uuden tehtaan ja koneistaa sen uusilla laitteilla. Hyvät kulkuyhteydet ovat merkittävä etu. Tehdasalueelle tulee rautatie ja Kemijärven puuterminaalin mahdollinen siirto kaupungin keskustasta tehdasalueelle parantaa toimintaedellytyksiä. Valmiit tuotteet kuljetetaan konteissa markkinoille Aasiaan ja Eurooppaan. Tehtaan rakentaminen on suunniteltu niin, että toiminta alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Lappi Timber Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu kokenut saha-alan osaaja Pekka Tuovinen. Kylävainion mukaan sahaamisen ja liimapuun tuo- 4 5
4 Lappi Timber tannon yhdistäminen tuottaa merkittäviä tehokkuus- ja kilpailuetuja. Jalostamalla puu mahdollisimman pitkälle lähellä raaka-ainelähdettä avautuvat mahdollisuudet toimittaa puutuotteita kansainvälisesti. Tehdas työllistää myös välillisesti Tehtaan välillinen työllisyysvaikutus on henkilötyövuotta, joten sillä on alueen työllisyydelle suuri merkitys. Lappiin arvioidaan jäävän 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja yli 20 miljoonaa euroa urakointituloa vuodessa. Tuomme vientivetoisesti uutta rahavirtaa talouteen: Suurimmat kerrannaisvaikutukset tulevat puun hankinnasta ja puun korjuun ja kuljetuksen urakoinnista, Kylävainio kertoo. Kylävainio korostaa, että laitoksen heijastusvaikutukset ovat merkittäviä. Välillisten työpaikkojen lisäksi syntyy sivutuotteena haketta, kuorta, purua ja kutterinlastua sekä puunhankinnan yhteydessä kuitupuuta. Keitele Forest Oy perustaa Itä-Lappiin oman puunhankintaorganisaation, mutta tavoitteena on, että yli puolet raaka-aineesta ostettaisiin muilta metsäyhtiöiltä ja yhteismetsiltä. Lappi Timber on sopinut Stora Enson kanssa yhteistyöstä, jonka mukaan pienirunkomuotoinen tukkipuu päätyy jalostettavaksi Kemijärvelle ja järeät tukit, kuitupuu sekä sahaustoiminnasta syntyvä hake hyödynnetään muun muassa Stora Enson Kemin ja Oulun tehtailla. Kylävainion mukaan 325 henkeä työllistävällä perheyrityksellä on Keiteleellä menestyksekkääksi havaittu toimintamalli, jota voidaan käyttää myös Kemijärvellä. Keitele Group vie tuotteitaan lähes 30 maahan, viennistä puolet suuntautuu Aasiaan. Meillä on osaamista ja kokemusta, ja nyt haemme kasvua. Emme ole koskaan tuottaneet suuressa mittakaavassa kilpailtua perussahatavaraa, vaan suoraan asiakkaan mittoihin jalostettuja tuotteita, Kylävainio huomauttaa. Työllisyyteen Keitele Groupin nykyisillä tuotantolaitoksilla ei Kemijärven tehdashankkeella ole vaikutusta, vaikka myös Keiteleen tuotantokapasiteettia on kasvatettu koko ajan. Konsernin tämän vuoden liikevaihto on noin 135 miljoonaa euroa. Kylävainio kaavailee, että vuonna 2015 luku voisi olla yli 200 miljoonaa euroa. Määrämittatuotteita asiakkaiden tarpeisiin Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa eli suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai-liimapuuta. Esimerkiksi Japaniin vietävä tuotevalikoima on standardoitu ja tuotepituus on suurimmillaan kuusi metriä. Suomalainen havupuu on poikkeuksellisen lujaa, joten se soveltuu hyvin vaativaan rakentamiseen maanjäristysherkällä alueella. Rakentamisen vaatimusten noustessa liimapuun markkina on kasvava, sillä massiivipuun laatu ei riitä vaativiin rakenteisiin. Automatisoidulla tuotannolla, koulutetulla henkilökunnalla ja huipputeknologialla pystymme tuottamaan lujia, mittatarkkoja ja vääntyilemättömiä rakennuskomponentteja, Kylävainio esittelee. n Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazailiimapuuta. Sopiva hanke Finnveralle Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan Keitele-yhtiöiden hanke on ollut erittäin sopiva myös Finnveran kannalta. Valtion rahoitusyhtiöhän on mukana rahoittamassa juuri vientiä, pk-teollisuutta ja alueellista toimintaa edistäviä hankkeita. Finnveran kannalta sopivassa kokonaisuudessa ovat rahoittajina mukana yrityksen omistajat, pankki sekä Finnvera, Heikkilä kertoo. Yleisellä tasolla rahoittajat tekevät tietenkin omat arvionsa jokaisesta hankkeesta ennen lopullista rahoituspäätöstä. Myönteisiä asioita ovat esimerkiksi kyseisen yritystoiminnan tulevaisuuden arvio, eri osapuolten yhtenevät näkemykset, yritysten aiempi toiminta ja kokonaisuutena hankkeen onnistumismahdollisuudet. Rahoitettavien hankkeiden osalta Heikkilä pitää hyvänä sitä, että yrittäjät ovat optimistisella mielellä ja ottavat hallittuja riskejä. n Kaupunki osaltaan täysillä mukana Iso kiitos hanketta kehitelleille yrityksille ja henkilöille pitää tietysti antaa siitä, että Kemijärvi valittiin uuden tehdaslaitoksen sijaintipaikaksi. Tällaisen lottovoiton varmistuttua tuntemukset ovat nyt erittäin hyvät niin henkilökohtaisesti kuin varmasti koko kaupungissa, Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen kuvailee. Kaupunki edistää ja tukee ja on omalta osaltaan täysillä mukana uudessa hankkeessa. Teollistoimintaa suunnittelevat yri- tykset ovat toki olleet järjestelyissä avainasemassa ja Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on paikallisena johtajana tärkeässä osassa, Salminen kertoo. Salminen näkee uuden tehtaan tulemisessa monia tekijöitä, jotka loksahtivat hyvin paikoilleen: Logistiikka on tietysti yksi merkittävistä asioista. Tehdasalueella on valmis perusinfra ja raaka-ainereservi on lähellä. Rovaniemi-Kemijärvi-rautatie sähköistetään vuoden 2014 alkupuolella, ja lisäksi kaupungin keskustasta tulee rautatieyhteys tehdasalueelle, Salminen esittelee. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakennuttaa tehdasalueelle lämpölaitoksen, joka tuottaa lämpöä alueen kaikille yrityksille. Investointi on noin neljä miljoonaa euroa. Salminen uskoo, että uusi teollisuuslaitos voi hyvinkin houkutella paluumuuttajia ja erityisesti lapsiperheitä kaupunkiin. Teollisuustyöpaikkojen lisääntymisen ohella hankkeella on laajat ja myönteiset työllisyysvaikutukset alueen muihinkin työmahdollisuuksiin. n 6 7
5 Lappi Timber Lappi Timberiä johtaa kokenut sahamies Sahauksesta Kemijärven uudessa tehtaassa vastaavan yhtiön Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on kokenut kuusamolainen saha-alan osaaja. Tuovinen on aiemmin toiminut yrittäjänä muun muassa perustamassaan Lappipaneli-yhtiössä. Myös Pekan veli Petri on puualan miehiä ja vastaa uuden sahan tuotannosta. Veljekset omistavat yhteensä yhdeksän prosenttia Lappi Timber Oy:stä. Pekka Tuovinen asuu Kuusamossa. Hän harrastaa metsästystä, kalastusta ja maastohiihtoa. Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta ja neljä lasta. Kovat odotukset, hyvät mahdollisuudet Uutta hanketta on ollut helppo viedä eteenpäin, sillä Keitele Group on isona yhtiönä luotettava ja sillä on myönteinen maine, Tuovinen kertoo Keitele Groupin Kylävainioilla ja Tuovisilla on keskinäistä tuntemusta jo siitä lähtien, kun Ilkka Kylävainio toimi Oulun Puukeskuksessa ja isä-tuovinen omisti sahan Posiolla. Yhteisiä työasioita on hoidettu myös olemalla mukana esimerkiksi Suomen Sahat ry:n toiminnassa Kemijärvi valikoitui tuotantolaitoksen sijaintipaikaksi monestakin syystä. Kaupungissa on valmiita teollisuusrakennuksia, liikenneyhteydet ovat hyvät, työvoimaa on saatavilla ja hyvin hoidetuissa metsissä on sopivankokoista mäntypuuta lähellä. Kaikkien hankkeessa mukana olevat osapuolet ovat erittäin myönteisellä mielellä ja odottavat tietysti hyviä tuloksia. Tarjolla on siis aika haaste, mutta on todella kiinnostavaa päästä tekemään ja johtamaan uutta teknologiaa käyttävä tehokasta tuotantolaitosta, Tuovinen kertoo innoissaan. Tuovisen mukaan nyt käynnissä oleva tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe tehdään huolella. Rakentaminen alkaa vuo- den 2014 loppukeväällä ja toiminta käynnistyy saman vuoden lopulla. Haasteena on suhteellisen lyhyt rakentamisaika ja sen jälkeen tuotannon nopea käynnistäminen, mutta vastaavasti suunnitteluaikaa jää nyt enemmän. Tehokkuus tulee teknologiasta Lappi Timber käyttää raaka-aineenaan pohjoisen pientä tukkia. Tehokkuus ja kannattavuus saadaan oikea-aikaisilla raaka-ainetoimituksilla, käyttämällä nopeavauhtisessa tuotannossa alan uusinta tekniikkaa ja keskittymällä valikoituihin tuotteisiin. Tuovinen korostaa, että niin sahaustoiminnan kuin liimapuutuotannon on oltava itsessään kannattavaa liiketoimintaa. Siksi molempiin toimintoihin on omat yhtiönsä. Sahatavaran jatkojalostus liimapuuksi samalla teollisuustontilla on tietenkin erinomainen mahdollisuus kasvattaa tuotteiden lisäarvoa. n Teollisuustyön perinteet jatkuvat Kemijärven Massaliikkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut Stora Enson tehtaan alueen kehittäminen, jota nyt voidaan jatkaa yhdessä eri toimijoiden kesken. Massaliike on tyytyväinen siihen, että uutta toimintaa lähtee kehittämään vakavarainen sahaus- ja liimapuuliiketoiminnan osaaja Keitele Group. Alueella olevaan raaka-aineeseen perustuva teollisuus on meille tärkeää, Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen kertoo. Pikkaraisen mukaan luottamus Kemijärven teollisuuden kehittymiseen on nyt vahva sekä metsänomistajilla että sellutehtaan entisillä työntekijöillä. Odotettavissa on, että entisiä työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet muille paikkakunnille, alkaa tulla takaisin Kemijärvelle. Pikkaraisen mukaan enimmillään asukkaan Kemijärvellä asuu nyt asukasta. Kaupungin työvoimasta 2000-luvun alussa 38 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa eli se oli Lapin teollistunein paikkakunta. Vahva teollisen työnteon perimä paikkakunnalla on siis olemassa. n Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala pitää Keitele Groupin investointeja Kemijärven, Itä-Lapin ja koko Lapin kannalta erittäin merkittävinä. Näyttää siltä, että monet yhteiset tavoitteemme saavutetaan nyt samalla kertaa: Nykyiselle tehdasalueelle saadaan toimintaa, toimija on uskottava ja alalla jo pitkään toiminut ja saamme lisää kovasti kaivattuja työpaikkoja, Nivala sanoo. Investoinnin heijastusvaikutukset esimerkiksi puukaupan, kuljetustoiminnan ja kasvavien verotulojen kautta ovat laajat. Työtä tulee sekä tuotantolaitoksille että metsään, kantorahatulot lisäävät ostovoimaa ja tuova uusia työpaikkoja myös kauppaan ja palveluihin. Nivala korostaa, että koko hankkeella on myös suuri henkinen merkitys Kemijärven alueelle. Suunnitelmien julkistamisen jälkeen niin kaupunginvaltuutettujen kuin muiden kaupunkilaisten antama palaute on ollut hyvin myönteistä ja kannustavaa. Uskoisin myös, että uudet työmahdollisuudet kiinnostavat monia muualle muuttaneita kemijärveläisiä, jotka nyt voisivat harkita paluumuuttoa. n Kemijärven yhteismetsän metsämaan pinta-ala on hehtaaria, osuustiloja on ja osakkaita Vuosien hakkuusuunnite on vuodessa kuutiota. Hakkuupinta-ala on 890 hehtaaria, josta uudistushakkuuta on noin 270 ja kasvatushakkuita noin 620 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuukertymä on mäntytukkia , kuusitukkia 1 000, havukuitua ja koivukuitua kuutiota. Hoitokunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Sulevi Junttila näkee nyt tunnelin päässä valoa. Yhteismetsä on tehnyt puukauppaa koko ajan, mutta myös metsänomistajien kannalta Keitele Groupin tulo Kemijärvelle vaikuttaa todella hyvältä ja uskottavalta vaihtoehdolta. Puun kysyntä lisääntyy ja kaupanteko vilkastuu, Junttila pohtii. Junttila pitää myös tärkeänä sitä, että Lappi Timberin toimitusjohtajalla Pekka Tuovisella on sahausalan pitkä kokemus ja hän tunteen hyvin paikalliset olot. Toivomme tästä tietenkin menestystä ja niin metsänomistajien kuin koko kaupungin hyvinvoinnin kasvua. Uusi hanke vaikuttaa varmasti koko kaupungin yleisilmeeseen ja erittäin tärkeään nuorten työllistymismahdollisuuksien kasvuun, Junttila sanoo. n 8 9
6 Puunkäyttöä voidaan lisätä ja puun jalostusarvoa kasvattaa vielä huomattavasti, ylijohtaja Kari Virranta korostaa. Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Pohjois-Savon puunjalostusteollisuudella on pitkät perinteet, mutta talouden muutoksessa myös puunjalostus kaipaa uusia innovaatioita ja rohkeita ratkaisuja. Puunkäyttöä voidaan vielä lisätä ja tutusta raaka-aineesta kehittää aivan uusia tuotteita. Pohjois-Savon maakunnan ja yritysten yhteisenä suunnitelmana puunjalostuksen osalta on muun muassa mekaanisen puunjalostuksen jalostusarvon selkeä kasvattaminen nykyisistä luvuista. Samalla alan kärkiyritysten tavoitteena on verkottaa pienemmät toimijat tuotantoketjuiksi jatkojalostamisen ja tuotteistamisen avulla. Pohjois-Savon raakapuun hakkuumääristä käytetään vuosittain noin 70 prosenttia, joten tässäkin mielessä tämän uusiutuvan luonnonvaran käytön kasvattamisen varaa on vielä selkeästi, Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta huomauttaa. Metsiä pitää hoitaa ja kasvua pitää hakea, sillä kantora- Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä. hoja jää vielä paljon metsiin. Puunjalostuksen kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois kestävän kehityksen menetelmiä. Metso-metsiensuojeluohjelman tavoitteet Pohjois-Savossa onkin saavutettu ja metsien monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon, Virranta muistuttaa. Energiaa tarjolla omasta maakunnasta Jatkossa Pohjois-Savossa on tarkoitus panostaa vahvasti luonnonvaratalouteen ja erityisesti juuri puuhun. Tavoitteena on siis sekä puun energiakäytön lisääminen että puusta saatavien uusien tuotteiden valmistuksen ja käytön kasvattaminen. Myös maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) tulee paneutumaan luonnonvara-asioihin erillisessä seminaarissa ensi tammikuussa. Tavoitteena on selkeästi se, että pääsemme asiassa eteenpäin. On saatava aikaiseksi investointeja niin puun hyödyntämiseen kuin muuhunkin luonnonvaratalouteen. Pelkät selvitykset eivät riitä. Virranta sanoo, että maakunnasta käsin ei voi ymmärtää sitä, että kivihiilen polttaminen on edullisempaa kuin puuhakkeen polttaminen lämpölaitoksissa. Voisi ehkä todeta, että silloin ilmastopolitiikan vaatimukset ovat jääneet hintakilpailun jalkoihin eikä ole riittävästi pohdittu kotimaisen energian kilpailukykyä suhteessa saastuttavaan kivihiileen. Perinteistä ja uutta puunkäyttöä Hyviä ja innovatiivisia puun jalostamisen perustuvia yrityksiä maakunnassa on useita, kuten esimerkiksi sahatavaran ja liimapuun valmistaja Keitele Group, lämpöpuun valmistaja Lunawood, liimapuutehdas Finland Laminated Timber sekä Varkauden paperitehtaat perinteisinä puunjalostajina. Uutena, puusta bioenergiaa jalostavana yrityksenä Green Fuel Nordic suunnittelee biojalostamoa Iisalmeen. Tehtaan on määrä aloittaa loppuvuodesta Raaka-aineena käytetään uusiutuvaa kotimaista metsäbiomassaa, josta voidaan pikapyrolyysitekniikalla valmistaa nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Tämä tarjoaa uuden jalostuspolun arvokkaalle metsäomaisuudelle. Paperin kysyntä vähenee ja bioöljyn kasvaa, ja lisäksi rakentamisessa voidaan lisätä puun käyttöä lisäämällä esimerkiksi puukerrostalojen valmistusta. Kaiken kaikkiaan luvassa on myös aivan uusia puunkäyttömahdollisuuksia, jotka vielä tässä vaiheessa ovat osin teoria-asteella. Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä, Virranta sanoo. Puunkäyttö energiataloudessa vaatii esimerkiksi uusia koneita ja ensihakkuiden tehostamista. Maakunnan perinteisen puunjalostusosaamisen ja -vahvuuksien oheen voi syntyä uusia menestystuotteita metsäbioraaka-aineiden keruu- ja prosessointilaitteista ja kuljetusteknologiasta, bioöljyn tuotantolaitteista, kaasutusteknologiasta ja uuden sukupolven biokattilalaitoksista. Perheyritys toimii pitkäjänteisesti Kari Virranta on tyytyväinen maakuntien yrittäjä-omistajien panokseen koko maakunnan etua ajatellen. Virranta sanoo, että Pohjois-Savossa yritysten omistajuudella on iso merkitys alalla kuin alalla. Keitele Group on tästä hyvä esimerkki: Paikallinen ja paikkakunnalla näkyvä omistaja osaa ottaa kasvotonta omistusta paremmin huomioon ympäröivän yhteisön. Perinteisesti perheyrityksessä ei yleensä toimita suuyritysten tapaan kvartaalitaloudessa, vaan toiminta ja suunnitelmat ovat pitkäjänteisempiä. Totta kai tällaisetkin yritykset tavoittelevat voittoa ja kasvua, mutta ne tekevät sitä kauaskatseisesti ja maltillisesti. Virranta korostaa perheyritysten merkitystä vakaana työllistäjänä sekä vero- ja vientituloja kuntaan tuovina aktivaattoreina. Keitele Group on toiminut Keiteleellä yhteiskuntavastuullisestikin ajatellen harkitusti ja suunnitelmallisesti, ja samaa ajatusmaailmaa toteutetaan jatkossa varmasti myös Kemijärvellä. n 10 11
7 Suomessa osataan jalostaa puuta Myönteisiä vaikutuksia koko maakuntaan Ilkka Kylävainion mukaan Pohjois-Savossa sahataan vuosittain noin 1,4 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Pohjois-Savossa jalostetaan puuta hyvin tehokkaasti eli keskimääräistä enemmän jos verrataan koko Suomea. Vaikka hakatut tukit nyt jalostetaan omassa maakunnassa, hakkuumahdollisuuksia olisi toki nykyistä enemmän. Lisäksi kuitupuu kulkee valtaosin jalostettavaksi Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Itä-Suomessa on kyllä halua ja osaamista puun jalostamiseen. Myös Keiteleellä sahauksen kokomitat ja pituudet tehdään jalostuksen tarpeisiin, Kylävainio sanoo. Lappiin arvioidaan jäävän uuden Lappi Timber Oy:n ja Keitele Engineered Wood Oy:n Kemijärven tehdasinvestoinnin toteuduttua vuosittain 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja hiukan enemmän urakointituloja. Työllistävä vaikutus on yhteensä lähes 300 henkilötyövuotta. Alajärvellä Keiteleen hanke merkitsee aluksi suoraan 25 ja välillisesti 50 työpaikkaa. Toiminnan kaksinkertaistuessa kokonaistyöllistävä vaikutus on henkilötyövuotta. Kantorahatuloja kertyy Etelä-Pohjanmaalla lähes 20 miljoonaa euroa vuosittain. Metsissä kasvaa mahdollisuuksia Ilkka Kylävainion mukaan koko valtakunnan tavoitteena pitää olla metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin kaksinkertaistaminen. Tuotantomääriä ja jalostusarvoa on nostettava, ja samalla voidaan lisätä metsiin perustuvan biotalouden ja bioenergian kehittämistä. Samalla pitää muistaa myös, millaiset mahdollisuudet meillä on metsäenergiaan perustuvassa huoltovarmuudessa koko kansantalouden kannalta. Kansallisen metsäohjelman päämäärät vaikuttavat Kylävainiosta hyviltä ja tarpeellisilta. Voisi arvioida, että näillä toimilla metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa sekä metsätalouden kannattavuus paranee. Myös metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tärkeitä ovat myös metsiin perustuvan biotalouden kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen. Kilpailukyvystä huolehdittava Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia lainsäädännön ja elinkeinopolitiikan pitkäjänteisellä uudistamisella. Metsänomistusta pitää kehittää enemmän yrittäjämäiseksi ja tilakokoja suurentaa. Verotusta pitäisi uudistaa yritysverotuksen suuntaiseksi, Kylävainio pohtii. Valtio on panostanut metsien kasvuun 150 vuotta ja onnistunut siinä yli odotusten. Nyt on aika hyödyntää puun kasvu täysimääräisesti eli kannustavilla, pitkäjänteisillä veroratkaisuilla on pidettävä huolta puukaupan sujumisesta ja raaka-aineen saatavuudesta. Kylävainio huomauttaa, että yksi kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on maanteiden heikkenevä kunto ja kuljetuskustannusten nousu. Myös sähköveron ja sähkön siirtomaksujen korotukset sekä dieselpolttoaineen veronkorotukset ovat alan selkeitä uhkakuvia. n Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio korostaa, että Suomessa halutaan ja osataan jalostaa puuta. Puun käyttö on monipuolista ja sen jalostusarvo ja jalostuksesta saatavat tulot ovat kasvussa. Kun 1800-luvun puolivälissä alettiin oivaltaa Suomen metsien todellinen laajuus, myös sahateollisuus vapautui. Vuonna 1856 senaatti julkaisi uudistusohjelmansa Suomen teollisuuden kehittämiseksi ja seuraavana vuonna sallittiin höyrysahojen perustaminen Suomeen. Sahateollisuuden perustamisesta on kulunut jo paljon aikaa ja kehitys on mennyt kovaa vauhtia eteenpäin. Puun ja sen jalostuksen teollinen merkitys on kuitenkin koko Suomelle edelleen huomattava. Viidennes Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuuden tuotteita, ja tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa, mutta ne voisivat olla yli kaksi miljardia, jos metsien koko potentiaali hyödynnettäisiin. Myös metsien työllistävyysvaikutus on huomattava, Kylävainio sanoo. Jalostus vaatii myös kilpailukykyä eli koko jalostuskoneiston pitää koostua nykyaikaisista koneista ja laitteista sekä niiden osaavista käyttäjistä. Esimerkiksi Keiteleellä tukkitilaukset ovat jo yli kymmenen vuotta kulkeneet sähköisesti metsään, siis tehtaalta reaaliaikaisesti suoraan metsäkonekuljettajan näyttöruudulle. Vastaavasti tietoa tulee takaisinpäin kerran vuorokaudessa. Myös Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen puuta jalostavaa teollisuutta. Puuvarat ovat hyvät ja toimintaa voidaan kehittää muun muassa jalostusarvoa kasvattamalla
8 Metsänomistaja Pekka Liimatainen (vas.) ja hankintaesimies Jouko Tikkanen suunnittelevat yhdessä korjuutyön yksityiskohtia. Pidä huolta myös metsästä Metsää on hoidettava tai hoidatettava, mutta kovinkaan moni metsänomistaja ei käy riittävästi omassa metsässään. Pekka Liimatainen Konnevedeltä on todellinen metsämies, hän raivaa ja istuttaa itse metsänsä, tarkastelee suunnitelmat ja lisäksi metsästää. Konneveden Pyhälahdessa perheineen asuva Pekka Liimatainen on innokas metsämies sanan monessakin merkityksessä. Päivätyössä hän toimii K-maatalous J. Varis Ky:ssä, toinen työmaa ovat omat metsät ja kolmantena työllistäjänä on hevostila. Liimataisen metsät, nyt yhteensä 255 hehtaaria, ovat osin perityt, osin ostetut. Kauimmaiset palstat ovat noin 25 kilometrin päästä hänen asuinpaikastaan. Liimatainen aikoo ostaa lisää metsää, jos sopivia aloja sattuu kohdalle. Raivaamista en pelkää, mutta suopohjaista metsää en osta. Paras ostokohde on vuotias metsä, koska sen ostohinta ei ole liian kova ja oikeilla raivauksilla sen saa kasvamaan hyvää vauhtia. mikonhoito on kaiken perusta. Metsänraivauksessa näkee työnsä jäljen ja se on hyvää kuntoilua, mutta siihen jää koukkuun. Radiokuulosuojainten kanssa työ sujuu, aika kuluu kuin itsekseen ja puheohjelmia kuunnellessaan saa samalla paljon tietoa maailman asioista, Liimatainen naurahtaa. Liimataisen metsien keski-ikä on nyt vuotta ja osa niistä on nyt tulossa harvennusvaiheeseen. Hänen mielestään eri-ikäisten puiden harvennus ei onnistu, sillä silloin kasvusta ei saada riittävää. Metsä on kasvatettava nimenomaan tukiksi, vaikka jonkin verran puuta menee myös energiakäyttöön. Risut menevät yleensä energiaksi, mutta kantojen nostoon suhtaudun varauksella. Liimataisen metsissä on paljon tukkipuuta, mutta hän pitää metsiensä rakennetta osin Keitele tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. Metsää hakataan vuosikasvun verran Liimatainen raivaa metsänsä oman perheen voimin, esimerkiksi viime kesänä pariskunta raivasi 14,5 hehtaaria. Myös istuttaminen ja taimien säännöllinen heinääminen tehdään itse. Metsä paranee, kun siitä myy vuosikasvun verran vuosittain. Itse hakkuutan kuutiota vuodessa. Hakkuuaukko on uudistettava vuoden kuluessa hakkuista, ja hyvä taihuonona. Asta-myrskyssä Liimataiselta meni kuutiota puuta. Liimatainen on aktiivinen metsänomistaja. Hän kiertää paljon metsiään, ottaa vajaatuoton ja huonot puut pois ja raivaa sekä lisäksi päivittää metsätaloussuunnitelmiaan. Hän on vertaillut suunnitelmaa ja metsää paikanpäällä ja on huomannut, että suunnitelmissa kaikki ei aina pidä paikkaansa. Metsätaloussuunnitelmien laadinnassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän tukkien kasvattamiseen, Liimatainen painottaa. Vanhojen metsien suojeluun Liimatainen suhtautuu kriittisesti: Ihmiset, metsäkanalinnut ja hirvet viihtyvät nuorissa, hyvin hoidetuissa metsissä paremmin kuin ikimetsissä. Täsmällinen kauppa ja hyvä korjuutyö Perheen yhteistyö Keitele Forestin kanssa alkoi jo Liimataisen isän puukaupoista ja on sujunut siitä saakka mallikkaasti. Arvostan sitä, että Keitele Forestin miehet ovat paikallisia tuntijoita, hakkuut tiedetään kahden päivän tarkkuudella ja ne alkavat silloin, kun niistä on sovittu. Kuitupuukauppakin sujuu rivakasti ja myös tien varresta puut kuljetetaan pois nopeasti. Tukkiprosentti on Keiteleen kaupoissa hyvällä tasolla, Liimatainen kiittelee. Keitele Forestin täsmällisyys ja puurahojen tuloutus noin kuukauden kuluessa korjuusta saa metsänomistajalta kiitosta. Liimatainen korostaa myös hyvän metsäkoneurakoitsijan merkitystä ja on tyytyväinen Konneveden Metsätyö Oy:n työn laatuun ja toimintatapaan: Firma tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. Hevostenhoitoa ja metsästystä Lisätyötä Liimataiselle ja erityisesti hänen vaimolleen tuovat maatilan 37 peltohehtaaria ja tilan 12 hevosta. Vuosittain tilalla syntyy neljästä kuuteen ravurivarsaa. Metsä on oikeastaan Liimataisen toinen koti, sillä metsänhoitotöiden lisäksi hän harrastaa metsästystä. Oman koiransa kanssa Liimatainen käy hirvimetsällä ja lisäksi tähtäimessä ovat olleet karhut ja linnut. Sorsastusta varten hän teki vajaatuottoisesta 2,3 hehtaarin metsäalueesta riistakosteikon. Hirvet ovat taimikoiden kiusana, mutta kun metsässään liikkuu talvisin suksien tai lumikenkien kanssa, hirvet kyllä kaikkoavat. Samalla taimikoihin voi laittaa hirvikarkotteita. n Konneveden tiimissä toimivat hankintaesimiehet Ossi Sormunen (vas.), Jouko Tikkanen ja Juha Nieminen. Konneveden tiimi Isojen tukkimetsien äärellä Konneveden tiimin hankinta-alue on metsätyypeiltään melko yhteneväistä aluetta. Yhteistä on myös se, että hyvälaatuista puuta saadaan paljon. Tiimin hankintamäärä on vuosittain kuutiota. Kuusen osuus on 60 prosenttia, loppuosa koostuu männystä. Keitele Forestin palveluksessa 25 vuotta työskennellyt hankintaesimies Jouko Tikkanen kertoo, että kesän 2010 Asta-myrsky vaikutti merkittävästi Konneveden tiimin alueen metsiin, sillä kaatuneiden puiden määrä oli noin miljoonaa kuutiota. Monelta metsänomistajalta poistui myytäväksi aiottu metsä kerralla, mikä tietenkin vaikutti alueen puunsaantiin ja puukauppoihin, Tikkanen mainitsee. Saatavan puun laatu on Tikkasen mukaan nyt hyvä ja kaikkiaan puuta saadaan noin 300 kuutiota hehtaarilta. Tikkasen hankinta-alueella Hankasalmi-Kangasniemi-Konnevesi-Rautalampi puuta korjaa Konneveden Metsätyö, jonka työn jälki ja toimintatavat saavat kiitosta niin Tikkaselta kuin alueen metsänomistajilta. Järeitä ja tuottoisia havutukkimetsiä Hankintaesimies Juha Niemisen alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tällä hetkellä koko tiimin alueella pystyssä olevat metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia. Kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täällä kovaa, Nieminen kertoo. Metsätiloja, perikuntia ja myös iäkkäitä metsänomistajia on alueella yhä enemmän. Alueen leimikot ovat muuttumassa, ja harvennuksia tulee yhä enemmän. Kuitupuun määrä vaihtopuuna on kasvamassa, ja jatkossa on luvassa sekä kasvatettua tukkimetsää että energiakäyttöön sopivaa puuta. Juha Niemisen alueella korjuusta vastaa Metsäjokeri Oy, jonka kanssa yhteistyö sujuu erittäin hyvin. Tieverkon kunto huolestuttaa Hankintaesimies Ossi Sormunen vastaa Laukaasta ja Äänekoskesta. Hänen mukaansa tieverkosto sinänsä on tiimin alueella hyvä, mutta teiden rapistuva kunto on koko metsäalan kasvava huolenaihe. Sään vuoksi myös syyskelirikot pitää ottaa puunkorjuussa huomioon eri tavalla kuin aiemmin eli korjuun ja kuljetusten vaikeutumisiin pitää varautua ennakkoon. Puunhankinta on tarkasti aikataulutettu työpäivän tarkkuudella ja jos puuta ei tilapäisesti saada sahalle yhden tiimin alueelta, toinen alue voi mahdollisuuksiensa mukaan auttaa, Sormunen esittelee. n 15
9 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia Kuljetusliike Järveläinen Oy kuljettaa Keitele Timberin hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan maakunnan eri lämpölaitoksille ja pelletinvalmistukseen. Myös maanrakennuksessa yritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1955 perustetun Kuljetusliike Järveläinen Oy:n nykyisestä kuuden miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet kertyy kuljetuksista, toinen puoli Itä- ja Keski-Suomessa tehtävästä maanrakennuksesta. Yritys työllistää noin 50 henkilöä. Esimerkiksi sahauksen sivutuotteiden kuljettamiseen on kymmenen täysperävaunuyhdistelmää ja raakapuun kuljettamiseen kolme yhdistelmää. Vastaavasti maanajoon on yhdistelmiä ja muokkaustöihin lukuisia työkoneita. Tämä on perhe- tai oikeastaan sukuyritys, sillä osa yrityksen perustajan Joel Järveläisen pojista on jatkanut kuljetusliikkeen toimintaa, kolmannen polven kuljetusalan toimija Tomi Järveläinen kertoo. Hän vastaa muun muassa kuljetusten järjestelyistä ja suunnittelusta. Kumppanuutta Keiteleen malliin Yhteistyö Keitele Timberin kanssa alkoi käytännössä heti sahan perustamisen aikoihin. Kuljetusliike Järveläinen kuljettaa sahalta tulevan hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan eli kuoren, purun ja kutterinpurun lämpölaitoksiin ja pelletinvalmistukseen. Näitä kuormia tulee noin tuhat jokaisena kuukautena. Keitele Timber on kuljetuspalveluidemme osalta suurin yksittäinen asiakkaamme. Kuljetusten määrä on yleensä varsin tasainen ja ennakoitavissa, mutta joskus toki tulee suunnitelmiin muutoksiakin, Tomi Järveläinen sanoo. Järveläinen kertoo, että yritysten yhteistyö on aina sujunut joustavasti ja tehokkaasti molempien parhaaksi. Yhteistyötä ja kumppanuutta, voisi kai sanoa jopa strategista kumppanuutta, kuten Keiteleellä monien yritysten keskinäinen toiminta on. Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja Keitele-henki ovat vahvasti esillä. Ne ovat alueen vahvuudet ja niiden avulle niin yritykset kuin kuntakin menestyvät varmasti jatkossakin, Järveläinen tuumaa. Alan muutoksiin mentävä mukaan Yhteistyö yritysten kanssa sujuu siis mallikkaasti, mutta kuljetusalan lainsäädännön muutokset saavat Järveläisen mietteliääksi. Muutokset ovat melko poukkoilevia. Koko kuljetussektori ei tule hyötymään tai muuttumaan kaluston painojen kasvaessa. Nähtäväksi jää, mikä hyöty muutoksesta ylipäätään on, sillä niin huonosti valtiovalta asiaa oli tutkinut ja pohjustanut etukäteen yhdessä kuljetusten suorittajien sekä niistä vastuussa olevien kanssa, Järveläinen sanoo. Lisäksi mietittäväksi jää, miten teiden painorajoitukset, siltojen kestävyys ja alikulkujen mitoitus vaikuttavat nykyistä isompien rekkayhdistelmien ajoreitteihin. Tieverkoston osalta valtatiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta sivuteiden kunto nyt ja erityisesti jatkossa näyttää huonolta. Lähes ikuisuusaihe on tietenkin polttoaineen hinta, joka on nytkin melko korkea. Paljon puhuttua teollisuuden kilpailukykyä voisivat auttaa valtiovallan toimena myös ammattiliikenteen polttoainekustannusten helpotukset, Järveläinen sanoo. Kiinnostava kuljetusala Tomi Järveläinen on kasvanut pienestä pitäen mukaan kuljetusyrityksen toimintaan ja työskennellyt alalla koko ajan. Tausta huomioon ottaen varsin luonnollisesti hän opiskeli logistiikka-alaa ja valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja Keitele-henki ovat vahvasti esillä. teknillisestä yliopistosta vuonna Kuljetusten järjestely on kiinnostavaa työtä. Teen pääasiassa toimistotöitä, mutta joskus ajan myös rekkaa. Asun Jyväskylässä, joten jos sinne on iltasella ajoa, olen yleensä vapaaehtoinen kuljettaja, Järveläinen kertoo. Tomi Järveläinen harrastaa liikuntaa, kuten salibandya, juoksua ja jalkapalloa sekä Lapin-vaelluksia. Perheeseen kuuluu puolison lisäksi pieni tytär. n 16 17
10 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Keitele Forest Oy:lle myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2013 Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa Lappeenrannassa lokakuussa. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus investoida, selkeät päämäärät, paikallisuus, hyvin hoidettu yrittäjäpolvenvaihdos ja aktiivinen vientitoiminta. Keitele Forest Oy on yksi harvoista puutuoteteollisuuden yhtiöistä, jolle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on myönnetty. Palkinnon myöntäminen puutuoteteollisuuden yritykselle kertoo myös siitä, että toimialan merkitys Suomen taloudessa ja vientitulojen lähteenä on tunnistettu. Palkinnon saaminen osoittaa että Keitele-yhtiöiden henkilöstö on ammattitaitoista sekä motivoitunutta eikä pelkää tarttua toimeen vaikeammissakaan haasteissa. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vahvistaa entisestään yrityksen uskoa tulevaisuuteen. Kunnianosoitusta ja kannustusta Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on suurin kunnianosoitus, jonka kanssayrittäjät voivat toiselle yrittäjälle antaa. Palkinto on osoitus pitkäjänteisestä työstä sekä rohkeista päätöksistä yrityksen kehittämiseksi. Kunnia palkinnosta kuuluu koko Keitele-yhtiöiden henkilöstölle sekä kumppaneille. Lämmin kiitos kaikille jotka ovat omalta osaltaan myötävaikuttaneet Keitele-yhtiöiden kasvuun ja menestykseen, yhtiön toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. Keitele-yhtiöiden liiketoimintaa kehitetään jatkossakin pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhtiön arvoja noudattaen, asiakaslähtöisesti, tehokkaasti sekä ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi raati, johon kuului edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Raati kiitti Keitele Forestia menestyksestä ja yrityksen tekemistä selkeistä valinnoista. Myös tuotannon paikallisuutta kiitettiin. Keitele Forestin lisäksi valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat Lihajaloste Korpela Oy Huittisista ja Martinex Oy Raisiosta. Harvinainen henkilökohtainen tunnustuspalkinto annettiin Markku Wuotille. Yksityisyrittäjyyden arvostettu palkinto Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on neljälle yritykselle vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä. Palkittavat yritykset valitsee lautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Suomalaisen Työn Liiton, Yksityisyrittäjäin Säätiön sekä Fennian edustajat. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien. Palkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä koko talouselämälle ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme. Yleisiä palkintokriteereitä ovat tuotteiden tai palvelusten jatkuva kehitystyö ja uusiutuminen, kansainvälisessä kilpailussa menestyminen sekä yritystoiminnan jatkuvuus onnistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta. Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen. Esimerkillisiä valintaperusteita Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon valintaan vaikuttavat: yrityksen toiminta-ajatus, tuoteideoiden omaperäisyys sekä toiminnan, palvelujen tai tuotteiden jatkuva kehittäminen yrityksen viime vuosien kasvu; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa, tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos yrityksen toiminnallinen ja taloudellinen uudistumiskyky myös kansainvälisessä kilpailussa yrityksen toiminnallinen kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys omalla toiminta- ja markkina-alueellaan yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnan kyky vastata ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita n Keitele Forest Oy perustettu vuonna 1981 toimialana mekaaninen puunjalostus: puunhankinta, sahaus ja jalostus konsernin liikevaihto 135 milj. euroa konserni työllistää 325 henkilöä vie sahatavaraa ja liimapuuta lähes 30 maahan, viennin osuus liikevaihdosta 85 % omistajat: Ilkka, Matti ja Mikko Kylävainio Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Paras puukauppatili
11 Paras puukauppapäivä Keiteleen tehtailla huhtikuussa 2014 Tule tutustumaan Keiteleen tuotantolaitoksiin ja katsomaan, kuinka puu jalostuu kansainvälisesti arvostetuksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi. Alustava ohjelma Keiteleen tuote-esittely: rakennepuutuotteiden edut rakentamisessa Työnäytöksiä Musiikkia: Tapahtumaveijarit KalPan kuulumiset: Kasperi Kapanen ja valmennustiimi Ruokailu ja kahvit Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Keiteleen metsä asiakkaat sekä muut puukaupoista kiinnostuneet metsänomistajat. Kutsujen postitus ja ilmoittautuminen tapahtuvat maalis-huhtikuussa. Tapahtumassa on mukana myös joukko yrityksiä, jotka esittelevät metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyviä palveluitaan. Tervetuloa!
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMetsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta
Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMetsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi
Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot
LisätiedotMetsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö
Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotVenäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti
Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotBiojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck
Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotPUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotPuurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
LisätiedotUusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotBIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotÄlykäs Metsä. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy. Siemens DigiDay
Älykäs Metsä Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy Siemens DigiDay 29.11.2017 1 05.12.17 METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina
LisätiedotKeitele Group Kemijärvi
12.9.2013 / 22.1.2016 IK/HS Keitele Group Kemijärvi Keitele Group taustaa Lappi Timber liikeidea Investointiohjelma, saha/liimapuutehdas saman katon alle Maailman havusahatavaramarkkinat Yhteenveto Keitele
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki
Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotKäyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)
Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen
LisätiedotMetsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus
Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotKemijärvi. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy
13.2.2019 Kemijärvi Heikki Nivala Boreal Bioref Oy KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMO Boreal Bioref Oy:n tavoite; Tehdään biojalostamon rakentamista koskeva investointipäätös Hyödyntää alueen kasvavia metsävaroja
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka
MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotYrittäjäpalkittujen yritysten kehitys ja tulevaisuudennäkymät
Yrittäjäpalkittujen yritysten kehitys ja tulevaisuudennäkymät Yrittäjälounas Finlandiatalo 3..17 Taloustutkimus Oy Pasi Holm Julkaistavissa 3..17 klo 1 Kolme neljästä yrittäjäpalkitusta yrityksestä toimii
LisätiedotPUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Lisätiedotmetsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.
Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100
Avainluvut 2017 METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST METSÄ WOOD METSÄ FIBRE METSÄ
Lisätiedot2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry
2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas 29.4.2015
Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin
LisätiedotTULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE
TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien
LisätiedotMetsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue
Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotSuomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa
Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMitä nyt Baltia? 22.1.2009
Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu
LisätiedotMäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi
Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotQuality Northern Wood
Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur
LisätiedotBiotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?
Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
Lisätiedot