Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Q3 Osavuosikatsaus

2 Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013 Rahoitusta on saatavilla kysyntä vaimeaa Pankkirahoitus toimii Suomessa edelleen kohtuullisen hyvin, mutta pankkien vakuus- ja omarahoitusvaatimukset sekä rahoituksen hinta ovat nousseet. Pk-yritysten rahoituskysyntää värittää edelleen investointien vähäisyys. Finnverassa erilaisia käyttöpääomarahoituksia ja aiempien rahoitusten uudelleenjärjestelyjä tehtiin paljon, mutta euromääräinen kysyntä oli vaimeaa. Suomen kokonaisviennin lasku ei näkynyt viennin rahoituksen kysynnässä, joka oli edellisvuoden vastaavaa jaksoa korkeammalla tasolla. Liiketoiminta ja tuloskehitys Tammi-syyskuussa pk-yrityksille annettujen rahoitustarjousten euromäärä laski 12 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Vientikauppoihin liittyviä rahoitushakemuksia saatiin edellisvuotta enemmän, mutta annettujen tarjousten määrä oli kuitenkin lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla. Osa hakemuksista oli vielä luottosopimusten neuvotteluvaiheessa. Finnvera-konsernin tulos oli 71 miljoonaa euroa voitollinen eli merkittävästi edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi (30). Konsernin tuloksen paranemiseen vaikuttivat huomattavimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen. Tulosparannusta vastaavasti alensi korkokatteen heikkeneminen. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n sekä viennin että pk-yritysrahoituksen tulokset olivat positiiviset: Viennin rahoituksen tulos oli 63 miljoonaa euroa (45) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 11 miljoonaa euroa (-10). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli -3 miljoonaa euroa (-4). Finnvera-konserni Tulos Q3/2013 Q2/2013 Q1/2013 Q3/2012 Muutos % 1-9/ /2012 Muutos % Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut (netto) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Hallintokulut Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos Liikevoitto Tilikauden voitto Osavuosikatsaus

3 Konsernin tunnusluvut /( ) Vakavaraisuus 17,3 % (15,8) Kulu-tuotto-prosentti 25,1 % (27,6) Omavaraisuus 19,3 % (23,4). Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä: Maailmantalouden yleisessä tilanteessa on nähtävissä epävarmuudesta huolimatta hitaan elpymisen merkkejä. Teollisen rakenteen ja kilpailukyvyn heikentymisen vuoksi tilanne ei Suomessa ole vielä yhtä lupaava. Suomen vienti ei ole kasvanut tänä vuonna, mutta Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä on kuitenkin pysynyt korkealla, mikä osaltaan johtuu pankkeja koskevan tiukentuneen sääntelyn vaikutuksista. Valtioneuvoston valmistelussa on useita Finnveran palveluita koskevia kehityshankkeita. Näitä ovat muun muassa Finnveran mahdollisuus merkitä pk-yritysten joukkovelkakirjalainoja, vientitakuu- ja vientiluottovaltuuksien korottaminen, niin sanotun jälleenrahoitustakauksen käyttöönotto ja suuryritysten kotimaisten investointien rahoittaminen. Päätöksiä näistä tehtäneen loppuvuoden aikana. Osavuosikatsaus

4 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Konsernin taloudellinen kehitys 5 Henkilöstö 9 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 9 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 9 Näkymät 9 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 10 Konsernitase 11 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 12 Konsernin rahavirtalaskelma 13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 14 Segmentti-informaatio 14 Muut liitetiedot 16 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 21 Finnvera Oyj:n tase 22 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 23 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 24 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 25 Muut liitetiedot 26 Finnvera-konserniin kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy, Veraventure Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy, vientiluottoja ja lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta tarjoava sekä korontasausta hallinnoiva Suomen Vientiluotto Oy sekä omaisuudenhoitoon keskittynyt Spikera Oy. Osavuosikatsaus

5 Konsernin taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin tammi-syyskuu 2013 Finnvera-konsernin tulos oli 71 miljoonaa euroa voitollinen eli merkittävästi edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi (30). Konsernin tuloksen paranemiseen vaikuttivat huomattavimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n palkkiotuottojen kasvu sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen. Tulosparannusta vastaavasti alensi korkokatteen heikkeneminen. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pkyritysrahoituksen tulos oli 74 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna (34). Emoyhtiön saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot pienenivät yli 50 prosentilla 28 miljoonaan euroon (62), mikä vaikutti erittäin tuntuvasti tuloksen paranemiseen. Tappioiden pienenemisen lisäksi tulosparannukseen vaikutti palkkiotuottojen kasvu lähes 20 prosentilla. Palkkiotuottojen ja -kulujen netto oli 96 miljoonaa euroa (81). Sekä emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen että pk-yritysrahoituksen tulokset olivat positiiviset: Viennin rahoituksen tulos eli valtiontakuurahastolain 4 :n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 63 miljoonaa euroa (45) ja pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 11 miljoonaa euroa (-10). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli -3 miljoonaa euroa (-4). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -5 miljoonaa euroa (-5) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja vientiluottojen rahoituksen osuus miljoona euroa (1). Finnvera-konsernin heinä-syyskuu 2013 Finnvera-konsernin kolmannen neljänneksen tulos oli 27 miljoonaa euroa. Tulos oli merkittävästi parempi kuin toisen neljänneksen tulos, mutta lähes kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksen tasoinen. rkittävimmin kolmannen neljänneksen parempaan tulokseen vaikuttivat toista neljännestä pienemmät saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot sekä toista neljännestä suuremmat palkkiotuotot. Tulosanalyysi tammi syyskuu 2013 Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet Konsernin korkokate oli tammi-syyskuussa 40 miljoonaa euroa (46). Korkokatteen heikkenemiseen vaikutti korkotason sekä pk-yritysrahoituksen luottokannan aleneminen. Asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 7 miljoonaa euroa (9). Korkotukea maksettiin lähes 30 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui korkotuellisen luottokannan pienenemisestä. Palkkiotuotot ja -kulut Konsernin palkkiotuottojen ja -kulujen netto oli 97 miljoonaa euroa (83). Kasvua edellisvuodesta oli 14 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikuttivat yksittäisten isojen vientitakuiden voimaantulo sekä yleinen markkinoilla tapahtunut riskipreemioiden kohoaminen, jolla oli osittain vaikutusta myös Finnveraan. Konsernin palkkiotuotot olivat 101 miljoonaa euroa (84), josta emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuotot olivat 74 miljoonaa euroa (59) sekä pkyritysrahoituksen 25 miljoonaa euroa (24). Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja vientiluottojen rahoituksen palkkiotuottojen määrä oli miljoona euroa (1). Konsernin palkkiokulut olivat 4 miljoonaa euroa (2). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n jälleenvakuutustoiminnan kuluista. Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Konsernin voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat -3 miljoonaa euroa (-3), josta pääomasijoitusten käyvän arvon muutos muodosti -4 miljoonaa euroa (-5) sekä velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset ja valuuttakurssierot miljoona euroa (2). Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa miljoona euroa (0,5). Muihin tuottoihin sisältyivät valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio Osavuosikatsaus

6 ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta, EAKRrahoitukseen liittyvä hallinnointikorvaus ja vuokratuottoja. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Konsernin arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista sekä arvonalentumisten ja takausvarausten muutos oli yhteensä 70 miljoonaa euroa (90). Tappioita kattava valtion ja EAKR:n luottotappiokorvaus oli 41 miljoonaa euroa (35) eli 57 prosenttia toteutuneista tappioista. Finnvera- konsernin vastuuosuus pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustappioista oli luottotappiokorvauksen jälkeen 29 miljoonaa euroa (54). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta ei toteutunut tammi-syyskuussa merkittäviä tappioita. Järjestämättömät ja 0-korkoiset saamiset nousivat vuodenvaihteesta seitsemän prosenttia 122 miljoonaan euroon ja olivat 4,2 prosenttia vastuukannasta (3,8). Finnvera-konserni Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos Q3/2013 Q2/2013 Q1/2013 Q3/2012 Muutos % 1-9/ /2012 Muutos % Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 31 miljoonaa euroa (31). Hallintokulut nousivat edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kaksi prosenttia. Hallintokuluista henkilöstökulujen osuus oli 70 prosenttia (70). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Pitkän aikavälin itsekannattavuus Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite: yhtiön toiminnan kulut pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuotoilla. Pkyritysrahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona on pidetty seitsemää vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta. Finnveran pk-yritysrahoituksen itsekannattavuus on useista väliin mahtuneista tappiollisista vuosista huolimatta toteutunut seitsemän vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan syyskuun 2013 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran 15 toimintavuoden aikana. Mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen maksuperusteinen tulos viimeisiltä toimintavuosilta, toteutuu itsekannattavuus myös 20 vuoden tarkastelujaksolla. Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttaa merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että syyskuun 2013 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat lähes 11 miljardia euroa sekä pk-yritysrahoituksen luotto- ja takausvastuut yli 2,6 miljardia euroa, mihin vastuisiin nähden taseeseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,5 prosenttia. Osavuosikatsaus

7 Tase Konsernitaseen loppusumma oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (3 808). Emoyhtiö Finnvera Oyj:n taseen loppusumma oli miljoonaa euroa (2 342). Tytäryhtiöistä merkittävimmin konsernin taseeseen vaikutti Suomen Vientiluotto miljoonalla eurolla (1 474). Syyskuun lopussa konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa (2 953) eli 634 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden alussa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli (1 555) miljoonaa euroa, josta saamiset tytäryhtiöiltä olivat 92 miljoonaa euroa (17). Emoyhtiön takauskanta pieneni alkuvuoden aikana lievästi ja oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (1 068). Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli miljoonaa euroa (9 332). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli miljoonaa euroa (11 203). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja syyskuun lopussa yhteensä miljoonaa euroa (1 155), josta 942 miljoonaa euroa (987) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 38 miljoonan euron pääomalainat (32) sekä valtiolta vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50). Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 589 miljoonaa euroa (513), josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 137 miljoonaa euroa (140) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 358 miljoonaa euroa (296) sekä pääomasijoitustoiminnan rahaston 17 miljoonaa euroa (17). Kertyneet voittovarat olivat 76 miljoonaa euroa (60). Pk-yritysrahoituksen ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vientija erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Taseen vapaassa omassa pääomassa olevan pääomasijoitustoiminnan rahaston kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja. Finnvera-konserni Oma pääoma ja taseen loppusumma Muutos Muutos % Osakepääoma Ylikurssirahasto ja käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot yhteensä Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta Taseen loppusumma Osavuosikatsaus

8 Varainhankinta Vakavaraisuus Konsernin pitkäaikainen varainhankinta oli tammisyyskuussa miljoonaa euroa (546). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 351 miljoonaa euroa (300). Finnvera-konsernin vakavaraisuustavoitteeksi on asetettu vähintään 12,0 prosenttia. Konsernin vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 17,3 prosenttia (15,8), ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n vakavaraisuus 17,3 prosenttia (16,2). Vakavaraisuus on laskettu Basel II:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti. Vakavaraisuus % % Muutos %-yks % Finnvera-konserni 17,3 16,3 1,0 15,8 Finnvera Oyj 17,3 16,1 1,2 16,2 Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla. Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihin vain kotimaan toiminnan osalta. Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernissa syyskuun lopussa miljoonaa euroa (2 838). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli miljoonaa euroa eli 82 prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi varainhankintaan ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia. Finnvera-konserni Vakavaraisuuspääoma Oma pääoma Pääomalaina Aineettomat hyödykkeet Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Vientitakuutoiminnan osuus tilivuoden voitosta Finnvera-konserni Riskipainotetut erät Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Sijoitukset ja johdannaiset Saamiset, maksetut ennakot, korko- ja muut saamiset, muut varat Sitovat luottolupaukset Operatiivinen riski Osavuosikatsaus

9 Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 402 henkilöä (416/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 381 (396) ja määräaikaisessa 21 (20). Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Finnveralle esitetään uusia tehtäviä Valtion vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä Finnveralle ehdotetaan uusia tehtäviä ja keinoja yritysten toimintaedellytysten ja Suomen talouden vahvistamiseksi. Muun muassa vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksiin sekä vientitakuuvaltuuksiin esitetään nykyiseen verrattuna merkittäviä lisäyksiä. Ehdotus, jonka mukaan Finnvera voisi merkitä pk-yritysten joukkovelkakirjalainoja, puolestaan turvaisi kasvu- ja investointirahoituksen saatavuutta. Valtioneuvosto tekee lopulliset päätökset kuluvan vuoden loppuun mennessä. Näkymät Epävarma maailmantalouden tilanne heikentää investointihalukkuutta, kasvusuunnitelmia ja riskinottoa. Tämä näkyy maltillisena kysyntänä pk-rahoituksessa. Lisäksi julkinen keskustelu erityisesti pk-yritysten rahoituksen heikosta saatavuudesta lisää yritysten näkemyksiä siitä, että investointi-ilmapiiri ei ole suotuisa. Rahoituksen varmistaminen rahoituskelpoisille hankkeille on Finnveran perustehtävä, josta huolehditaan hyvin myös taloudellisesti haastavana aikana. Suomen investointitavaroiden vientiin keskittyneen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaisut. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntä säilynee kuitenkin nykyisellä korkealla tasolla, koska yritykset pyrkivät voittamaan kauppoja kilpailijamaiden tavoin kokonaisratkaisuilla, joihin kuuluu myös ostajan edellyttämä pitkäaikainen rahoitus. Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2013 tuloksen odotetaan toteutuvan edellisvuotta parempana. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finnvera laski liikkeelle vaihtuvakorkoisen lainan Finnvera laski liikkeelle 2 miljardin Ruotsin kruunun (noin 230 milj. euroa) määräisen, elokuussa 2018 erääntyvän vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeelle yhtiön EMTNlainaohjelman (Euro dium Term Note) alla. Varat käytetään sekä pk-yritysrahoitukseen että vientiluottojen rahoitukseen. Osavuosikatsaus

10 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite Korkotuotot - Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkotuotot yhteensä Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä 11) Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut - Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut Hallintokulut yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot 2) - Arvonalentumistappiot luotoista ja takaustappiot Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot yhteensä Liikevoitto Tuloverot - Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot yhteensä Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi - Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi - Osakkeiden käyvän arvon muutos Muut laajan tuloksen erät yhteensä Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden voiton jakautuminen - Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen - Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Osavuosikatsaus

11 KONSERNITASE VARAT (1 000 e) Liite Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta - Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset - Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset 3) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet - Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat - Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset 0 0 VARAT YHTEENSÄ VELAT (1 000 e) Liite Velat luottolaitoksille 7) Velat muille yhteisöille 7) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 7) Johdannaissopimukset 6) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 7) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot - Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

12 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Määräys- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- vallattomien pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä omistajien yhteensä osuus Oma pääoma Laskentaperiaatteen muutos, IAS Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut 0 Oma pääoma Raportoitu oma pääoma Laskentaperiaatteen muutos, IAS Oikaistu oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Osavuosikatsaus

13 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset Osavuosikatsaus

14 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnvera-konsernin ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Finnvera on ottanut alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 -Työsuhde-etuudet -standardin. Eläkevastuun ja sen katteena olevien varojen arvostuksessa käytettyjen laskentaoletusten vakuutusmatemaattiset muutokset kirjataan välittömästi laajaan tulokseen, eikä näitä muutoksia myöhemmin enää kirjata konsernin tuloslaskelmaan. Finnvera on ottanut alkaen käyttöön uuden IFRS 13 -Käyvän arvon määrittäminen -standardin. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiö Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä silloin, kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus, pääomasijoitustoiminta ja vientiluottojen rahoitus. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja erityisin perustein suuret yritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran vienninrahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy tarjoaa vientiluottoja sekä lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta ja hallinnoi korontasausta. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Konsernitilinpäätöksessä konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveran toimipaikat sijaitsevat Suomessa, ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. Finnveralla on lisäksi edustusto Pietarissa. Osavuosikatsaus

15 KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus