Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Q1 Osavuosikatsaus

2 Pörssitiedote Osavuosikatsaus n osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2015 Rahoituksen kysyntä piristyi epävarmuudesta huolimatta Vuoden 2015 ensimmäinen neljännes oli taloudelliselta kannalta monisävytteinen. Epävakaista ja negatiivisista suhdannenäkymistä huolimatta euron heikkeneminen toi pientä valoa vientiyrityksille. Pk-rahoitusta haettiin aktiivisesti, ja Finnvera pyrki vastaamaan yritysten odotuksiin laajentuneilla rahoitusmahdollisuuksillaan. Valtaosa yrityksistä saa rahoitusta kannattaviin hankkeisiin hyvin, vaikka pankit ovat tiukentaneet lainojen reunaehtoja ja vakuusvaateita. Suurten yksittäisten hankkeiden myötä vientitakuiden euromääräinen kysyntä moninkertaistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Finnveran Venäjä-riskit ovat kasvaneet. Yhtiö myöntää edelleen vientitakuita suomalaisviejien Venäjälle suuntautuviin hankkeisiin, mutta venäläisen vastapuolen luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin. Vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan. Liiketoiminta ja tuloskehitys Tammi-maaliskuussa Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä tarjouksia euromääräisesti yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lainoja ja takauksia myönnettiin pk-yrityksille ja vuoden 2015 alusta Finnveran saaman valtuuden mukaisesti EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. n tammi maaliskuun tulos oli 26 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi (8). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellisvuotta pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot sekä käypään arvoon arvostettavien erien arvonmuutokset. Finnvera Oyj:n tulos oli 26 miljoonaa euroa (10). - ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli miljoona euroa (-3). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -0,5 miljoonaa euroa (-3,3) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 1,1 miljoonaa euroa (0,7). Sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat positiiviset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 24 miljoonaa euroa (5) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 0,3 miljoonaa euroa (5). n tulos sisälsi vientiluottojen rahoituksen ylijäämää 2 miljoonaa euroa (0,2). Tulos Q1/2015 Q1/2014 Muutos Muutos % Muutos % Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut (netto) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Hallintokulut Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Luotoista ja takauksista Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Liikevoitto Tilikauden voitto Osavuosikatsaus

3 Pörssitiedote Osavuosikatsaus n tunnusluvut ( ) Omavaraisuus 13,9 % (14,4 %) Vakavaraisuus, Tier 2 18,1 % (18,6 %) Kulu-tuotto-suhde 24,1 % (25,7 %) Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä: Kansainvälisillä markkinoilla on vetoa, vaikka Suomessa taloustilanteen näkymät ovat epäselvät. Finnveran rahoitusmahdollisuuksia on laajennettu mahdollistamalla muun muassa joukkovelkakirjalainojen merkitseminen sekä vientiä hyödyttävien kotimaisten investointien ja aiempaa suurempien yritysten rahoitus. Tämä osaltaan näkyi siinä, että alkuvuoden rahoituskysyntä kasvoi euromääräisesti selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavasti näkyvissä on pitkästä aikaa myös suurehkoja investointeja, vaikka pääosin yritysten rahoituskysyntä painottuu edelleen käyttöpääomatarpeisiin. Haastavassa taloustilanteessa pankit vaativat aiempaa enemmän yrityksiltä omarahoitusosuuksia, mikä voi johtaa yrityksen rahoituksen saannin vaikeutumiseen. Tärkeää olisikin vahvistaa suomalaisten yritysten oman pääoman määrää. Osavuosikatsaus

4 Pörssitiedote Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus Sisältö n taloudellinen kehitys 5 Henkilöstö 8 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 8 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 8 Rahoituksen näkymät 9 Taulukot Laaja tuloslaskelma 10 Tase 11 Oman pääoman muutoslaskelma 12 Rahavirtalaskelma 13 Liitetiedot 14 in kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy ja Veraventure Oy sekä vientiluottoja tarjoava ja korontasausta hallinnoiva Suomen Vientiluotto Oy. Osavuosikatsaus

5 Pörssitiedote Osavuosikatsaus n taloudellinen kehitys n tammi maaliskuu 2015 n tammi maaliskuun tulos oli 26 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi (8). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellisvuotta pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot sekä käypään arvoon arvostettavien erien arvonmuutokset. Finnvera Oyj:n tulos oli 26 miljoonaa euroa (10). - ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli miljoona euroa (-3). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -0,5 miljoonaa euroa (-3,3) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 1,1 miljoonaa euroa (0,7). Sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat positiiviset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 24 miljoonaa euroa (5) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 0,3 miljoonaa euroa (5). n tulos sisälsi vientiluottojen rahoituksen ylijäämää 2 miljoonaa euroa (0,2). Tulosanalyysi tammi maaliskuu 2015 Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet n korkokate oli tammi maaliskuussa 14 miljoonaa euroa eli edellistä vuotta 6 prosenttia korkeampi (13). Asiakkaille ohjattua valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotukea maksettiin yhteensä miljoona euroa eli 45 prosenttia edellisvuotta vähemmän (2). Korkotuen määrän pienenemiseen vaikuttivat korkotuellisen rahoituksen myöntämisen lopettaminen vuoden 2014 alusta sekä tästä johtuva korkotuellisen luottokannan pieneneminen. Palkkiotuotot ja -kulut n palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 37 miljoonaa euroa eli edellisen vuoden vastaavan jakson tasolla (37). Palkkiotuottojen bruttomäärä oli 39 miljoonaa euroa (39), josta emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen osuus oli 75 prosenttia eli 30 miljoonaa euroa (29) ja pk-rahoituksen osuus 24 prosenttia eli 9 miljoonaa euroa (9). Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen palkkiotuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,3). Palkkiokulut olivat 2 miljoonaa euroa (2). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n jälleenvakuutussuojauksen kuluista. Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä n voitot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat miljoona euroa (-3). Voitoista pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutos oli 0,3 miljoonaa euroa (-4) sekä velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos ja valuuttakurssierot miljoona euroa (1). Muut tuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa tammi maaliskuussa yhteensä -0,1 miljoona euroa (0,4). Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyvät nettotuotot osakkeista, osuuksista ja saamistodistuksista sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin muun muassa vuokratuotot ja valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot n lainojen, takausten, vientitakausten ja erityistakausten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat yhteensä 67 miljoonaa euroa (40). Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen n vastuuosuus tilikauden arvonalentumisista ja tappioista oli 12 miljoonaa euroa (28). Lainoista ja takauksista tehdyt arvonalentumiset, tappiot ja varaukset olivat 65 miljoonaa euroa (19). Tappioita kattava valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston luottotappiokorvaus oli 55 miljoonaa euroa (12) eli 70 prosenttia toteutuneista tappioista (57). Luottotappiokorvauksen määrään vaikuttivat tammi-maaliskuussa toteutuneet isot yksittäiset tappiot. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot sekä tappiovaraukset olivat katsauskaudella 2 miljoonaa euroa (21). Tappiovaraukset ovat arvioita ja niitä pienennettiin vuoden 2014 aikana. Finnvera otti vuositilinpäätöksessä 2014 käyttöön EU-tasolla harmonisoidun epävarmojen saamisten laskentatavan. Laskentatavan mukainen pk-rahoituksen epävarmojen ja Osavuosikatsaus

6 Pörssitiedote Osavuosikatsaus 0-korkoisten saamisten nettomäärä oli maaliskuun lopussa 228 miljoonaa euroa. Epävarmojen ja 0-korkoisten saamisten osuus tehdyt arvonalentumiskirjaukset huomioituna oli 9,1 prosenttia vastuukannasta. Kun suhdeluvussa huomioidaan lisäksi pk-rahoituksessa vähentävänä elementtinä oleva valtion luottotappiokorvaus, ne olivat suhteessa vastuukantaan 3,7 prosenttia. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Q1/2015 Q1/2014 Muutos Muutos % Muutos % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Luotoista ja takauksista Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Toimintakulut n hallintokulut sisältäen henkilöstökulut ja muut kulut olivat 11 miljoonaa euroa (10). Hallintokulut olivat edellisen vuoden vastaavaa jaksoa miljoona euroa suuremmat. Kuluista henkilöstökulujen osuus oli 72 prosenttia (68). Liiketoiminnan muut kulut olivat 2 miljoonaa euroa (1). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Pitkän aikavälin itsekannattavuus Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite eli yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Pk-rahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona pidetään 10 vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta. Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että maaliskuun 2015 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 15,9 miljardia euroa sekä pk-rahoituksen luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,3 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,6 prosenttia ja oma pääoma 5 prosenttia. Tase taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (6 629) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n taseen loppusumma miljoonaa euroa (4 132). n tase kasvoi alkuvuoden 2015 aikana 7 prosenttia eli 443 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämästä vientiluottojen rahoituksesta. Suomen Vientiluotto Oy:n taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (3 425). Maaliskuun lopussa konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa (4 593) eli 490 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden alussa. Finnvera Oyj:n luottokanta oli miljoonaa euroa (2 193), josta saamiset tytäryhtiöiltä olivat miljoonaa euroa (928). Finnveran pk-rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut 10 vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan maaliskuun 2015 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran yli 15 toimintavuoden aikana. Mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen viimeisten toimintavuosien maksuperusteinen tulos, toteutuu itsekannattavuus myös 20 vuoden tarkastelujaksolla. n takauskanta kasvoi hieman alkuvuoden 2015 aikana, ja se oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (988). Vientitakuulain mukainen vastuukanta oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (10 755). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli miljoonaa euroa (12 600). llä oli pitkäaikaisia velkoja maaliskuun lopussa yhteensä miljoonaa euroa (2 650), josta miljoonaa euroa (2 564) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 41 miljoonan euron pääomalainat (36) sekä valtiolta vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50). Osavuosikatsaus

7 Pörssitiedote Osavuosikatsaus n vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 730 miljoonaa euroa (703), josta kotimaan toiminnan rahasto oli 136 miljoonaa euroa (135), vientitakuuja erityistakaustoiminnan rahasto 536 miljoonaa euroa (436), pääomasijoitustoiminnan rahasto 17 miljoonaa euroa (17) ja kertyneet voittovarat 41 miljoonaa euroa (116). Pk-rahoituksen ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Taseen vapaassa omassa pääomassa olevan pääomasijoitustoiminnan rahaston kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja. Tase Muutos Muutos % Osakepääoma Ylikurssirahasto ja käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot yhteensä Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat n omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta Taseen loppusumma Varainhankinta n pitkäaikainen varainhankinta oli tammi-maaliskuussa 5 miljoonaa euroa (2 036). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 87 miljoonaa euroa (529). Valtio on omistajana asettanut n vakavaraisuustavoitteeksi vähintään 12,0 prosenttia. n vakavaraisuussuhde Tier 2 oli maaliskuun lopussa 18,1 prosenttia (18,6), ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n vastaava vakavaraisuus 17,3 prosenttia (17,8). Vakavaraisuus on laskettu Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti. Vakavaraisuus Vakavaraisuus % % Muutos %-yks. Tier 1 17,4 17,7-0,3 Tier 2 18,1 18,6-0,5 Vakavaraisuus Finnvera Oyj % % Muutos %-yks. Tier 1 16,6 16,9-0,3 Tier 2 17,3 17,8-0,5 Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan edellä todetun mukaisesti kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla. Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihin vain kotimaan toiminnan osalta. Osavuosikatsaus

8 Pörssitiedote Osavuosikatsaus Riskipainotetut saamiset olivat ssa maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (2 349). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli miljoonaa euroa (1 926) eli 78 prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi johdannaisiin ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia. Tilikauden voittoa ei sisällytetä tilikauden aikana vakavaraisuuspääomaan. Vakavaraisuuspääoma Oma pääoma pl. tilikauden voitto Aineettomat hyödykkeet -3-3 Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Tilikauden voitto Vientitakuutoiminnan osuus tilikauden voitosta Pääomalaina Yhteensä Riskipainotetut erät Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Sijoitukset ja johdannaiset Saamiset, maksetut ennakot, korko- ja muut saamiset, muut varat Sitovat luottolupaukset Operatiivinen riski Yhteensä Tier 2 18,1 % 18,6 % Henkilöstö n palveluksessa oli maaliskuun lopussa 395 henkilöä (395/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 369 (373) ja määräaikaisessa 26 (22). Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Uusia valtuuksia käyttöön Finnvera teki katsauskaudella ensimmäisen joukkovelkakirjalainamerkinnän ja tarjosi kotimaiseen investointiin vientitakuita. Nämä olivat mahdollisia viime vuonna ja tämän vuoden alussa saatujen uusien valtuuksien ansiosta. Finnvera takaa AS Tallink Gruppin ostajaluoton yer Turku Oy ja Tallink solmivat laivanrakennussopimuksen matkustaja-autolautasta, jonka kauppahinta on noin 230 miljoonaa euroa. Finnvera takaa 95 prosenttia Tallinkin toimituksen jälkeisestä ostajaluotosta, johon Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy tarjoaa myös rahoitusta liikepankkien järjestämään pitkäaikaiseen luottoon. Luottoaika on 12 vuotta aluksen luovutuksesta, joka on alkuvuodesta Osavuosikatsaus

9 Pörssitiedote Osavuosikatsaus Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finnveran hallintoneuvostoon ja hallitukseen uusia jäseniä Finnveran yhtiökokous valitsi uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Hallintoneuvoston kokoonpano Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat tietoturvapäällikkö Mika Harjunen, varapuheenjohtaja Ann-Louise Laaksonen, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, filosofian maisteri Hanna Sarkkinen ja rahoitusasiantuntija Tommi Toivola. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, pääekonomisti Olli Koski, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Esko Kurvinen, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Lea Mäkipää, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara sekä kansanedustaja Sofia Vikman. Hallituksen kokoonpano Hallituksen uusia jäseniä ovat ekonomi Harri Sailas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting. Finnveran hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola, I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi ja ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen. Rahoituskysynnän näkymät Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vilkkaampaa kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Rahoitushakemusten euromäärä kasvoi lähes 50 prosenttia. Kasvuja kansainvälistymisrahoituksen hankevirta jatkunee hyvänä, ja myös isojen yritysten alihankintaketjuissa on nähtävissä elpymisen merkkejä. Suurin osa pk-rahoituksen kysynnästä painottuu kuitenkin edelleen käyttöpääomaan, mikä enteilee myös investointitason pysymistä alhaisena. Viennin rahoituksen kysyntä on kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Alusrahoituksen kysyntä kasvaa telakkateollisuuden omistusratkaisujen myötä. Vientitakuukysynnän kasvuun vaikuttaa myös Finnveran mahdollisuus rahoittaa suuryritysten kotimaisia vientiin suuntautuvia hankkeita. Takuiden kysyntä Venäjälle suuntautuvien kauppojen rahoittamiseksi on ollut alkuvuonna erittäin vilkasta huolimatta Suomen Venäjän-viennin supistumisesta. Finnveran arvion mukaan Venäjän osuus kokonaisvastuista ei tule jatkossa kasvamaan. Osavuosikatsaus

10 Laaja tuloslaskelma (1 000 e) Liite Korkotuotot Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Muut korkotuotot Korkotuotot yhteensä Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Henkilöstökulut Muut hallintokulut Hallintokulut yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot 3 Luotoista ja takauksista Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot yhteensä Liikevoitto Tuloverot Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi - Osakkeiden käyvän arvon muutos Muut laajan tuloksen erät yhteensä Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden voiton jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Osavuosikatsaus

11 Tase (1 000 e) Liite VARAT Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset VARAT YHTEENSÄ VELAT Velat luottolaitoksille Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat Muut rahoitusvelat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat Johdannaissopimukset Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat OMA PÄÄOMA n omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

12 Oman pääoman muutoslaskelma (1 000 e) A B C D E F G H I J Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma n oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 0 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut 0 n oma pääoma n oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin n oma pääoma n oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut 0 n oma pääoma n oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 0 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin n oma pääoma Taulukon selitykset: A = Osakepääoma B = Ylikurssirahasto C = Käyvän arvon rahasto D = Kotimaan toiminnan rahasto E = Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto F = Pääomasijoitustoiminnan rahasto G = Voittovarat H = Yhteensä I = Määräysvallattomien omistajien osuus J = Oma pääoma yhteensä Osavuosikatsaus

13 Rahavirtalaskelma (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Luovutustulot muista sijoituksista 0 0 Saadut osingot investoinneista 98 0 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksut johdannaisten vakuuksista Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset Osavuosikatsaus

14 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet n ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2014 tilinpäätöksessä. n käyttöön ottamat uudet tai muutetut standardit ja tulkinnat löytyvät vuoden 2014 tilinpäätöksen laatimis- periaatteista. Näillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiö Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä silloin, kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1 Segmentti-informaatio Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. n segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus, pääomasijoitustoiminta ja vientiluottojen rahoitus. Segmentit ja segmenttilaskennan periaatteet on kuvattu tarkemmin vuoden 2014 vuosikertomuksessa. Tulos segmenteittäin Pien- Alueellinen KKV- Viennin Pääoma- Eliminoin- (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus sijoitustoiminta nit yhteensä 1 3/2015 Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto /2014 Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto /2015 Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto /2014 Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto * Toimintakulut = hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut - poistot ** Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus

15 2 Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Yhteensä Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 4 Taseen luokittelu (1 000 e) Rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Myytävissä olevat Yhteensä Käypä arvo Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Myytävissä olevat Yhteensä Käypä arvo Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Saamistodistukset Johdannaissopimukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut rahoitusvarat Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Saamistodistukset Johdannaissopimukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut rahoitusvarat Yhteensä Myytävissä oleviin sisältyvää Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n käypää arvoa ei voida luotettavasti selvittää, joten osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan. (1 000 e) Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Muut rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Muut rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo Velat luottolaitoksille Velat muille yhteisöille Yleiseen liikkeesen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Muut rahoitusvelat Pääomalainat Yhteensä Velat luottolaitoksille Velat muille yhteisöille Yleiseen liikkeesen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Muut rahoitusvelat Pääomalainat Yhteensä Osavuosikatsaus

16 5 Käypään arvoon arvostamisen hierarkia (1 000 e) Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Lainat ja muut saamiset - Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat - Johdannaissopimukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat - Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Yhteensä Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat - Velat muille yhteisöille Yleiseen liikkeesen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Muut rahoitusvelat - Velat muille yhteisöille Pääomalainat Yhteensä Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Lainat ja muut saamiset - Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat - Johdannaissopimukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat - Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet Yhteensä Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat - Velat muille yhteisöille Yleiseen liikkeesen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Muut rahoitusvelat - Velat muille yhteisöille Pääomalainat Yhteensä Taso 1: Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat noteeratut osake- ja rahastosijoitukset arvostetaan markkinahintoihin. Taso 2: Koron ja valuutanvaihtosopimusten, valuuttatermiinien sekä velkojen käyvät arvot on määritelty rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jossa laskentaperusteena käytetään kauden päättymispäivän markkinakorkoja ja muuta markkinainformaatiota. Saamistodistusten käyvät arvot perustuvat sijoitusten kauden päättymispäivän markkinanoteeraukseen tai kauden päättymispäivän markkinakorolla diskontattuun arvoon. Taso 3: Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden pääomasijoitusten käyvän arvon määrittely perustuu ulkopuolisten sijoittajien tekemään arvonmääritykseen ja sijoituksiin sekä rahaston hyväksymään kohdeyrityksen arvostukseen. Käytetty menetelmä noudattaa IPEV:n (International Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) aikaisen vaiheen yritysten arvostusperiaatteita ja suosituksia. Osavuosikatsaus

17 6 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat TASO 3, Rahoitusvarat (1 000 e) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Saldo Tuloslaskelmaan kirjatut voitot ja tappiot yhteensä Hankinnat Myynnit Muu Saldo kauden lopussa Tuloslaskelman voitot ja tappiot niistä instrumenteista, jotka ovat vielä Finnveran hallussa Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin (1 000 e) Kirjatut erät, brutto Taseessa nettoutetut kirjatut erät, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto / Rahoitusinstrumentit *) Vakuudeksi saadut rahoitusinstrumentit *) Vakuudeksi saatu käteinen *) Nettosumma *) Rahoitusvarat Johdannaissopimukset Yhteensä Rahoitusvelat Johdannaissopimukset Yhteensä Rahoitusvarat Johdannaissopimukset Yhteensä Rahoitusvelat Johdannaissopimukset Yhteensä *) Määrät, joita ei ole nettoutettu, mutta jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin ja vastaaviin. 8 Johdannaissopimukset (1 000 e) Käypä arvo Nimellis- positiivinen negatiivinen yhteensä Käypä arvo Nimellisarvo positiivinen negatiivinen yhteensä Suojaamistarkoituksessa tehdyt Valuuttajohdannaiset - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Johdannaiset yhteensä Suojaamistarkoituksessa tehdyt Valuuttajohdannaiset - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan (käyvän arvon optio). Osavuosikatsaus

18 9 Velkojen muutokset (1 000 e) Nimellis- Kirjanpito- Nimellis- Kirjanpitoarvo arvo arvo arvo Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille Velat Nostetut Takaisinmaksut Muut muutokset Velat (1 000 e) Nimellis- Kirjanpito- Nimellis- Kirjanpitoarvo arvo arvo arvo Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat Takaisinmaksut Muut muutokset Velat Pääomalainat Pääomalainat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla (käyvän arvon optio). 10 Ehdolliset velat ja sitoumukset (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Vastuut - Vastuut kotimaan takauksista Vientitakuiden ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset Yhteensä Lähipiiri (1 000 e) Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat 1 3/ /2014 Palvelujen ostot Luotot Saamiset Velat, pitkäaikaiset Velat, lyhytaikaiset Takuut ja takaukset n lähipiiriin kuuluvat emoyritys, sen tytär- ja osakkuusyritykset sekä ne in kuulumattomat valtioenemmistöiset yhtiöt, joiden omistajaohjaus on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla sekä valtiokonttori. Lähipiiriin luetaan myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja muu konsernin johtoryhmä. Osavuosikatsaus

19 12 Tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentaperiaatteet (1 000 e) Omavaraisuusaste 13,9 14,4 21,8 22,7 Vakavaraisuussuhde, Tier 1 17,4 17,7 16,6 16,9 Tier 2 18,1 18,6 17,3 17,8 Kulu-tuotto-suhde 24,1 25,7 24,4 27,3 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste-% (oma pääoma + määräysvallattomien osuus) * 100 taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Laskettu Basell III:n standardimenetelmän mukaan Kulu-tuotto-suhde hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus

20 Vaihde Puhelinpalvelu Klo Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Kuopio Kallanranta 11 PL KUOPIO Osavuosikatsaus