Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus

2 Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2013 Finnveran riskinottomahdollisuudet pk-rahoituksessa kasvoivat Finnvera jatkaa entistäkin aktiivisemmin pk-yritysten käyttöpääoma- ja investointirahoitusta. Yhteistyötä tehdään pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa, joiden liiketoimintaan lisääntynyt sääntely vaikuttaa. Hallitusohjelman mukainen lisäriskinotto suunnataan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien sekä aloittavien yritysten tarpeisiin. Valtio korvaa kuluvan vuoden alusta lähtien aiempaa suuremman osan eli 75 prosenttia mahdollisista tappioista, jotka syntyvät Finnveran näille yrityksille myöntämästä rahoituksesta. Korvausosuus on muutoin ennallaan porrastettuna tukialuejaon mukaan. Käytännössä kasvanut riskinottomahdollisuus tarkoittaa, että Finnveran rahoitusosuus voi olla aiempaa suurempi, kun kyse on kansainvälisille markkinoille pyrkivästä yrityksestä. Erityyppisissä hankkeissa edellytettyjä omarahoitus- ja riskinjakoperiaatteita on samalla täsmennetty valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi. Liiketoiminta ja tuloskehitys Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä rahoitustarjouksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti neljä prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Pk-yritysrahoituksessa annettujen rahoitustarjousten euromäärä oli viidenneksen pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Rahoitushakemuksia oli kuitenkin edellisvuotta enemmän, mutta hankkeiden keskimääräinen koko oli pienempi. Finnveran pääomasijoitustoiminnan tehtyjen sijoituspäätösten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa edellisvuodesta. Vuoden 2012 lopussa noin 250 bisnesenkelin laajuiseksi kasvanut yksityis-sijoittajaverkosto siirretään vuoden 2013 aikana yksityiselle Finnish Business Angels Network FiBAN ry:lle. Konsernin tulos oli tammi-maaliskuussa 30 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli lähes kolmanneksen parempi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla (23). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiön palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen. Konsernin tuloksesta viennin rahoituksen osuus oli 21 miljoonaa euroa (14) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 11 miljoonaa euroa (9). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -2 miljoonaa euroa (0,3). Finnvera-konserni Q1/2013 Me Q1/2012 Me Muutos % 2012 Me 2011 Me Muutos % Korkokate % % Palkkiotuotot ja -kulut (netto) % % Voitot/Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -1,4 1,3-203 % % Hallintokulut % % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot % % Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista % % Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos % % Luottotappiokorvaus valtiolta % % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot % % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos % % Liikevoitto % % Tilikauden voitto % % Osavuosikatsaus

3 Konsernin tunnusluvut Vakavaraisuus 16,0 % (15,7) Kulu-tuotto-prosentti 28,3 % (28,1) Omavaraisuus 20,1 % (24,7). Loppuvuoden näkymät Pankkisääntelyn vaikutukset saattavat rajoittaa pankkien osallistumista yritysten rahoitukseen ja nostavat rahoituksen hintaa. Nämä tekijät yhdessä investointien vähäisyyden kanssa pitävät pk-yritysrahoituksen kysyntää edelleen maltillisella tasolla. On todennäköistä, että vientikysynnän lasku näkyy myös vientitakuiden ja -luottojen kysynnän vähenemisenä. Finnveran rooli on kuitenkin entistä keskeisempi vientikauppojen rahoittamisessa. Finnveran ensimmäisen neljänneksen tulos oli selkeästi edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi, mutta talouden epävarmuudesta ja Finnveran vastuukannan korkeasta riskitasosta johtuen vuoden 2013 tulos toteutunee kuitenkin edellisen vuoden tasoisena. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä: Vaisu taloustilanne ja matala investointitaso näkyivät rahoituskysynnässämme vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Investointien pysyminen alhaisina vähensi selvästi rahoitustarpeita niin kotimaassa kuin viennin rahoituksessakin. Saimme pk-yrityksiltä viisi prosenttia enemmän hakemuksia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta niiden euromäärä laski 14 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että rahoitusta tarvittiin paljon käyttöpääomaan, mutta ei juurikaan investointeihin. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntä oli melko aktiivista ja vain hiukan matalampaa kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin rahoitukselle on tyypillistä sen vaihtelu yksittäisten suurten pääomatavarakauppojen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut valtion pääomasijoitustoimintaa koskevaa työnjakoa, ja Finnvera tulee vähitellen irtautumaan eri pääomasijoitustoiminnoistaan. Suora sijoitustoiminta Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin jatkuu vuoteen 2017 asti. Osavuosikatsaus

4 FINNVERA-KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Sisältö Konsernin taloudellinen kehitys 5 Henkilöstö 7 Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa 7 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 8 Loppuvuoden näkymät 8 OSAVUOSIKATSAUKSEN TAULUKKO-OSUUS Konsernitilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 9 Konsernitase 10 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 13 Segmentti-informaatio 13 Muut liitetiedot 15 Finnvera Oyj:n tilinpäätös Finnvera Oyj:n laaja tuloslaskelma 18 Finnvera Oyj:n tase 19 Finnvera Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma 20 Finnvera Oyj:n rahavirtalaskelma 21 Finnvera Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot Segmentti-informaatio 22 Muut liitetiedot 23 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset 25 Finnvera-konserniin kuuluvat emoyhtiö Finnvera Oyj:n lisäksi pääomasijoituksia tekevät tytäryhtiöt Aloitusrahasto Vera Oy, Veraventure Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy, vientiluottoja ja lähdeverosopimuksiin perustuvaa viennin rahoitusta tarjoava sekä korontasausta hallinnoiva Suomen Vientiluotto Oy sekä omaisuudenhoitoon keskittynyt Spikera Oy. Osavuosikatsaus

5 Konsernin taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n tilinpäätökset laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Tuloslaskelma esitetään yhtenä laskelmana (laaja tuloslaskelma) IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin mukaan. Finnvera-konsernin tammi-maaliskuu 2013 Konsernin tulos oli 30 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli lähes kolmanneksen parempi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla (23). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiön palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pkyritysrahoituksen tulos oli tammi-maaliskuussa 31 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia edellisvuotta parempi (23). Tulosparannukseen vaikuttivat edellisvuotta selkeästi pienemmät saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot, joiden määrä oli 2 miljoonaa euroa (8). Tappioiden pienenemisen lisäksi emoyhtiön tulosparannukseen vaikutti palkkiotuottojen merkittävä kasvu. Palkkiotuottojen ja -kulujen netto oli 31 miljoonaa euroa (26). Emoyhtiön tulos muodostui liiketoimintaalueittain seuraavasti: viennin rahoituksen tulos eli valtiontakuurahastolain 4 :n tarkoittaman vientitakuuja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 21 miljoonaa euroa (14) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan tulos 11 miljoonaa euroa (9). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -2 miljoonaa euroa (0,3). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -2 miljoonaa euroa (0,1) sekä Suomen Vientiluoton korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja jälleenrahoituksen osuus 0,4 miljoona euroa (0,2). Tulosanalyysi Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet Konsernin korkokate oli tammi-maaliskuussa 14 miljoonaa euroa (16). Alhainen korkotaso vaikutti korkokatteen alenemiseen. Asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa (3,3). Korkotukea maksettiin 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mikä johtui korkotuellisen vastuukannan pienenemisestä. Palkkiotuotot ja -kulut Konsernin palkkiotuotot olivat 33 miljoonaa euroa (27). Kasvua edellisvuodesta oli 6 miljoonaa euroa. Palkkiotuotoista emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osuus oli 24 miljoonaa euroa (18) sekä kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 8 miljoonaa euroa (9). Konsernin palkkiokulut olivat miljoona euroa ja muodostuivat pääasiassa emoyhtiön jälleenvakuutustoiminnan kuluista (1). Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä Konsernin voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat -1 miljoonaa euroa (1), joka muodostui lähes kokonaan pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksesta. Erään sisältyvät pääomasijoitustoiminnan käypään arvoon arvostusten lisäksi velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset sekä valuuttakurssierot. Muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa 0,2 miljoonaa euroa (0,1). Muihin tuottoihin sisältyivät valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta, EAKRrahoitukseen liittyvä hallinnointikorvaus ja vuokratuottoja. Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Konsernin luotto- ja takaustappioiden sekä saamisten arvonalentumisten ja takaustappiovarausten muutos oli yhteensä 21 miljoonaa euroa (14), jonka muodostivat toteutuneet tappiot 29 miljoonaa euroa (12) ja arvonalentumisten ja takaustappiovarausten pieneneminen 8 miljoonaa euroa (-1). Tappiot aiheutuivat lähes 100-prosenttisesti pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnasta. Tappioita kattava valtion ja EAKR:n Osavuosikatsaus

6 luottotappiokorvaus oli 18 miljoonaa euroa (7) eli suhteutettuna 64 prosenttia toteutuneista tappioista. Finnvera-konsernin vastuuosuus katsauskauden luottoja takaustappioista oli luottotappiokorvauksen jälkeen 2 miljoonaa euroa (6). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta ei toteutunut tammi-maaliskuussa merkittäviä tappioita. Järjestämättömät ja 0-korkoiset saamiset nousivat vuodenvaihteesta kolmella prosentilla 118 miljoonaan euroon ja muodostivat 4,0 prosenttia vastuukannasta. Järjestämättömien luottojen määrään vaikutti mm. tehtyjen yrityssaneeraushakemusten edellisen vuoden vastaavaa jaksoa suurempi määrä. Finnvera-konserni Q1/2013 Me Q1/2012 Me Muutos % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot % Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista % Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos % Luottotappiokorvaus valtiolta % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos % Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 11 miljoonaa euroa (11), josta henkilöstökulujen osuus oli 69 prosenttia (69). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyivät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut. Tase Konsernitaseen loppusumma oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (3 808) ja emoyhtiön miljoonaa euroa (2 342). Tytäryhtiöistä merkittävimmin konsernin taseeseen vaikutti Suomen Vientiluotto miljoonalla eurolla (1 474). Maaliskuun lopussa konsernin luottokanta oli miljoonaa euroa (2 953) eli 217 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden alussa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli (1 555) miljoonaa euroa. Emoyhtiön takauskanta pieneni alkuvuoden aikana lievästi ja oli maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (1 068). Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli miljoonaa euroa (9 332). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli miljoonaa euroa (11 203). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja maaliskuun lopussa yhteensä miljoonaa euroa (1 155), josta 926 miljoonaa euroa (937) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 32 miljoonan euron pääomalainat (32) sekä Finnvera Oyj:n vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50). Lisäksi taseessa oli 64 miljoonaa euroa (80) pitkäaikaisiin velkoihin kohdistuvaa johdannaissopimussaamista koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 543 miljoonaa euroa (513), josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 137 miljoonaa euroa (140), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 358 miljoonaa euroa (296) ja pääomasijoitustoiminnan rahaston 17 miljoonaa euroa (17). Kertyneet voittovarat olivat 31 miljoonaa euroa (60). Pk-yritysrahoituksen ja viennin rahoituksen voitolliset tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen emoyhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vientija erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Osavuosikatsaus

7 Rahastot eivät subventoi toisiaan. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Taseen vapaaseen omaan pääomaan on perustettu vuonna 2011 pääomasijoitustoiminnan rahasto, jonka kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja. Finnvera-konserni, tase Me Me Muutos Me Muutos % Osakepääoma % Ylikurssirahasto ja käyvän arvon rahasto % Vapaat rahastot yhteensä % Kotimaan toiminnan rahasto % Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto % Pääomasijoitustoiminnan rahasto % Kertyneet voittovarat % Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma % Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta % Taseen loppusumma % Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 16,0 prosenttia (15,7). Tavoitteeksi on asetettu vähintään 12,0 prosentin vakavaraisuus. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli 16,6 prosenttia (15,5). Vakavaraisuus on laskettu Basel II:n standardimenetelmän mukaan. Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernissa miljoonaa euroa. Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli miljoonaa euroa eli 86 prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi varainhankintaan ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 55 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia. Konsernin pitkäaikainen varainhankinta oli tammimaaliskuussa 232 miljoonaa euroa (126). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 114 miljoonaa euroa (40). Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa 415 henkilöä (410/ ), joista vakinaisessa työsuhteessa oli 394 (394) ja määräaikaisessa 21 (16). Muutokset toimintaympäristössä sekä elinkeino- ja omistajapolitiikassa Lyhyen maksuajan luottovakuutukset läntisiin teollisuusmaihin EU-komissio myönsi Finnveralle poikkeusluvan vakuuttaa yksityisen luottovakuuttajan hylkäämiä, lyhyen maksuajan vientikauppoja EU-maihin ja tiettyihin muihin läntisiin teollisuusmaihin. Vakuuttaminen on mahdollista, jos kyseessä on sellaisen pk-yrityksen kauppa, jonka vuotuinen vientiliikevaihto on korkeintaan kaksi miljoonaa euroa, tai jos kyseessä on yksittäinen vientikauppa, jonka riskiaika on ainakin 181 päivää ja enintään kaksi vuotta. Lupa on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Osavuosikatsaus

8 EU-komission mukaan Kreikkaan ei ole yksityistä luottovakuutustarjontaa, joten Finnvera voi vakuuttaa vientikauppoja Kreikkaan tarkan riskiharkinnan jälkeen myös silloin, kun väliaikaisen luvan reunaehdot eivät täyty. Luottojen ja takausten enimmäismäärä vuonna 2013 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa vuosittain Finnveran myöntämien lainojen ja takausten enimmäismäärät. Vuonna 2013 luottojen ja takausten myöntämismäärä voi olla yhteensä enintään 906 miljoonaa euroa, josta 260 miljoonaa euroa voi olla korkotuettuja lainoja tai takauksia. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finnveran hallintoneuvostoon ja hallitukseen uusia jäseniä Finnveran yhtiökokous valitsi uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Hallintoneuvoston kokoonpano Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat rahoituspäällikkö Helena Hakkarainen (Finnveran henkilöstön edustaja), työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Lea Mäkipää ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, johtaja Kaija Erjanti, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Miapetra Kumpula- Natri, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Esko Kurvinen, puheenjohtaja Kasperi Launis, kansanedustaja Jari Myllykoski, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara, puheenjohtaja Timo Vallittu ja kansanedustaja Sofia Vikman. Yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutettiin niin, ettei hallitukseen valita enää varajäseniä. Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén. Finnvera osallistuu TUI Cruises GmbH -varustamon alustilausten rakennusaikaiseen rahoitukseen Finnvera osallistuu TUI Cruises GmbH:n STX Finlandilta tilaamien kahden risteilyaluksen rakennusaikaiseen rahoitukseen osana laajempaa kokonaisrahoituspakettia. Finnveran vastuut nousevat alusten rakennusaikana enimmillään 292 miljoonaan euroon. Järjestäjäpankki ja Finnveran takuiden saaja on Nordea. Finnveran osallistumisen edellytyksenä on, että koko rahoituspaketti toteutuu sovitusti. Loppuvuoden näkymät Pankkisääntelyn vaikutukset saattavat rajoittaa pankkien osallistumista yritysten rahoitukseen ja nostavat rahoituksen hintaa. Nämä tekijät yhdessä investointien vähäisyyden kanssa pitävät pk-yritysrahoituksen kysyntää edelleen maltillisella tasolla. On todennäköistä, että vientikysynnän lasku näkyy myös vientitakuiden ja -luottojen kysynnän vähenemisenä. Finnveran rooli on kuitenkin entistä keskeisempi vientikauppojen rahoittamisessa. Finnveran ensimmäisen neljänneksen tulos oli selkeästi edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi, mutta talouden epävarmuudesta ja Finnveran vastuukannan korkeasta riskitasosta johtuen vuoden 2013 tulos toteutunee kuitenkin edellisen vuoden tasoisena. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti. Hallituksen kokoonpano Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ekonomi Markku Pohjola. Hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin OTK Kirsi Komi, toimitusjohtaja Vesa Luhtanen, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen, ylijohtaja Pekka Timonen (I varapuheenjohtaja) sekä erityisasiantuntija Marianna Uotinen (II varapuheenjohtaja). Jäsenenä jatkaa varatuomari, OTL Risto Paaermaa. Osavuosikatsaus

9 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä 0 0 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT 2) Arvonalentumistappiot luotoista ja takaustappiot Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Osakkeiden käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Osavuosikatsaus

10 KONSERNITASE (1 000 e) VARAT Liite Saamiset luottolaitoksilta Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset 3) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Verosaamiset 0 0 VARAT YHTEENSÄ VELAT Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille 4) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Verovelat Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

11 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Käyvän- Kotimaan Vientitakuu Määräys- Oma Osake- Ylikurssi- arvon- toiminnan ja erityistak. Muut Voitto- vallattomien pääoma pääoma rahasto rahasto rahasto toim. rahasto rahastot varat Yhteensä omistajien yhteensä osuus Oma pääoma Laskentaperiaatteen muutos, IAS 19 Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oikaisut Oma pääoma Oma pääoma , Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 Laskentaperiaatteen muutos, IAS 19 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Osavuosikatsaus

12 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Tehdyt sijoitukset Luovutustulot sijoituksista Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut/palautetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut osingot investoinneista 0 13 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/(vähennys-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Rahastosijoitukset Osavuosikatsaus

13 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Finnveran osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin EU on sen hyväksynyt. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu kokonaisuudessaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Finnvera on ottanut alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 -Työsuhde-etuudet -standardin. Eläkevastuun ja sen katteena olevien varojen arvostuksessa käytettyjen laskentaoletusten vakuutusmatemaattiset muutokset kirjataan välittömästi laajaan tulokseen, eikä näitä muutoksia myöhemmin enää kirjata konsernin tuloslaskelmaan. Finnvera on ottanut alkaen käyttöön uuden IFRS 13 -Käyvän arvon määrittäminen -standardin. Omistajalta saadun pääomalainan anteeksiannon esittämistapaa on muutettu vuonna 2012 siten, että se kirjataan suoraan omaan pääomaan. Aikaisempina vuosina se on esitetty liiketoiminnan muina tuottoina. Vertailutiedot on muutettu vastaavasti. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi myös emoyhtiön Finnvera Oyj:n tiedot, koska Oslon pörssin säännöt edellyttävät niiden esittämistä silloin, kun Norjassa on laskettu liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. 1. SEGMENTTI-INFORMAATIO Finnveran segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen. Asiakasyritykset on jaettu liiketoiminta-alueisiin niiden koon ja kehitysvaiheen rahoitustarpeen mukaisesti. Kullekin liiketoiminta-alueelle on rakennettu oma palvelukonseptinsa. Yhtiön segmentit ovat pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, viennin rahoitus, pääomasijoitustoiminta ja vientiluottojen rahoitus. Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja erityisin perustein suuret yritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus ja TE-toimisto) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran vienninrahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Kullekin segmentille kohdistetaan ne tuotot, kulut, varat ja velat, joiden katsotaan sille kuuluvan tai olevan järkevällä perusteella kohdistettavissa. Kaikki tuotot ja kulut on kohdennettu segmenteille. Segmenttien välillä ei ole merkittävää liiketoimintaa. Konsernitilinpäätöksessä konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Finnveran segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat liikevoittoon. Segmenttien varojen ja velkojen arvostusperiaattet ovat samat kuin mitä konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty. Finnveran toimipaikat sijaitsevat Suomessa, ja sen asiakaskunta koostuu laajasta joukosta eri toimialoilla toimivia asiakkaita. Osavuosikatsaus

14 KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä KONSERNIN TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Eliminoin- Konserni (1 000 e) rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot nit yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Osavuosikatsaus

15 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 e) Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Suojaamistarkoituksessa tehdyt Valuuttajohdannaiset -Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan (käyvän arvon optio). 4. VELKOJEN MUUTOKSET (1 000 e) Velat Nostetut Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset 0 0 Velat Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo (1 000 e) Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla (käyvän arvon optio). Pääomalainat (1 000 e) 5. EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI (1 000 e) Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat Rahoitus- Palvelujen Laina- Takaustuotot ostot saldo saldo Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyritysten lisäksi ne valtioenemmistöiset yhtiöt, joiden omistajaohjaus on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla sekä valtiokonttori. Lähipiiriin luetaan myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä toimitus- ja varatoimitusjohtaja. Osavuosikatsaus

16 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 20,1 24,7 Vakavaraisuussuhde 16,0 15,7 Kulu-tuotto - suhde 28,3 28,1 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde (oma pääoma +määräysvallattomien osuus)*100 taseen loppusumma Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. VOITOT JA TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Osavuosikatsaus

17 9. KANSAINVÄLISEN IAS19 TYÖSUHDE-ETUUDET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIN MUUTOKSIEN TAKAUTUVASTA SOVELTAMISESTA SYNTYVÄT OIKAISUT VERTAILULUKUIHIN Finnvera on ottanut alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin. Eläkevastuun ja sen katteena olevien varojen arvostuksessa käytettyjen laskentaoletusten vakuutusmatemaattiset muutokset kirjataan välittömästi laajaan tulokseen, eikä näitä muutoksia myöhemmin enää kirjata konsernin tuloslaskelmaan. Tärkeimmät oikaisut liittyvät vakuutusmatemaattidiin voittojen ja tappioiden muutoksiin, jotka vaikuttavat eläkejärjestelyjen nettovaroihin tai velkihin sekä muuhun laajaan tulokseen. Sen lisäksi muutettu standardi yksinkertaistaa eläkkeiden nettokorkomenojen määrittelyä. Uudistettu IAS19 Työsuhde-etuudet vaatii takautuvaa soveltamista esitettyihin tilinpäätöslukuihin. Standardin käyttöönotosta syntyvät oikaisut on eritelty alla olevissa taulukoissa mukaan lukien kumulatiivinen vaikutus konsernin avaavaan pääomaan ja vuodelle (1 000 e) Finnvera-konserni Finnvera Oyj Raportoitu Oikaisut Oikaistu Raportoitu Oikaisut Oikaistu Oma pääoma yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta Vuosi 2012 Vaikutus taseeseen: Etuuspohjaiset eläkevelat Oma pääoma yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta Vaikutus tuloslaskelmaan ja muuhun laajaan tulokseen: Tulos Laaja tuloslaskelma - Etuuspohjaisten eläkkeiden uudellenarvostus Osavuosikatsaus

18 FINNVERA OYJ:N LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 e) Liite KORKOTUOTOT Korot luotonannosta asiakkaille Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot KORKOKULUT KORKOKATE PALKKIOTUOTOT JA -KULUT NETTO VOITOT/TAPPIOT KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA ERISTÄ 8) SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Osakkeista ja osuuksista 0 0 Saamistodistuksista 0 0 Sijoituskiinteistöistä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT HALLINTOKULUT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muut hallintokulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT 2) Arvonalentumistappiot luotoista ja takaustappiot Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos Luottotappiokorvaus valtiolta Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos LIIKEVOITTO TULOVEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 0 0 TILIKAUDEN VOITTO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Osakkeiden käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksiksi TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

19 FINNVERA OYJ:N TASE VARAT (1 000 e) Liite Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Saamiset asiakkailta Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Sijoitukset Saamistodistukset Sijoitukset samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Sijoitukset osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoituskiinteistöt Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot VARAT YHTEENSÄ VELAT (1 000 e) Liite Velat luottolaitoksille 4) Velat muille yhteisöille Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) 0 0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat 4) Johdannaissopimukset 3) Varaukset Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pääomalainat 4) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Vapaat rahastot Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Pääomasijoitustoiminnan rahasto Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Osavuosikatsaus

20 FINNVERA OYJ:N OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma (1 000 e) Osake- Ylikurssi- Käyvän- Koti- Vientitakuu Pääoma- Voitto- Oma pääoma rahasto arvon- maan ja erityis- sijoitus- varat pääoma rahasto toim. tak. toim. toim. yhteensä rahasto rahasto rahasto Oma pääoma Laskentaperiaatteen muutos, IAS Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 0 Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Oma pääoma Omistajalta saadun pääomalainan anteeksisaatu määrä 0 0 Laskentaperiaatteen muutos, IAS Tilikauden laaja tulos/osakkeiden käyvän arvon muutos Siirto rahastoihin Oma pääoma Osavuosikatsaus

21 FINNVERA OYJ:N RAHAVIRTALASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Myönnettyjen luottojen nostot Myönnettyjen luottojen takaisinmaksut Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 0 0 Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos ( A+B+C) lisäys (+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden lopussa Saamiset luottolaitoksilta Saamistodistukset Osavuosikatsaus

22 1. FINNVERA OYJ:N SEGMENTTI-INFORMAATIO FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN (1 000 e) Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä FINNVERA OYJ:N TULOS, VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN (1 000 e) Pien- Alueellinen KKV- Viennin Muut Finnvera Oyj rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus toiminnot Yhteensä Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut netto Arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Toimintakulut * Poistot Muut tuotot/kulut** Liikevoitto Varat yhteensä Saamiset asiakkailta Velat yhteensä *) Toimintakulut = Hallintokulut + Liiketoiminnan muut kulut - poistot **) Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä+sijoitustoiminnan nettotuotot+liiketoiminnan muut tuotot Segmenttien väliset tuotot eivät ole merkittäviä. Osavuosikatsaus

23 2. SAAMISTEN ARVONALENTUMISET, TAKAUS- JA TAKUUTAPPIOT Luotoista ja muista saamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on objektiivista näyttöä siitä, että niiden arvo on alentunut. Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suoriutua velvotteistaan perustuu asiakkaiden riskiluokitukseen sekä yhtiön kokemukseen ja johdon arvioon maksuhäiriöiden vaikutuksesta lainasaamisten kerryttämiseen. 3. JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 e) Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo positivinen negatiivinen yhteensä positivinen negatiivinen yhteensä Suojaamistarkoituksessa tehdyt Valuuttajohdannaiset Koron- valuutanvaihtosopimukset Johdannaiset yhteensä Johdannaissopimuksilla suojataan ottolainausta. Johdannaissopimukset ja nillä suojatut velat on arvostettu käypään arvoon ja niiden arvonmuutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ( käyvän arvon optio). Velat Nostetut 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset 0 0 Velat VELKOJEN MUUTOKSET (1 000 e) Nimellis- Kirjanpito- Velat luottolaitoksille ja muille yhteisöille arvo arvo Nimellis- Kirjanpito- Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat arvo arvo (1 000 e) Velat Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 0 Takaisinmaksut Käyvän arvon muutokset Velat Ottolainaus on arvostettu käypään arvoon, silloin kun se on suojattu johdannaissopimuksilla (Käyvän arvon optio). Pääomalainat (1 000 e) 5. EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (1 000 e) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset Vientitakuiden sekä erityistakuiden ja takausten kokonaisvastuu Sitovat rahoituslupaukset LÄHIPIIRI (1 000 e) Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat Palvelujen Laina- Takausostot saldo saldo Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyritysten lisäksi ne valtioenemmistöiset yhtiöt, joiden omistajaohjaus on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla sekä valtiokonttori. Lähipiiriin luetaan myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä toimitus- ja varatoimitusjohtaja. Osavuosikatsaus

24 7. TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Omavaraisuusaste 34,5 32,5 Vakavaraisuussuhde 16,6 15,5 Kulu-tuotto - suhde 26,3 27,0 Tunnuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste % oma pääoma *100 taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Kulu-tuotto - suhde Laskettu Basell II:n standardimenetelmän mukaan hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut korkokate + nettopalkkiotuotott + voitot/tappiot käypään arvoon arvostetuista eristä + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 8. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä (1 000 e) Johdannaissopimukset Käypään arvoon arvostettavat velat Valuuttakurssierot Pääomasijoitusten arvonmuutokset Osavuosikatsaus

25 Osavuosikatsauksen allekirjoitukset Underskrifter för delårsrapporten Signatures of the Board of Directors on the Interim Report Helsinki Markku Pohjola Puheenjohtaja Ordförande Chairman Kirsi Komi Pirkko Rantanen-Kervinen Pekka Timonen Varapuheenjohtaja I vice ordförande First Vice Chairman Vesa Luhtanen Marianna Uotinen II varapuheenjohtaja II vice ordförande Second Vice Chairman Risto Paaermaa Pauli Heikkilä Toimitusjohtaja Verkställande direktör CEO 25

26 Vaihde Puhelinpalvelu Klo Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Kuopio Kallanranta 11 PL KUOPIO 26