SISÄLLYS. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2

3 SISÄLLYS 2 Kuluttajaliiton toimintavuosi Kuluttajan oikeudet 8 Kuluttajan talous 10 Elintarvikkeet ja ravitsemus 13 Kestävä ja eettinen kuluttaminen 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 Jäsentoiminta 18 Viestintä ja vuoropuhelu 20 Eurooppalainen, kansainvälinen ja pohjoismainen yhteistyö 21 Henkilöstö ja hallinto 22 Liiton talous LIITTEET 24 Kuluttajaliiton hallitus 25 Kuluttajaliiton tilintarkastajat 25 Kuluttajaliiton henkilökunta 26 Kuluttajaliiton jäsenyhdistykset 28 Muut Kuluttajaliiton jäsenet 28 Kuluttajaliiton jäsenyydet 29 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Kuluttajaliiton projektit 32 Kuluttajaliiton edustukset 35 Kuluttajaliiton antamat lausunnot 37 Kuluttajaliiton tiedotteet vuonna Kuluttajaliiton tapahtumat 41 Kuluttajaliiton hallitusohjelmatavoitteet Vuosikertomus

4 Vuosi 2014 Vaikuttavaa! Kuluttajaliiton toimintavuosi 2014 oli kaikin tavoin innostava. Liitto onnistui kehittämään edunvalvontaansa merkittävästi, liitto näkyi entistä enemmän julkisuudessa ja toimintavuoden aikana varmistui, että liitto lähtee seuraavalle toimintavuodelle entistä paremmin voimavaroin. Lisäksi liiton jäseninä olevien kuluttajayhdistysten toiminta tehostui vuoden aikana. Edellisenä toimintavuonna alkanut kuluttajayhdistysten toiminnan kehittäminen jatkui vuoden 2014 aikana liiton puheenjohtajan johdolla. Siirtyminen paikallisista maakunnallisiin kuluttajayhdistyksiin jatkui: vuoden aikana viisi kuluttajayhdistystä hyväksyi asiaan liittyviä muutoksia sääntöihinsä, lisäksi perustettiin yksi kokonaan uusi maakunnallinen kuluttajayhdistys. Paikallisyhdistysten toiminta myös aktivoitui, mikä näkyi myös paikallisyhdistysten saaman julkisuuden lisääntymisenä osan toiminta pääsi jopa valtakunnallisiin tiedotusvälineisiin. Edunvalvonnassa jatkettiin luonnollisestikin perinteistä vaikuttamistoimintaa: oltiin mukana komiteoissa, työryhmissä ja muissa toimielimissä; annettiin lausuntoja ja oltiin sekä ministeriöiden että eduskunnan kuultavana. Perinteisen edunvalvonnan ohella kokeiltiin uusia toimintatapoja tai tehtiin vanhoja asioita uudella tavalla. Liiton edustajia oli esimerkiksi mukana toimintavuonna järjestetyissä suurimpien puolueiden puoluekokouksissa kertomassa liiton toiminnasta ja kannoista puoluekokousedustajille. Toimintavuoden aikana valmisteltiin liiton tavoitteet huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelmatavoitteet valmisteltiin, julkistettiin ja lähetettiin puolueiden edustajille huomattavasti aikaisemmin kuin edellisissä vaaleissa. Tavoitteena oli, että liiton tavoitteet ovat puolueiden käytettävissä silloin, kun ne valmistelevat omia vaaliohjelmiaan. Tavoitteet ovat vuosikertomuksen liitteenä. Toimintavuonna liiton saama julkisuus lisääntyi merkittävästi. Liiton verkkosivujen käyntimäärä kasvoi 12,5 prosentilla edellisestä vuodesta. Mediaosumien määrä kasvoi perinteisessä mediassa (lehdet, radio, televisio) peräti 55 prosentilla ja lehdistöjulkisuuden levikki lähes 70 prosentilla! Verkkomediassa osumien määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli 50 prosentilla. Lehdistöjulkisuuden levikin kasvu oli merkittävästi mediaosumien määrän kasvua suurempi, mistä voi päätellä liiton saaneen aikaisempaa enemmän julkisuutta erityisesti suurimmissa lehdissä. Samalla kun julkisuuden määrä kasvoi, liitto antoi edellistä vuotta vähemmän tiedot- 2 Vuosikertomus 2015

5 teita. Tämä antaa aiheen päätellä, että liiton saama julkisuuden lisäys johtuu muusta kuin liiton entistä aktiivisemmasta tiedottamisesta. Mediaseurannan tuloksena liitolle kertyneet mediaosumat vahvistamat päätelmää: merkittävä osa liiton saamasta julkisuudesta on tullut liiton asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden antamista haastatteluista. Eli tiedotusvälineet ovat olleet aikaisempaa kiinnostuneempia liiton näkemyksistä ja kysyneet niitä itse. Yksi toimintavuoden keskeisistä tavoitteista oli liiton toiminnan voimavarojen riittävyyden varmistaminen. Paikallistoiminnan aktivoituminen avaa luonnollisestikin toiminnalle uusia mahdollisuuksia samoin kuin uusien toimintatapojen kehittäminen esimerkiksi edunvalvontaan. Näiden ohella tarvitaan myös taloudellisia voimavaroja. Niiden hankkimisessa liitto on toimintavuonna onnistunut hyvin: Palkansaajasäätiöltä on saatu rahaa kuluttajille suunnatun koulutuksen kehittämiseen ja liiton saamaa valtionapua on päätetty nostaa seuraavaksi toimintavuodeksi. Ja tietenkin toiminnan onnistuminen antaa itsessään lisää intoa ja voimia työn jatkamiseen. Myös ulkopuoliset ovat huomanneet liiton toiminnan merkityksen: vuosina toteutettu TETA eli terveellisiä ja taloudellisia arjen ruokavalintoja -hanke sai toimintavuoden aikana kaksi palkintoa. Suomen lihavuustutkijat ry myönsi sille painonhallintapalkinnon ja Raha-automaattiyhdistys Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnon. Juha Beurling pääsihteeri Vuosikertomus

6 Kuluttajan oikeudet Toimialueen tavoitteena on taata kuluttajille kattava oikeusturva ja tehokkaasti toimiva oikeussuojajärjestelmä. Kuluttajien on voitava luottaa kuluttajansuojan johdonmukaisuuteen, toimivuuteen, maksuttomuuteen ja tasa-arvoon kotimaassa ja Euroopan sisämarkkinoilla. Kuluttajaliitto toimii sen puolesta, ettei omaa kuluttajansuojaamme heikennetä Euroopan yhteisön normeilla. Kuluttajan oikeudet toiminta-alueella keskeistä toimintavuonna oli panostaminen koulutukseen, edunvalvontaan ja kuluttajien edun varmistaminen lainvalmistelussa. Myös lainsäädännön vaikutuksia kuluttajien oikeusasemaan seurattiin kuluttajapalautteen ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Toimintavuonna jatkettiin edellisvuonna aloitettua koulutusyhteistyötä Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n kanssa. Kuluttajaliitto koulutti PAMin jäsenistöä kuluttajansuojaan liittyvissä kysymyksissä PAMin paikallisyhdistysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Koulutustilaisuuksia oli kahdeksan. Lisäksi PAMille tehtiin kuluttajansuojaa koskeva kirjallista materiaalia. Marraskuussa pidetyssä jäsenseminaarissa paikallisyhdistysten toimijoille annettiin koulutusta kuluttajansuojan perusteista. 4 Vuosikertomus 2015

7 Koulutustoimintaan liitto sai Palkansaajasäätiöltä rahoitusta Kuluttaja-akatemia-koulutusohjelman kehittämiseen. Kuluttaja-akatemian koulutus käsittää lyhytkursseja eri aiheista ja niihin liittyvistä tietotaidoista. Se käynnistetään pilottihankkeena vuosina ja toteutetaan yhteistyössä Työväen Sivistysliiton (TSL) kanssa. Jäsenkoulutuksessa pääpaino oli asunto-osakeyhtiölainsäädännössä. Tästä aiheesta järjestettiin paikallisyhdistysten toimesta eri puolella Suomea maksuttomia koulutustilaisuuksia, jotka olivat avoimia jäsenistön lisäksi kaikille kiinnostuneille. Muita teemoja olivat kuluttajan oikeudet EU:ssa ja verkkokauppa. Marraskuisen jäsenseminaarin osallistujia koulutettiin kuluttajansuojan perusteista. Lainsäädäntötyöhön vaikutettiin muun muassa kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia sekä kuluttajariitojen vaihtoehtoista riitojenratkaisua käsittelevissä lainsäädäntöhankkeissa. Tämän lisäksi on lainsäädännön vaikutuksia seurattu muun muassa eri toimielimissä kuten Tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunnassa sekä Vakuutus-ja arvopaperilautakunnissa, joissa liitolla on edustus. Liitto on antanut myös neuvontaa kuluttaja ja -asumisasioissa, joiden kautta se on saanut arvokasta tietoa ruohonjuuritason kuluttajaongelmista. Liitto on antanut lausuntoja muun muassa liikkeiden aukioloaikoja koskevasta lainsäädännöstä, matkapakettidirektiivistä ja rahankeräyslaista. Helmikuussa liitto teki Finanssivalvonnalle pankkien ja kiinteistönvälittäjien kytkykauppaa koskevan toimenpidepyynnön, josta myös tiedotettiin julkisuuteen. Kesäkuussa lähetetty asiakaspalvelupuhelujen hintoja ja joulukuussa lähetetty kotimyynnin ongelmia käsittelevä tiedote saivat paljon julkisuutta. Liiton sivuilla kuluttajien oikeuksia koskevia osioita on uudistettu kuluttajansuojalain muutoksen vuoksi, muun muassa koti- ja etämyyntiä koskeva alasivu on kirjoitettu kokonaan uusiksi. Kuluttajan oikeudet -tiimi on toiminut sähköpostin välityksellä ja valmisteli mm. helmikuussa julkaistun ravintoloiden aukioloaikoja koskevan tiedotteen. Kaavoitus ja liikenne -tiimi on keskustellut toimialueensa tiedotteista ja lainsäädäntöhankkeista. Vuosikertomus

8 Tietoyhteiskunta Liiton tavoitteena on, että tietoyhteiskunnan palveluita kehitetään kansalaisten tarpeista lähtien. Palveluiden saatavuus, niiden käytön oppiminen, käyttäjäystävällisyys ja käyttövarmuus tulee turvata mahdollisimman monelle. Kansalaisille tulee taata turvallinen ja edullinen pääsy tietoverkkoon kaikkialta maasta. Yhteiskuntaa kehitettäessä on otettava huomioon eri käyttäjien erilainen etenemistahti. Samalla kun nopeille omaksujille on turvattava mahdollisuus käyttää uusia palveluja, on huolehdittava myös niistä jotka eivät ota uusia palveluja käyttöön. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on oltu mukana maanpäällisen television seuraavaa teknologiasiirtymää käsittelevässä liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä. Liitto on ollut eduskunnan valiokuntien kuultavana tietoyhteiskuntakaarta koskevasta hallituksen esityksestä. Liitto on myös lausunut muun muassa teletoimiluvista sekä laajakaistadirektiivin ja tietoyhteiskuntakaaren täytäntöönpanosta. Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän (15.3.) teema oli digikuluttajan oikeudet. Asiaan liittyen kirjastoihin eri puolille Suomea oli järjestetty tietoturvaa koskevia näyttelyitä. Lisäksi liiton kotisivuilla julkaistiin kuluttajien tietosuojaa koskeva tietopaketti. Päivän kannanotossa vaadittiin 10 megan nettiyhteyttä peruspalveluksi. Asuminen Asuminen on yksi ihmisen keskeisimmistä perustarpeista. Asumiseen kuluu myös suuri osa ihmisten tuloista. Liitto valvoo kuluttajien etuja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton tavoitteena on, että asukkaat ovat kiinnostuneita ja tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja että ristiriitojen ja ongelmien syntyä eri osapuolten välillä voidaan ehkäistä ennalta. Liitto tarjoaa asiantuntevaa ja maksutonta neuvonta asumiseen liittyvissä asioissa. Asumisasioiden neuvonta jatkui Raha-automaattiyhdistyksen tukemana puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Puhelinneuvontaa annettiin neljänä päivänä viikossa aamupäivisin ja lisäksi yhtenä iltana viikossa. Neuvonnan määrä lisääntyi selvästi edel- 6 Vuosikertomus 2015

9 tamaan toimintavuonna. lisestä vuodesta. Neuvonnassa vastattiin puheluun, sähköpostivastauksia oli Neuvontaan tulleista kysymyksistä noin puolet käsitteli asunto-osakeyhtiöitä ja puolet asuinhuoneiston vuokrasuhteita. Asumisoikeus- ja osaomistusasumisesta tuli muutamia kysymyksiä. Voimakkaasti lisääntynyt sähköpostineuvonta vaati niin paljon voimavaroja, ettei suunniteltua chat-neuvontaa ei pystytty aloit- Erityisenä kohderyhmänä asumisasioiden neuvonnassa olivat edelleen maahanmuuttajat. Maahanmuuttajille järjestettiin kertomusvuonna yhteistyökumppaneiden kanssa useita koulutus- ja neuvontatilaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Huoneenvuokralainsäädäntöä koskevia luentoja pidettiin myös englanninkielellä. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli noin kolmestakymmenestä eri kansallisuudesta. Suomenkielistä Vuokraopasta ladattiin liiton sivuilta toimintavuoden aikana yli kertaa. Selkokieliselle oppaalle latauksia kertyi lähes ja muunkielisille (ruotsi, venäjä ja somali) yhteensä noin Liitto on järjestänyt yhteistyössä paikallisten kuluttajayhdistysten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa asunto-osakeyhtiölakia koskevia tilaisuuksia eri puolella Suomea. Tilaisuudet olivat edelleen suosittuja. Lisäksi monella paikkakunnalla pidettiin paikallisyhdistysten jäsenille henkilökohtaisia neuvontatilaisuuksia eli asumisneuvontaklinikoita. Asunto-osakeyhtiölakia koskevia tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea. Edunvalvonnassa oltiin mukana muun muassa ryhmärakennuttamista koskevan lainsäädännön valmistelussa. Vuosikertomus

10 Kuluttajan talous Toimialueen tavoitteena on, että kuluttajien ostovoima riittää ruokaan, asumiseen, terveyspalveluihin, koulutukseen, liikenteeseen ja muihin välttämättömiin menoihin. Ostovoiman keskeiset tekijät ovat tulot, verot ja hinnat, säästöt ja mahdollisuus lainan saantiin kohtuullisin ehdoin. Kuluttajille yhteinen ostovoimatekijä on välttämättömyyshyödykkeiden hinnat, joiden kohtuullisuus Kuluttajan talous -tiimi kokoontui viisi kertaa. ja vakaus on turvattava. Myös julkiset palvelut vaikuttavat ostovoimaan ja niiden tarjonnalla tasoitetaan muutoin epätasaista toimeentuloa. Hintapolitiikan tärkeimmät välineet ovat taloudellinen kilpailu ja kulutukseen kohdistuvat verot ja maksut. Kuluttajan taloudessa on seurattu kuluttajahintojen, ostovoiman, korkotason ja kotitalouksien lainanoton kehitystä. Kuluttajan taloustiimille on laadittu raportteja, joiden pohjalta on vastattu myös kuluttajien ja toimittajien kysymyksiin ja niitä on käytetty valmisteltaessa ja perusteltaessa liiton lausuntoja, puheenvuoroja ja kannanottoja hinnoista, kulutusveroista, kaupasta, julkisista palveluista ja kilpailun toimivuudesta. Kuluttajan talous -tiimiin kuuluu liiton jäsenyhdistysten, yhteisöjäsenten, kuluttaja- ja kilpailuviranomaisten edustajia ja asiantuntijoita. Tiimi kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kokousten esitelmissä ja keskusteluissa aiheina olivat asuminen, seniorikuluttajien talous, eläkeuudistus ja ajankohtien tiedot kuluttajien taloudesta. Helmikuussa järjestettiin "Asumisen vaihtoehdot - kuka maksaa?" -seminaari laajalle kuulijakunnalle. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen käytti puheenvuoron helmikuussa pidetyssä seminaarissa. Vuoden aikana jatkettiin edellisenä syksynä aloitettua kyselyä yksityisten lääkäriasemien terveyspalvelujen hinnoista. Liiton paikallisyhdistysten keräämistä vastauksista koottiin vertailevat raportit. Asiantuntijoina tulosten kokoamisessa kuultiin kansaeläkelaitoksen tutkijoita. Tuloksista tiedotettiin marraskuussa ja ne saivat näkyvästi ja laajaa julkisuutta. 8 Vuosikertomus 2015

11 Toimialueen kehittämistä koskevassa suunnittelussa keskityttiin uusien rahoituslähteiden etsintään. Lausunnoissa liitto otti kantaa taksiliikenteen hintoihin ja kilpailun lisäämiseen sekä velkajärjestelylakiin. Tiedotteissa on käsitelty hallituksen kehysriihen päätösten vaikutuksia kuluttajien ostovoimaan sekä otettu kantaa velkaneuvonnan saatavuuteen. Lisäksi haastatteluissa esiin tuotu liiton käsikauppalääkkeiden myymistä päivittäistavarakaupoissa puoltava kanta sai runsasta julkisuutta. Talouskasvatus ja taloudenhallinta Talouskasvatuksesta vastaava liiton työntekijä oli osittaisella perhevapaalla, joten kertomusvuoden aikana ei toteutettu uusia hankkeita. Aikaisemmin toteutetun Puhutaan velkaantumisesta! -hankkeen yhteydessä julkaistu Velkaopas-kirjanen päivitettiin ja siitä otettiin uusi painos. Rahaasiat ja niiden hoito sivut päivitettiin toimintavuoden aikana. Talousaiheet olivat esillä myös valtakunnallisissa Abi-fakta, Ammatti-fakta ja Oma-aika -informaatiokalentereissa. Kalenterien levikki on yhteensä ja niitä jaetaan vuosittain lukioiden, ammattikoulujen ja yläkoulujen opiskelijoille maksutta. Kalenterit julkaisee Kustannus Oy Maamerkki. Liitto oli edustettuna Taloudenhallinnan neuvottelukunnassa. Vuosikertomus

12 Elintarvikkeet ja ravitsemus Ravitsemuksella on suuri merkitys ihmisten terveydelle. Toimialueen tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia ja kykyjä tehdä tietoisia elintarvikevalintoja. Tavoitteena on myös että kuluttajat voivat luottaa elintarvikkeiden turvallisuuteen. Ravitsemussuositukset tutuksi eli Syö hyvää -hanke ( ) Syö hyvää -hanke jatkui suunnitelmien mukaisesti. Hanke julkistettiin helmikuussa sen jälkeen, kun uudet kansalliset ravitsemussuositukset oli julkaistu. Hankkeelle avattiin omat verkkosivut, facebook-sivu, twitter- ja Instagram-tilit sekä Youtube-kanava. Syohyvaa.fi -sivuilla käytiin vuoden aikana kertaa ja Syö hyvää -youtube -kanavalla videoiden katselukertoja oli yli Hankkeessa tuotettiin runsaasti viestintämateriaalia: kaksi esitettä, neljä videota, erilaisia printattavia materiaaleja, artikkeleita ja blogikirjoituksia. Vuoden aikana pidettiin yli 80 luentoa hankekumppaneiden paikallisyhdistyksissä ja liiton omissa tilaisuuksissa kaikkialla Suomessa. Lisäksi käytiin kolmilla isoilla messuilla. Hankkeen isot kumppanit eli Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Ruokatieto toteuttivat omia alahankkeitaan, joiden kohderyhminä olivat lapsiperheet, nuoret ja työikäiset. Suomen Lihavuustutkijat myönsivät hankkeelle Vuoden painonhallintateko -palkinnon marraskuussa. 10 Vuosikertomus 2015

13 Hävikkiviikko Kuluttajaliitto toteutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Hävikkiviikon, joka oli edellisenä vuonna järjestetyn viikon kaltainen. Ideana oli koota laaja kumppaniverkosto viestimään aiheesta omilla keinoillaan ja omissa kanavissaan Hävikkiviikon aikana, Viestintään osallistui yli 80 järjestöä ja yli 40 ruokabloggaria. Viikon aikana järjestettiin yhteistyössä HOK Elannon kansa kuusi näyttelytilaisuutta pääkaupunkiseudulla asuville kuluttajille: Prisman tiloissa oli pöytä, johon oli koottu yksittäisen kuluttajan keskimäärin vuodessa poisheittämä syömäkelpoinen ruokamäärä. Paikalla oli myös esittelijä. Hävikkiviikon aikana järjestettiin Saa syödä! -tapahtumia Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tapahtumissa valmistettiin kasvisruokaa kaupan ylijäämätuotteista ja jaettiin sitä paikalla olijoille. Lisäksi viikon aika järjestettiin ruokahävikkiaiheinen elokuvailta yhteistyössä UNRIC:n (YK:n viestintätoimisto) kanssa. Kuluttajaliiton kotisivuille päivitettiin ruokahävikkiaiheinen sivusto, jolle koottiin viestintämateriaalia. Materiaalia oli tarjolla myös ruotsiksi. Hävikkiviikko sai tiedotusvälineissä paljon julkisuutta, mediaosumien lukumäärä oli 144. Helsingin Saa syödä! -tapahtuma järjestettiin Narinkkatorilla. Vuosikertomus

14 Muu toiminta Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin sekä pohjoismaisella tasolla että Euroopan kuluttajajärjestössä BEUCissa. Hankkeiden ohella osallistuttiin työryhmien kokouksiin. Liiton edustaja oli jäsenenä toimikunnissa, työryhmissä ja hankkeiden ohjausryhmissä. Ryhmät käsittelivät muun muassa elintarviketurvallisuutta, elintarvikkeiden terveellisyyttä, ruuantuotannon vastuullisuutta, suomalaista ruokapolitiikka ja ruokaketjun avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Työryhmien määrä oli pienempi edellisiin vuosiin nähden johtuen maa- ja metsätalousministeriön hanketilanteesta. Lisäksi liiton elintarvikeasiantuntija piti alustuksia elintarvikkeisiin, ruokaan ja ravitsemukseen liittyvistä aiheista sekä antoi haastatteluja paikallislehtiin ja paikallisradioihin ympäri Suomen. Lausuntoja liitto antoi muun muassa ruokaketjun toiminnasta. Erityinen työn alla ollut asia oli edellisen vuoden tapaan elintarviketietoasetus. Sen kansallista täytäntöön panoa käsiteltiin lukuisissa kokouksissa ympäri vuoden. Tällä asetuksella määritellään miten vapaaehtoisiksi merkinnöiksi määriteltyjä asioita ja joitain pakollisia tietoja tullaan Suomessa pakattujen ja pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta antamaan. Toukokuussa liitto vaati julkisuudessa yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa kalan myyntipäivämerkintöjen säilyttämistä. Suunniteltua liiton GMO-kantaa ei voitu muodostaa, koska asiantuntijoiden muut työtehtävät veivät niin paljon työaikaa, että asiaa ei ollut mahdollista valmistella sen vaatimalla perusteellisuudella. Elintarvikkeet- ja ravitsemus tiimin toimintaa ei voitu käynnistää liiton asiantuntijoiden ja tiimin muiden jäsenten työkiireiden vuoksi. Toukokuussa Raha-automaattiyhdistys palkitsi vuosina toteutetun TETA eli terveellisiä ja taloudellisia arjen ruokavalintoja -hankkeen Vaikuttavaa!-tunnustuspalkinnolla. TETA-hankkeelle myönnettiin myös Suomen lihavuustutkijat ry:n painonhallintapalkinto. 12 Vuosikertomus 2015

15 Kestävä ja eettinen kuluttaminen Kuluttajien valinnoilla on merkittävä vaikutus niin ympäristön tilaan kuin ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Toimialueen tavoitteena on, että kuluttajat voivat yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa kestävän ja eettisen kuluttamisen edistämiseksi. Tavoitteena on myös, että kuluttajat tuntevat oman vastuunsa ympäristönmuutoksen hillinnässä. Kertomusvuonna ympäristö ja eettiset valinnat -sektorille ei ollut mahdollista palkata kokoaikaista toimihenkilöä. Kuluttajaparlamentin pääsihteeri hoiti osana omia työtehtäviään myös eettisen kuluttamisen asiantuntijan tehtäviä. Sektori eli toimintavuonna hiljaiseloa, mutta sen puitteissa suunniteltiin tulevalle vuodelle monia uusia yhteistyökuvioita sektorin aktivoimiseksi. Sektorille perustettiin toimintavuonna kestävän kuluttamisen tiimi. Tiimi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Tiimin aloitteesta Kuluttajaliitto otti osaa Suomen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Kestävän kehityksen sitoumuksenaan liitto sitoutui järjestämään Hävikkiviikon ruokahävikin vähentämiseksi ja ruoan arvostuksen lisäämiseksi. Sitoumuksellaan liitto kannusti myös yksittäisiä kuluttajia sekä muita järjestöjä, yhteiskunnallisia toimijoita, yrityksiä, organisaatioita ja yhteisöjä ottamaan osaa talkoisiin ja tekemään omat sitoumuksensa kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto hyväksyttiin lokakuussa Kuluttajaliiton tukijäseneksi. Liitto oli mukana järjestökoalitiossa, joka julkisti heinäkuussa julkilausuman, jossa vaadittiin kiertotaloutta yhdeksi seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Lausuntoja annettiin muun muassa EU:n ympäristömerkistä. Liitto oli edustettuna useissa toimialueen työryhmissä ja vastaavissa toimielimissä esimerkiksi Yritys- ja yhteiskuntavastuun neuvottelukunnassa, Ympäristömerkintälautakunnassa ja Biotekniikan neuvottelukunnassa sekä Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Vuosikertomus

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeisiä palveluja. Vaikka kyseessä ovatkin pääasiassa julkiset palvelut, niissä on monia kuluttajapalveluihin verrattavissa olevia piirteitä. Tämän vuoksi Kuluttajaliitto valvoo soveltuvin osin myös näiden palvelun käyttäjien etuja. Lisäksi käyttäjien itsensä ostamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suoraan kuluttajapalveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluita käsittelevä Sote-tiimi kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Tiimissä valmisteltiin liiton kannanotto, jossa vaadittiin palveluiden käyttäjien aseman turvaamista uudistettaessa sosiaali- ja terveyspalveluita. Liitto oli myös edustettuna muun muassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n asettamassa Lääkkeiden käyttäjien lääkeinformaation kehittämisen työryhmässä. Jäsentoiminta Liitto tukee kuluttajien vapaata kansalaistoimintaa. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toiminta saavat sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan aiheisiin liittyvästä asiantuntijuudesta. Tavoitteena on, että liitto palvelee omia jäseniään siten, että jäsenyydestä on todellista hyötyä. Kuluttajaliiton jäsenten pitää olla tietoisia jäsenyyden vaikutuksista entistä paremmin, jotta he sitoutuisivat nykyistä pitkäaikaisempaan jäsenyyteen. Keväällä liiton puheenjohtaja ja pääsihteeri tekivät laajan maakuntakierroksen. 14 Vuosikertomus 2015

17 Jäsentoiminnan keskeisenä tavoitteena oli paikallisyhdistysten toiminnan aktivointi ja järkeistäminen. Toimintavuoden aikana liitto selvitti edelleen kuluttajayhdistysten toiminnan tilaa. Liiton puheenjohtaja ja pääsihteeri tekivät keväällä laajan maakuntakierroksen, jossa keskusteltiin paikallisten kuluttajayhdistysten aktiivien kanssa yhdistysten toiminnasta ja sen kehittämisestä. Edellisenä vuonna aloitettua siirtymistä paikallisista maakunnallisiin kuluttajayhdistyksiin jatkettiin ja toimintavuoden aikana viisi kuluttajayhdistystä päätti muuttaa nimeään ja laajentaa toimialuettaan maakunnan kattavaksi. Lisäksi perustettiin kokonaan uusi maakunnallinen kuluttajayhdistys Päijät-Hämeen kuluttajat ry joka liittyi liiton jäseneksi marraskuussa. Seuraavat kuluttajayhdistykset ovat jo tehneet päätöksen nimensä muuttamisesta: Kuluttajayhdistysten aktiivinen toiminta sai sekä paikallista että valtakunnallista julkisuutta. vanha nimi uusi nimi Jyvässeudun Kuluttajakompassi ry Keski-Suomen Kuluttajat ry Karjaanseudun Kuluttajat ry Eteläkärjen Kuluttajat ry Kuopion Kuluttajat ry Savon Kuluttajat ry Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Satakunnan Kuluttajat ry Turun Kuluttajayhdistys ry Varsinais-Suomen Kuluttajat ry Jäsenetuna liitto tarjosi omille ja kuluttajayhdistysten jäsenille maksutonta lakimiesneuvontaa kuluttajakysymyksissä. Lisäksi he saivat vuoden aikana neljä Kuluttajan Nappo -lehteä sekä neljä Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistyksen julkaisemaa Kuluttaja -lehteä. Kuluttajayhdistyksiin liitto yhteyttä jäsenkirjein postitse ja sähköisesti, niitä lähetettiin vuoden aikana neljä. Liitto järjesti yhteistyössä kuluttajayhdistysten kanssa paikallisia kuluttajatapahtumia tai oli mukana näiden järjestämissä tapahtumissa. Näitä olivat muun muassa asunto-osakeyhtiölainsäädäntöä koskevat luennot, jotka olivat edellisvuosien tapaan erittäin suosittuja. Myös Syö Hyvää! -hankkeen yhteydessä järjestettiin tilaisuuksia yhdessä kuluttajayhdistysten kanssa. Muiden tilaisuuksien teemoina olivat muun muassa kuluttajan oikeudet sekä potilaan oikeudet ja lääkkeet. Paikalliset kuluttajayhdistykset olivat keräämässä hintatietoja yksityisten lääkäriasemien terveyspalvelujen hinnoista tehtyä selvitystä varten. Lisäksi yhdistykset tekivät toimialueellaan muun muassa hintavertailuja ja ottivat kantaa paikallisiin kuluttajaongelmiin. Vuosikertomus

18 Marraskuussa pidetyssä jäsenseminaarissa paikallisyhdistysten toimijoille annettiin koulutusta kuluttajansuojan perusteista ja sosiaalisen median käyttämisestä. Lisäksi kuluttajayhdistysten toimijoille annettiin maaliskuussa opastusta yhdistysten kotisivujen päivittämiseen ja luontiin. Samassa yhteydessä kolme kuluttajayhdistystä julkaisi omat verkkosivut. Vuoden aikana neljä kuluttajayhdistystä avasi Facebook-sivunsa. Yhteisöjäsenten lukumäärä lisääntyi yhdellä, kun Suomen luonnonsuojeluliitto hyväksyttiin lokakuussa liiton jäseneksi. Liiton henkilötukijäsenten määrä pysyi ennallaan. Jäsenpalvelu neuvontana ja koulutuksena jatkui suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Kansalaistoimintatiimi kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. Kokouksissa suunniteltiin yhdistyksille tarjottavia palveluja sekä yhdistystoiminnan kehittämistä. Muu kansalaistoiminta Linda Liukas Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän (15.3.) teema oli digikuluttajan oikeudet. Asiaan liittyen 16 kirjastossa eri puolilla Suomea järjestettiin tietoturvaa koskeva näyttely. Lisäksi näyttely oli esillä monessa työttömien yhdistyksessä. Päivän päätilaisuus oli Helsingissä Kuluttajan oikeuksien päivän aattona järjestetty vastaanotto jonne oli kutsuttu liiton yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin liiton kannanotto, jossa vaadittiin kaikille kuluttajille oikeutta vähintään 10 megan nettiyhteyteen. Tilaisuuden pääpuhuja Suomen Digital Champion Linda Liukas kertoi koodaamisen perustaitojen hyödyllisyydestä. 16 Vuosikertomus 2015

19 Kuluttajaparlamentti Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen yhteistoimintaa. Kuluttajaparlamentti on vaikuttamisfoorumi, jonka kautta järjestöillä on mahdollisuus päästä tekemään yhdessä edunvalvontatyötä sekä vaikuttamaan yhdessä vahvempana kuluttajille merkittäviin asioihin. Toiminnan tarkoituksena on saada yhteisten kannanottojen avulla poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla. Kuluttajaparlamentissa muodostettiin toimintavuonna neljä kannanottoa. Yhteisten kannanottojen aiheiksi valikoituivat varhaiskasvatuslain uudistaminen, subjektiivisen päivähoitooikeuden rajoittaminen, verkkoesteettömyyden edistäminen, lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi sekä sote-uudistus. Viralliseen kannanottojen muodostamiseen osallistui yhteensä 39 järjestöä sekä muutama toiminnallinen säätiö. Lisäksi toimintaa oli seuraamassa tarkkailijajäsenenä 30 valtakunnallisesti merkittävää kansalaisjärjestöä. Kolme kannanotoista muodostettiin täysistunnossa, joka pidettiin eduskunnan lisärakennuksen Pikkuparlamentissa. Sote-uudistusta koskeva kannanotto muodostettiin täysistunnon jälkeen sähköisesti järjestöjen kesken. Kannanotot käytiin luovuttamassa eduskuntaryhmille Toimintavuonna järjestettiin lisäksi useita suunnittelukokouksia sekä aiheita käsittelevien työryhmien kokouksia. Sihteeristö koordinoi myös kahdeksan järjestön yhteistä lausuntoa sosiaalihuoltolain uudistamisesta. Vuosikertomus

20 Viestintä ja vuoropuhelu Liiton viestinnän tavoitteena on kuluttajien aseman parantaminen. Aktiivisen viestinnän avulla liitto kertoo tavoitteistaan, niiden perusteista ja liiton saavuttamista tuloksista. Viestinnän päävälineitä ovat liiton lehti, internetpalvelu ja tiedotteet. Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelin jäseniltä kysyttiin toukokuun aikana miten hyvin he tuntevat Kuluttajaliiton ja millaiseksi kokevat sen edunvalvonnan. Kuluttajaliiton jäsentiedotus uusiutui raportointiaikana. Liitto tilasi omille suorajäsenilleen ja kuluttajayhdistysten jäsenille tutustuttavaksi Kuluttaja-lehden neljä kertaa vuodessa. Kuluttajan Nappo -lehti ilmestyy lehden välissä jaettavana 8-sivuisena liitteenä. Ensimmäisenä liitteenä jaettu Nappo oli kesäkuussa ilmestynyt vuoden toinen numero. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyi vielä vanhassa muodossaan 24-sivuisena. Kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen liiton sidosryhmille tarkoitettu sähköinen uutiskirje. Vuoden aikana lähetettiin kolme uutiskirjettä. Liiton kotisivuilla oli vuoden aikana noin käyntikertaa eli noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Liiton sivuilla oli erityisiä osioita myös suljettuun työryhmätyöskentelyyn, kuten omat sivut hallitukselle ja esim. Kuluttajaparlamenttia valmistelevalle työlle. Kaikki vuoden aikana toimitetut liiton tiedotteet, lausunnot ja kannanotot on koottu kotisivuille. Lisäksi liiton lakimiehet vastaavat viikoittain kuluttajakysymyksiin, joka julkaistaan kotisivuilla. 18 Vuosikertomus 2015