Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä, kokous 4/2015

Transkriptio

1 Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä, kokous 4/2015 Paikka: OKM, Meritullinkatu 1, Helsinki, neuvotteluhuone Venla Aika: Tiistai klo Osallistujat: Pirjo-Leena Forsström, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy (puheenjohtaja) Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Marianne Johnson, Tilastokeskus Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö Jyrki Kettunen, Arcada Joona Lehtomäki, Open Knowledge Finland ry Aila Louhelainen, Oulun yliopiston kirjasto Sanna Marttinen, LYNET Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Eeva Nyrövaara, Helsingin yliopisto Marit Olander, valtioneuvoston kanslia Soile Ollila, Tekes Sari Räisänen, Kansalliskirjasto Johanna Seppänen, Työterveyslaitos Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö Jenni Hyppölä, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy (sihteeri) Vierailijat Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto Satu Tissari, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Liitteet Liite 2: Edellisen kokouksen pöytäkirja Liite 3: ATT-palveluiden palveluperiaatteet Liite 4: ATT-koulutussuunnitelma Liite 5: Palvelukartta 1

2 Liite 6: Arkaluonteisen aineiston arkkitehtuurityö Liite 7: ATT-hankkeen tilaisuudet syksyllä 2015 Liite 10a: Vaikuttavuusraportti Liite 10b: Vaikuttavuusraportin englanninkielinen tiivistelmä Liite 11: THL:n datapolitiikka Naurupaperiversio Asialista 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Muutettiin kohdaksi 13 Muutokset työryhmissä 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen, Liite 2. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Päätösasiat 3. ATT-palveluiden palveluperiaatteet (Ville Tenhunen), Liite 3. Ville Tenhunen esitteli ATT-palveluiden palveluperiaatteet. Palveluperiaatteet ovat suosituksia avointa tiedettä ja tutkimusta tukeville palveluille, ja niitä käytetään ATT -palveluiden kehittämiseen, huomioiden OKM:n toimialan kokonaisarkkitehtuurinmukaisuus. Periaatteet määrittelevät toimintaedellytykset ja vaatimukset palveluiden sisällölle ja niiden tuottajille. Periaatteisiin kuuluu muun muassa avoimuuden tukeminen eri näkökulmista, tiedon elinkaari, palveluiden jatkuvuus, tarkoituksenmukaisuus ja käyttäjälähtöisyys. Alustusta seuranneessa keskustelussa nostettiin esiin Hakatunnistautumisjärjestelmän piiriin kuulumattomien käyttäjien, esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien palveluita. Todettiin, että joidenkin palveluiden tulisi olla Haka-käyttäjiä laajemman saatavuuden piirissä. Esimerkkinä ETSIN-palvelun kautta tutkimusdata on vapaasti kaikkien haettavissa. Terminologian täsmentämistä esimerkiksi palveluntarjoajan, tuottajan ja vastuutahojen osalta toivottiin, samoin omistajuus ja tietoturva nostettiin näkökohdiksi, joita tulisi vielä tarkentaa. Lisäksi toivottiin palvelulupauksien kirjaamista, näin eri palveluiden periaatteet kirkastuvat. Palaute huomioidaan ja täsmennetty versio tuodaan asiantuntijaryhmälle myöhemmin syksyllä. Päätös: Palveluperiaatteet viedään jatkotyöstöön. 2

3 4. Koulutussuunnitelma (Sari Räisänen), Liite 4. Koulutuskoordinaattori Sari Räisänen esitteli koulutussuunnitelmaa ja koulutuskoordinaatiota. Räisäsen mukaan tavoitteena on avoimen tieteen osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta avoimuuden edistäminen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuurissa eri toimijoiden keskuudessa. Välineinä ovat ensisijaisesti avoimen tieteen koulutuspaketti, osaajakoulutus, tutkijan itsearviointityökalu (tietotesti) sekä organisaatiotasolla avoimen tieteen sertifikaatti. Räisänen kertoi, että osaajakoulutukseen ja koulutuspakettiin kerätään innostuneita toimijoita, jotka tuottavat materiaaleja. Tavoitteena on koulutuksen koordinoinnilla välttää päällekkäinen työ materiaalituotannossa. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota osaamisen kasvattamiseen oman motivaation kautta, ei ylhäältä alas kaadettuna, jotta vältytään epätietoisuudesta johtuvasta vastarinnasta. Samoin huolehdittiin osallistumismahdollisuuksista myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tähän vastaavat mahdollisuus osallistua koulutuksiin etäyhteydellä, esitysten taltiointi. Lisäksi keskusteltiin muun muassa tutkimusmenetelmien avoimuuden koulutuksesta sekä avoimissakin julkaisuissa harjoitetusta suljetusta vertaisarvioinnista, joka on osin ongelmallinen. Joissakin lehdissä on jo käytössä avoin vertaisarviointi. Avoimen tieteen sertifikaattiin ehdotettiin tasoitusjärjestelmää, jossa toimintakulttuurin avoimuutta verrattaisiin omaan kehitykseen, eikä niinkään toisiin organisaatioihin. Koulutusmateriaalien kieliversiosta todettiin UNESCOn materiaalin olevan tällä hetkellä täydellisempää, joten sitä kannattaa käyttää. Materiaalien tuottamisen hankkeen käyttöön katsottiin olevan organisaatiotason asia, johon voivat osallistua esimerkiksi tutkimuksen tukipalvelut ja kirjastot, yhteistyössä tutkimushallinnon kanssa tai sen mandaatilla. Päätös: Hyväksyttiin koulutussuunnitelma, mutta todettiin sen tarvitsevan täsmennyksiä. Julkaisuprosessin avoimuuteen liittyen puheenjohtaja ehdotti Mikko Mönkkösen liittämistä OA-yhteisryhmän toimintaan, tai ainakin seuraamaan ja kommentoimaan sen toimintaa. 3

4 Keskusteluasiat 5. Palvelutyöryhmän työstämä avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä palvelukartta (Ville Tenhunen), Liite 5. Ville Tenhunen esitteli ATT palvelukarttaa, jonka tarkoituksena on kuvata yleisiä tutkimuksen prosessiin liittyviä tietojärjestelmäpalveluita. Palvelukartassa pohditaan esimerkiksi, mitä asioita palvelukerroksessa pitäisi tehdä, tai mitä projekteja käynnistettävä. Puheenjohtaja totesi, että nyt palvelukarttaan haetaan kommentteja eri foorumeilta ja sidosryhmiltä, ja keskustelua siitä jatketaan alkusyksyn ajan eri ATT- tapahtumissa. Tarkoituksena on löytää yhteinen näkemys ja taso, jolla sovitaan keskustelusta. Keskustelussa todettiin tehdyn työn olevan laadukasta, ja painotettiin monialaista näkemystä, esimerkiksi juridiset kysymykset vaativat asiaan perehtyneitä osaajia. Myös muut kuin it-palvelut, kuten rahoituspalvelut, tulisi saada kuvaan. Terminologiaa toivottiin tarkennettavan, ja Tenhunen totesi työn sen suhteen olevan käynnissä. Yhteistyötä tehdään myös TUHA-verkoston kanssa. Edelleen muistutettiin, että ihminen on huomioitava ennen tietojärjestelmää: ensin tarpeet, sitten järjestelmä. Keskustelu jatkuu, ja asia tuodaan uudestaan ryhmään loppusyksystä. 6. Arkaluonteisen aineiston viitearkkitehtuurityö (Satu Tissari), Liite 6. Satu Tissari esitteli arkaluonteisen aineiston viitearkkitehtuurityötä. Tässä yhteydessä arkaluonteisella tiedolla tarkoitetaan Tissarin mukaan laajempaa kuin henkilötietolain määrittelemään arkaluonteista henkilötietoa. Tällaista ovat esimerkiksi yritysten NDA-sopimuksilla suojatut tiedot. Viitearkkitehtuurikuvaus sisältää toiminnallisen tavoitetilan kuvauksen: Periaatetasolla on 1) listattu arkkitehtuuri- ja tietoturvaperiaatteet, 2) kuvattu taustalla olevat strategiat ja kehittämisvaatimukset sekä rajaukset, 3) listattu asiaan liittyvät lait ja säädökset, sidosarkkitehtuurit ja hankkeet. 4

5 Lisäksi viitearkkitehtuurissa on kuvattu toimintaa ja listattu sidosryhmä ja palvelut. Loogisella tasolla on kuvattu prosesseja ja loogisia tietovarantoja, ja tietoarkkitehtuuritasolla on olemassa käsitemalli. Viitearkkitehtuurityössä on lukuisia sidosryhmiä, palveluita ja prosesseja. Asioita voidaan tarkastella myös tutkijan, tutkittavan, tai rekisterinpitäjän näkökulmasta. Tätä viitearkkitehtuurityötä varten kerättiin kommentteja arkkitehtuuriluonnoksesta yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja mm. tietosuojavaltuutetun toimistosta. Kommentteja oli saatu yhteensä 34 organisaatiolta 42 kappaletta. Keskustelussa todettiin aihetta käsitellyn monipuolisesti, erityisesti mainittiin tutkittavan näkökulman huomiointi. Esille nousseita näkökantoja, esimerkiksi keskitettyjä palveluita pohditaan myös muilla tahoilla, esimerkkinä nostettiin Sitran palveluoperaattori-hanke. Tärkeänä muistutuksena todettiin, että toiminnallinen viitearkkitehtuuri on kuitenkin eri asia, kuin varsinainen käytännön taso. Jatkosta sovitaan ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tiedoksi 7. ATT-hankkeen tilaisuudet syksy 2015 a. Koulutustilaisuudet b. Avoimen tieteen areena c. Avoimen tieteen foorumi Tampereella Käytiin läpi tulevat tapahtumat. 8. Työvaliokunnan sivu Puheenjohtaja esitteli hankkeen sisäistä Eduuni-työtilan osaa, jolla ATT-työvaliokunta ja hankkeen toimijat voivat jakaa tietoa ja tuoda asioita käsittelyyn. 9. Avointiede -sivuston, sosiaalisen median ja palvelujen käyttäjätilastot Ryhmän sihteeri esitteli käyttäjätilastoja, jotka löytyvät jatkossa avointiede.fi sivustolta. 10. Vaikuttavuusraportti ja sen englanninkielinen tiivistelmä, Liitteet 10a. ja 10b. Merkittiin tiedoksi. 11. THL:n Datapolitiikan valmistelu (Risto Kaikkonen), Liite 11. 5

6 Risto Kaikkonen esitteli THL:n datapolitiikkaluonnosta, joka on menossa johtoryhmän käsittelyyn. Keväästä saakka valmisteltuun datapolitiikkaan on muun muassa kerätty haastattelutietoa johtoryhmän jäseniltä, ja sitä käsitellään myös järjestettävässä avoimessa työpajassa. Kaikkonen toivoi aktiivista yhteistyötä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. 12. DCAT-mallin kommentointi Merkittiin tiedoksi. 13. Muutokset työryhmissä Iiris Tahvanainen on liittynyt Tutkimus-Pas työryhmään Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun edustajana. Jyrki Hakapää on palannut ryhmän jäseneksi Aki Salon tilalle Suomen Akatemian edustajana. 14. Muut asiat a. Open Science - Open Data - Open Innovations tapahtuma: kommentteja Keskusteltiin komissaari Moedasin vierailusta Helsingin yliopistolla avajaispäivänä ja illan avoimesta kansalaistilaisuudesta. Todettiin komissaarin olleen vaikuttunut Suomen edistyksellisyydestä avoimessa tieteessä. 15. Seuraavat kokoukset Torstai klo 12 14, nh Kalevala Keskiviikko klo 12 14, nh Kalevala 16. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo