SIBELIUS-AKATEMIAN KOULUTUSSÄÄNTÖ [Hallitus , hallituksen tarkastusvaliokunta 9/2011]
|
|
- Mauno Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 7 SIBELIUS-AKATEMIAN KOULUTUSSÄÄNTÖ [Hallitus , hallituksen tarkastusvaliokunta 9/2011] Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt sekä muuttanut , , , ja Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt säännön tulevaksi voimaan lukien (muutokset 8, 11 ja 16 :ssä tummennettu). I LUKU II LUKU III LUKU IV LUKU V LUKU VI LUKU OPISKELIJAVALINTA, OPISKELUOIKEUS JA OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN PERUSTUTKINNOT JA NIIHIN JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT TUTKINTOVAATIMUKSET JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPINTO-OIKEUDET PERUSKOULUTUKSEN OPINNÄYTTEEN JA MUUN OPINTOSUORITUKSEN ARVOSTELU JA KIRJAAMINEN VII LUKU JATKOTUTKINNOT VIII LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Tätä johtosääntöä sovelletaan kaikkeen Sibelius-Akatemian koulutustoimintaan. Tämän johtosäännön säännöksiä tulkitaan ottaen huomioon yliopistolaki ja muut yliopiston toimintaa ohjaavat säädökset sekä niiden tavoitteet ja tarkoitus. Voimassa olevia [ ] säännöksiä: - yliopistolaki (558/2009), - valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, jäljempänä tutkintoasetus ), - opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista (767/2008) - opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005); - Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, jäljempänä kelpoisuusasetus ) 1
2 I LUKU OPISKELIJAVALINTA, OPISKELUOIKEUS JA OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN 1 Yliopistossa voi opiskella 1. perusopiskelijana, jonka opiskelu johtaa musiikin kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittamiseen; 2. jatko-opiskelijana, jonka opiskelu johtaa musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkinnon suorittamiseen; 3. ylimääräisenä opiskelijana, joka valmistelee jatkotutkintosuunnitelmaa; 4. kelpoisuuskoulutettavana, jonka opiskelu johtaa kelpoisuusasetuksen mukaiseen perusopetuksen musiikin opettajan kelpoisuuteen; 5. avoimen yliopiston opiskelijana, joka opiskelee erillisiä opintoja; 6. täydennyskoulutuksen opiskelijana, joka opiskelee erillisiä opintoja 7. opiskelijana nuorisokoulutuksessa sekä 8. vaihto-opiskelijana yliopiston solmimien opiskelijavaihtosopimusten mukaisesti tai tähän rinnastettavan yliopiston hyväksymän apurahaohjelman kautta tulevana opiskelijana. 2 Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskeluoikeutta haetaan yliopiston määräämällä tavalla. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opintojen osalta noudatetaan ilmoittautumismenettelyä, josta yliopisto antaa tarkemmat ohjeet. Yliopisto voi edellyttää tasokoetta. Ryhmäkoko ja tutkinto-opiskelijoiden etusija voivat lisäksi rajoittaa oppilaspaikkojen määrää. Nuorisokoulutuksen opiskeluoikeus on voimassa vuoden kerrallaan. 3 Oikaisua opiskelijavalintaan voi hakea siten, kuin siitä säädetään yliopistolain 82 pykälän 1 momentissa. Avoimen yliopiston sekä täydennys- ja nuorisokoulutuksen opiskelijavalintaan ei voi hakea oikaisua lukuun ottamatta kelpoisuuteen johtavaa koulutusta. 4 Opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opiskelijan vuosi-ilmoittautumisesta on voimassa, mitä yliopistolain 38 ja 39 pykälissä säädetään. Ensimmäisenä opiskeluvuonna perusopiskelija tai jatko-opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi vain, mikäli yliopisto on antanut hänelle luvan siirtää opintojen aloittamista. Siirtoa on haettava kirjallisesti yliopiston vuosittain ilmoittamaan ajankohtaan mennessä. Nuorisokoulutuksen opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. 2
3 Opiskelijalla voi olla Sibelius-Akatemiassa vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus. Opiskelija, joka on otettu opiskelemaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, saa opiskeluoikeuden maisterin tutkintoon suoritettuaan kandidaatin tutkinnon. Opiskelija voi yliopiston määräämällä tavalla hakea oikeutta siirtyä opiskelemaan toisen koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa. Opiskelija, joka on opiskelijavalinnan kautta tai edellä mainitun koulutusohjelman vaihdon perusteella otettu opiskelijaksi suorittamaan toisen koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa, menettää uuden opiskelupaikan vastaanottaessaan aiemman opiskeluoikeutensa. Opiskelija, joka tulee hyväksytyksi jatkokoulutukseen, menettää perustutkintoon johtavan opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä ylipistolain 43 :ssä säädetään. Ilmoittautumisen laiminlyömisen johdosta menetetyn opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä varten yliopisto voi edellyttää opiskelijalta toteuttamiskelpoisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman esittämistä sekä soitto- tai työnäytteen antamista. Maisterin tai tohtorintutkinnon suorittanut opiskelija menettää opiskeluoikeutensa sen lukukauden lopussa, jona hän on suorittanut tutkintonsa. 5 Nuorisokoulutukseen opiskelijaksi hyväksytty merkitään opiskelijaksi, kun hän on yliopiston asettamassa määräajassa kirjallisesti ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa nuorisokoulutuksessa, sen lukuvuoden lopussa kun hän lopettaa perusopetuksen tai lukiokoulutuksen. Hän menettää opiskeluoikeutensa kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden kevätlukukauden lopussa, jolloin hän täyttää 20 vuotta, vaikka edellä tarkoitettu koulunkäynti ei olisi vielä päättynyt. II LUKU PERUSTUTKINNOT JA NIIHIN JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT 6 Musiikin kandidaatin ja musiikin maisterin tutkintoihin johtavat tutkintoasetuksen, koulutusohjelma-asetuksen ja tämän johtosäännön mukaisesti suunniteltavat ja järjestettävät koulutusohjelmat: 1. esittävän säveltaiteen koulutusohjelma 2. jazzmusiikin koulutusohjelma 3. kansanmusiikin koulutusohjelma 4. kirkkomusiikin koulutusohjelma 5. musiikkikasvatuksen koulutusohjelma 6. laulumusiikin koulutusohjelma 7. orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 8. sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 9. musiikkiteknologian koulutusohjelma 3
4 Musiikin kandidaatin tutkinnossa opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Musiikin maisterin tutkinnossa opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Lisäksi yliopistossa voidaan suorittaa maisterin tutkinto alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta taidehallinnon alan koulutusohjelmassa. Sen laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Lisäksi yliopistossa voidaan suorittaa maisterin tutkinto alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta (taidehallinnon alan koulutusohjelma ja Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS). Niiden laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Osa Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS opinnoista järjestetään yhteistyöyliopistoissa. III LUKU TUTKINTOVAATIMUKSET JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Koulutusohjelmien rakenteet 7 Sibelius-Akatemian peruskoulutus järjestetään koulutusohjelmina. Osastojen koulutusvastuista määrää rehtori. Koulutusohjelmat rakentuvat opintokokonaisuuksista, joista määrätään tällä johtosäännöllä. Kunkin koulutusohjelman rakenne muodostuu pääaineesta ja muista jäljempänä mainituista opintokokonaisuuksista. Opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa vahvistettujen opintojen sisällön ja laajuuden tulee olla sen koulutusohjelman mukainen, johon hänellä on opiskeluoikeus. Pääaineen laajuus musiikin kandidaatin tutkinnossa on vähintään 90 opintopistettä ja musiikin maisterin tutkinnossa vähintään 100 opintopistettä, musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettavassa maisterin tutkinnossa kuitenkin vähintään 60 opintopistettä. Pääaineopinnot voivat koostua useista erillisistä opintojaksoista. Pääaineopintoihin tulee sisältyä kandidaatin tutkinnossa vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen ja maisterin tutkinnossa vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Opinnäytteen rakenteesta ja suoritustavoista määrää akateeminen neuvosto. Tutkintoon kuuluu pääaineen opinnäytteen aihealueeseen liittyvä tutkintoasetuksen mukainen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen sisällöstä ja suorittamisesta määrää akateeminen neuvosto. 4
5 Kandidaatin tutkintoon lukuun ottamatta musiikkiteknologian koulutusohjelmaa kuuluu joko pääaineeseen sisältyvinä tai erillisinä opintoina instrumentti- ja/tai lauluopintoja vähintään 20 opintopistettä. Kandidaatin tutkintoon musiikkiteknologian koulutusohjelmassa sisältyy luovan ja esittävän säveltaiteen opintoja vähintään 20 opintopistettä. Pedagogiset opinnot voivat sisältää yleispedagogisia opintoja, vuorovaikutustaitoja, instrumentti- tai laulupedagogiikkaa tai opettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia, opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelman mukaiseen tutkintoon tulee kuulua sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiset opettajan pedagogiset opinnot, että ne tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) määritellyn musiikin aineenopettajan kelpoisuuden. Tutkintoihin kuuluu henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa hyväksyttäviä valinnaisia opintoja kandidaatin tutkinnossa vähintään 10 opintopistettä ja maisterin tutkinnossa vähintään 30 opintopistettä. Tutkintoihin voi kuulua myös tutkintoasetuksen 9 :n ja 15 :n mukaista harjoittelua, josta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Akateeminen neuvosto päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmien periaatteet. Osastoneuvostot määräävät opetussuunnitelmassaan vastuualueensa opintojaksojen tavoitteista ja sisällöistä. Koulutusohjelmassa voi olla vaihtoehtoisia opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, joihin vaaditaan tasokoe. Ainejohtaja päättää opiskelijan hakemuksesta koulutusohjelman sisällä tapahtuvasta pääaineen vaihdosta osastoneuvoston määräämän tasokokeen perusteella. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavan aineen opinnot Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan, mitä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) on säädetty perusopetuksen ja lukion aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvista opinnoista. Opetettavan aineen opintojen tavoitteena on tukea musiikin aineenopettajan opetettavan aineen hallintaa. Kelpoisuusasetuksen mukaisilla perus- ja aineopinnoilla tarkoitetaan musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvia koulutusjohtosäännön mukaisia pääaineopintoja. Kelpoisuusasetuksen mukaisilla syventävillä opinnoilla tarkoitetaan musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvia musiikin maisterin tutkinnon pääaineeseen kuuluvaa opinnäytettä, opinnäytteeseen liittyviä seminaareja sekä mahdollisia syventymiskohteen opintoja. Perusopetus, opetettavan aineen opinnot, vähintään 75 opintopistettä: opintoja seuraavilta osaamisalueilta: - vapaa säestys - kitaransoitto 5
6 - rytmisektiosoittimet ja bändisoitto - musiikinhistoria - Suomen kansanmusiikki ja maailman musiikkikulttuurit - musiikinjohto - musiikin tietotekniikan ja äänentoiston perusteet - musiikkiliikunta - laulu - opetettavan aineen hallintaa osoittava näyttökoe Opetettavan aineen hallintaa osoittavan näyttökokeen rakenteesta ja suorittamistavasta määrätään opetussuunnitelmassa. Ainejohtaja toteaa opinnot ja hyväksyy näyttökokeen. Yliopisto antaa tutkintoasetuksen 26 pykälän 5 momentissa tarkoitetun todistuksen. Musiikin kandidaatin tutkinnon rakenne 8 Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma: 1. Pääaineopinnot vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on instrumenttiopinnot. Pääaineopintoihin kuuluvat pääinstrumentin opinnot sekä mahdolliset muut instrumenttiopinnot. Pääaineen tulee sisältää myös yhteissoittoa tai kamarimusiikkia. Mikäli opiskelijan pääinstrumentti on valintaperusteissa ilmoitettu orkesterisoitin, pääaineeseen tulee sisältyä opetussuunnitelmassa määriteltyä orkesterisoittoa vähintään 18 opintopistettä. Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on velvollinen osallistumaan kunakin lukuvuonna Sibelius-Akatemian orkesteritoimintaan opetussuunnitelman mukaisesti dekaanin määräämällä tavalla. Mikäli opiskelijan pääinstrumenttina on urut, pääaineopintoihin tulee sisältyä sivuinstrumentin opintoja. (Muut ) 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Jazzmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) instrumentti- tai lauluopinnot tai b) sävellys 6
7 a) Pääaineena instrumentti- tai lauluopinnot Pääaineeseen tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja ja yhtyesoittoa (ja/tai - laulua). b) Pääaineena sävellys Pääaineeseen tulee kuulua sävellysopintoja, teoria- ja sovitusopintoja sekä yhtyesoittoa (ja/tai laulua). 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä a) Mikäli pääaineena on instrumentti- tai lauluopinnot, tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia jazzmusiikin teorian, historian, rytmiikan ja säveltapailun sekä musiikkiteknologian opintoja. b) Mikäli pääaineena on sävellys, tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia instrumenttija/tai lauluopintoja sekä jazzmusiikin historian, rytmiikan ja säveltapailun sekä musiikkiteknologian opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Kansanmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on kansanmusiikki. Pääaineopintoihin sisältyy muusikkouteen, tutkimukseen tai pedagogiikkaan painottuvia opintoja, joihin tulee kuulua instrumentti- ja lauluopintoja, yhtye- ja yhteismusisointia sekä sävellystä ja sovitusta. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua teorian, säveltapailun, musiikinhistorian, kansantanssin ja soittimenrakentamisen opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Kirkkomusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on kirkkomusiikki. Pääaine voidaan painottaa kahden eri suuntautumisvaihtoehdon mukaan. 7
8 a) Evankelisluterilainen suuntautumisvaihtoehto Pääaineeseen tulee kuulua urkujensoiton ja laulun, musiikinjohdon sekä liturgisen musiikin opintoja. b)yleinen suuntautumisvaihtoehto Pääaineeseen tulee kuulua instrumentin ja/tai laulun opintoja, musiikinjohdon sekä liturgisen musiikin opintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkikasvatus. Pääaineopintoihin kuuluu instrumentti- ja lauluopintoja sekä vähintään 40 opintopistettä musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja, koulutusjohtosäännön 9 :ssä määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. Näihin opintoihin tulee kuulua musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 24 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja. 3. Pedagogiset opinnot Tutkintoon tulee kuulua aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja koulutusjohtosäännön 9 :n mukaisia opettajan pedagogisia opintoja vähintään 30 pistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Laulumusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on laulumusiikki. Pääaineopintoihin tulee kuulua 8
9 lauluopintoja, pianonsoittoa, vokaalikamarimusiikkia, ilmaisullisia opintoja sekä laulumusiikin erityisopintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 19 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) orkesterinjohto, b) puhallinorkesterinjohto tai c) kuoronjohto a) Pääaineena orkesterinjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua orkesterinjohtoa, instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. b) Pääaineena puhallinorkesterinjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua puhallinorkesterinjohtoa, instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. c) Pääaineena kuoronjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua kuoronjohtoa sekä instrumentti- ja lauluopintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) sävellys tai b) musiikinteoria 9
10 a) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin tulee kuulua sävellysopintoja sekä musiikinteoriaa, säveltapailua ja musiikkianalyysiä. b) Pääaineena musiikinteoria Pääaineopintoihin tulee kuulua musiikinteoriaa, säveltapailua ja musiikkianalyysiä. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua vähintään 20 opintopistettä instrumentti ja/tai lauluopintoja sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikkiteknologian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkiteknologia. Pääaine sisältää teknisiä opintoja sekä luovan ja esittävän säveltaiteen opintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä sekä musiikinteorian ja säveltapailun opintoja. (Muut ) 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikin maisterin tutkinnon rakenne 9 Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on instrumenttiopinnot. Pääaineopintoihin tulee kuulua instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa tai kamarimusiikkia sekä vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. Mikäli opiskelijan pääinstrumentti on valintaperusteissa ilmoitettu orkesterisoitin, pääaineeseen tulee sisältyä opetussuunnitelmassa määriteltyä orkesterisoittoa vähintään 6 10
11 opintopistettä. Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on velvollinen osallistumaan kunakin lukuvuonna Sibelius-Akatemian orkesteritoimintaan opetussuunnitelman mukaisesti dekaanin määräämällä tavalla. Mikäli pääinstrumenttina on urut, pääaineopintoihin tulee sisältyä urkujensoiton opintoja, urkumusiikin erityisopintoja sekä tiedonhankinnan ja kirjallisen ilmaisun opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Jazzmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) instrumentti- tai lauluopinnot tai b) sävellys a) Pääaineena instrumentti- tai lauluopinnot Pääaineopintoihin tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja ja yhtyesoittoa (ja/tai - laulua). b) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin tulee kuulua sävellysopintoja, instrumentti- tai lauluopintoja sekä yhtyesoittoa (ja/tai laulua). 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Kansanmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on kansanmusiikki. Pääaineopintoihin sisältyy muusikkouteen, tutkimukseen tai pedagogiikkaan painottuvia opintoja, joihin tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja sekä yhtyemusisointia, sävellystä ja sovitusta tai tutkimus- tai projektityötä tukevia opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Kirkkomusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on kirkkomusiikki. Pääaine voidaan painottaa kahden eri suuntautumisvaihtoehdon mukaan: a) evankelisluterilainen suuntautumisvaihtoehto Pääaineopintoihin tulee kuulua syventymiskohteena joko urkujensoittoon, lauluun, 11
12 musiikinjohtoon, tutkimukseen tai projektimuotoiseen työskentelyyn painottuvia opintoja. Pääaineopintoihin tulee sisältyä myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimintaan perehdyttäviä opintoja. b) yleinen suuntautumisvaihtoehto Pääaineopintoihin tulee kuulua syventymiskohteena joko lauluun, musiikinjohtoon, tutkimukseen tai projektimuotoiseen työskentelyyn painottuvia opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on global music (maailmanmusiikki). Pääaineeseen kuuluu muusikkouteen ja muuhun ilmaisutaitoon, kommunikaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintokokonaisuuksia, ja tutkimus- ja projektiopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma Tutkintoon tulee kuulua musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetettavan aineen opintoja siten, että ne yhdessä aiemmin suoritettujen opintojen kanssa tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) määritellyn musiikin lukion aineenopettajan kelpoisuuden. 1. Pääaine vähintään 60 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on musiikkikasvatus. Pääaineeseen kuuluu instrumentti ja/tai lauluopintoja, jos opiskelija ei ole aiempaan tutkintoonsa kuuluvana suorittanut musiikkikasvatuksen koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyjä pääinstrumentin ja sivuinstrumenttien vähimmäistasoja ja musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia, koulutusjohtosäännön 9 :ssä määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. 2. Pedagogiset opinnot Koulutusohjelmaan kuuluu aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja. Koulutusohjelmaan voi kuulua myös instrumentti- tai laulupedagogiikan opintoja. 3. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. 12
13 Laulumusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on joko a) oopperalaulu, b) lied- ja oratoriomusiikki, c) laulupedagogiikka tai d) korrepetitio. (muut ) Tutkintoon tulee kuulua vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. Mikäli opiskelija on suorittanut musiikin kandidaatin tutkinnon laulumusiikin koulutusohjelmassa, pääainevalinta suoritetaan opiskelijan hakemuksesta musiikin kandidaatin tutkintoon sisältyneen opinnäytteen arvioinnin perusteella siten kuin osastoneuvosto määrää. Päätöksen tekee ainejohtaja. Muussa tapauksessa pääainevalinta suoritetaan osastoneuvoston määräämän tasokokeen perusteella. a) Pääaineena oopperalaulu Pääaine sisältää laulunopintoja, näyttämöllisiä opintoja ja vokaalikamarimusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. b) Pääaineena lied- ja oratoriomusiikki Pääaine sisältää lauluopintoja, vokaalikamarimusiikkia, oratoriomusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. c) Pääaineena laulupedagogiikka Pääaine sisältää lauluopintoja, vokaalikamarimusiikkia, laulupedagogisia opintoja sekä laulumusiikin erityisopintoja. d) Pääaineena korrepetitio Pääaine sisältää korrepetoinnin ja pianonsoiton opintoja, musiikinjohdon opintoja, vokaalikamarimusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. (muut ) Mikäli pääaineena on laulupedagogiikka, tutkintoon tulee kuulua sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiset pedagogiset opinnot, että ne yhdessä aiemmin suoritettujen opintojen kanssa muodostavat instrumenttiopettajan pedagogisten opintojen kokonaisuuden. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) orkesterinjohto, b) puhallinorkesterinjohto tai c) kuoronjohto. Tutkintoon tulee kuulua vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. a) Pääaineena orkesterinjohto Pääaine sisältää orkesterinjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. 13
14 b) Pääaineena puhallinorkesterinjohto Pääaine sisältää puhallinorkesterinjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. c) Pääaineena kuoronjohto Pääaine sisältää kuoronjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumentti- ja lauluopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) sävellys tai b) musiikinteoria. a) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin kuuluu sävellysopintoja, musiikinteoriaa sekä musiikin tutkimukseen liittyviä opintoja. b) Pääaineena musiikinteoria Pääaineopintoihin kuuluu musiikinteoriaa sekä musiikin tutkimukseen liittyviä opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Musiikkiteknologian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkiteknologia. Pääaine sisältää musiikkiteknologian erityisosaamista tukevia opintokokonaisuuksia ja tutkielmaopintoja. Pääaineeseen tulee kuulua myös luovan tai esittävän säveltaiteen opintoja, mikäli niitä ei ole sisältynyt aiemmin suoritettuun tutkintoon. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua musiikinteorian ja säveltapailun opintoja, mikäli niitä ei ole sisältynyt aiemmin suoritettuun tutkintoon. (Muut ) 3. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Taidehallinnon alan koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on taidehallinto. Pääaineeseen kuuluu taideorganisaation 14
15 johtamiseen ja taidealan yrityskenttään liittyviä opintokokonaisuuksia ja tutkielmaopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Mitoitus 10 Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opetussuunnittelussa opintojaksot mitoitetaan tunneissa niiden arvioidun työmäärän mukaan. Opetussuunnitelmassa ilmoitetun arvioidun kontaktiopetuksen ja opiskelijan omakohtaisen työn tunnit lasketaan yhteen. Yhteistuntimäärä on opintojakson työmäärä. Opintojaksoissa, joissa ei ole kontaktiopetusta, työmääräksi lasketaan vain opiskelijan arvioitu omakohtaisen työn määrä. Opinnäyte 11 Opinnäytteestä on voimassa, mitä tutkintoasetuksen 9 :ssä ja 15 :ssä säädetään. Opinnäyte on koulutusohjelman pääaineopintoihin sisältyvä pääaineen hallintaa osoittava suoritus, joka määritellään koulutusohjelmittain. Opinnäytteellä opiskelijan tulee osoittaa täyttävänsä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa sisältyvän pääainekokonaisuuden tavoitteet. Opinnäyte voi koostua erillisistä suorituksista. Opinnäytteen sisällöstä määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelija voi anoa toisen koulutusohjelman opinnäytteen suoritusoikeutta koulutusohjelman kehittämisestä vastaavalta osastoneuvostolta. Suoritusoikeus voidaan myöntää hakijalle, jonka opinnot osoittavat riittävää opinnäytteeseen liittyvän pääaineen hallintaa. Osastoneuvosto voi määrätä, että opinnäytteen suoritusoikeuden myöntäminen edellyttää tasokokeen suorittamista. Osastoneuvosto määrää tasokokeen sisällöstä. Muut opetussuunnitelmaa koskevat määräykset 12 15
16 Opetussuunnitelmassa ilmoitetaan opintojakson nimi, tavoitteet, opetus- ja työmuodot, arvioitu kontaktiopetuksen ja opiskelijan omakohtaisen työn määrä, vaadittavat suoritukset, niiden sisältö ja arviointitavat, opintojakson suositeltu ajoitus, vaadittavat edeltävät suoritukset sekä opintojakson laajuus opintopisteinä. Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen ja instrumenttiopettajan pedagogisten opintojen osalta ilmoitetaan myös opetuksen järjestämisestä vastaava yliopisto. Mikäli opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeraalista arvosteluasteikkoa, opintosuoritukset arvostellaan kokonaisluvuilla asteikolla 0-5. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot 13 Suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taidosta, joka opiskelijan tulee musiikin kandidaatin tai musiikin maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissaan osoittaa saavuttaneensa, on voimassa mitä tutkintoasetuksessa säädetään. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saanut taikka koulusivistyksensä ulkomailla saanut opiskelija suorittaa vaihtoehtoisesti joko tutkintoasetuksen 6 pykälän 1 momentin mukaiset suomen tai ruotsin sekä vieraan kielen opinnot tai vähintään 4 opintopisteen laajuiset suomen tai ruotsin kielen opinnot. Rehtori voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Ainejohtaja päättää muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä. Perustutkinto-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma 14 Opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), johon opiskelu yliopistossa perustuu. Yliopisto antaa ohjeen HOPS:n laatimisesta ja sen ohjausvaikutuksesta yliopiston toimintaan. (HOPS-ohje). IV LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15 Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen alkamis- ja päättymisajoista päättää rehtori. 16 Yliopistossa on tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava hyväksyttyjä opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja yliopistossa annettavasta koulutuksesta ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja 16
17 määräyksiä. Luentomuotoinen opetus on julkista. Pääsyä seuraamaan henkilökohtaista opetusta voidaan rajoittaa musiikinopetukseen liittyvistä erityispiirteistä johtuvista syistä. Muun kuin luentomuotoisen opetuksen seuraamisesta tulee sopia etukäteen opetusta antavan opettajan kanssa. 17 Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Muuta kuin suomen, ruotsin ja englannin kieltä saadaan käyttää silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Opiskelijalla on oikeus harjoituksissa, kuulusteluissa ja tutkinnoissa sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. V LUKU OPINTO-OIKEUDET 18 Oikeus opetukseen on yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opintooikeuden myöntämisestä määrätään HOPS-ohjeessa. 19 Opintojaksokohtaisen henkilökohtaisen opetuksen enimmäistuntimäärä määritellään opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista opetusta kandidaatin tutkintoa varten korkeintaan neljän läsnäolovuoden ajan ja maisterin tutkintoa varten korkeintaan kolmen läsnäolovuoden ajan. Rehtori voi myöntää poikkeuksen tässä pykälässä tarkoitetuista enimmäisajoista. Opiskelijalla on oikeus vaihtaa instrumentti-, laulu- tai sävellyksen pääaineen opettajaa kerran opintojensa aikana. Opintojen hyväksilukeminen 20 Opintojen hyväksi lukemisesta on voimassa mitä yliopistolain 44 pykälässä säädetään. Opiskelija voi hakea muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiensa opintojen hyväksi lukemista tutkintoonsa. Hyväksi luettavat opinnot eivät voi kieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta olla osa toista korkeakoulututkintoa. Opettajan pedagogiset opinnot voidaan hyväksi lukea vain siinä tapauksessa, että ne kuuluvat pakollisena osana opiskelijan Sibelius-Akatemiassa suoritettavana olevaan tutkintoon. Opinnäytettä ei voi korvata muussa oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla. 17
18 Tutkintoon kuuluvien taiteellisten opintojen vaativuustaso määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelija voi taiteelliseen opintojaksoon myönnetyn opetuksen puitteissa suorittaa myös vaativamman tasoisen opintosuorituksen. Opiskelija voi anoa hakea opintojen hyväksi lukemista vain siinä tapauksessa, että hän on jo suorittanut opetussuunnitelmassa mainitun vaativuustason eikä jatka kyseisen instrumentin tai laulun opintoja. Yliopisto antaa ohjeen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) sekä opintojen hyväksilukemisesta. VI LUKU PERUSKOULUTUKSEN OPINNÄYTTEEN JA MUUN OPINTOSUORITUKSEN ARVOSTELU JA KIRJAAMINEN 21 Opintosuorituksella tarkoitetaan mitä yliopistoasetuksen (115/1998) 16 :ssä säädetään. Opinnäytteellä tarkoitetaan mitä tutkintoasetuksen (/2004) 9 :ssä ja 15 :ssä säädetään. 22 Oikeus opintosuorituksiin on yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla on lisäksi oltava asianomaisen opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus tai opinto-oikeus. 23 Peruskoulutuksen opinnäytteen sisältö määritellään osastoneuvoston hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Myös muut opintosuoritukset sisältyvät opetussuunnitelmaan, jossa määrätään opintosuoritusten järjestämisestä. Opintosuoritukset on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat opiskella tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat kun kymmenen vuotta on kulunut niiden suorittamisesta, eikä niitä voi tämän jälkeen sisällyttää tutkintoon. Osasuorituksen voimassaolosta määrätään opetussuunnitelmassa. 24 Opinnäytteenä tai sen osana arvosteltavan tutkielman tarkastaa kaksi ainejohtajan määräämää tarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla tieteellisen tohtorintutkinnon suorittanut tai professorin virkaan nimitetty. Tutkielman arvostelee ja hyväksyy ainejohtaja tarkastajien antamien lausuntojen perusteella. Taiteellisen opinnäytteen arvostelee dekaanin nimeämä vähintään kaksijäseninen lautakunta, jonka jäsenistä ainakin yhden tulee olla professorin tai lehtorin tai dosentin virkaan nimitetty. 18
19 Muiden opintosuoritusten arvostelijat määrää ainejohtaja. Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. 25 Opinnäyte ja sen osasuoritukset arvostellaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty-hylätty. Opinnäytteen arvostellut lautakunta tai opinnäytteen arvostelleet tarkastajat antavat kirjallisen palautteen opiskelijalle tämän suorituksesta. Yliopisto antaa ohjeen opinnäytteen ja muun opintosuorituksen arvostelumenettelystä. 26 Opintosuorituksen julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa mitä laissa säädetään. Opintosuorituksen arvostelijan tai lautakunnan tulee ilmoittaa opintosuorituksen tulos opiskelijalle mahdollisuuksien mukaan suoritustilaisuudessa, kuitenkin mahdollisimman pian suorituksen jälkeen. Kirjallisten ja muulla tavoin tallennettujen opintosuoritusten säilyttämisestä tulosten julkistamisen jälkeen on voimassa mitä yliopistoasetuksen (115/1998) 16 :ssä säädetään. Yliopisto antaa ohjeen opintosuoritusten säilyttämisestä. Opintosuoritusten rekisteröinti 27 Opintosuorituksen kuulustelijan, opettajan tai arvostelulautakunnan puheenjohtajan tulee toimittaa tieto opintojakson suorituksesta rekisteröitäväksi viimeistään viikon kuluessa tuloksen julkistamisesta. Osasuorituksista koostuvan opintojakson suorittamisesta ilmoittaa se kuulustelija tai sen arvostelulautakunnan puheenjohtaja, jonka arvosteleman suorituksen jälkeen opintojakso on kokonaan suoritettu. Opintosuoritus on rekisteröitävä kahden viikon kuluessa suorituspäivästä, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Yliopisto antaa ohjeen opintosuoritusten tuloksia koskevien tietojen rekisteröinnistä, rekisteritietojen oikaisemisesta ja niiden säilyttämisestä. 28 Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto Sibelius-Akatemiassa ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi, on oikeus saada lukukausittain yksi maksuton vahvistettu opintosuoritusote. 19
20 Opiskelijalla on oikeus saada kopio itseään koskevista suorituspöytäkirjoista ja muista asiakirjoista. VII LUKU JATKOTUTKINNOT 29 Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa taiteellisia ja tieteellisiä jatkotutkintoja. Jatkotutkinnot suoritetaan taiteilijakoulutuksessa, tutkijakoulutuksessa tai kehittäjäkoulutuksessa. Akateeminen neuvosto määrää jatkotutkintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöistä ja niiltä osin kuin niistä ei säädetä tällä johtosäännöllä. Rehtori antaa ohjeen jatkokoulutuksen järjestämisestä. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen 30 Jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä yliopistolain 37 pykälän 5 momentissa säädetään. Rehtori tekee akateemisen neuvoston esityksen saatuaan päätöksen jatko-opiskelijaksi ottamisesta ja sijoittamisesta osastolle. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua opiskelijaksi yliopiston määräämällä tavalla. Lisensiaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi hakea oikeutta tohtorin tutkinnon suorittamiseen siten kuin on määrätty rehtorin ohjeessa jatkotutkintojen järjestämisestä. Mikäli lisensiaatin tutkinnon suorittanut opiskelija ei saa opiskeluoikeutta tohtorin tutkinnon suorittamista varten, hän menettää opiskeluoikeutensa samoin kuin 4 pykälässä Opin- ja taidonnäytteen tarkastaminen ja hyväksyminen 31 Opiskelija vastaa tutkintoasetuksen 22 :ssä tarkoitettujen julkisten opin- ja taidonnäytteiden järjestämisestä ja julkaisemisesta. Ennen esitarkastajan, arvostelulautakunnan, tarkastajien ja vastaväittäjän määräämistä jatko-opiskelijalle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa. Huomautus on toimitettava kirjallisesti yliopiston kirjaamoon 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada asiasta tieto. 32 Opin- ja taidonnäytteet arvostellaan siten kuin on määrätty rehtorin ohjeessa jatkotutkintojen järjestämisestä. 20
21 Akateeminen neuvosto hyväksyy jatkotutkintoihin liittyvät opin- ja taidonnäytteet. Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne, jotka ovat suorittaneet samantasoisen opintosuorituksen tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, arvostelulautakunnan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Vastine on toimitettava kirjallisesti yliopiston kirjaamoon 14 päivän kuluessa lausunnon tiedoksisaannista. Opin- ja taidonnäytteen hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään taitelijakoulutuksen arvostelulautakunta, vastaväittäjä ja sellainen akateemisen neuvoston jäsen, joka on 32 3 momentin mukaan oikeutettu osallistumaan opin- ja taidonnäytteen hyväksymiseen. Ennen lopullisten lausuntojen antamista tohtorin tutkintoon kuuluvista opin- ja taidonnäytteistä järjestetään julkinen tarkastustilaisuus tai julkinen väitöstilaisuus. Tarkastustilaisuuden ja väitöstilaisuuden järjestämisestä ja sisällöstä päättää akateeminen neuvosto. Ennen esitarkastusmenettelyn aloittamista opiskelija voi luopua jatko-opinto-oikeustaan jättämällä asiasta kirjallisen ilmoituksen asianomaiselle tohtorikoululle. Tutkintotodistus 33 Yliopisto antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista. Rehtori antaa tutkintotodistuksia koskevat tarkemmat määräykset. Tutkintotodistuksessa kuvataan opiskelijan suorittama opinnäyte. Tutkintotodistuksesta on voimassa, mitä tutkintoasetuksen 26 :ssä on säädetty. Oppiarvot 34 Rehtori päättää promootiosta, arvomerkkien antamisesta tohtorintutkinnon suorittaneille ja arvomerkkien antamisesta. Yliopisto voi kutsua kunniatohtoreita, joista päättää akateeminen neuvosto. VIII LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 35 Yliopistolain 19 :ssä tarkoitettuun opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen syyllistyneelle opiskelijalle voidaan antaa varoitus tai erottaa määräajaksi, 21
22 enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 36 Sibelius-Akatemia järjestää ja tarjoaa yliopistotasoista ja siihen rinnastettavaa täydennyskoulutusta Sibelius-Akatemiassa edustettuna olevilla tai niihin liittyvillä aloilla. Täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian yksiköiden kesken. Täydennyskoulutus on ensisijaisesti korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattua Sibelius-Akatemiassa edustettuna olevien tai niihin liittyvien alojen ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Rehtori hyväksyy täydennyskoulutuksen toimintasuunnitelman, täydennyskoulutuksena annettavan opetuksen yleiset linjat sekä päättää täydennyskoulutuksen opetuskokonaisuuksista ja hyväksyy niiden kurssiohjelmat. (muut ) IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 22
I LUKU OPISKELUOIKEUS Tutkinnot ja opiskeluoikeus Opiskelijavalinta... 4
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 7 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: I vararehtori KOULUTUSSÄÄNTÖ Sisältö I LUKU OPISKELUOIKEUS... 3 Tutkinnot ja opiskeluoikeus... 3 Opiskelijavalinta... 4
LisätiedotSibelius-Akatemial1 perustutkintojen rakenteet tämä päätös on voimassa alkaen
II SIBELIUS-AKATEMIA Akateeminen neuvosto 27.3.2012 Valtuutus: KS (13.12.2011) 46 Päivitysvastuu: 1 vararehtori Sibelius-Akatemial1 perustutkintojen rakenteet tämä päätös on voimassa 1.1.2012 alkaen Sisältö
LisätiedotSibelius-Akatemian perustutkintojen rakenteet tämä päätös on voimassa alkaen
SIBELIUS-AKATEMIA Akateeminen neuvosto 13.12.2011 Valtuutus: KS (13.12.2011) 46 Päivitysvastuu: 1 vararehtori Sibelius-Akatemian perustutkintojen rakenteet tämä päätös on voimassa 1.1.2012 alkaen Sisältö
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotAVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4
M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotSIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014
1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan
LisätiedotTaideyliopisto Koulutussääntö
Taideyliopisto Koulutussääntö Käsittely: 1. Julkinen keskustelutilaisuus 11.4.2013 2. TeaK:n tutkimusneuvosto 16.4.2013 3. SibA:n akateeminen neuvosto 23.4.2014 4. TeaK:n opetusneuvosto 23.4.2013 5. Taideyliopiston
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus
LisätiedotTEATTERIKORKEAKOULUN PERUSTUTKINTOJEN TUTKINTOSÄÄNTÖ
TEATTERIKORKEAKOULUN PERUSTUTKINTOJEN TUTKINTOSÄÄNTÖ I luku Yleisiä säännöksiä 1 Yliopistossa voi harjoittaa opintoja 1. perusopiskelijana, jonka opiskelu johtaa teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin
LisätiedotKAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET
KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja
LisätiedotSIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SISÄLTÖ 1. OPISKELUOIKEUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 2. OPISKELUOIKEUDEN VAIHTAMINEN... 1 2.1. Koulutusohjelman, pääaineen
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto
Lisätiedot20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)
243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin
LisätiedotAKATEMIA SIBELIUS- OPAS 2018 VALINTA- OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2018 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SISÄLTÖ 1. OPISKELUOIKEUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 2. OPISKELUOIKEUDEN VAIHTAMINEN... 1 2.1. Koulutusohjelman, pääaineen
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön
LisätiedotLapin yliopiston hallitus on 24. päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön:
LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 16.12.2010 Lapin yliopiston hallitus on 24. päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön: 1 Soveltamisala
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
1/13 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen
LisätiedotKanttorin virat ja päätös niihin vaadittavista tutkinnoista
Kanttorin virat ja päätös niihin vaadittavista tutkinnoista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kolme erilaista kanttorinvirkaa. Yleisin virka seurakunnissa on ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
Lisätiedot308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotOhje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset
LisätiedotKokouksen 12 / 2009 asialista
Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 13.6.2012. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotJatko-opintoja musiikista kiinnostuneille
Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)
VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotTutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset
91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa
LisätiedotLaitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.
O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen
LisätiedotTutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.
Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011
LisätiedotKanttorinvirkaan kelpoistavia tutkintoja koskevien säädösten soveltamisohje Hyväksytty piispainkokouksessa
Kanttorinvirkaan kelpoistavia tutkintoja koskevien säädösten soveltamisohje Hyväksytty piispainkokouksessa 11.9.2013 SISÄLTÖ 1. Soveltamisohje 2. Piispainkokouksen ja kirkkohallituksen myöntämät kelpoisuudet
LisätiedotAHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
1(10) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.5.2011 HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian
LisätiedotI vararehtori päättää HOPSien käsittelyn, opintojaksoihin ilmoittautumisen ja opetuksen myöntämisen aikataulusta vuosittain (HOPS -aikataulu).
m SIBELIUS-AKATEMIA 1 I vararehtori 8.2.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 47 rehtorin delegointi 21.6.2011 HOPS-OHJE Tämä ohje koskee perustutkinto-opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS).
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOulun yliopiston koulutuksen johtosääntö
Liite HD 2/2011 Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla Oulun yliopiston hallitus on 15. päivänä kesäkuuta 2011 hyväksynyt
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
Lisätiedotpnro 180^54^i Sffi 12-
pnro 180^54^i Sffi 12- I vararehtori 5.6.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 29, rehtorin delegointi 5.3.2012 OPINTOJEN HWÄKSILUKU SIBELIUS-AKATEMIASSA Sisältö OHJEEN TARKOITUS JA TAUSTA... 2 HYVÄKSILUKEMISEN
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotYliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat
14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus
LisätiedotTeknillistieteellisen alan tutkintomääräykset
1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ
Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotJOUSET > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA
JOUSET 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA S-IJ001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ok- Orkesterisoitin (kandi) (26+26+22op) 74
Lisätiedottiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö
Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet
LisätiedotVANHA MUSIIKKI > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA
VANHA MUSIIKKI 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA S-VM001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ck- Instrumentti (kandi) (26+26+22op)
LisätiedotHARPPU > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA
HARPPU 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA S-IA001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ok-11 Orkesterisoitin (kandi) (26+26+22op)
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotTervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti
Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika
LisätiedotAikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sibelius-Akatemiassa
TOIMINTAOHJE Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sibelius-Akatemiassa Sisältö Ohjeen tarkoitus ja tausta... 2 Keskeiset käsitteet... 3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
LisätiedotERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018
LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija
LisätiedotVASKIPUHALTIMET > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA
VASKIPUHALTIMET 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA S-IB001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ok- Orkesterisoitin (kandi) (26+26+22op)
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotOulun yliopiston koulutuksen johtosääntö
Liite 1 Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla Oulun yliopiston hallitus on 15. päivänä kesäkuuta 2011 hyväksynyt Oulun
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotLiite 1 lisätään myöhemmin.
Liite 1 lisätään myöhemmin. Liite 2 Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla Oulun yliopiston hallitus on 15. päivänä kesäkuuta
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotPUUPUHALTIMET > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA
PUUPUHALTIMET 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA IW001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ok- Orkesterisoitin (kandi) (26+26+22op)
LisätiedotVaasan yliopiston tutkintosääntö
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 20.3.2015 Vaasan yliopiston tutkintosääntö 1 Soveltamisala Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin,
LisätiedotOULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN
LisätiedotLUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA
LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy
Lisätiedot2 Opinto-oikeus: Tutkintoon johtava opinto-oikeus, jollei toisin mainita.
1 AALTO-YLIOPISTON YLEISET OPETUSTA JA OPISKELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 20.12.2010 yliopistolain (L 558/2009) ja Aaltoyliopiston johtosäännön perusteella
LisätiedotOpetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta
KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotHAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus
HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotHenkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM
MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005
VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin,
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotYHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015
1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA
Lisätiedot