KML 101 :n mukainen kiinteistönmääritys jossa ratkaistaan onko kiinteistön alueella erityinen etuus kalastukseen muilla kiinteistöillä.

Transkriptio

1 Toimitusnumero (6) Kiinteistönmääritys Kohde: Aika: kello 10:00 Paikka: Toimitusinsinööri: Läsnäolijat: KML 101 :n mukainen kiinteistönmääritys jossa ratkaistaan onko kiinteistön alueella erityinen etuus kalastukseen muilla kiinteistöillä. Lapin maanmittaustoimisto, Suensaarenkatu 2, Tornio Sirkka Harju Pöytäkirjan liitteenä 1. Tiedottaminen Kokouksesta on tiedotettu lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille. Lisäksi kokouksesta on tiedotettu myös Lapin ELY-keskukselle, joka valvoo kalastusta Torniojoessa. Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Kokouksen laillisuus Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä vaatinut uskottujen miesten käyttämistä, ei esittänyt esteellisyysmuistutusta toimitusinsinööriä eikä estettä toimitusta vastaan. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, toimitusinsinööri on esteetön, uskottuja miehiä ei käytetä ja kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, Toimituksen tarkoitus Toimituksen tarkoituksena on ratkaista, voidaanko Matkakoskessa harjoitettu siianlippous merkitä kiinteistörekisteriin erityisperusteisena kalastusnautintana sekä mille isojakotaloille oikeus kuuluu. Toimituksessa ei kuitenkaan ratkaista mahdollisen nautinnan osakaskiinteistöjä, kuten alkukokouksessa on ollut tarkoitus. 4. Arkistotutkimukset Tornion Korpikylässä on tehty isojako TN:o 1833 (arkistotunnus 432:1), rekisteröity Isojaossa ei lippousoikeuksia ole käsitelty. Vesipiirirajankäynti TN:o 5202 (arkistotunnus K:9) on lopetettu Mitään nautintaoikeuksia ei ole käsitelty. Alueella on tehty kuvaus lohen ja siian kalastuksesta 1870, TN:o 2132, (arkistotunnus L:21, karttaosa 8a). Toimitusta ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. Toimituksessa on laadittu kartta pyyntipaikoista ja asiakirja, johon on merkitty ne talot, joille oikeus kuuluu sekä merkintä koskiäyreistä, joiden määrä taloittain vastaa isojaossa määrättyjä manttaaleja siten, että 1/8 manttaalia vastaa 1 koskiäyriä. Oikeutetuiksi on merkitty talot 1-17 ja talo 22. Muiden tilojen osalta manttaalit ja koskiäyrit vastaavat toisiaan, mutta talon Heikka RN:o 11 kohdalle on luetteloon merkitty 2 3/4 koskiäyriä, kun manttaalin, 0,3333 mukaan osuus olisi 2 2/3 koskiäyriä. Selitelmässä on mainittu, että padot on vuoden 1741 potokatselmuksessa, oli otettu vuoden 1649 patoluetteloon ja patoja on käytetty jo paljon ennen vuotta Vanhempia asiakirjoja ei ole maanmittausarkistossa, eivätkä asianosaiset ole toimittaneet pyydettyjä talokirjoja Oulun maakunta-arkistosta. Allekirjoitettu sähköisesti, Harju Sirkka :54:13 Historiankirjoitusten mukaan lippousta on harjoitettu jo 1600 luvulla ja asianosaiset ovat noudattaneet vuonna 1870 tehdyn kuvauksen mukaista oikeutta jakaen lippousvuoroja, lippouspäiviä ja myös saalista asiakirjassa mainitun omistuksen suhteessa. Koskikunnal-

2 Toimitusnumero (6) la on ollut tuottoisimpana aikana (yleensä välisenä aikana) yksin oikeus siian lippoukseen, muuna aikana myös koskikuntaan kuulumattomat kyläläiset ovat voineet lipota. (Kustaa Vilkuna 1940: Siian lippoamisesta Torniojoella.) Koskitila Kotakoski on muodostettu TN:o 7812 (arkistotunnus 432:24), rekisteröity Toimitusaisakirjoissa ei ole mitään mainintaa lippousoikeudesta. Kauppakirjoissa on kuitenkin maininta kalastusoikeuden pidättämisestä siten, että, "jos kalastusmahdollisuuksia sattuisi jäämään, vaikka koski rakennetaan, kalastukseen kuuluvat jakokuntalaiset saavat yhä edelleen kalastaa koskessa." Maininnalla on tavallaan myönnetty, että osalla jakokuntalaisista on ollut erillinen kalastusoikeus koskessa ("kalastukseen kuuluvat jakokuntalaiset"). 5. Asianosaisten kuuleminen Kaikki läsnäolleet asiaosaiset olivat sitä mieltä, että lippousoikeudet tulisi merkitä vuoden 1870 selitelmän perusteella niille taloille, jotka on selitelmässä mainittu oikeutetuiksi. Jari Tervahauta esitti, ettei oikeutta voi merkitä vain näihin tiettyihin mainittuihin patopaikkoihin vaan koko koskeen, koska lippous voi tapahtua koskessa myös mainittujen paikkojen välillä. Lassi Yliniva esitti, että oikeus perustettaisi kuitenkin vain asiakirjan mukaisiin paikkoihin, oikeutta ei ole syytä laajentaa mitenkään. Parhaat paikat ovat olleet vuosisatoja käytössä, eivätkä ne ole olennaisesti siirtyneet. Jari Tervahauta painotti edelleen, että lippousoikeus tulisi vahvistaa koko koskeen Maasaaren eteläkärjestä Vonkanniskaan. Jyrki Pohjanen oli Jari Tervahaudan kanssa samaa mieltä, että oikeus pitäisi merkitä koko koskialueelle, koska paikka muuttuu ajan mukana, kun jäät liikuttelevat kiviä. Kalervo Liisanantti kertoi Kukkolankosken siianlippouksesta. Lippopaikoista on käräjöity 3 kertaa, uutta apajapaikkaa ei saanut perustaa muiden aikaisemmin käytössä olleiden alapuolelle. Uusia oikeuksia ei voida perustaa, eikä vanhoja poistaa, oikeuksien pitää perustua vanhoihin asiakirjoihin. Jari Yliniva esitti, että maanomistajien kanssa olisi paras tehdä sopimus maa-aluieden käytöstä tähän tarkoitukseen. Sopu olisi kaikille paras ratkaisu. Tapio Vaara esitti, että vesialuiden omistajalla, eli Matkakoski Oy:llä täytyy olla samanlainen oikeus kalastukseen, kuin koskiosuuskunnallakin, omistaa ei voi tässä syrjäyttää. Koskitilan omistaja ja erityisen kalastusoikeuden haltijat voisivat muodostaa yhdessä erityisosakaskunnan, jolle vahvistettaisi säännöt. Kalervo Liisanantti esitti edelleen, että nämä oikeudet nyt Matkakoskella ja myöhemmin eri toimituksessa myös Kukkolankoskella tulisi merkitä kiinteistörekisteriin niille taloille, joille oikeus vanhojen asiakirjojen perusteella kuuluu, ettei myöhemmin viranomaisilla ja seuraavilla sukupolvilla tulisi väärinkäsityksiä oikeuksien olemassaolosta. Toivo Vaara esitti, että aikanaan ikimuistoisella oikeudella on ollut suuri merkitys ja nämä ovat varmasti ikimuistoisia oikeuksia, jotka ovat edelleen käytössä. Näistä kalastusoikeuksista on myös aikanaan maksettu veroa valtiolle. Erkki Suo esitti, että lippopaikat ovat varmasti vuosisatojen aikana vakiintuneet parhaille paikoille, joten ne tulisi vahvistaa nykyisille paikoille, jossa ne ovat varmasti olleetkin satoja vuosia.

3 Toimitusnumero (6) Tapio Vaara esitti, että paikat ovat olleet samoilla paikoilla ainakin 1870, koska katselmuskartalle merkityt lippopaikat ovat edelleen samoilla paikoilla ja niistä käytetään samoja nimiä. Paikat ovat vakiintuneet parhaille paikoille satojen vuosien aikana. Toivo Vaara esitti, että Maasaaressa oleva paikka, joka ei viime aikoina ole ollut käytössä, on ollut käytössä ainakin 1930-luvulla ja löytyy edelleen maastosta. 6. Nautintaoikeus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten soveltamisesta yms. (722/2010) 3 :n mukaan kalastussäännön määräyksistä ja apajapaikoista voidaan poiketa MMM:n ja Ruotsin välisellä sopimuksella. Rajajokisopimus ( ) 3 artikla: Sopimus ei muuta sitä oikeutta, veteen, joka yksityisellä saattaa olla esimerkiksi "ylimuistoisen nautinnan" perusteella. Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännössä on mm. mainittu, että lippoaminen on sallittu mainituissa apajapaikoissa, joita on mm. Matkakoski Korpikylässä. Haltijaksi on merkitty Matkakosken siiankalastusyhtymä. Vesipiirirajankäynnissä nautintaoikeuksia ei ole käsitelty, asiakirjoista ei selviä, että niitä olisi myöskään vaadittu käsiteltäväksi. Oikeus kalapatoihin, jotka ovat olleet käytössä, olisi pitänyt käsitellä vesipiirirajankäynnissä. Siianlippousta on harrastettu alueella monta sataa vuotta erityisperusteisena oikeutena, joka ei ole kuulunut kaikille vesialueen omistajille, vaan vain erikseen nimetyille verotaloille 1-17 ja talolle 22. Taloilla 1-17 oikeus on ilmeisesti ollut alusta asti, useita satoja vuosia, mutta talolle 22 oikeus on historiankirjoitusten mukaan annettu 1859 ja näkyy oikeutena vuoden 1870 patoluettelossa. Oikeuden olemassaoloa siian osalta ei ole kiistetty, lohen osalta on erilaisia näkemyksiä siitä, kuuluuko oikeus valtiolle regaalioikeutena vai taloille samoin perustein, kuin siianlippouskin. Toimitusinsinööri päätti, että toimituksessa TN:o 2132 (arkistotunnus L:21) patoluetteloon Korpikylän kylänmiesten oikeutena merkityt patopaikat ja lippopaikat merkitään kiinteistörekisteriin erityisperusteisena kalastusoikeutena seuraaville taloille seuraavin osuusluvuin (koskiäyrejä): RN:o Nimi Koskiäyri Manttaali 1 Yliniva 1 1/3 1/6 manttaalia 2 Alaniva 1 1/3 1/6 manttaalia 3 Martti 2 1/4 manttaalia 4 Vonkka 1 1/8 manttaalia 5:01 Alakitti 1 1/8 manttaalia 5:02 Ylikitti 1 1/8 manttaalia 6 Uusimaa 1 1/2 3/16 manttaalia 7 Juntti 1 1/2 3/16 manttaalia 8 Ylikauppi 1 1/2 3/16 manttaalia 9 Alakauppi 1 1/2 3/16 manttaalia 10 Haapea 1 1/8 manttaalia 11 Heikka 2 2/3 1/3 manttaalia 12 Mäkiojanperä 1 1/3 1/6 manttaalia 13 Rantaojanperä 1 1/3 1/6 manttaalia 14 Kangas 1 1/8 manttaalia 15 Vanhapiha 1 1/8 manttaalia 16 Vähälassi 1 1/8 manttaalia 17 Tervahauta 1 1/8 manttaalia

4 Toimitusnumero (6) 22 Pannimaa 2/3 1/12 manttaalia Yhteensä 24 2/3 3 1/12 manttaalia Selitelmässä edellämainituille taloille on merkitty oikeus seuraaviin pato- ja lippopaikkoihin: A 14 Saarensivu A 13 Koskenväliapaja A 12 Kotakorva A 11 Someropatosija A 10 Paonniska A 9 Paonniska A 8 Orinniska A 7 Äijänkuru A 6 Kurunniska A 5 Nenäsija A 4 Vonkka A 3 Vonkanniska Erityisperusteisen oikeuden käytössä tulee huomioida muussa lainsäädännössä ja rajajokisopimuksessa sovitut rajoitukset. Päätöksellä ei oteta kantaa mahdolliseen regaalioikeuteen lohen kalastuksessa. Päätöksellä ei myöskään ratkaista veden omistajan ja oikeuden haltijoiden keskinäistä suhdetta kalastusoikeuteen eikä perusteta kulkuoikeuksia rasitteina. 7. Toimituskartta Toimituskartta laaditaan uuden mittauksen perusteella. TN:o 2132 kartalle merkityt padot, kartoitetaan GPS-mittauksella. Kartan mittausluokka on 3. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 188, Kiinteistönmuodostamisasetus Kulkuoikeudet Kulkuoikeudesta ei päätetä tässä toimituksessa. Asianaosaiset ovat tähän mennessä sopineet maanomistajan kanssa vapaaehtoisesti kulkuoikeuksista ja maksaneet viime vuosina maan käytöstä myös vuokraa. Kulkuoikeuksista ja muista tarpeellisista oikeuksista myöhemmin mahdollisesti perustettava erityiskalastuskunta voi sopia entiseen tapaan maanomistajien kanssa erikseen. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen, voivat erityisperusteisen oikeuden haltijat hakea maanmittaustoimitusta asian ratkaisemiseksi sen jälkeen, kun nyt alkuperäisille taloille vahvistetuista nautintaoikeuksista on laadittu osakasluettelo voimassaoleville kiinteistöille erillisessä maanmittaustoimituksessa. 9. Kustannusten osittelu Toimituksessa on ratkaistu vesipiirajankäynnissä käsittelemättä jäänyt erityisperusteinen kalastusoikeus, joten toimitus täydentää osittain vesipiirirajankäyntiä. Toimituksella on myös ennakkotapauksen luonne, koska vastaavaa lippousta harjoitetaan myös esimerkiksi Kukkolankoskella. Hallituksen esityksessä eduskunnalle(he 264/2009 vp) Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen hyväksymisestä on kohdassa todettu tarkoituksena olevan, että Maanmittauslaitos käynnistäisi erityisperusteisten kalastusoikeuksien selvittämiseksi tarpeelliset kiinteistönmääritykset sopimusalueella vuonna 2011.

5 Toimitusnumero (6) Toimitus jää kokonaan maanmittaustoimiston kustannukseksi. Lainkohdat KLM Asiakirjojen lähettäminen Asiakirjat lähetetään asianosaisille rekisteröinnin jälkeen. Asiakirjat lähetetään 14 päivän kuluessa pyynnöstä niille asianosaisille, jotka sitä pyytävät. Matkakoski Oy:n edustaja on pyytänyt etukäteen toimitusasiakirjat. Lisäksi pöytäkirjan ovat etukäteen pyytäneet Kannala Kari ja Kantomaa Jouko. Tapio Vaara, Jyrki Pohjanen, Jari Tervahauta ja Vesa Jokinen pyysivät toimittamaan pöytäkirjan sähköpostilla. Asiakirjojen saajat ilmenevät Maanmittauslaitoksen diaarijärjestelmästä. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamisasetus Lopettaminen Koska kaikki toimituksen asiat oli käsitelty, toimitusinsinööri lopetti toimituksen. Toimitusinsinööri selosti muutoksenhakumenettelyn, toimituksen ja myös toimituskustannusten osittelun osalta sekä antoi valitusosoituksen. Toimitukseen voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta lukien. Oheisesta valitusosoituksesta ilmenee sekä toimituksen lopettamispäivä, että valitusajan päättymispäivä. Toimitus saavuttaa lainvoiman valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on lopullisesti ratkaistu. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 190

6 Toimitusnumero (6) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Kiinteistönmääritys KML 101 :n mukainen kiinteistönmääritys jossa ratkaistaan onko kiinteistön alueella erityinen etuus kalastukseen muilla kiinteistöillä. Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeutena toimivalta käräjäoikeudelta (Lapin käräjäoikeus). Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maanmittaustoimistoon viimeistään perjantaina toimiston aukioloaikana. Maanmittaustoimisto on avoinna virka-aikana klo käyntiosoite: Lapin maanmittaustoimisto, Hallituskatu 3 B Rovaniemi postiosoite: Lapin maanmittaustoimisto, PL8009, Rovaniemi sähköpostiosoite: kirjaamo.lappi@maanmittauslaitos.fi muiden maanmittaustoimistojen ja toimipaikkojen yhteystiedot: Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä, faksitse tai sähköpostina maanmittaustoimistoon. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamista, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on merkittävä kirjelmän laatijan ammatti ja kotipaikka. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös taikka asianmukainen ote toimituspöytäkirjasta ja lisäksi ne asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maanmittaustoimistoon. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maanmittaustoimisto lähettää muutoksenhakukirjelmän liitteineen ja toimitusasiakirjat maaoikeudelle. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään 182 euron oikeudenkäyntimaksu. Toimitusinsinööri: Sirkka Harju