3. ASFALTIT JA NIIDEN JA LAATUVAATIMUKSET
|
|
- Elli Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 3. ASFALTIT JA NIIDEN JA LAATUVAATIMUKSET Käsittelykohdat Asfalttinormeissa Asfalttimassa suunnittelu ja valmistus 8.1 Asfalttimassoihin liittyvät määritelmät 8.2Asfalttimassan suunnittelu 8.3 Tyyppitestaus 8.4 Tuotannon laadunvalvonta 8.5 Asfalttimassan valmistuslämpötilat 8.6 Asfaltimassan CE-merkki 9. Asfalttityypit ja pintaukset 9.1 Yleistä 9.2 Asfalttibetoni 9.3 Pehmeä asfalttibetoni 9.4 Kivimastiksiasfaltti 9.5 Valuasfaltti 9.6 Avoin asfaltti 9.7 Sirotepintaus 9.8 Soratien pintaus. Asfalttimassan laatuvaatimukset.1 Laatuvaatimusten asettaminen.2 Toiminnalliset laatuvaatimukset.3 Asfalttimassan koostumus. Tiivistettävyys 11. Valmiin päällysteen laatuvaatimukset 11.1 Laatuvaatimusten asettaminen.2 Massamäärä 11.3 Tasalaatuisuua 11.4 Päällysteen koostumus 11.5 Tyhjätila 11.6 Kitka 11.7 Tasaisuus 11.8 Kaltevuudet ja korkeusasema 11.9 Kulumiskestävyys 11. Deformaatiokestävyys Vedenkestävyys Pakkasenkestävyys Meluisuus Asfalttipäällysteen kelpoisuuden osoittaminen
2 2 Liitteet: Liite 2 Esimerkkejä katujen ja erityisliiken nealueiden kulutuskerrospäällysteistä ja pinta uksista Liite 3 Esimerkkejä yleisten teiden ja eri tyisliikennealueiden kulutuskerrospäällysteistä ja pintauksista Liite 4 Ohjeelliset valintataulukot, asfaltti massan vaatimusten asettaminen liikennemää rän mukaan Asfaltiksi kutsutaan kiviaineksen ja bitumisen sideaineen seosta. Asfalttityyppi on koostumukseltaan ja toimintatavaltaan tietynlainen asfalttimassa tai asfalttipäällyste, jonka merkitsemiseen käytetään kirjainlyhennettä. Asfalttimassat ja asemasekoitteiset asfalttipäällysteet esitetään seuraavassa käyttäen esimerkkipäällystemassana ja päällysteenä asfalttibetonia. Muut massat ja päällysteet esitellään ja kuvataan niiltä osin kuin ne poikkeavat edellä mainitusta esimerkkimassasta ja -päällysteestä ASEMASEKOITTEISET ASFALTTIMASSAT JA NIIDEN LAATUVAATIMUKSET Asfalttibetonit Asfalttibetoni on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä on jatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 220 1/0 mm 25 C:ssa. Kulutuskerroksen asfalttibetonia merkitään kirjainlyhenteellä AB, sitovan kerroksen asfalttibetonia lyhenteellä ABS, kantavan kerroksen asfalttibetonia ABK ja tiivistä asfalttibetonia ABT. Kulutus-, sitovan- ja kantavan kerroksen AB-massoihin sideaine voidaan lisätä myös emulgoituna. Tällöin asfalttibetonityypin lyhenteeseen lisätään E(esim. EAB). Muita asfalttityyppejä ovat valuasfaltti (VA), pehmeä asfalttibetoni (PAB), avoin asfaltti (AA) ja kivimastiksiasfaltti (SMA). Asfalttibetonit ovat monikäyttöisiä. Niitä voidaan käyttää niin ajoradoilla, jalkakäytävillä, kevyen liikenteen väylillä kuin erilaisilla pihoilla, kentillä ja jopa lattianpäällysteinä. Niitä voidaan käyttää päällysrakenteen eri kerroksissa kulutuskerroksesta kantavaan kerrokseen ja myös vanhojen ja kuluneiden päällysteiden pintauksiin. Lajit Asfalttilaji on asfalttityyppi, jolla on määrätty maksimiraekoko. Asfalttityyppiä ilmaisevan kirjainlyhenteen perään merkitään maksimiraekokoa ilmaiseva luku millimetreissä. Tarvittaessa asfalttipäällysteen paksuus ilmaistaan asfalttilajin perään liitetyllä kg/m 2 ilmaisevalla luvulla. AB 16/0 tarkoittaa asfalttibetonia, jonka maksimi-
3 3 raekoko on 16 mm. Asfalttipäällysteen nimellispaksuus on tässä tapauksessa 0 kg/m 2. Asfalttibetonien raaka-aineet Asfalttinormien mukaiset AB-päällystemassojen ohjealueet LÄPÄISY - % ,063 5,6 11,2 0,125 0,25 0, ,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) Kuva 1 Tyypillinen AB16 rakeisuusalue Kulutuskerroksen sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B160/220. Vaativissa kohteissa voidaan käyttää myös kumibitumeja KB65 ja KB75. Sidekerrokseen käytettävän asfalttibetonin tulee muodostaa päällysrakenteeseen jäykkä kerros. Sitovan kerroksen asfalttibetonien rakeisuuskäyrä on vastaava kuin kulutuskerrosasfalttibetonilla. Rakeisuuskäyrän tulisi sijaita ohjealueen alarajan tuntumassa. Sideaineeksi soveltuvat bitumit B35/50 B0/150 ja kumibitumit KB65 ja KB75. Kantavaan kerroksen rakeisuuskäyrän tulee sijaita ohjerakeisuusalueen alaosassa. Kantavassa kerroksessa käytetään samoja bitumeja kuin sidekerroksessa, mutta siinä voidaan käyttää päällysteelle asetettavien vaatimusten sitä edellyttäessä hyvin jäykkää bitumia B20/ tai pehmeää B160/220. Tiiviiden asfalttibetonien raaka-aineet ovat yleensä vastaavia kuin kulutuskerrokseen käytettävien asfalttibetonien, vaikka tiiviitä asfalttibetoneja ei käytetä kulutuskerrospäällysteinä. Niiden tiiviys saadaan aikaan suhteittamalla rakeisuuskäyrä erittäin tiiviiksi ja käyttämällä suurta sideainepitoisuutta. Pääasiallinen käyttöalue on pohjavesien suojaus. Asfalttibetonimassan käyttö ja laatuvaatimukset Hienorakeiset asfalttibetonit AB 6-11 soveltuvat hyvin jalkakäytäville, kevyen liikenteen väylille ja yleensä alueille, joiden liikenne ei ole raskasta ja kuluttavaa. Ajoratapäällysteenä ne soveltuvat lähinnä liikennemäärän ollessa alle ajoneuvoa/vrk (KVL). Karkearakeisemmat AB päällysteet sopivat edellä mainittujen käyttökohteiden lisäksi hyvin katupäällysteeksi KVL:n ollessa alle 5000 ja kohtuullisen vilkasliikenteisille kaduille. KVL:n ollessa alle 2500 katsotaan kokemusperäisen suhteituksen yleensä riittävän. Liikennemäärän ja -nopeuden kasvaessa suhteitusta tulee täydentää täyttöasteen optimoinnilla ja kaupunkinopeuksillakin tulisi yli 5000 ajoneuvon liikennettä varten tehdä täydellinen toiminnallinen suhteitus.
4 Kivimastiksiasfaltit LÄPÄISY - % ,063 0,125 0,25 0, ,6 8 11, ,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) Kuva 2 Tyypillinen SMA16 rakeisuusalue Kivimastiksiasfaltti on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä on epäjatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 150 1/0 mm 25 C:ssa. Kivimastiksiasfaltit ovat monikäyttöisiä, mutta suhteellisen kalliita asfalttimassoja. Niitä käytetään ensisijaisesti vaativien ajoratojen kulutuskerroksessa. Kivimastiksiasfalttia käytetään laatikkojyrsinnän yhteydessä vanhojen ja kuluneiden päällysteiden tasapaksuihin pintauksiin. Maksimiraekooltaan pienirakeisia lajeja voidaan käyttää hyvin ohuina ja hiljaisina päällysteinä sellaisten katujen ja teiden kulutuskerroksina, joilla on matalahko nopeusrajoitus. Vakiopaksuisen SMA5:n massamäärä on yleensä kg/m 2, SMA8 vastaavasti 60 0 kg/m 2, SMA kg/m 2, SMA kg/m 2 ja SMA kg/m 2. Kivimastiksiasfalttien kiviaineksesta vähintään 85 % on oltava kalliomursketta. Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B0/150 ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Kivimastiksiasfaltissa käytetään stabiloivana lisäaineena selluloosakuitua 0,3 0,5 massa- % ja tarvittaessa osa sideaineesta voidaan korvata luonnonasfaltilla. Massan valmistus SMA-massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm. Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko. Seulo kuuma kiviaines vähintään neljäksi lajitteeksi tehtäessä karkearakeisia SMAmassoja. Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa. Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta. Tyhjennä siilot ennen SMA-massan valmistusta. Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti voidaan syöttää käsisyötöllä. SMA-päällysteen saksalainen tiivistysohje: 42 Esijyräys 2 kertaa valssijyrällä Tiivistysjyräys 2 kertaa lievästi täryttäen Jälkijyräys lukuisia kertoja (yli ) valssijyrällä ilman täryä KUMIPYÖRÄJYRÄÄ EI KÄYTETÄ, KOSKA KUMIPYÖRÄJYRÄ HIERTÄÄ MASTIK- SIA LIIKAA
5 5 Kivimastiksiasfalttipäällysteen pintarakenteen vuoksi siinä näkyvät helposti massalajittumat. Tästä syystä massan kuormaukseen, kuljetukseen ja kuorman purkamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäaineita ja/tai kumibitumia sisältävät SMA- ja EA-massat ovat vaikeasti tiivistettäviä ja jyräkaluston mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. SMA-päällysteellä kumipyöräjyrä voi aiheuttaa mastiksin pintaan nousua. Suhteituksessa SMA:n täyttöasteohjealue on tilavuus-% ja tyhjätilaohjealue on 2-5 tilavuus-%. Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on A ja B suhteitusluokissa yksittäisellä näytteellä 5,0 ja keskiarvolla 2,0-5,0 tilavuus-%. Suhteitusluokassa C vastaavat arvot ovat 6,0 ja 5,0 tilavuus-% Pehmeät asfalttibetonit Lajit Pehmeät asfalttibetonit ovat asfalttibetonimaisia asfalttimassoja, joiden oleellisin ero asfalttibetoneihin nähden on niiden asfalttibetonia pehmeämpi sideaine. Pehmeästä sideaineesta johtuen niitä voidaan tehdä sekä kiviainesta kuumentaen, lämmittäen tai kiviaineksen ollessa kylmää. Pehmeillä asfalttibetoneilla on korvattu aikaisemmin yleinen päällyste öljysora ja bitumiliuossora, joita on kutsuttu myös kevytasfalttibetoneiksi. Pehmeiden asfalttibetonien luokittelu poikkeaa muista asfalteista. Käytetyn sideaineen perusteella ne jaetaan alatyyppeihin PAB-B, PAB-V ja PABK. Asfalttinormeissa on esitetty tyypin ja maksimiraekoon perusteella seuraavat pehmeiden asfalttibetonien lajit; PAB-B 11, PAB-B 16, PAB-B 20, PAB-V 16 ja PABK 32. Raaka-aineet PAB-B ja PABK tyypin pehmeiden asfalttibetonien sideaineena käytetään bitumeja B3/4, B500/650, B650/900 tai niistä tehtyä emulsiota. Sideainepitoisuus vaihtelee PAB-B:n maksimiraekoosta johtuen välillä 3,8-4,5 % ja PABK:lla 3,5 4,0 % käytettäessä sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä massaan jäävän sideaineen määrän tulee olla vastaava. PAB-V tyypin asfalttibetonien sideaineena käytetään pehmeitä bitumeja V1500 tai V00 tai niistä tehtyä bitumiemulsiota tai bitumiliuosta BL2K. Sideainepitoisuus vaihtelee maksimiraekoosta riippuen välillä 3,1 3,7 % käytettäessä sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä massaan jäävän sideaineen määrän tulee olla samaa luokkaa. Käytettäessä sideaineena bitumiliuosta sen määrän tulee olla välillä 3,2 3,8. Sideaineen tarttuvuuden lisäämiseksi käytetään tarvittaessa tartukkeena PAB- B- ja PABK-massoissa yleensä diamiinia noin 0,5 % sideaineen massasta ja PAB-V-tyypin massoilla 0,4 1,3 % sideaineen massasta. Kiviaineksena pehmeissä asfalttibetoneissa käytetään mursketta, jonka rakeisuuskäyrä on samankaltainen kuin vastaavan asfalttibetonin rakeisuuskäyrä. Hienoainepitoisuus on kuitenkin yleensä alempi vaihdellen alueella 3-8 %. Massan valmistus Pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen käytetään joko tavanomaisia asfalttiasemia tai määrätyn tyyppisten pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen soveltuvia asemia.
6 6 Valmistuslaitteiston tulee kuitenkin soveltua massan valmistukseen noudattaen asfalttibetonin valmistukseen käytettävän aseman periaatteita. Esimerkiksi jokaiselle syötettävälle kiviainekselle tulee olla syöttölaitteessa varattuna vähintään yksi syöttösiilo. Kuumennuslaitteiston tulee saavuttaa käytettävän massatyypin ja sideaineen asettamat lämpötilavaatimukset. PAB-B tyypin massojen valmistuksessa kuumennuskapasiteetin tulee riittää saavuttamaan C:n sekoituslämpötila eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ja PAB-V massojen valmistuksessa 120 C:n sekoituslämpötila. Juuri jyräämällä levitetty, tiivistämätön ja pehmeä asfalttibetonipäällyste on huomattavasti vastaavaa asfalttibetonipäällystettä pehmeämpää. Tämän vuoksi on pyrittävä huolehtimaan erityisesti siitä, ettei liikenne pyöristä päällystelaatan reunoja tai aiheuta epätasaisuuskohtia päällysteeseen. Pehmeän asfalttibetonin tiivistys tehdään yleensä staattisella valssijyrällä. Suhteituksessa tavoitteena on PAB-B:llä täyttöaste tilavuus-% ja PAB- V:llä -45 tilavuus-%. Vastaavat tyhjätilat ovat 7-11 tilavuus-% ja -14 tilavuus-%. Arvot ovat ohjeellisia. Laatuvaatimukset Pehmeitä asfalttibetoneja käytetään yleensä vain alle KVL < 1500 ajoneuvoa liikenteellisillä teillä. Tällöin suhteitusluokaksi riittää suhteitusluokka D, eli kokemusperäinen suhteitus. Laatuvaatimuksia asetetaan suhteituksessa täyttöasteelle, tyhjätilalle ja kiviaineksen tyhjätilalle. Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin Valuasfaltti LÄPÄISY - % ,063 0,125 0,25 0, ,6 8 11, ,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) I I Koneella levitettävä II Käsin levitettävä Kuva 3 Valuasfaltin tyypillinen rakeisuusalue II Valuasfaltti VA on asfaltti, jossa sideaine täyttää kiviaineksen tyhjätilan ja tekee massasta kuumana valettavan. Valuasfaltti voidaan levittää käsin tai levittimellä, eikä sitä tiivistetä Pinta-alaltaan pienissä ja sellaisissa kohteissa, missä levityskoneita ei voida käyttää, valuasfalttia voidaan levittää myös käsin. Valuasfaltti soveltuu sekä kevyesti liikennöityjen jalkakäytävien, suurta vesitiiviyttä vaativien erikoiskohteiden ja myös vaativien ajoratakohteiden, kuten siltojen ajoratapäällysteeksi. Ajoradoilla valuasfaltti karkeutetaan yleensä bituminoidulla pintasirotteella.
7 7 Lajit Asfalttinormien mukaan käsin levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on 5,6 16 mm. Yleensä käsinlevityksessä käytetään VA5 VA11 massoja. Koneellisesti levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on vastaavasti 8 22,4 mm. Tavallisimmin koneellisessa levityksessä käytetään VA16 massaa. Raaka-aineet Valuasfaltin kiviaineksina käytetään mursketta ja hiekkaa. Kiviaineksesta yli 5,6 mm:n rakeista vähintään 50 % on oltava kokonaan tai osittain murskattuja rakeita. Ajoratapäällysteen kiviaineksen yli 2 mm rakeiden tulee olla stabiilisuuden varmistamiseksi kalliomursketta. Erikseen lisättävän täytejauheen on oltava kalkkikivijauhetta. Karkeutukseen käytettävän pintasirotteen tulee olla 11/16 mm ja sen lujuuden lujuusluokka I. Sideaineena käytetään bitumeja B35/50 B70/0 tai kumibitumia KB85. Valuasfaltin deformaatiokestävyyden lisäämiseksi käytetään ajoratapäällysteissä usein luonnonasfaltteja, Trinidadasfalttia tai Gilsoniittiä. Laatuvaatimukset Valuasfaltit soveltuvat asfalttinormien suositustaulukon mukaan hyvin päällysteeksi silloille ja katolla sijaitseville pysäköintipaikoille. Kohtalaisen hyvin ne soveltuvat jalkakäytäville, kentille ja pihoille, joilla on henkilöauto- tai kevyttä liikennettä. Välttävinä kohteina mainitaan linja-autokaistat ja huoltoasemat. Nastarengaskulutuksen ehkä liioitellun vaikutuksen ja nastarengaskulutusta kuvaavan SRK-testin (testi ei sovellu karkeutetulle valuasfaltille) vuoksi, valuasfaltti on Suomessa vähän käytetty päällyste. Monissa maissa karkeutettu valuasfaltti on erityisesti vaativien kohteiden jopa moottoriteiden päällyste. Muista asfalttipäällysteistä poikkeavan hyvän vesitiiviytensä vuoksi, valuasfaltti soveltuu moniin erikoiskohteisiin mm. ympäristörakentamisessa. Asfalttinormien valuasfalttia syrjivän asenteen vuoksi valuasfaltin suhteitusmenetelmäksi normeissa esitetään vain kokemusperäistä suhteitusta ja testausmenetelmäksi valuasfaltin painumatestillä. Hyvän tuloksen aikaansaamiseksi valuasfaltti pitäisi aina suhteittaa toiminnallisella suhteituksella. Käytännössä, vaativien valuasfalttikohteiden päällyste on aina suhteitettava toiminnallisella suhteituksella, mutta käytettävät testit määräytyvät kohteelle asetettavien erikoisvaatimusten mukaan. Valuasfalttimassan laatua arvioidaan massan koostumuksen sideainepitoisuuden ja rakeisuuskäyrän määrityksin ja massasta tehtyjä koekappaleita testaamalla. Asfalttinormien mukaan koekappaleista määritettävä tyhjätila 0-2 tilavuus-%, täyttöaste 90-0 tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätila tilavuus-% ovat suhteitustavasta riippumatta ohjeellisia. Mikäli kulumiskestävyydelle asetetaan vaatimuksia, on muistettava, ettei SRKtesti sovellu valuasfaltille. Valuasfaltin deformaatiokestävyys voidaan määrittää pyöräurituskokeella tai jaksollisella virumiskokeella, mutta valuasfaltin painumatesti soveltuu tähän paremmin. Tätä testiä voidaan soveltaa kohteen vaatimusten mukaan.
8 Avoimet asfaltit Avoin asfaltti on asfalttityyppi, LÄPÄISY - % 0 jonka rakeisuuskäyrä on epäjatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 0 1/ mm 25 C:ssa. Avointa asfalttia 50 merkitään kirjainlyhenteellä AA. Avointa asfalttia käytetään ensisijaisesti pysäköintialueiden ja suhteellisen kevyesti liikennöityjen kenttien ja pihojen pääl ,063 0,125 0,25 0, ,6 8 11, ,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) lysteenä. Huokoisen rakenteen vuoksi päällyste läpäisee hyvin Kuva 4 Tyypillinen AA 11 rakeisuusalue vettä ja soveltuu sellaisiin kohteisiin, joiden vedenohjaus on huonosti toteutettu, mutta joissa päällysteen alla on vettä johtavia rakenteita. Avoin asfaltti on varsinkin hienorakeisena hyvin ääntä vaimentava, mutta heikon kulutuskestävyyden vuoksi sen käyttö on rajoitettua. Lajit Asfalttinormien mukaisia avoimia asfaltteja ovat AA 5, AA 8, AA11 ja AA16. Vakiopaksuisen AA 5:n massamäärä on yleensä kg/m2 ja AA kg/m2. Raaka-aineet AA 11- ja AA 16-massojen yli 5,6 mm:n kiviainesrakeista vähintään 75 % on oltava kokonaan tai osittain murtopintaisia rakeita. Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B70/0 ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Sideainepitoisuus on yleensä välillä 4,7 6,0 %. Avoimissa asfalteissa käytetään tarvittaessa lisäaineina selluloosakuitua 0,3 0,5 massa- % ja osa sideaineesta voidaan korvata myös luonnonasfaltilla. Massan valmistus VALVO SEULONTAA JA KUUMASIILOJA NÄIN AA massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm. Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko. Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa. Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta. Tyhjennä siilot ennen AA massan valmistusta. Massa valmistetaan tavanomaisella asfalttiasemalla. Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti voidaan syöttää käsisyötöllä. Laatuvaatimukset Koska avoimien asfalttien ominaisuudet muuttuvat herkästi pientenkin massan koostumuserojen vuoksi, avoimet asfaltit suhteitetaan aina toiminnallisesti. Avoimen asfaltin täyttöasteen tulee olla tilavuus-%, päällysteen tyhjätilan tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätilan tilavuus-%. Edellä maini-
9 9 tut arvot ovat ohjeellisia. Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin. Suhteituksessa AA:n ohjeellinen täyttöastealue on til-% ja tyhjätilaohjealue on tilavuus-%. Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on kaikissa suhteitusluokissa sekä yksittäisellä näytteellä että keskiarvolla tilavuus-% Uusiomassat Asfalttinormeista on jätetty pois käsite "uusiomassat". Asfalttirouhetta ja - mursketta käsitellään asfalttimassan raaka-aineena. Asfalttimassaa, jossa käytetään asfalttirouhetta raaka-aineena, sovelletaan asfalttityypille määrättyjä vaatimuksia. Asfalttirouheen enimmäismäärä on rajattu. Kulutuskerroksessa enimmäismäärä on 50% ja muissa sidotuissa rakennekerroksissa 70%. Kivimastiksissa asfalttirouhetta ei saa käyttää. Erikoistapauksissa määrästä voidaan sopia tilaajan luvalla. Jos rouhetta käytetään >% on se lämmitettävä. Perinteisellä annosperiaatteella toimivalla asfalttiasemalla, jossa asfalttimurske tai rouhe syötetään valmistusprosessiin ilman erillistä RC-materiaalin annostelu- ja kuumennuslaitteistoa ei ole yleensä mahdollista päästä yli %:n tason.
3. ASFALTIT, NIIDEN SUUNNITTELU, VALMISTUS JA LAATUVAATIMUKSET
1 3. ASFALTIT, NIIDEN SUUNNITTELU, VALMISTUS JA LAATUVAATIMUKSET Käsittelykohdat Asfalttinormeissa 2017 5 Asfalttimassan suunnittelu ja valmistus. 5.1 Asfalttimassan suunnittelu. 5.2 Tyyppitestaus. 5.3
LisätiedotPANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402
Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus
Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus
Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan
LisätiedotEnsimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset
Asfalttinormit 2017 korjaukset 1 (9) Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset Korjaukset 4.3.2019 Sivu 18 kaavan alapuolella oleva teksti
LisätiedotAsfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos
Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa 2017. Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos sekä sähköisenä että paperiversiona. Seuraavilla sivuilla
LisätiedotAsfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä
Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä Tyyppitestaus ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2012 Sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöön Vaatimustenmukaisuuden
LisätiedotValmiin päällysteen laatuvaatimukset
Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 PANK -menetelmäpäivä 27.1.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus Koostumus
LisätiedotPANK ry Asfalttinormit 2011 Asfalttinormitoimikunta Lisäykset ja korjaukset 1.1.2013
Yleistä Rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 ja on Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Rakennustuoteasetuksen myötä CE-merkintä on pakollinen kaikille niille markkinoilla oleville tuotteille,
LisätiedotRakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013
Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Jussi Tuominen Laatupäällikkö 24.1.2013 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. Tausta ja asfalttimassan CE-merkintään liittyvät vaatimukset 2. Tuottajan
LisätiedotOhje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.
1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste
LisätiedotASFALTTIMASSOJEN LASKENNALLINEN SUH- TEITUS LEMMINKÄINEN INFRA OY:LLE MIKKE- LIIN
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Lappeenranta Maa- ja kalliorakentaminen Olli Korhonen ASFALTTIMASSOJEN LASKENNALLINEN SUH- TEITUS LEMMINKÄINEN INFRA OY:LLE MIKKE- LIIN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ
LisätiedotMÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET
HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät
LisätiedotAsfalttinormitoimikunta kokous 3/2010
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2010 1 (5) kokous 3/2010 Aika 17. 18.6.2010 kello 10:00 12:00 Paikka Herrankukkaro, Rymättylä Osallistujat Rauno Turunen, OAMK, puheenjohtaja, sihteeri
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/ (6) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2007 1 (6) Asfalttinormitoimikunnan kokous 6/2007 Aika Perjantai 15.6.2007 kello 9:15 Paikka Nynas Oy, Äyritie 12 B, 01510 Vantaa Osallistujat Rauno
LisätiedotKiviainekset ja niiden CE-merkintä
1 Kiviainekset ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK/Asfalttinormikoulutus 31.3.2011 2 Sisältö Rakennustuoteasetus ja harmonisoidut standardit Kiviaineksen CE-merkintä
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/ (5) Asfalttinormitoimikunta
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2010 1 (5) kokous 5/2010 Aika Torstai 23.9.2010 kello 9:00 16:00 Paikka Liikennevirasto, Pasila Helsinki Osallistujat Rauno Turunen, OAMK, puheenjohtaja
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2007 1 (6) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä 27.8.2007
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2007 1 (6) Asfalttinormitoimikunnan kokous 7/2007 Aika Maanantai 27.8.2007 kello 9:15 Paikka Skanska Oy, Paciuksenkatu 25 00270 Helsinki Osallistujat
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELOSTUS 2013
31.1.2013 ESPOON KAUPUNKI Päällysteet ja merkinnät PL 6400 00270 ESPOON KAUPUNKI PÄÄLLYSTYSTÖIDEN 2013 Päällysteet ja merkinnät 31.1.2013 2(9) SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2. MURSKEET
LisätiedotTienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Päällysteet
Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2002 ISBN
LisätiedotMÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET
VIHDIN KUNNAN PÄÄLLYSTYSURAKKA 2016-2018 (+MAHD. OPTIO V. 2019) HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt 30.6.2016 2(9) Yleistä Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa-
Lisätiedot21410 Asfalttipäällysteet
1 21410 Asfalttipäällysteet Vakiopaksuinen asfalttipäällyste (laatta) Vakiopaksuinen asfalttipäällyste tehdään tasatulle alustalle. Alusta voidaan tasata jyrsimällä, kuumentamalla tai massalla. Massapintaus
Lisätiedotvoimaantulleet korjaukset
Korjauslehti sisältää sekä vuoden 2013 että vuoden 2015 alusta voimaan tulleet korjaukset ja lisäykset Asfalttinormiin 2011 1.1.2015 voimaantulleet korjaukset Taulukot 24 ja 25 korvataan uusilla taulukoilla
LisätiedotKuopion kaupunki kuntatekniikkaliikelaitoksen (Mestar) asfaltointityöt HANKEKOHTAINEN YLEINEN TYÖSELOSTUS
2.2.2017 Kuopion kaupunki kuntatekniikkaliikelaitoksen (Mestar) asfaltointityöt 2017-2018 YLEINEN 2(28) SISÄLTÖ 1. TYÖSELOSTUKSEN KÄYTTÖ... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Laatuvaatimusten periaatteet... 3 21300
LisätiedotPÄÄLLYSTYSURAKKA 2013 ARVONMUUTOSPERUSTEET
31.1.2013 ESPOON KAUPUNKI Espoo Kaupunkitekniikka- PL 6400 02070 ESPOON KAUPUNKI PÄÄLLYSTYSURAKKA 2013 ARVONMUUTOSPERUSTEET 31.1.2013 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. LAADUN ARVOSTELU 3 1.1. Laatuvaatimukset 3
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS jitj:j:]
PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS jitj:j:] ' 0196 TVH 742802 A4 2300 TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KUNNOSSAPITOTOIMISTO SISÄLLYSLU ETTELO YLEISET OHJEET... 1.1 Yleistä... 1.2 Raaka-aineet... 1.3Alusta... 1.4Suhteitus,
LisätiedotAsfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä
1 Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK Menetelmäpäivä 27.1.2011 2 Sisältö Asfalttimassojen raaka-aineiden CE-merkintä Sideaineet Lisäaineet
LisätiedotMikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää?
Mikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää? Lars Forstén PANK ry:n seminaari Melua vaimentavat päällysteet 28.09.2011, Helsinki 30.9.2011 2 Black is beautiful 30.9.2011 3 Päällysteet
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 2017 TYÖSELOSTUS PÄÄLLYSTYSTYÖT
MÄNTSÄLÄ 2017 TYÖSELOSTUS PÄÄLLYSTYSTYÖT SISÄLTÖ Työselostuksen käyttö... 4 Yleistä... 4 Laatuvaatimusten periaatteet... 4 21300 Kantavat kerrokset... 4 21310 Sitomaton kantava kerros... 4 21320 Sidottu
LisätiedotMELUA VAIMENTAVIEN PÄÄLLYSTEIDEN HANKINTA (Ehdotus) Lars Forstén Lemminkäinen Oyj
MELUA VAIMENTAVIEN PÄÄLLYSTEIDEN HANKINTA (Ehdotus) Lars Forstén Lemminkäinen Oyj NYKYINEN HANKINTAKÄYTÄNTÖ? Nykyinen hankintakäytäntö on saanut paljon kritiikkiä. Se esitettiin HILJA -projektin yhteydessä
LisätiedotASFALTIN LEVITYSKUSTANNUKSET TUOTTAVUUSTARKASTELUSSA. Tutkimuskohteena Tampereen Infran päällystepalvelut
ASFALTIN LEVITYSKUSTANNUKSET TUOTTAVUUSTARKASTELUSSA Tutkimuskohteena Tampereen Infran päällystepalvelut Sami Ruski Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Infrarakentaminen Tampereen
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotTatu Aarnivala OULUN KAUPUNGIN VUOSITTAISET ASFALTTIPAIKKAUKSET
Tatu Aarnivala OULUN KAUPUNGIN VUOSITTAISET ASFALTTIPAIKKAUKSET OULUN KAUPUNGIN VUOSITTAISET ASFALTTIPAIKKAUKSET Tatu Aarnivala Opinnäytetyö Syksy 2013 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Oulun seudun
LisätiedotKäytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte!
6.2.2013 Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Vanha asfaltti Tuote vai jäte? Kierrätysmenetelmät Lars Forstén Vanha Asfaltti Vanhaa asfalttia syntyy rakennuskohteissa kun esimerkiksi: - katu-, tie- ja piharakenteita
LisätiedotBitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali
Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali Aiju Heinonen luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä Työn tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Laaditut dokumentit Johtopäätökset
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).
1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus
Lisätiedot4. ASFALTTIMASSAN VALMISTUS
1 4. ASFALTTIMASSAN VALMISTUS Torniasema Torniaseman kaaviokuva Suomessa käytössä olevat asfalttibetonien valmistukseen käytettävät asfalttiasemat voidaan jakaa kahteen pääryhmään; annosasemiin ja jatkuvatoimisiin
LisätiedotASFALTTIPÄÄLLYSTESUUNNITTELU KATUHANKKEESSA. Ohje suunnitteluun ja hankintaan
ASFALTTIPÄÄLLYSTESUUNNITTELU KATUHANKKEESSA Ohje suunnitteluun ja hankintaan Paula Halkola Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Rakennustekniikan koulutusohjelma Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/ (5) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2007 1 (5) Asfalttinormitoimikunnan kokous 8/2007 Aika Keskiviikko 19.9.2007 kello 9:00 Paikka Tiehallinto, Opastinsilta 12 A 00521 Helsinki Osallistujat
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (6) LIVI/6305/ /2015
LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (6) EU:n rakennustuoteasetus (305/2011) tuli osittain voimaan 24.4.2011 ja se tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013. EU-asetus on voimassa sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa.
LisätiedotTYÖSELITYS. PÄÄLLYSTYSURAKKA 2013 2014 (+Mahd. optio v. 2015) 26.4.2013
VIHDIN KUNTA TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS KUNNALLISTEKNIIKKA TYÖSELITYS PÄÄLLYSTYSURAKKA 2013 2014 (+Mahd. optio v. 2015) 26.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT...3 3.
LisätiedotHANKEKOHTAINEN YLEINEN TYÖSELOSTUS
7.3.2019 Sivu 1/27 Tilaaja: Kemijärven kaupunki Vapaudenkatu 8 B 98100 Kemijärvi Hanke: Kemijärven kaupungin päällystystyöt 2019 HANKEKOHTANEN YLENEN TYÖSELOSTUS Asfaltointityöt Sivu 2/27 SSÄLTÖ - 1.1
LisätiedotTYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET
TYÖSELOSTUS JA Päällystys- ja jyrsintätyöt vuonna 2017 Yhteinen urakoille: - Läntisten kaupunginosien (alue 1) suuret jyräasfalttityöt 2017, HEL 2016-012490 - Pohjoisten kaupunginosien (alue 2) pienet
Lisätiedot10. ASFALTTINORMIT JA SOPIMUSASIAKIRJAT
10. ASFALTTINORMIT JA SOPIMUSASIAKIRJAT ASFALTTINORMIT Suomalaisten asfalttinormien kehittyminen Koska oli osoittautunut, että yhteisiä pohjoismaisia asfalttipäällysteiden normaalimääräyksiä ei saada aikaan,
Lisätiedot10. ASFALTTINORMIT JA STANDARDIT
1 10. ASFALTTINORMIT JA STANDARDIT 10.1. ASFALTTINORMIT Asfalttinormit 2011 1 Johdanto (osittain korjattuna 1.7.2013 mukaiseksi) Asfalttinormit 2011 on PANK ry:n julkaisema asiakirja, jossa esitetään asfaltin
LisätiedotASFALTTIURAKKA TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET
Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniikka ASFALTTIURAKKA Pohja- ja päällystystyöt Kouvolan kaupunki Asfalttiurakka 2 Sisällysluettelo 1 Työselostuksen käyttö 3 1.1 Laatuvaatimusten periaatteet 3 1.2 Yleinen
Lisätiedot21411 Asfalttipäällysteet
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 1 21411 Asfalttipäällysteet Asfalttipäällysteiden vaatimukset asetetaan hankekohtaisesti ominaisuuksittain joko materiaaleille, massalle tai päällysteelle julkaisun periaatteen
LisätiedotVertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus
Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus Näytteet Maksimitiheys (1 näyte/laboratorio) N. 900 g yksittäisannokset Massa-analyysi (2 näytettä/laboratorio) N.
LisätiedotKorjauslehti sisältää vuosien 2013, 2015 ja 2017 alusta voimaan tulleet korjaukset ja lisäykset Asfalttinormiin
Korjauslehti sisältää vuosien 2013, 2015 ja 2017 alusta voimaan tulleet korjaukset ja lisäykset Asfalttinormiin 2011 1.1.2017 voimaan tulleet korjaukset Tarkennetaan vuoden 2011 normien vaatimuksia kuulamyllyarvon
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016
1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kuntatekniikka ================================================================== 14.03.2016 PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) 13.6.2013 Dnro 3038/090/2013
LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) EU:n rakennustuoteasetus (305/2011) tuli osittain voimaan 24.4.2011 ja se tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013. EU-asetus on voimassa sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa.
LisätiedotKiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit 2017 Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kiviaineksen laatuvaatimukset Mitä ja miksi? Asfalttinormit 2017 Muutokset kiviaineksen laatuvaatimuksissa
LisätiedotTYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET
Liite 4 TYÖSELOSTUS JA Päällystys- ja jyrsintätyöt vuonna 2018 Yhteinen urakoille: - Läntisten kaupunginosien (alue 1) pienet päällystystyöt 2018, HEL 2017-013682 - Pohjoisten kaupunginosien (alue 2) suuret
Lisätiedot4. ASFALTTIMASSAN VALMISTUS
1 4. ASFALTTIMASSAN VALMISTUS Käsittelykohdat Asfalttinormeissa 2011 8. Asfalttimassa suunnittelu ja valmistus 8.1 Asfalttimassoihin liittyvät määritelmät Kuva 1 Koteloitu torniasema Suomessa käytössä
LisätiedotTalvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015
KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin
LisätiedotAsfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011
Asfalttinormit 2011: Päällysteet ELY keskusten tienpäällystysurakoiden laatuvaatimukset 2011 Asfalttinormiseminaari 31.3.2011 Katri Eskola Valmiin päällysteen laatuvaatimukset Massamäärä Tasalaatuisuus
Lisätiedot14. kerta PANK MENETELMÄPÄIVÄ. PANK Laboratoriotoimikunta
PANK Laboratoriotoimikunta PANK MENETELMÄPÄIVÄ 22.01. 14. kerta Laitinen Vesa, Lemminkäinen Oyj, puh.joht. Alve Riitta, HKR Eskola Katri, Tiehallinto Lustig Richard, Rudus Oy Laaksonen Rainer, VTT Kuula-Väisänen
LisätiedotPRALL-LAITTEISTON KEHITTÄMINEN
PRALL-LAITTEISTON KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Hämeenlinna, Visamäki, kevät 2017 Elmer Bäckström TIIVISTELMÄ Koulutus Kampus Rakennustekniikan
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ
Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-4102 PANK SIDEAINEPITOISUUS, UUTTOSUODATUSMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 30.01.1995 TIEL 2222815 1. MENETELMÄN
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/ (5) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2007 1 (5) Asfalttinormitoimikunnan kokous 2/2007 Aika Maanantai 12.3.2007 kello 9:15 Paikka Destia, Opastinsilta 12 B, 00521 Helsinki Osallistujat
LisätiedotTVH A PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 1983
TVH 742802 A4 2200 PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 1983 SISÄLLYSLUE1TELO YLEISET OHJEET... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Raaka-aineet... 3 1.3 Alusta... 3 1.4 Massan valmistus... 3 1.5 Massan kuljetus ja levitys...
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).
Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus perustuu
LisätiedotMurskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet
Tielaitos Murskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet Urakka-asiakirjat Helsinki 1991 v Tiehallitus TieIa itos Tleha;fltuksen kfrjasto DOkflrc: '///t1 Nider,,a; 7//3/) Murskaustöiden yleiset arvonmuutosperusteet
LisätiedotKIERRÄTYSASFALTIN TEKNINEN HYÖDYNTÄMINEN
KIERRÄTYSASFALTIN TEKNINEN HYÖDYNTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Kevät 2014 Henri Väisänen Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologia VÄISÄNEN,
LisätiedotAsfalttimassan vertailukoe 2010. PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo
Asfalttimassan vertailukoe 2010 PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo 2 Esityksen sisältö - Vertailukokeen tausta - Materiaalit - Tulokset - Analysointi - Esille tulleita asioita 3 Vertailukokeen
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotKivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet
1 Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö Määritelmiä Kiviaineksen ominaisuuksien määrittäminen
LisätiedotKorkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6
Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia Harjoitus 6 Korkealujuusbetonin lujuus on K70 K100 (By50). Ultralujan betonin (RPC eli Reactive Powder Concrete) pölymäiseksi jauhettu kiviaines
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotOhje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.
1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen
LisätiedotPäällysteiden suunnittelu
,1 Päällysteiden suunnittelu 1 Tielaitos Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka Helsinki 1997 ISBN 951-726-372-4 TIEL 2140011 Oy Edita Ab Helsinki 1998 Julkaisun kustannus ja myynti: Tielaitos, hallintopalvelut,
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELOSTUS 2012
14.2.2012 ESPOON KAUPUNKI Katutuotanto PL 6400 00270 ESPOON KAUPUNKI PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELOSTUS 2012 Katutuotanto 14.2.2012 2(9) SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2. MURSKEET 4 3. MASSOJEN
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ. 4. MÄÄRITELMÄT Sideainepitoisuus ilmoittaa sideaineen määrän massaprosentteina massasta.
PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät SIDEAINEPITOISUUDEN MÄÄRITYS POLTTOMENETELMÄLLÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 08.03.2002 13.06.1997 PANK-4106 1. MENETELMÄN
LisätiedotAsfalttinormitoimikunta - kokous 1/2009
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2009 1 (7) - kokous 1/2009 Aika Torstai 12.3.2009 kello 9:00-12:00 Paikka Tiehallinto, Opastinsilta 12 A 00520 Helsinki Osallistujat Rauno Turunen,
LisätiedotBETONIN SUHTEITUS : Esimerkki
BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki 1 5.11.2017 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Esimerkki 1/ Lähtötiedot 30 = Alin 150*300 lieriölle määritetty ominaislujuus
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/ (5) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2007 1 (5) Asfalttinormitoimikunnan kokous 1/2007 Aika Maanantai 29.1.2007 kello 12:15 Paikka Lemminkäinen Oyj, Sammonmäki Tuusula Osallistujat
LisätiedotYleiset arvonvähennysperusteet Päällysteet Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto
Yleiset arvonvähennysperusteet Päällysteet Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 22 ISBN 951-726-837-8 TIEH 225-2 Edita Oyj Helsinki 22 Julkaisua myy: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi 24
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotPäällysteiden paikkaus 31.12.2009
Päällysteiden paikkaus 31.12.2009 Päällysteiden paikkaus 31.12.2009 Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Kannen kuva: Sauli Sainio (esimerkki liukkaasta paikkauksesta) Verkkojulkaisu pdf
Lisätiedotsiltojen korjaus KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEET YLEISET LAATUVAATIMUKSET YLEISOHJEEN SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 3
siltojen korjaus KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEET YLEISET LAATUVAATIMUKSET LIVI, Taitorakenneyksikkö 02/2014 (korvaa ohjeen 9/88) 1.802 YLEISOHJEEN SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 3 2. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖNSUOJELU...
Lisätiedot42310.0 Eristyksen yleiset laatuvaatimukset
1 10.2.2012 InfraRYL 2006. Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Tekstimuutokset (lihavoidut kohdat) 42300.3 Tekninen työsuunnitelma.2 12 kuten ennenkin ympäristönsuojelu, SILKO-ohje 1.112. Viitteet 5
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotBETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely
BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely 20.9.2016 Suhteitus Tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, kiviaines, vesi) yhdistämistä niin, että sekä betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
Lisätiedot3. VIITTEET Nynäs AB / Per Redelius: Nynäs Workability Test
PANK Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-4121 LEVITETTÄVYYS MASSAVISKOMETRILLÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 30.1.1997-1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN
LisätiedotPÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/ (7) Asfalttinormitoimikunta. Ilmo Hyyppä
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2007 1 (7) Asfalttinormitoimikunnan kokous 5/2007 Aika Maanantai 28.5.2007 kello 12:15 Paikka Destia, Opastinsilta 12 B, 00521 Helsinki Osallistujat
LisätiedotBetonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille
Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,
Lisätiedot11. LAADUNVARMISTUSTOIMET JA SUHTEITUS
1 11. LAADUNVARMISTUSTOIMET JA SUHTEITUS Käsittelykohdat Asfalttinormeissa 2011 8. Asfalttimassa suunnittelu ja valmistus 8.1 Asfalttimassoihin liittyvät määritelmät 8.2Asfalttimassan suunnittelu 8.3 Tyyppitestaus
LisätiedotHenna-Mari Katajamäki ASFALTTIROUHEEN MÄÄRÄN VAIKUTUS AB16-PÄÄLLYSTEEN OMINAISUUKSIIN
Henna-Mari Katajamäki ASFALTTIROUHEEN MÄÄRÄN VAIKUTUS AB16-PÄÄLLYSTEEN OMINAISUUKSIIN ASFALTTIROUHEEN MÄÄRÄN VAIKUTUS AB16-PÄÄLLYSTEEN OMINAISUUKSIIN Henna-Mari Katajamäki Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan
LisätiedotAsfalttinormitoimikunta - kokous 1/2010
PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2010 1 (5) - kokous 1/2010 Aika Perjantai 12.2.2010 kello 9:00-12:00 Paikka Lemminkäinen, Salmisaarenaukio 2 00180 Helsinki Osallistujat Rauno Turunen,
Lisätiedot21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.
1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen
LisätiedotHIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi
HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS Kandidaatintyö Matti Kauppi Johdanto Hiljaiset päällysteet vähentävät liikenteen melua Normaalin asfalttipäällysteen kiviaineksen nastarengaskulutuskestävyyttä
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJAUSRAKENTEIDEN MATERIAALIKYSYMYKSET
YMPÄRISTÖNSUOJAUSRAKENTEIDEN MATERIAALIKYSYMYKSET ERISTYSRAKENTEIDEN TOIMINTAPERIAATE Eristäminen perustuu yhdistelmärakenteeseen, joka muodostuu keinotekoisesta eristeestä ja mineraalisesta tiivisteestä.
Lisätiedot21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit
1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotTarvetta hankintaoppaalle?
28.9.2011 Tarvetta hankintaoppaalle? Melua vaimentavia päällysteitä on tutkittu jo kohta 10 vuotta. HILJAprojekti valmistui 01/2004. Tällä hetkellä kehitystyössä lähinnä mukana olleilla tilaajilla on verkollaan
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotVETTÄ LÄPÄISEVÄT ASFALTTIPÄÄLLYSTEET HULEVESIEN HALLINTAAN. Maarakennuspäivä 24.9.2015
VETTÄ LÄPÄISEVÄT ASFALTTIPÄÄLLYSTEET HULEVESIEN HALLINTAAN CLASS-PROJEKTI Maarakennuspäivä CLASS-projekti Lemminkäinen Infra oli mukaan CLASS-projektissa (2012-2014), joka oli VTT:n vetämä TEKES-projekti
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ
Asfalttimassat ja päällysteet, päällysteominaisuudet PANK - 4203 PANK STABIILISUUS, MARSHALL-KOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty 15.06.1995 Korvaa menetelmän: TIE - 417 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotPäällysrakenteen stabilointi 19.12.2007
Päällysrakenteen stabilointi 19.12.2007 Päällysrakenteen stabilointi 19.12.2007 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 Kannen kuva: Seppo Määttänen ISBN 978-951-803-970-2 TIEH 2100055-07
Lisätiedot