Vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen vienninedistämisen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä

Transkriptio

1 Vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen vienninedistämisen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Sarkkisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 270/2015 vp: Mikä on hallituksen arvio vienninedistämispalvelujen toimivuuden nykytilasta ja Finpron toiminnan muutoksen vaikutuksista pk-yritysten vientiponnisteluihin, mitä hallitus aikoo tehdä pk-yritysten vienninedistämispalvelujen parantamiseksi ja missä vaiheessa Finpron organisoiminen valtio-omisteiseksi osakeyhtiöksi on ja tuoko orga-nisaatiomuutos mukanaan myös muutoksia Finpron käytännön toimintaan pkyritysten vien-ninedistämispalveluihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleistä Finpron toiminnan kehittämisessä on taustalla laaja ja pitkään kestänyt uudistus- ja kehittämisprosessi. Uudistuksen voidaan katsoa alkaneen vuonna 2012, kun Invest in Finland -säätiön toiminnot siirrettiin Finprolle. Vuonna 2013 päätettiin eriyttää Finpron harjoittama maksullinen konsulttitoiminta, jonka Finpro myi seuraavana vuonna Soprano-konserniin kuuluvalle Finnish Trade Organisation Fintra Oy:lle. Vuoden 2015 alussa Finpron toimialue laajeni myös matkailuelinkeinon edistämiseen ja Suomen matkailumaakuvan kehittämiseen, kun Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot liitettiin osaksi Finproa. Uudistusten jälkeen Finpro on pelkästään julkisia yleishyödyllisiä palveluita tuottava yhteisö, jonka rahoituksesta vastaa lähes täysin valtio. Finpron yhtiöittäminen saattaa loppuun tämän laajan uudistamis- ja kehittämisprosessin. Finpron uudistuksen ja etenkin sen konsulttitoiminnan myymisen taustalla oli tarve vahvistaa valtion julkisia kansainvälistymispalveluja. Tarve nostettiin esiin muun muassa elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä laaditussa Team Finland -strategiassa, jossa tavoitteeksi asetettiin Finpron kansainvälistymisneuvonnan suuntaaminen pk-yritysten kansainvälistymisen alkuvaiheeseen ja julkisesti tuetun, edullisen palvelun laajentaminen. Koko uudistusprosessi on toteutettu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, niin Finpron hallituksen ja sen yritysjäsenten kuin Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa. Finpron toimintaa sekä julkisia kansainvälistymispalveluja että maksullista konsultointia tuottavana yhteisönä myös kritisoitiin voimakkaasti yritysten toimesta. Kritiikki pohjautui erityisesti Finpron liian vähäiseen julkiseen palveluun suhteessa maksulliseen konsultointiin. Koettiin jopa, että Finpron julkinen palvelu

2 toimi tapana markkinoida Finpron maksullista konsultointipalvelua. Finpron toiminta maksullisena konsulttina vaikeutti myös Team Finland -toimijoiden välistä yhteistyötä suomalaisten pkyritysten kansainvälistymisen edistämisessä. Finpron osittain valtion varoin tuottaman maksullisen konsultoinnin katsottiin vääristävän kilpailua. Tätä viestiä tuli erityisesti konsulttikentästä ja siihen puuttui myös Euroopan komissio, kun se otti tulkinnan, ettei Finpron toimintoja voida katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä SGEI-palveluina, vaan ne olivat osittain Finpron taloudellisen toiminnan (maksullisen konsultoinnin) tukemista, joka vääristää konsulttimarkkinaa. Tästä tehtiin myös kantelu Euroopan komissioon. Lisäksi kotimaan kilpailulainsäädännön uudistus altisti Finpron konsultointitoiminnan mahdollisille syytöksille kilpailun vääristämisestä. Finpron maksullisen konsultoinnin eriyttämisen valmistelu oli jo aloitettu ennen Euroopan komissioon tehdyn kantelun käsittelyä. Tässä yhteydessä Suomi ilmoittikin Euroopan komissioon, että Finpron maksullisen konsultoinnin eriyttäminen on jo valmistelussa. Tämän ja Suomen Euroopan komissiolle toimittaman konsulttitoimintojen lopullisen eriyttämisilmoituksen jälkeen, komissio hyväksyi Suomen menetelleen EU:n valtiontukioikeudellisesti katsottuna oikein. Mikä on hallituksen arvio vienninedistämispalveluiden toimivuuden nykytilasta ja Finpron toimin-nan muutoksen vaikutuksista pk-yritysten vientiponnisteluihin? Finpro on avaintoimija Team Finland verkostossa tarjoten Team Finland-verkostossa volyymiltaan suurimpana toimijana kv-neuvontaa. Team Finland -toimintamallin kautta valtion julkiset maksuttomat vienninedistämispalvelut ovat parantuneet viime vuosien aikana merkittävästi ja pelkästään Finpron tuottamien palvelujen rinnalla on syytä huomioida koko Team Finland -verkoston tehostunut toiminta, jonka rakentamisessa Finpron uudistaminen on ollut avainasemassa. Finpron toimintamallin muutoksen johdosta Finpron on mahdollista toimia tiiviimmässä yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden (esim. UM, Tekes, Finnvera, ELY-keskukset) kanssa tarjoten yrityksille yhteisiä Team Finland -kansainvälistymispalveluja. Yhteisten palvelujen lisäksi Finpron uudistaminen mahdollistaa Team Finland -toimijoiden yhteisten asiakasprosessien ja sisäisten toimintamallien paremman kehittämisen. Finpron yhtiöittämisen avulla puolestaan mahdollistetaan pidemmälle viety yhteistyö muun muassa tietojenvaihdon ja yhteisten tietojärjestelmien muodossa. Uudistuneen Finpron julkisiin palveluihin kuuluu uutena toimintatapana laajojen Team Finland -kasvuohjelmien toteuttaminen. Ohjelmien kautta voidaan tietyn toimialan tai teeman alaisille laajoille yritysryhmille tarjota moninaisia ja tehokkaista palveluja aina kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisestä kohdemaissa toteutettaviin markkinointitoimenpiteisiin. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on paljon elinkeinoelämän kiitosta saanut Food from Finland - kasvuohjelma, jonka kautta elintarvikealan yritykset ovat muun muassa pystyneet löytämään korvaavia vientimahdollisuuksia Venäjän vähentyneen viennin tilalle. Ohjelma on auttanut maailmalle myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole aikaisemmin vientiä juuri tehneet. Nykyisen ohjelmajohtajan ja vanhan Finpron elintarvikealan toimialajohtajan mukaan nykyinen kasvuohjel-

3 matoiminta on huomattavasti vaikuttavampaa kuin yksittäisten yritysten konsultointi aiemmassa mallissa. Finpron maksuttoman julkisen neuvontapalvelun myötä Finpro toimii yrityksille luotettavana neutraalina kumppanina ohjaten yrityksiä julkisten kv-palvelujen lisäksi myös tarvittaessa yrityksen kannalta parhaimpien yksityisten palveluntarjoajien puoleen. Tarvittaessa Finpro jatkaa yrityksen kumppanina ja sparraajana senkin jälkeen, kun se on ohjattu edellä mainittujen palvelujen piiriin. Uudistuneen Finpron tietovarannot ovat myös avoinna kaikille yrityksille, kuten myös sen tuottamat markkinamahdollisuudet ja suorat myyntiliidit, joita se myös jakaa aktiivisesti yrityksille. Aikaisemmin tietyt palvelut olivat vain niille, jotka ostivat Finprolta toimeksiannon. Finpro dominoi aikaisemmin kv-konsulttimarkkinaa ja vaikeutti valtion subventoiduilla hinnoilla markkinan vapaan kehittymisen. Muutos mahdollistaa yksityisen kv-konsultoinnin kehittymisen pk-yritysten tueksi. Mitä hallitus aikoo tehdä pk-yritysten vienninedistämispalveluiden parantamiseksi? Hallitus panostaa pk-yritysten vienninedistämispalveluiden parantamiseen muun muassa kärkihankkeella kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla ja sen alla olevalla toimenpiteellä 1 (Team Finland -verkoston vahvistaminen yhteistyötä tiivistämällä). Kärkihakkeen mukaisesti Team Finland -verkoston toimintaa kehitetään edelleen. Team Finland -toimijoiden (mm. TEM, Tekes, Finpro, Finnvera, ELYt, UM edustustoineen, Tesi) palveluiden yhtyeenkokoamista jatketaan ja palveluprosesseja digitalisoidaan varmistaen, että kansainvälistyvät yritykset kaikkialla Suomessa saavat käyttöönsä parhaan mahdollisen asiantuntemuksen ja tiedon kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksista. Toimintojen tehokkaalla koordinaatiolla Team Finland verkoston puitteissa sekä jäljellä olevien päällekkäisyyksien purkamisella pyritään parempaan tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen valtion sijoittamien resurssien käytössä. Tästä hyvänä esimerkkinä on elokuussa käyttöön otettu Team Finland -toimijoiden yhteinen palvelumalli yhteisine palvelukanavineen (puhelinnumero, verkkoyhteydenotto tai henkilökohtainen yhteydenotto alueelliseen TF-koordinaattoriin) ja prosesseineen. Lisäksi muun muassa Finnveran, Finpron, Teollisuussijoituksen ja Tekesin pääkonttorit muuttavat yhteiseen Team Finland taloon pääosin vuoden 2016 aikana. Kärkihankkeeseen on varattu määrärahaa 25 M ( ), jolla voidaan toteuttaa Team Finland kasvuohjelmat tukemaan bio ja digitalouden sekä puhtaiden ratkaisujen kärkihankkeiden kansainvälistymisen, viennin sekä ulkomaisten investointien edistämisen päämääriä. Biotalous, cleantech ja digitaalisen liiketoiminnan sektoreiden (BCD) lisäksi toimenpiteitä kohdennetaan myös muihin kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia tarjoaviin aloihin. Lisäksi Team Finland - kasvuohjelmien kautta erityisesti pk yritysten viennin ja kansainvälisen kasvun tueksi vahvistetaan pienten yritysten yhteyksiä koti ja ulkomaisiin, varsinkin BCD sektorin suurten projektitoimitusten päähankkijayrityksiin. Osa edellä mainitusta määrärahasta käytetään myös yritysryhmien kv-messuosallistumisten tukemiseen.

4 Lisäksi kärkihankkeesta ohjataan 5 M ( ) lisämäärärahaa Finpron toimintaan, jolla huolehditaan Finpron ja sen ulkomaanverkoston rahoituksen ja resurssien riittävyydestä uudistetun toimintamallin ja strategian toimeenpanemiseksi. Myös ulkoministeriölle ohjataan 5 M ( ), jolla vahvistetaan ulkoministeriön resursseja palvella kansainvälistyviä yrityksiä etenkin kehittyvillä markkinoilla ja Pohjois-Amerikassa. Edelleen kärkihankkeessa Team Finland verkoston toiminnan koordinaatiota seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamarien ja kauppayhdistysten sekä muiden yritysverkostojen kanssa parannetaan. Valtiorahoitteisia yrityspalveluita tuotetaan hyödyntäen yksityisen sektorin osaamista sekä edistäen markkinaehtoisten palveluiden roolin vahvistumista pk yritysten kansainvälistymisen edistämisessä. Hallitus myös vahvistaa UM:n ja TEM:n yhteistyössä määrätietoista kauppaa ja kehitystä tukevaa toimintaa kehitysmaiden kasvumarkkinoilla: Finnfund, kaupallista ja julkista rahoitusta yhdistävät instrumentit (ent. korkotukiluottoja korvaava instrumentti), kehitysmaaedustustojen tarkastelu, Team Finland matkat, kehy panostukset paikallisen liiketoimintaympäristön kehittämiseen sekä kehittyvien maiden integrointi maailmankauppaan. Edellä mainittujen hallituksen kärkihanketoimien lisäksi Finproa ja Team Finland -toimintaa kehitetään osana normaalitoimintaa erityisesti yrityspalautteen pohjalta. Missä vaiheessa Finpron organisoiminen valtio-omisteiseksi osakeyhtiöksi on ja tuoko organisaatiomuutos mukanaan myös muutoksia Finpron käytännön toimintaan pk-yritysten vienninedistämispalveluihin? Finpron yhtiöittäminen hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka lisäksi valtioneuvoston yleisistunto päätti valtuuttaa työ- ja elinkeinoministeriön perustamaan Finpro Oy -nimisen osakeyhtiön. Yhtiön perustamissopimus on allekirjoitettu Tavoitteena on, että Finpro ry:n toiminnot, varat, velat ja vastuut siirretään Finpro Oy:lle pääosin vuoden 2016 alusta alkaen. Finpro Oy:stä ollaan myös laatimassa lakia, jonka lakiesityksen hallitus on antanut eduskunnalle Laki on esitetty astuvan voimaan Laki Finpro Oy:stä ei ole välttä-mätön yhtiöittämisen suhteen, mutta sillä halutaan muun muassa vahvistaa Finpro Oy:n asema Suomen valtion täysin omistamana voittoa tavoittelemattomana ja julkisia palveluita tarjoavana osakeyhtiönä sekä yhtenäistää Finpro Oy:n lainsäädännöllinen asema muiden vastaavien työ- ja elinkeinoministeriön ohjaukseen kuuluvien organisaatioiden kanssa. Yhtiöittäminen on osa laajaa Finpron uudistusprosessia ja koko Finpron uudistuksella on pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia Finpron toimintaan, sen toiminnan kehittämiseen ja sen asiakkaiden saamaan palveluun. Lyhyellä aikavälillä yhtiöittämisellä ei puolestaan ole välittömiä vaikutuksia Finpron toimintaan tai sen asiakkaisiin, sillä Finpron palvelut ja toiminta jatkuvat ennallaan. Kyseessä on muutos, jolla on pääasiallisesti välittömiä vaikutuksia vain Finpron hallintomalliin sekä juridiseen toimintamuotoon. Muita yhtiöittämisen perusteita ovat muun

5 muassa 1) valtion ylimmän päätösvallan ja ohjauksen vahvistaminen Finprossa, 2) yhtenäisen aseman luominen suhteessa muihin valtion erityistehtävää toteuttaviin yhtiöihin, 3) Team Finland -yhteistyön tiivistämisen edistäminen, 4) Finpron valtiontukioikeudellisen aseman selkeyttäminen sekä 5) kokeneiden kansainvälisen kaupan osaajien rekrytoinnin helpottaminen suhteessa valtion muihin organisaatiomuotoihin Helsingissä Elinkeinoministeri Olli Rehn