Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4

Transkriptio

1 Kampus Turun yliopisto tiedon ja taidon takoja. Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7 KUVA: ROBERT SEGER Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Riitta Lahesmaan johtama Turun biotekniikan keskus otti palansa Intian ihmeestä. Kilpailu on kovaa, muutkin ovat Intian löytäneet. Sivu 8 KUVA: ROBERT SEGER Onko Marsissa elämää? Miten elämä sai alkunsa? Kirsi ja Harry Lehto ovat näiden kysymysten äärellä. Ensimmäiseen he odottavat vastausta 15 vuoden sisällä. Sivu 10 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä

2 Teemu Brunila Gallup: Päättymättömät yliopiston mäelle johtavat tiedon portaat, jotka ikään kuin päivittäin muistuttavat, että kaikkea ei voi oppia, ovat jääneet The Crash-yhtyeen laulusolisti Teemu Brunilan mieleen. Mieleen ovat painuneet myös oikeustieteellisen toogabileet. Yhteiskunnan rakenteet järkkyisivät, jos tulisi yleiseen tietoon, mitä juristit tekevät kun krakaa vähän löysätään. Keijo Virtasella on johdettavanaan tieteellisesti ja tutkimuksellisesti mainiossa iskussa oleva laitos. Ritva Viljanen Olin oppilaskunnan valtuustossa ja Viljanen-niminen poika oppilaskunnan hallituksessa. Meidät valittiin viemään oppilaskunnan kukat yliopiston päiväkodin johtajattaren syntymäpäiville. Oli toukokuu ja minulla vaalea puku ja suuri ruusukimppu kädessä. Juoksimme läpi Turun keskustan ja ohikulkijat huusivat meille: Onnea vasta avioituneille! Tämä ei vielä tuolloin ollut meille edes ajatus. Mutta jo muutaman vuoden kuluttua minusta kuitenkin tuli rouva Ritva Viljanen, sisäministeriön kansliapäällikkö kertoo. Pilvi Kalhama Galleristi Pilvi Kalhamalle yliopisto assosioituu paikkana, joka edustaa riippumattomuuden ja vastuunkannon välistä hyvää tasapainoa. Osallistuin haikeana viimeistä kertaa erääseen videotaiteen seminaariin vuonna Tauolla kuulin puhelimitse, että odotan ensimmäistä lastani. Tuntui hienolta katkaista napanuora opintoihin tällä historiallisella tavalla. Tulevaisuudessa entistä vahvempi Keijo Virtasen mukaan monipuolinen tiedepohja ja tasokas perustutkimus ovat kilpailukykyisen tutkimusyliopiston keskeisiä arvoja. Keijo Virtasesta tulee kesäkuussa Turun yliopiston historian pitkäaikaisin rehtori. Takana on tuolloin yli 11 vuotta virassa. Jakso on ollut murrosaikaa: 90-luku opetti kamppailemaan kutistuvien resurssien kanssa, mutta tulosohjaus myös virtaviivaisti toimintaa. Nyt Virtasella on johdettavanaan tieteellisesti ja tutkimuksellisesti mainiossa iskussa oleva laitos. Kasvusta ja hengestä kertoo sekin, että Turusta valmistuu nyt vuodessa enemmän tohtoreita kuin 60-luvun alkuvuosina maistereita. Ylemmän korkeakoulututkinnon puolestaan suoritti vuonna 2007 lähes opiskelijaa. Korkeakoulujen kovenevassa ja kansainvälistyvässä kilpailussa Turun yliopisto profiloituu tiukasti tutkimusyliopistoksi, mutta niin tuntuvat tekevän muutkin. Vain muutama ei sano olevansa tutkimusyliopisto. Siitä on tullut jonkinlainen hokema, myöntää Virtanen. Erikoistuminen Huippukoulutettu on hyödyksi myös laaja-alaista sivistystä vaativilla aloilla. tulee väistämättä olemaan trendi myös Suomen yliopistomaailmassa. Profiloitumista tapahtuu aiempaa enemmän. Jotkut ovat kilpailukykyisiä tutkimusyliopistoja, jotkut keskittyvät koulutustehtävään. Tämä näkyy jo nyt. Vapautta ja vastuuta Turun yliopiston näytöt antavat oikeutta tutkimusyliopisto-nimikkeelle. Olemme mukana peräti yhdeksässä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä. Olemme myös pärjänneet kansainvälisissä ranking-tilastoissa ja kansallisissa vertailuissa hyvin, useimmiten toiseksi parhaiten suomalaisista yliopistoista, rehtori Virtanen luettelee. Suomalaisen yliopistolaitoksen merkittävin lähiajan muutos on valmisteilla oleva yliopistolaki, jonka suunnitellaan astuvan voimaan vuonna Se suo yliopistoille entistä suuremman taloudellisen vapauden, mutta vaatii myös vastuuta. Muutosta ennakoi jo voimaan astunut yliopistoille annettujen lahjoitusten verovapaus. Nyt se koskee yrityksiä ja yhteisöjä euroon saakka. Virtasen mielestä avaus on hyvä, mutta summan yläraja tulisi poistaa ja oikeus laajentaa myös yksityishenkilöihin. Yliopiston oikeudellisen aseman muuttuminen tuo sen hallitukselle todellisen vastuun etenkin talousasioissa. Yliopisto ei enää ole mikään valtion tilivirasto, jossa valtio on aina tarvittaessa selkänojana. Hallituksiin tulee myös lisää yliopistomaailman ulkopuolisia edustajia. Virtanen sanoo hallitusjäsenyyden vaativan syvällistä ymmärrystä korkeakoulumaailmaa kohtaan. Monipuolinen tiedepohja on tällaisessa yliopistossa keskeinen arvo, ja sen ymmärtäminen on tärkeää. Perusopiskelun säilyminen maksuttomana suomalaisille ja muiden EU-maiden opiskelijoille on Virtasen mukaan koulutuspoliittisesti järkevää. Hän kummeksuu viime aikoina käytettyjä puheenvuoroja, joissa opiskelujen maksuttomuus nähdään jopa kilpailua latistavana. Tämä pieni kansa on noussut nykyiseen hyvinvointiin nimenomaan panostuksella kaikille avoimeen koulutukseen. Huomio myös huippuihin Puheet siitä, että suomalaisessa korkeakoulumaailmassa ei annettaisi huippulahjakkuuksille huomiota, eivät saa Virtaselta ymmärrystä. Väitteen ajatuksellisena lähtökohtana tuntuu olevan, että huippualoja ovat vain tietyt tieteenalat ja huippututkija on vain sellainen, joka tutkii jotain hyvin spesifiä kysymystä. Minun mielestäni huippukoulutettu on hyödyksi myös laaja-alaista sivistystä vaativilla aloilla. Yksi usein esitetty huolenaihe on perustutkimuksen turvaaminen. Ilman pitkäjänteistä perustutkimusta soveltaminen loppuu väistämättä jossain vaiheessa. Japanihan ajautui 90-luvulla syvään kriisiin osittain juuri tämän vuoksi. TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVA: ROBERT SEGER Faktat: Turun yliopisto on perustettu vuonna Siellä opiskeli viime syyskuussa yhteensä opiskelijaa. Vuonna 2007 yliopistoon haki Uusia opiskelijoita aloitti viime syksynä Viime vuonna suoritettiin ylempää korkeakoulututkintoa ja 138 tohtorin tutkintoa. 6 tiedekuntaa: humanistinen matemaattis-luonnontieteellinen lääketieteellinen oikeustieteellinen yhteiskuntatieteellinen kasvatustieteiden Lisätietoja: viestintäjohtaja Maija Palonheimo, puh.: maija.palonheimo@utu.fi Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéuksen perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Samuel Wångehag. Vastaava toimittaja: Pasi Salmela Graafinen ulkoasu: Peter Söderholm Repro: InPress. Paino: Kustannus Oy Aamulehti/Lehtipaino, Tampere. Lisätietoja ilmoitusliitteistä Kauppalehdessä: Otto Hietaharju Kampus

3 Porissa yliopisto luo uusia uria Porin yliopistokeskus on jo pitkään toteuttanut innovaatioyliopisto ajatusta. Uudenlaisessa ympäristössä on voitu ajatella asioita uusista näkökulmista, puhtaalta pöydältä. Meille Porin yliopistokeskuksen kokonaisuus mahdollistaa, että humanistista tutkimusta ja opetusta voidaan yhdistellä esimerkiksi kauppatieteen, tekniikan tai vaikka taideteollisuuden kanssa, kertoo digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen, jonka johtamalla laitoksella voi opiskella myös kulttuuriperinnön tutkimusta sekä maisemantutkimusta. Toinen Porin vahvuus on Suomisen mukaan kiinteä yhteys yrityksiin ja yhteisöihin. Opiskelijat pääsevät heti mukaan projekteihin, joissa on mukana ulkopuolisia toimijoita. Se antaa uudenlaisia työelämävalmiuksia sekä kontakteja. Ja toisin päin: yliopistoyksikkö on hyödyttänyt kaupunkia monin tavoin. Humanistinen tutkimus näkyy Porissa esimerkiksi kaavoituksessa, jossa on hyödynnetty maisematutkimuksen kartoituksia siitä, miten Porin yliopistokeskus UCPori eri ryhmiä voitaisiin huomioida kaupunkitilassa. Vähintään yhtä konkreettisesti Porissa näkyy lääkärikoulutus, joka on vakiintunut Satakuntaan Turun yliopiston lääketieteen muuntokoulutuksen myötä: Meillä on täällä erinomaiset opetustilat, muun muassa ainutlaatuinen Porin opetusterveyskeskus, jossa potilaita ottaa vastaan lääketieteen opiskelija opettajansa ohjauksessa, kertoo projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto. Muuntokoulutusprojektin mukana on syntynyt myös tiedekunnan opettajatuutori-järjestelmä, jossa uusilla lääkäriopiskelijoilla on alan tukihenkilö, jonka puoleen kääntyä. Samantyyppistä alueellista osaamista edustaa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, jonka kuluvan vuoden näkyviä projekteja on Selkämeren teemavuosi opiskelijan, 220 asiantuntijan ja viiden yliopiston muodostama monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. Mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Valmistunut yli tuhat diplomi-insinööriä, maisteria, lisensiaattia tai tohtoria. Jaakko Suominen ja Minna Alhosalo kehuvat Porin mahdollisuuksia. Selkämeri on vielä kohtuullisessa kunnossa ja toivottavasti pysyykin sellaisena. Teemavuosi kokoaa Selkämereen liittyviä tapahtumia sekä levittää tietoa alueen kunnissa, kertoo tutkija Minna Alhosalo. Selkämeren lisäksi yksikössä tutkitaan Itämeren meriliikennettä sekä edistetään lähimerenkulkua ja intermodaalikuljetuksia. Shortsea Promotion Centre (SPC) verkostoituu alan toimijoiden kanssa ja pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksiin. Tavoitteena on edistää kuljetusten yhdistämistä ja saada niitä ympäristöystävällisemmiksi. Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle Turun Yliopistosäätiön tarkoitus on edistää ja tukea Turun yliopiston toimintaa. Säätiön tärkein toimintamuoto on sen hallinnoitavana olevat rahastot, joiden tuotosta säätiö jakaa apurahoja. Rahastojen yhteenlaskettu pääoma on runsaat 35 miljoonaa euroa. Pitkät akateemiset perinteet Turku on maamme vanhin yliopistokaupunki. Turun Akatemia toimi vuosina Turun yliopiston syntysanat lausuttiin vuonna 1917, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin tarkoituksenaan Suomen ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustaminen. Vuonna 1917 aloitettuun Turun yliopiston perustamiseen johtaneeseen kansalaiskeräykseen osallistui yhteensä kansalaista tai yhteisöä. Lahjoittajien suuri määrä sai kirjailija V.A. Koskenniemen lausumaan, että tulos oli todellinen vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. Yksityinen Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna Osa sen lahjoitusvaroista luovutettiin perinnettä jatkamaan perustetulle Turun Yliopistosäätiölle. Nimikkorahastot Yleisrahaston lisäksi Turun Yliopistosäätiöllä on yli 60 nimikkorahastoa, joista säätiö jakaa vuosittain apurahoja yli miljoonalla eurolla. Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat tukea Turun yliopistoa osoittamalla varoja rahastoihin testamentilla tai muulla lahjoituksella. Lahjoituksen tekijä voi myös perustaa oman nimikkorahaston tai osoittaa lahjoituksensa olemassa olevaan nimikko- tai yleisrahastoon. Turun yliopiston rahasto Turun yliopistoa voit myös tukea sijoittamalla eq Turun yliopiston rahastoon. Sijoittajana sinä hyödyt sijoitusrahaston arvonkehityksestä ja saat laajasti hajatutetun kansainvälisen osakesalkun. eq palauttaa rahaston hallinnointipalkkiosta puolet Turun yliopiston alumnitoiminnalle. eq Turun yliopiston rahasto on osakerahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti eri sektoreille. Rahaston vuosituotto viiden vuoden ajalta on ollut 15,5%, osakkeiden maailmanindeksin tuoton ollessa 7,4% (12/2007). Rahaston Morningstar luokitus on täydet 5 tähteä. Lisätietoja Kampus 3

4 Uudessa yliopistossa tieteidenvälisyys tulee korostumaan. Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen mielestä tieteiden välisten raja-aitojen alentaminen on ehto tulevaisuuden menestykselle. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät Kyse on merkittävästä kansallisesta hankkeesta Opetusministeriön vision mukaan Suomessa on vuonna 2020 jopa puolet vähemmän yliopistoja kuin nyt. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteenliittyminen on jo käynnistynyt ensimmäisenä ministeriön rakenteellisen kehittämisen hankkeista. Virallisen aikataulun mukaisesti Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortiovaihe käynnistyy elokuussa, ja uusi yliopisto aloittaisi toimintansa vuonna Suunnitelmat ovat kuitenkin niin pitkällä, että molemmat osapuolet ovat valmiita keskustelemaan nopeammasta aikataulusta. Onkin mahdollista, että uusi yliopisto aloittaisi jo vuoden 2010 alussa, jolloin uuden yliopistolain mukainen yliopistojen oikeudellisen aseman muutos astuu voimaan. Uudesta yliopistosta tulee monitieteinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen, korkeatasoiseen tutkimusprofiiliin ja liiketaloustieteelliseen asiantuntemukseen nojaava yliopisto, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen maalailee. Tavoiteltuihin entistä parempiin resursseihin tarvitaan myös rahaa. Hanke-esityksessä on esitetty perusrahoituksen nostamista 20 miljoonalla eurolla, neljä miljoonaa euroa vuodessa viiden vuoden aikana. Se tarkoittaisi yli 10 prosentin tason kasvua yhteenlasketuissa budjeteissa. Sillä saadaan paljon aikaiseksi, hanketta Turun yliopistossa koordinoiva Markku Sutinen toteaa. Toimintamahdollisuudet lisääntyvät innovaatiomaailman lähentyessä elinkeinoelämää. Perinteikkäiden ja yksistäänkin vahvojen yliopistojen tuominen yhteen ja uudenlaisen yliopiston luominen on herkkä asia. Kumpikaan osapuoli ei tietenkään halua kokea tulevansa yhdistetyksi. Valtit säilyvät jatkossakin Turussa molemmat osapuolet ovat kuitenkin katsoneet liittoutumisen hyödyt suuremmaksi kuin uhat. Konsortiota ja uutta yliopistoa ei koeta Turun yliopiston sisällä ongelmana. Kyse on ehkä kokoerosta. Kauppakorkeakoulu tulee kuitenkin säilymään uudessa yliopistossa itsenäisenä yksikkönä, joten muutos tulee olemaan tosiasiassa suurempi Turun yliopistossa, kun nykyistä tiedekuntarakennetta uudistetaan, Sutinen sanoo. Kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen näkee oman korkeakoulunsa näkökulmasta koko hankkeen perustana halun pärjätä muuttuvassa maailmassa. Yksin emme pärjää tulevaisuudessa riittävän hyvin. Tärkeintä on saada säilytettyä Turussa kilpailukykyinen tiedekeskittymä, jossa TuKKK säilyy profiililtaan vahvana yksikkönä. Tässä hengessä keskusteluja on koko ajan käyty. Reposen mukaan odotuksia ja paineita kotijoukoissa on, ja pitääkin olla. Turun kauppakorkeakoululla on oma toimintaprofiilinsa sekä erinomaiset suhteet yrityselämään. On tärkeää, että nämä valtit säilyvät jatkossakin. Tapio Reponen uskoo yliopiston lähenemisen lisäävän kauppakorkeakoulun toimintamahdollisuuksia tuomalla innovaatiomaailman entistä lähemmäs liiketaloudellista osaamista. Turun yliopistolla on kiistattoman tasokkaat huippututkimusyksiköt. Uskon tiiviin yhteistyön niiden kanssa poikivan paljonkin esimerkiksi innovaatioiden kaupallistamisen saralla. Markku Sutinen puolestaan odottaa kauppakorkeakoululta yliopistolla kaivatun kaupallistamisen osaamisen tuomista laajemminkin yliopistoon. Tavoitteena voisi olla, että liiketoimintaosaamisen koulutus saataisiin laajennettua niin, että tulevaisuudessa sen liittäminen tutkintoon olisi kaikille halukkaille opiskelijoille mahdollista. TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ Liiketalousosaamista opiskelijoille Yliopistokonsortio käynnistää tänä vuonna 15 Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä hanketta. Yksi hankkeista on tutkijakollegium, joka perustetaan kannustamaan nuoria tutkijoita tieteelliseen työhön ja tutkijan uralle. Siihen valitaan lähinnä post doc -vaiheen tutkijoita, joiden rahoitusjakso on pääsään- töisesti kolme vuotta. Myöhemmin toiminta eriytetään kahdeksi tutkijakollegiumiksi: ihmistieteisiin keskittyvään Turku Institute for Advanced Studies ja luonnontieteiden ja lääketieteen alan Turku Colloquium for Science and Medicine kollegiumiin. Molempiin tulisi laajimmillaan kuulumaan viitisenkymmentä tutkijaa. Räätälöityjä kursseja Opetuksen kehittämishankkeista keskeisimmäksi on nousemassa Turun kaup- pakorkeakoulun liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden tarjoaminen Turun yliopiston opiskelijoille. Tarkoituksena on tarjota yliopisto-opintoja suorittavalle liiketoimintaosaamisen perusopinnot sekä joustavia, eri koulutusaloille räätälöitäviä kursseja. Konsortion puitteissa kehitetään myös ICT- alan yhteistyömuotoja TY:n, TuKKK:n, ÅA:n ja TuAMK:n välillä ja vahvistetaan aikuiskoulutuksen aluevaikuttavuutta palvelurakenteita kehittämällä. KUVA: ISTOCKPHOTO 4 Kampus

5 Saksasta kotoisin olevat Miriam Guckert ja Tina Hanappel pitävät suomalaisen opiskelija-asumisen hinta-laatusuhdetta hyvänä. Nummenranta on uusin Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuinkohteista. Säätiön toimitusjohtaja Mikko Sedig kylän raitilla, jota valaisee taiteilija Eero Merimaan valotaideteos Heijastuspinta. Sauna vielä kokeilematta Tiskikaappi ja sauna ovat vaihto-opiskelijoille eksotiikkaa Turun Räntämäessä Kuunsillassa sijaitsee suurin osa Turun Ylioppilaskyläsäätiön kalustetuista soluasunnoista, joita kansainväliset vaihto-opiskelijat suosivat. Yhdessä vuonna 1988 valmistuneen pienkerrostalon asunnoista on asunut viime vuoden syksystä lähtien kaksi Turun yliopistossa opiskelevaa saksalaistyttöä. Turun Ylioppilaskyläsäätiö tarjoaa onnellisia neliöitä Opiskelija-asunto on usein nuoren ensimmäinen oma koti. Siellä vietetään ne vuodet, jotka myöhemmin muistetaan elämän parhaana aikana. Turussa merkittäville vuosille tarjotaan hienot puitteet. Eniten opiskelija-asuntoja on Ylioppilaskylässä, joka peruskorjattiin pari vuotta sitten. Münzenbergistä kotoisin oleva Miriam Guckert ja Limburgissa syntynyt Tina Hannappel kertovat keittiön pöydän ääressä kohteliain sanakääntein kiinnostuksestaan Suomea kohtaan ja kokemuksistaan. Tammikuun synkeä ilma saa sentään tuomion. Totta puhuen olen hieman pettynyt ilmastoon. Luulin, että täällä olisi hieman talvisempaa, mutta lumesta ei ole tietoakaan, Miriam harmittelee ja kertoo suunnittelevansa keväällä Lapin-matkaa. Hyvä hinta-laatusuhde Saksassa Miriam kertoo asuvansa opiskelukaupungissaan vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa, jonka hän jakaa kahden ystävänsä kanssa. Tällainen kimppakämppä onkin hänen mukaansa nykyään Saksassa opiskelijoiden suosituin asumismuoto. Hän arvio asumiskulunsa olevan Saksassa samaa luokkaa kuin Suomessa. Saksassa asumisen kustannukset vaihtelevat reilusti eri kaupunkien välillä. Yleisesti ottaen idässä on edullisempaa, Miriam selventää. Kotimaassaan opiskelijakylän asuntolahuoneessa asuva Tina Hannappel pitää suomalaisen opiskelija-asumisen hinta-laatusuhdetta hyvänä. Saksassa esimerkiksi yhteissuihkut ja -vessat ovat yhä yleisiä. Aluksi tämä paikka muistutti jonkinlaista lomakylää, Tina muistelee syksyistä saapumistaan pienten pihakatujen leimaamaan rauhalliseen Räntämäkeen. Arjen ylellisyyksiä Molemmat tytöt pitävät asuntoyhtiön saunaa ja kuntosalia ylellisyyksinä. Kuntosali tosin on parhaillaan remontissa ja sauna toistaiseksi kokeilematta, tytöt myöntävät. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta asunnon erikoisuuksiin kuuluu myös suomalaisille arkinen jokakodin kaluste tiskikaappi, jolla ei ole saksan kielessä edes kunnollista sanallista vastinetta. Tiesimme kyllä heti mikä se on, vaikka Saksassa tällaisesta ei ole kuultukaan, Miriam kertoo naureskellen. Turun Ylioppilaskyläsäätiön omistamissa vuokra-asunnoissa asuu yli opiskelijaa, tutkijaa ja vaihto-oppilasta. Vuonna 1966 perustetulla säätiöllä on asuntoja eri puolilla kaupunkia, eniten yliopistojen välittömässä läheisyydessä Ylioppilaskylässä. Kooltaan asunnot vaihtelevat 15 neliön soluasunnoista yli 100 neliön saunallisiin perheasuntoihin. Turussa on helppoa saada opiskelijaasunto. Suosituimpiin kohteisiin on tietysti pitkiäkin jonoja, mutta soluasunto löytyy jo nopeasti. Puhumme asumisurasta, mikä tarkoittaa sitä, että kun ensin tyytyy pienempään asuntoon, voi sitten vähän ajan kuluttua vaihtaa suurempaan, säätiön toimitusjohtaja Mikko Sedig kertoo. Säätiön perustaminen lopetti asuntokurjuuden Ennen 1960-luvun loppua Turusta saatu opiskelupaikka tuotti ilon lisäksi huolen asunnon löytymisestä. Oma vuokrayksiö oli onnenpotku ja tyypillisesti opiskelijat asuivatkin alivuokralaisina jopa perheiden olohuoneissa. Yksityisyydestä ei ollut paljon tietoa ja siisteyden, rait tiuden, hiljaisuuden ja nuhteettomuuden lisäksi vuokralaiselta voitiin edellyttää lastenvahtina tai kotiopettajana toimimista. Tämän päivän opiskelijan odotukset ovat aivan toista luokkaa. Meilläkin on jo muutettu useita soluasuntoja yksiöiksi ja koko Ylioppilaskylä on peruskorjattu pari vuotta sitten. Kaikissa asunnoissamme vuokraan sisältyy myös laajakaista. Säätiön uusin rakennuskohde, 467 asuntopaikkaa sisältävä Nummenranta valmistuu lopullisesti tänä vuonna. Aivan Helsingintien vieressä, lähellä yliopistoa ja Turun keskustaa sijaitseva kohde on ollut niin suosittu, että asuntoihin on jo pitkä jonotuslista. Erittäin haluttuja ovat myös idyllinen puutalokohde Henrikki ja Aurajoen varrella vanhaan tehdaskiinteistöön kunnostettu Auranhelmi. Rakennamme vielä Ylioppilaskylän maamerkiksi nousevan tornitalon, Ikituurin. Se valmistuu noin kahden vuoden kuluttua ja sitten säätiön uudisrakennustyöt on tehty, Sedig kertoo. Heti perään hän lisää, että jos kiinnostava puutalo vielä jostain löytyisi, se saatettaisiin kunnostaa. TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ TYS rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa asuntoja opiskelijoille. Säätiöllä on opiskelija-asuntoa, joissa yhteensä asuntopaikkaa. Asuntokohteista 18 on Turussa ja yksi Raumalla. TYS:n opiskelija-asunnoissa asuu vuosittain noin kansainvälistä opiskelijaa noin 90 eri maasta. Vaihto-opiskelijoille tarjotaan ensisijaisesti kalustettuja 2 3 hengen soluasuntoja ja yhteistilallisia yksiöitä, joissa asukkaalla on käytössään 18 m 2 huone, oma wc, suihku ja jääkaappi sekä 12 asukkaan yhteinen keittiö/oleskelutila. Vuokrahintaan sisältyy vesi, sähkö ja lämpö. Kaikki asunnot on myös liitetty Turun korkeakoulujen tietoverkkoon. Asuntoja voi hakea TYS:n www-sivujen kautta. Kampus 5

6 Opettajaksi opiskelevalle Janne Heinoselle jää opintojen lisäksi aikaa Englannin Valioliigan Arsenalin kannattamiselle. Tuleva sosiologi Liisa Reunanen on Juhlaa, työtä ja vaikuttamista Opiskelijaelämän näkyvin puoli ovat kaupungilla remuavat haalariasuiset nuoret. Arkeen mahtuu sitten se toinen puoli, säntillinen uurastus, tavoitteiden asettaminen ja niihin pääseminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Monilla opiskeluvuosien ohjelmaan kuuluu vielä palkkatyö, kun rahat eivät muuten riitä. Kuusjoelta kotoisin oleva Janne Heinonen, 26, valmistuu luokanopettajaksi puolentoista vuoden päästä. Hän on suorittanut kaikki opetusharjoittelut, ja seuraavaksi edessä on gradun aloittaminen. Aiheena on koulun ja lasten kodin välinen yhteistyö. Aihe löytyi läheltä, sillä Heinonen on rahoittanut opiskelunsa työskentelemällä Lakkatien lastenkodissa. Työn ansiosta en ole tarvinnut lainkaan opintolainaa. Tarvittaessa olen myös aina voinut pyytää apua vanhemmiltani, Heinonen kertoo. Turun opettajankoulutuslaitoksella neljättä vuottaan puurtava Heinonen ei ole hetkeäkään epäillyt uravalintaansa. Peruskoulun jälkeen hän etsi oikeaa suuntaa pari vuotta ja ehti käydä armeijankin, kunnes opettajan työn mielekkyys vakuutti lopullisesti. Tulevaisuudessa nuori kansankynttilä näkee itsensä töissä jossakin Turun lähikuntien kouluista, koti sen sijaan on mieluiten Turussa. Maalaispojalle kaupunki on ollut loistava paikka, täällä on kaikkea, mitä voi toivoa. Harrastan muun muassa haavipalloa ja olen ollut mukana perustamassa alan seuraa, Turku Penetratorsia. Janne Heinonen käy äidin mielestä liian harvoin kotona Kuusjoella. Omassa ainejärjestössään OPEXissa Heinonen on ollut atk-vastaavana ja nyt vuoden alusta puheenjohtajana. Opiskelukavereiden kesken meillä on hirveän hyvä henki. Yliopistossa ollaan ensimmäistä kertaa yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, jotka kaikki haluavat elämältään suunnilleen samoja asioita ja se varmasti vaikuttaa hyvän yhteishengen syntymiseen. Yliopisto tarjoaa Heinosen mukaan hyvät liikuntamahdollisuudet. Hänen varsinainen intohimonsa on jalkapallo, ei kuitenkaan pelaaminen vaan seuraaminen. Turun aikojen alkuvuosina hän harrasti lempilajiaan paikallisessa jalkapalloväen suosimassa anniskeluliikkeessä. Sitten huomasin, että Canal plussan kuukausimaksu tulee aika nopeasti käytettyä virvokkeisiin ja siirryin kotisohvalle, Sohvaa 32 neliön yksiössä on viimeiset puoli vuotta jakanut englannin kääntämistä opiskeleva tyttöystävä. Käyn vanhempien luona Kuusjoella kuukauden tai kahden välein, äidin mielestä tietysti liian harvoin. Onhan sinne aina kiva mennä, mutta kyllä minun elämäni on nyt täällä Turussa, toteaa Heinonen. Fysiikka vaihtui sosiologiaan Liisa Reunanen opiskelee sosiologiaa neljättä vuotta. Tampereelta kotoisin oleva Liisa pyrki ja pääsi ensin Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekun- Liisa Reunanen lukee mielellään kirjastossa. 6 Kampus

7 Tohtori vai riemutohtori? ollut tiiviisti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa. taan, mutta vaihtoi sen sosiologiaan ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on paljon enemmän minun alaani, vaikka en vielä tiedäkään, mitä tarkalleen haluan tehdä opintojen jälkeen. Sosiologilla on paljon mahdollisuuksia, onneksi, yliopistolla viihtyvä 24-vuotias Liisa kertoo. Turku on ollut tamperelaiselle pehmeä laskeutumispaikka. Suomen vanhimmasta kaupungista on löytynyt avopuoliso, suuri joukko ystäviä ja mukava asunto vanhasta kerrostalosta. Kotipuolen väkeen ainoana erona on murre. Voin hyvin kuvitella, että jäisin Turkuun. Yhtä hyvin voin silti lähteä vaikka ulkomaille, lukiovuosina vaihto-oppilaana USA:ssa ollut Liisa sanoo. Kirjasto on paras lukupaikka Taloudellisesti opiskelijaelämä on ollut helpohkoa. Liisa on tehnyt töitä opiskelun ohessa Turun Stockmannilla, minkä lisäksi hän on ottanut noin euroa opintolainaa. Tänä vuonna tarkoitus on tehdä vähemmän töitä ja keskittyä enemmän opiskeluun, joten rahat tulevat olemaan aiempaa tiukemmalla. Liisa Reunasen opinnot ovat nyt siinä vaiheessa, että hän voisi viettää suuren osan ajastaan kotona. Sohvan nurkan sijasta opiskelija kuitenkin valitsee mieluummin kirjaston. Lukeminen on minulle tärkein tapa oppia. Kirjaston pieni taustahäly ei häiritse ja lukemisen lomassa on mukava käydä kavereiden kanssa syömässä tai kahvilla. Kaupungilla kavereita tavataan Kertussa tai Alvarissa. Muuten vapaa-aika kuluu kaikenlaisen näpertelyn parissa, kuten Liisa sanoo. Olen tosi kova tekemään käsitöitä. Neulon, virkkaan ja ompelen, pääasiassa vaatteita. TEKSTI: PIRKKO VARJO KUVAT: ROBERT SEGER Faktat: Turun yliopistossa suoritettiin vuonna 2007 enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja kuin koskaan aikaisemmin. Yliopistosta valmistui maisteria, 70 edellisvuotista enemmän. Myös tohtorintutkintoja suoritettiin paria viime vuotta enemmän, yhteensä 138, vaikka vuoden 2004 ennätykseen (144) ei aivan yllettykään. Tiedekunnittain tarkasteltuna matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ohitti ensimmäistä kertaa lääketieteellisen. Edellisestä valmistui 52 ja jälkimmäisestä 49 tohtoria. Eniten ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin humanistisessa tiedekunnassa, kaikkiaan 270 kappaletta. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta tutkintoja valmistui 254 ja kasvatustieteiden tiedekunnasta 224. Tutkintojen määrän voimakas kasvu heijastaa yliopistoissa 1990-luvun alusta lähtien toteutettua opintojen ohjauksen ja tohtorikoulutuksen voimakasta tehostamista. Turun yliopistosta valmistui esimerkiksi vuonna 1992 yhteensä 881 maisteria ja 53 tohtoria. Tohtori on viisas mies. Viisas ja rikas. Koska tohtoreiksi pääsevät vain viisaat, tohtoreita on harvassa. Ja koska tohtorit ovat rikkaita, he eivät ole koskaan työttömiä. Tohtorin vaimo on tohtorinna. Vai onko? Suomessa on työelämässä yli tohtoria, paljon enemmän kuin vaikkapa maatalouslomittajia tai nuohoojia. Viime vuonna valmistui noin uutta tohtoria, joista lähes puolet oli naisia. Suomessa tohtoriksi voi väitellä 24 eri alalla. Lääketieteen ja oikeustieteen tohtorit tiedetään, mutta arvonimeä voi kantaa myös esimerkiksi sotatieteiden tohtori tai taiteen tohtori. Eikä vanhuus ole vielä lähelläkään siinä vaiheessa, kun tohtorin arvomerkki, musta hattu, otetaan vastaan: keskimääräinen tohtoroitumisikä on alle 40 vuotta. Poikkeuksen muodostavat riemutohtorit, joiden arvonimi edellyttää vähintään puolen vuosisadan takaista promootiota. Vai vielä rikas? Rikastumiseen lienee helpompiakin keinoja kuin pitkällinen opiskelu ja kurinalainen tutkimustyö. Juha Sainion kyselyyn vastanneiden tohtoreiden bruttopalkan keskiarvo oli euroa kuukaudessa. Viisi vastaajaa sai alle euroa ja kuusi vähintään Huonoimmin palkattujen joukosta löytyi monta humanistia. Jos tohtoriksi ei pyritä rahan takia, niin miksi sitten? Joillekin tutkinto on edellytys työpaikan saamiseen. Toiset haluavat opiskella omaa alaansa niin pitkälle kuin pystyvät. Joku on koko ikänsä haaveillut tohtorinhatusta. Ja kun tohtorintutkinto yleistyy ja arkipäiväistyy, siitä tulee must: Jos et ole tohtori, et ole mitään. Eikä tässä vielä kaikki Tohtoreita halutaan lisää. Opetusministeriön kehittämissuunnitelma vuosille asetti tavoitteeksi uutta tohtorintutkintoa vuodessa (Opetusministeriö: Koulutus ja tutkimus ). Tarkoituksena on säilyttää suomalaisen tutkimustyön korkea taso ja riittävä määrä tutkijoita. Tutkijanuraa pitää tehdä opiskelijoille tunnetuksi, ohjelmassa julistetaan. Ei tarvitse kovin pitkään surffailla keskustelupalstoilla kun alkaa kummastuttaa: tohtorit tuntuvat hyvinkin halukkailta tutkijoiksi, mutta paikkoja ei ole. Sanovat jopa tappelevansa niistä verissä päin, mutta se nyt lienee vain akateemista huulenheittoa. Tohtorin vaimo ei voi olla tohtorinna Ei voi. Mutta väliäkö tuolla, sillä tohtorinnana olosta ei riitä uraksi enää edes naisille. Jokaisen on nykyään itse hankittava hattunsa omilla väitöksillään. TEKSTI: PIRKKO VARJO Faktat: Turun yliopistossa tutkittiin sieltä vuosina valmistuneiden tohtorien työllistymistä (Juha Sainio: Työllistyvätkö tohtorit 1/04). Valmistuneita oli 360, joista kysely lähetettiin 238 tohtorille. 90 % ilmoitti olevansa töissä. Työttömänä oli 3 % ja jostain muusta syystä työvoiman ulkopuolella 7 %. 47 % sai palkkansa valtiolta, 29 % kunnilta, 20 % oli yksityisen yrityksen palveluksessa ja 4 % järjestötöissä. Koulutusta vastaava työpaikka siis löytyy, mutta pätkätyöt ovat tohtorinkin arkipäivää. Kampus 7

8 Biotekniikalle apurahoja Pohjoismaisen tutkimuksen rahoittaja NordForsk on myöntänyt Turun biotekniikan keskukselle kaksi apurahaa, yhteensä lähes euroa. Apurahat myönnettiin Turun biotekniikan keskukselle merkittävien biokuvantamisen ja proteiinitutkimuksen alojen verkostojen koordinoimiseen. Toinen apurahoista, noin euroa, myönnettiin yhteiseksi Turun biotekniikan keskukselle ja Turku bioimaging -verkostolle, johon kuuluvat Turun biotekniikan keskuksen Solunkuvantamisyksikkö, Turun PET-keskus sekä biokuvantamiseeen erikoistuneita tahoja Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. KUVA: ISTOCKPHOTO KUVA: ISTOCKPHOTO Delhissä asuu yli 10 miljoonaa ihmistä, Turussa taas noin viideskymmenesosa siitä, eivätkä erot kaupunkien välillä taatusti lopu tähän. Yhdistäviä tekijöitäkin löytyy, kuten panostus bioalan tutkimukseen. TURKULAISET JA DELHILÄISET valkosolututkijat löysivät toisensa Turun biotekniikan keskuksen tutkimusryhmä on löytänyt Delhistä tutkimuskumppanin, International Centre for Genetic Engineering and Biotechnologyn. Miljoonat vaarassa Ilmasto lämpenee seuraavan vuosisadan kuluessa 3 4 astetta, jonka seurauksena Itämeri makeutuu ja nousee pahimmassa tapauksessa metreillä. Talvisaikaan lämpenemisen odotetaan olevan voimakkainta Itämeren alueen pohjois- ja itäosissa, kesällä taas alueen eteläosissa. Dramaattisin vaikutus lämpenemisellä on veden pinnan nousuun. Suomessa veden nousua tasoittaa maan nouseminen, mutta etelämpänä tilanne on toinen. Saksassa on jo alettu rakentaa valleja eräiden rannikon kaupunkien suojaksi. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Ilppo Vuorisen mukaan emme ole nähneet vielä ilmaston lämpenemisen vauhdin kiihtymisen vaikutuksia. Erityisesti sääolojen voimakas vaihtelu tulee yllättämään ihmiset. Itämeren alueen tutkijat varoittavat ilmaston lämpenemisen vaikutuksista tammikuun lopulla julkaistussa raportissa. Vuorinen koordinoi raportin meribiologian osuuden. KUVA: ISTOCKPHOTO Vastikään työmatkalta Intiasta palannut Turun biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa uhkuu intoa. Suurin yllätys on ollut se, kuinka helppoa yhteistyö intialaisten kanssa on. Siellä huip pututkimuksen kärki on todella huippua. Taloudellinen kasvu on vauhdissa ja valtio panostaa todella merkittävästi sekä tutkimuksen infrastruktuuriin, että tutkimusprojektien rahoittamiseen. Lahesmaa johtaa 25 tutkijan ryhmää, joka selvittää immuunivälitteisten tautien syntymekanismeja ja erityisesti valkosolun rooleja siinä. Ryhmän lähestymistapa on systeemibiologinen. Rakennamme kokonaiskuvaa valkosolun toiminnasta. Lopputavoitteena on, että tulehdukseen osattaisiin puuttua jo alkuvaiheessa, ennen kuin sairaus ehtisi kunnolla puhjeta, Lahesmaa kertoo. Yhteistyö laajenemassa Nykyinen yhteistyö sai alkunsa, kun tutkijavierailulla ollut Lahesmaa tapasi delhiläisen ICGEB-instituutin tutkimusjohtaja Kanury Raon. Selvisi, että heidän johtamillaan ryhmillä on yhtenevät tutkimusintressit ja lähestymistapa. Yhteistyö intialaisten ja Suomen Akatemian rahoittaman huippututkimusyksikön kanssa käynnistyi rivakasti. Nyt se on jo versomassa uutta yhteistyötä ja laajentumassa yhteistyösopimukseksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen biotekniikan keskuksen ja ICGEB:n välille. KUVA: ROBERT SEGER Riitta Lahesmaan mukaan Intiassa ollaan innoissaan indo-fi nnish-yhteistyöstä. Molemmilla osapuolilla on halua rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä, ja myös Intiassa ollaan tästä indo-finnish-yhteistyöstä hyvin innoissaan, Lahesmaa kiittelee. Projekti on johtanut varsin aktiiviseen tutkijavaihtoon. Tälläkin hetkellä meillä on laboratoriossa neljä intialaista tutkijaa. Myös meiltä on käynyt tutkijoita Intiassa. Vaihto on osanottajille ennen kaikkea tieteellisesti hyvin antoisaa. Kumppaneita riittää Lahesmaan mukaan Intian potentiaali tutkimusyhteistyössä on biotieteissä ja life science -alalla valtava. Se on huomattu ympäri maailmaa. Pinnan alla kuplivasta Intian ihmeestä haluaa moni oman palansa. Lahesmaan mukaan on onnekas tilanne, että Suomen Akatemia ja Turun yliopisto ovat luomassa yhteyksiään hyvissä ajoin. Intialaiset pyrkivät valitsemaan eri tutkimusaloilla strategisia yhteistyökumppaneita ja suomalaiset ovat päässeet tähänastisilla näytöillään heidän arvostamiensa yhteistyökumppanien joukkoon. Lahesmaan mukaan Intiassa panostetaan voimakkaasti tutkimukseen, huippututkimusta rahoitetaan hyvin ja tutkimuksen infrastruktuuriin panostetaan erittäin merkittävästi. Siellä ollaan hyvin tietoisia myös kumppanin resursseista. Onkin tärkeää, että myös Suomessa rahoitus on riittävää ja pitkäjänteistä. Tutkimuksen infrastruktuuria on kehitettävä edelleen kehityksen eturintamassa, jotta suomalaisilla tutkijoilla on käytettävissään kansainvälisen yhteistyön edellyttämä tutkimuksen työkalupakki. TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ Faktat: Valkosolut ovat keskeisiä ihmisen immuunipuolustukselle. Ne ohjaavat puolustautumista taudin aiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereita vastaan. Valkosolut voivat myös hyökätä ihmisen omaa elimistöä vastaan ja aiheuttaa tulehduksellisia tauteja, kuten nivelreuma, diabetes tai MS-tauti. Immuunipuolustusta ohjaa säätelyjärjestelmä, jota valkosolut johtavat. Lahesmaan johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää, miten tähän säätelyyn voidaan vaikuttaa. 8 Kampus

9 Karolinska Institutet Innovatiosin motto: On epäeettistä jättää tutkimustulokset hyödyntämättä miellyttää Kai Lahtosta, Johanna Reimania ja Tom Paleniusta. Biocelex luotsaa bioalaa kasvuun Innovaatioiden ja liiketoiminnan kehitysyhtiö Biocelex Oy on uusi toimija korkeakoulujen, yritysten ja Turku Science Parkin toimintaympäristössä. Yritys keskittyy life science -alan innovaatioiden arviointiin, kehittämiseen, rahoitusratkaisuihin sekä laaja-alaisiin liiketoiminnan kehittämispalveluihin. Innovaatioiden kehityskelpoisuuden arvioinnissa Biocelex käyttää hyvin toimivaksi havaittua Karolinskan mallia. Ruotsalainen Karolinska Institutet Holding Ab onkin yksi Biocelexin omistajista. - Toimintakenttämme on Varsinais-Suomi ja muu Suomi sekä laajemmin Itämeren alueen maat, kulloisenkin asiakastarpeen mukaan. Toimialamme on life science, tarkemmin terveyden bioala: lääkekehitys, diagnostiikka, lääkeannosteluteknologia, biomateriaalit ja terveysvaikutteiset ainesosat. Innovaatioaihioiden etsinnässä keskitymme Varsinais-Suomeen ja Suomeen, liiketoiminnan kehittämisessä tietenkin laajemmalle, life science -alahan on jo lähtökohtaisesti hyvin kansainvälinen, sanoo Biocelex Oy:n toimitusjohtaja Kai Lahtonen. Asiantuntijuutta hallitusta myöten Biocelex Oy asiantuntijapalveluyritys, joka tuottaa itse osan myymistään liiketoiminnan kehityspalveluista, osa hankitaan vankan yhteistyöverkoston kautta. Yhtiön asiantuntijat ovat myös konkreettisesti mukana kehittämässä niitä yrityksiä, joihin se jatkossa tulee tekemään sijoituksia kokoamisvaiheessa olevasta siemenrahastostaan. - Hallituksemme koostuu alan vahvoista asiantuntijoista ja meillä kaikilla yrityksessä toimivilla on alan koulutuksen lisäksi myös kokemusta alan teollisesta toiminnasta, esittelee Kai Lahtonen yritystään. Markkinaehtoisesti toimivan Biocelexin osakkeenomistajia ovat Turku Science Park Oy, Karolinska Institutet Holding Ab ja yhtiön johto. Karolinska Institutet on maailmankuulu, joidenkin mielestä maailman paras lääketieteellinen yliopisto, joka jakaa lääketieteen Nobel-palkinnot ja on saanut niitä muutaman itsekin. Karolinska Institutet Innovations Ab (KIIAB) on Institutetin yrityskehitystoiminnasta vastaava yhtiö, Holding Ab puolestaan hoitaa omistuksia tutkimus- ja kehitysyhtiöissä. - KIIAB:n toimitusjohtaja Ola Flink toimii erittäin aktiivisesti Biocelexin hallituksessa ja lisäksi saamme tarvittaessa saada apua Karolinskan laajalta asiantuntijaverkostolta. Konkreettisesti yhteistyö on jo näkynyt myös siten, että olemme esitelleet Karolinskan sijoitusrahastoille (Karolinska Development) pääomarahoitusta etsiviä suomalaisia bioalan yrityksiä, kuvailee toimitusjohtaja Kai Lahtonen ruotsalaisyhteistyön toimivuutta. Innovaatiot tehokkaasti eteenpäin Biocelexin henkilöstö koostuu tällä hetkellä kolmesta päätoimisesta asiantuntijasta: toimitusjohtaja Kai Lahtosen lisäksi yritystä pyörittävät innovaatioiden kehittämisestä vastaava Johanna Reiman ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava Tom Palenius. Kehityskelpoisten innovaatioiden etsintä tarkoittaa käytännössä ahkeraa matkustamista yliopistoissa, biokeskuksissa ja tutkimuslaitoksissa ja siellä tutkijoiden ja tutkimuspalveluväen tapaamista. - Niille innovaatioille, jotka otamme käsiteltäviksemme, pyrimme etsimään jatkon tavalla tai toisella. Se voi olla jatkotutkimuksia, patentointia, ohjaamista jonkin toisen innovaation kanssa yhteen tai jonkin olemassa olevan yrityksen hyödynnettäväksi. Tai sitten innovaatiota kaupallistamaan perustetaan uusi yritys tai vanhan yrityksen sisältä syntyvä spin-off, Reiman selvittää. - Liiketoiminnan kehityksessä toimeksiannoista valtaosa liittyy kaupallistamisen alkutaipaleella olevien hankkeiden ja yritysten kehittämiseen: selvitetään tuotteen tai palvelun markkinapotentiaalia, konsultoidaan ja kehitetään yrityksiä erilaisissa kehitysvaiheissa ja autetaan partnerien ja rahoituksen hankinnassa. Jo vakiintuneille, suuremmille yrityksille tarjoamme apua kiinnostavien projektien ja kumppanien löytämisessä; erityisesti silloin, kun esimerkiksi Euroopasta, Pohjois-Amerikasta tai Kaukoidästä halutaan tulla Suomen ja Skandinavian suuntaan, kertoo Tom Palenius. Yliopisto ja tiedepuisto ICT-yritysten avuksi Turku Science Park Oy:n tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) liittyvän toiminnan pääkohteeksi on nostettu yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen. Koulutuksen tehokkaampi yhdistäminen yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön on ollut yliopistonkin tavoitteena. - Tämä toteutuu esimerkiksi yliopiston Work Informatics - ohjelmassa ja osallistumisessa erilaisiin yhteistyöhankkeisiin alueen ICT-toimijoiden kanssa, sanoo projektipäällikkö Janne Lahtiranta, joka itse työskentelee sekä yliopiston tietojärjestelmätieteen oppiaineessa että Turku Science Park Oy:n terveydenhuollon tietotekniikkahankkeissa. Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen Work Informatics -maisteriohjelmaan on liitetty yrityksille tarjottavaa palvelua. Pienelle yrityksellekin sopivaan konsultaatioprojektiin voi liittyä tarvekartoitusta, saatujen järjestelmätarjousten arviointia, käyttöönoton tukea tai yrityksen nykyisten tietojärjestelmien arviointia. - Haluamme madaltaa yritysten kynnystä ottaa yhteyttä yliopistoon, sanoo lehtori Antti Tuomisto. Turku Science Park Oy:ssä projektipäällikkö Kalle Luhtisen johtamassa Yritys-ICT-hankeessa puolestaan opastettiin hyvin pieniä, keskimäärin 1-5 hengen yrityksiä sähköisen liiketoiminnan maailmaan. Esimerkiksi palvelualojen yksityisyrittäjiä, joille vaikkapa sähköposti, tietoturva, internetsivut tai nettikauppa tuovat merkittävän muutoksen toimintaan. Hankkeelle suunnitellaan hyvän asiakaspalautteen kannustamana jatkoa. Turku Science Park Oy on varsinaissuomalaisen innovaatioympäristön ydin, joka kokoaa yhteen yritysten, kolmen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä tutkimuslaitosten vahvuudet. Turku Science Park Oy:n tehtävänä on edistää korkeakoululähtöisen osaamisen hyödyntämistä ja yritysten kilpailukykyä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa erityisesti painopistealoilla tieto- ja viestintäteknologiassa sekä bioteknologiassa. Yhtiön pääomistaja on Turun kaupunki. Kampus 9

10 Perimmäisten kysymysten äärellä Tuolla jossain voi olla elämää. Kirsi ja Harry Lehto tähyävät taivaisiin. Sinitaivaan tuolla puolen jossakin on maa tai sitten ei ole. Astrobiologit yrittävät ottaa asiasta selvää ja ratkaista samalla perimmäisiä kysymyksiä: miten elämä on saanut alkunsa täällä maan päällä ja löytyykö linnunradastamme toista elävää planeettaa? Astrobiologi Kirsi Lehto suhtautui pitkään epäilevästi elämän löytymiseen muilta planeetoilta. Sitä myöten kun Marsin olosuhteista saadaan lisää tietoa, asia on alkanut näyttää todennäköisemmältä. Miksi elämää ei voisi olla muualla, olemmehan mekin täällä. Jos muista planeettakunnista löytyy planeettoja, joilla on nestemäistä vettä, elämän ensimmäinen edellytys on olemassa, hän sanoo. Elämää voitaisiin epäsuorasti havaita suurten teleskooppien avulla mittaamalla planeettojen säteilyspektrejä: jos kyseisestä planeetasta heijastuvasta valosta havaittaisiin siellä olevan happea ja vettä, olisi tämä varma merkki elämän läsnäolosta. Kirsi ja hänen miehensä Harry Lehto ovat uranuurtajia suomalaisina astrobiologeina. Parikymmentä vuotta sitten alkanut pohdiskelu yhteisestä tekemisestä heidän omien erikoisalojensa, eli molekyylibiologian ja tähtitieteen, välillä on johtanut astrobiologian sivuaineopetuksen alkamiseen Turun yliopistossa vuonna Tämän oppiaineen puitteissa on sittemmin alkanut myös kansainvälinen, reaaliaikainen alan streaming-verkko-opetus, jossa kymmenen eurooppalaista opiskelijaryhmää osallistuu opetukseen samanaikaisesti. Astrobiologia on tieteenala, joka tutkii elämän syntyä, kehitystä ja mahdollisuuksia maailmankaikkeudessa. Käytännössä siis vaikkapa sitä, onko Marsissa elämää? Jo vuoden sisällä saamme tarkempaa tietoa siitä, onko Marsissa edelleen elämää, tai onko siellä joskus ollut elämää ja onko se elämä samanlaista kuin mikrobitasoinen elämä täällä maan päällä, Harry Lehto uskoo. Harry Lehto on tähtitieteen dosentti ja Tuorlan observatorion yliassistentti. Yhdessä Harry ja Kirsi vetävät jo viidettä astrobiologian peruskurssia Turun yliopistossa. Avaruuden aarteet kiehtovat Marsista on etsitty elämää, koska se on suhteellisesti ottaen lähellä meitä. Vikingluotaimet laskeutuivat Marsiin jo luvulla ja tutkivat siellä maaperänäytteitä. Niistä ei löytynyt elämän merkkejä, mutta Harry Lehto pitää mahdollisena, että elämä tuhottiin näytteistä jo ennen kuin se ehdittiin löytää. Vikingien vierailun jälkeen löydettiin siihen asti tuntematon elämän päähaara, arkit. Ehkäpä Marsissa on niitä? Kaikki eivät toivo, että Marsissa olisi elämää. Jotkut haluaisivat päästä sinne kaivamaan ja hyödyntämään maaperän rikkauksia, Lehdot toteavat. Kuitenkin tutkijoiden ensisijainen motiivi Mars-tutkimuksessa on kartoittaa tämän lähiplaneetan historiaa ja tämänhetkisiä olosuhteita. Kansainvälisten sopimusten mukaan vieraat planeetat siis myös Mars on tarkoin varjeltava maasta tuotujen mikrobien saastunnalta. Jos Marsista löytyisi elämää, olisi tuo uusi elämä äärettömän arvokas löytö koko tieteelle ja ihmisten maailmankuvalle. Tuon uuden ja erikoisen elinympäristön suojelu kaikelta vieraalta mikrobisaastunnalta olisi entistäkin tärkeämpää. Suomalaisella orpolapsen osa Suomessa ei ole kansallista avaruusjärjestöä. Lehtojen mielestä se on merkittävä puute ja ongelma suomalaisille tiedemiehille. Jos täällä haluaa tehdä avaruustutkimusta, ei ole mitään tahoa, johon voisi ottaa yhteyttä. Sitten pitää vain anella pääsyä ulkomaisten tutkijoiden projekteihin. Kaikissa muissa kehittyneissä maissa on oma avaruusjärjestö. Elämän syntyä pohtivalla tiedemiehellä on realistinen näkemys myös ajasta ja rahan merkityksestä. Rahoitusta toki tarvitaan esimerkiksi tutkimusprojektien toteuttamiseksi, mutta hitaissa, geologisen mittakaavan aikatauluissa ihmislajilla, tieteellä tai talouselämällä ei ole mitään vaikutusta. Myöskään eliökunnan synnyn ja kehityksen prosesseissa näillä ei ole ollut mitään merkitystä. Nyt ihmiskunta on kehittynyt niin hallitsevaksi lajiksi maapallolla, että se voi saada aikaan merkittävän hetkellisen ekokatastrofin. Silti mikrobitasoinen elämä todennäköisesti säilyisi hengissä pahankin ilmastonmuutoksen läpi. Onhan se selvinnyt ennenkin, muun muassa maapallon totaalisista jääkausista sekä lähes kiehuvan kuumasta ilmastosta. Tällaiset suuret ympäristönmuutokset voivat hävittää suuren osan maapallon lajistosta, mutta uusi, rikas, eliökunta voi taas lähteä kehittymään harvoistakin hengissä säilyneistä mikrobilajeista. Lehtojen rivitalokodissa Kaarinassa asuvat isän ja äidin lisäksi 17-vuotias Kerttu ja 14-vuotias Aarni. Koko perhe on kiinnostunut luonnosta ja harrastaa yhdessä sienestystä sekä verkkokalastusta läheisessä Kuusistonsalmessa vuoden sisällä saamme tietoa siitä, onko Marsissa elämää tai onko sitä siellä ollut. TEKSTI: PIRKKO VARJO KUVA: ROBERT SEGER Musta aukko testaa Einsteinin teoriaa Turkulaistutkijat löysivät maailmankaikkeuden suurimman mustan aukon. Jättimäinen taivaankappale on 18 miljardia kertaa suurempi kuin oma aurinkomme. Turun yliopiston Tuorlan observatorio on pystynyt todistamaan maailmankaikkeuden suurimman mustan aukon olemassaolon. OJ 287:ksi nimetty musta aukko on 18 miljardia kertaa suurempi kuin oma aurinkomme ja kuusi kertaa suurempi kuin aiemmin suurimmaksi todistettu musta aukko. Löydös pohjautuu Tuorlan observatorion tutkija Aimo Sillanpään 1980-luvulla julkaistuun väitöskirjaan, jossa hän esitti OJ 287:n lähettävän optisia purkauksia 12 vuoden jaksoissa. Pääuutinen Teksasissa OJ 287:ää kiertää toinen pienempi musta aukko. Tämä mahdollistaa massan määrittelyn aiempaa tarkemmin. Ensimmäistä kertaa on pystytty varmentamaan linnunradan ulkopuolella sijaitsevan musta aukko -parin optisten purkausten säännöllinen jaksotus. Kohteiden välissä sijaitsee myös hyvin voimakas painovoimakenttä, jossa voidaan testata Einsteinin kehittämää yleistä suhteellisuusteoriaa kovemmissa olosuhteissa kuin koskaan aikaisemmin, Tuorlan observatorion tutkija Aimo Sillanpää kertoo. Tutkimusryhmän havainnot tukevat Einsteinin teorian oikeellisuutta. Turkulaisten saavutus nousi Yhdysvaltain Teksasissa pidetyn vuosittaisen astronomiakonferenssin pääuutisaiheeksi, ja uutinen levisi BBC:n kautta maailmalle. KUVA: ISTOCKPHOTO 10 Kampus

11 Kulttuurihistorian professori Kari Immonen Turun yliopistosta laittaa luovan talouden käsitteen historiallisiin kehyksiin ja toteaa, että mitään uutta ei taaskaan ole keksitty. Hän sanoo, että luova talous ei ole vaihtoehto millekään. Toimivan talouden taustalla on aina luovuutta Kari Immosen mielestä historian tuntemus on välttämätöntä. Hänen mukaansa jopa työpaikkojen ongelmat ratkeaisivat paremmin historioitsijoiden kuin psykologien tai työnohjaajien voimin. Teknologiahype nosti luovan talouden käsitteen julkisuuteen ja siihen se edelleen usein liitetään. Luovuutta tarvitaan kuitenkin talouden kaikilla aloilla ja on aina tarvittu, Kari Immonen sanoo. Teknologiakeskeisyys rajaa paljon talouden mahdollisuuksia ulkopuolelle. Uutuuden nimiin vannomisen kääntöpuolena on vanhan vähättely tai mitätöinti. Ilmiö on sama kuin Venäjän vallankumouksissa. Kun yritetään tuoda jotain uutta, kaikki vanha halutaan saada näyttämään huonolta. Meillä esimerkiksi paperiteollisuutta on vähätelty katoavana savupiipputeollisuutena. Kuitenkin sen merkitys Suomelle on edelleen valtavan suuri, ja se on teknologisesti erittäin kehittynyttä. Kulttuuri jos mikä on luovaa, myöntää Immonen. Kulttuuriteollisuudesta povattiin vielä vähän aikaa sitten nopeasti nousevaa ja vahvistuvaa teollisuuden haaraa. Etenkin sisällöntuotannon piti olla varsinainen kultakaivos siihen saakka köyhyydessä kärvistelleelle kulttuuriväelle. Pettymyksiä ja pitkän rahan puutetta Nyt sisältöjä riittää, mutta köyhyys ei ole hävinnyt. Tuloksia halutaan nopeasti ja tämä näkyy kaikilla aloilla. Suomesta puuttuu kärsivällistä, pitkää rahaa. Esimerkiksi Sitran päätös vähentää bioalojen rahoitusta on hyvin huolestuttava. Yliopistoissa tehtäviä tutkimuksia pitäisi myös ottaa nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön. Samalla on kuitenkin muistettava, että keskeinen osa akateemisesta tutkimuksesta on käyttöön liittymätöntä, vapaata ja riippumatonta. Historia kulkee mukanamme kaikkialle Historian ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta ymmärretään, mitä ympärillämme nyt tapahtuu. Yksilön historia vaikuttaa elämään enemmän kuin tulemme ajatelleeksikaan. Jopa työpaikkojen ongelmat ratkeaisivat paremmin historioitsijoiden kuin psykologien tai työnohjaajien voimin, Immonen uskoo. Historioitsija itse on parhaillaan virkavapaalla kirjoittamassa Turun yliopiston historiaa. Kaksiosainen teos käsittelee aikaa vuodesta 1974, jolloin yliopisto valtiollistettiin. Kirjat ilmestyvät viimeistään 2011, Immonen lupaa. Materiaalia on valtavasti. Yliopistohan ei ole vain yksi laitos eikä sen roolistakaan olla täysin yksimielisiä. Jotkut haluavat nähdä yliopiston vain kansainvälisenä toimijana ja puolustavat esimerkiksi väitöskirjojen kirjoittamista vain englanniksi. Voidaanko sitten hyväksyä, että suurin osa Suomen kansasta ei ymmärrä tieteen kieltä? TEKSTI: PIRKKO VARJO KUVA: ROBERT SEGER Tieteilijät ja kaupallisuus kohtaavat Yrityskehityslaboratoriossa tutkija voi selvittää tulevan liiketoimintansa kannattavuutta. Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Turku Science Parkin yhteinen Yrityskehityslaboratorio aloitti toimintansa vuoden alussa. Pyrimme olemaan avuksi aivan alkuvaiheessa. Yrityskehityslaboratoriossa tutkijat voivat selvittää liikeideansa kantavuutta ja harkita päätöstään ryhtyä yrittäjäksi, laboratoriota vetävä Vesa Hautala sanoo. Yritysnäkökulmaa tuovat mukanaan yrityskonsultointia edustavat mentorit konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopers ja asianajotoimisto Krogerus. Yhteinen kieli löytyi nopeasti Biomateriaalitieteen dosentti Sami Areva on yksi yrityskehityslaboratoriossa mukana olevista tutkijoista. Hänen koulutustaustansa on epäorgaaninen ja fysikaalinen kemia. Laboratoriossa oleva keksintöaihio on ympäristöteknologinen laiteratkaisu life science -alalle. Ajatus omasta yrityksestä on muhinut jo pitkään. Tässä labrassa tarjoutui tilaisuus oppia uusia asioita ja saada yksi aihio tutkimuksesta eteenpäin ja sen kaupallinen potentiaali arvioitua riskittömästi. Poikkitieteellisyys tuntui Arevan mukaan aluksi kompastuskiveltä. Kysymysten asettelu tieteilijöiden ja kaupallisten ihmisten välillä on erilainen. Yhteisen kielen löytäminen kävi yllättävän nopeasti, kun molemmat osapuolet ovat osanneet tulla toista vastaan. Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen jatko-opiskelija Hanna Suominen tekee parhaillaan väitöskirjaa aiheenaan potilasasiakirjojen jatkokäytön tukeminen kieliteknologian avulla. Laboratoriossa oleva innovaatio on Suomisen mukaan viisijäsenisen tutkimusryhmän yhteinen. Ryhmän osaaminen liittyy koneoppimiseen perustuvien menetelmien soveltamiseen tekstiin. Ideana on perustaa yritys, joka tuottaa älykkäitä oppivia ohjelmia datan analysointiin, Suominen tarkentaa. Syy mukaan lähtemiseen oli yksinkertainen: kaupallista osaamista puuttui. Väitöstutkimukseni jälkeen tulen tarvitsemaan innovaation kaupallistamiseen liittyviä taitoja joka tapauksessa, olipa työni omassa yrityksessä, muussa yrityksessä tai yliopistolla, Suominen uskoo. TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ Kampus 11

12 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Brysselissä täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Krista Taipale-Salminen on toiminut toimiston päällikkönä viimeiset kuusi vuotta. Turun ikkuna Eurooppaan Turun yliopiston mukaantulo Eurooppa- toimistoon vahvisti kaupungin näkyvyyttä ja painoarvoa Brysselissä. Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppatoimisto Brysselissä täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Vuodesta 2005 myös turkulaiset yliopistot ovat olleet mukana toimiston taustavoimissa. Se on osoittautunut erittäin tärkeäksi. Toki yhteistyötä yliopistojen kanssa tehtiin aiemminkin, mutta satunnaisemmin, toimiston johtaja Krista Taipale-Salminen sanoo. Eurooppa-toimiston tehtävänä on olla perillä siitä, mitä EU:ssa tapahtuu ja välittää tietoa oikeille ihmisille oikeaan aikaan sekä Brysselissä että Suomessa. Meidän pitää pystyä ennakoimaan ja havaitsemaan heikkojakin signaaleja. Asioiden valmisteluprosessit pitää tuntea, kuten myös ne ihmiset, jotka asioita hoitavat. Turkuun ja Varsinais-Suomeen me välitämme tietoa vaikkapa siitä, millaista hankerahoitusta on saatavissa tai autamme löytämään eurooppalaisia yhteistyökumppaneita, Taipale-Salminen selvittää. Avenue des Artsin varrella oleva toimisto on samassa rakennuksessa Belgian Suomen Euroopan parlamentti on keskeinen toimija monissa päätöksissä, jotka pannaan toimeen kunnissa ja kaupungeissa, ruohonjuuritasolla. suurlähetystön, Tekesin, Suomen Akatemian ja Finpron kanssa. Toimistossa työskentelee vakituisesti kaksi ihmistä, minkä lisäksi paikalla on jatkuvasti turkulainen yliopistoopiskelija EU-harjoittelussa. Harjoittelujakso kestää puoli vuotta. Yliopiston akateemisen rekrytointipalvelun kanssa tehtävä yhteistyö on varsin konkreettinen esimerkki yliopiston merkityksestä toimistolle. Yliopistoyhteistyö kasvaa koko ajan ja tulee monipuolisemmaksi, Taipale-Salminen sanoo. Alueen oma edustaja on tärkeä Komissio on luonnollisesti hyvin tärkeä vaikuttamisen kohde, mutta Euroopan parlamentin tärkeyttä ei Eurooppa-toimiston päällikön mielestä Suomessa aina muisteta. Euroopan parlamentti on keskeinen toimija monissa päätöksissä, jotka pannaan toimeen kunnissa ja kaupungeissa, ruohonjuuritasolla. Europarlamentaarikot ovat todella tärkeitä. Olen hyvin iloinen siitä, että Varsinais-Suomella on jo vuodesta 2004 ollut oma europarlamentaarikko. Tiedän, mikä tilanne oli ennen ja kyllä muutos on ollut huomattava. Yhteydenpito varsinaissuomalaisen edus - tajan Ville Itälän, samoin kuin muidenkin suomalaisten europarlamentaarikoiden kanssa on tiivistä. Suuri osa Taipale-Salmisen työajasta kuluu erilaisissa sidosryhmätapaamisissa. Keskustelu näissä tapaamisissa on varsin vapaamuotoista, mutta sen tarkoitus on kristallinkirkas: antaa ja saada tietoja, joilla voi olla merkitystä Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Taipale-Salminen ei kuitenkaan puhu lobbaamisesta. Käytän mieluummin sanoja vuoropuhelu, informaation tarjoaminen päätöksenteon tueksi ja vuorovaikutus. Vuosikonferenssissa jaetaan tietoa Turusta ja Varsinais-Suomesta Yksi Eurooppa-toimiston tehtävistä on tehdä Turkua ja Varsinais-Suomea tunnetuksi Brysselissä. Kerran vuodessa toimisto järjestää suuren markkinointitilaisuuden, jonka teemat vaihtelevat. Viime marraskuussa pidetyn tilaisuuden teemana oli luova talous. Tapahtumaan liittyi Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen esittely EU:n alueiden komitean täysistunnossa ja tapaaminen kulttuuriasioista vastaavan komissaarin Jan Figelin kanssa. Tämän vuoden teemaa ei vielä ole päätetty. Näissä tapahtumissa on aina luennoitsijat myös turkulaisista yliopistoista. Nyt keväällä meille on taas tulossa vierailijaryhmä Turun yliopistosta. Toimistossa käy usein erilaisia ryhmiä, joille esittelemme EU:n instituutioiden toimintaa tai järjestämme tapaamisia mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa, Taipale-Salminen sanoo. Bryssel on ollut Taipale-Salmisen pääpaikka jo kahdeksan vuotta, joista viimeiset kuusi ovat kuluneet Eurooppa-toimiston päällikkönä. Kerran kuussa Taipale- Salminen käy Turussa tapaamassa taustaorganisaatioiden edustajia ja yhteistyökumppaneita. Kun hän palaa Brysseliin, viemisinä on tuoreinta tietoa siitä, mitä Turussa ja Varsinais-Suomessa odotetaan Euroopan unionilta. 12 Kampus