MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/67/07.00/2014 YMP/136/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi (Y-tunnus: ) PL TAMPERE KIINTEISTÖN OMISTAJAT Hervannan Vuokratontit Oy c/o Sampo Oyj Fabianinkatu 27, HELSINKI Kiinteistörekisteritunnus: Fredrika Wetterhoff-säätiö Wetterhoffinkatu HÄMEENLINNA Kiinteistörekisteritunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Hämeenlinnan kaupunki, Wetterhoffinkatu 2 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentti VIREILLETULOAIKA YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Toimintahistoria ja nykytilanne Alueella sijaitsee Wetterhoffin vanha värjäämörakennus, jossa toiminta on loppunut 2000-luvulla. Tutkitulla alueella on 2,9 3,4 m paksu täyttömaakerros, jonka alkuperästä ei ole tietoa. Havaitut haitta-ainepitoisuudet sijaitsevat täyttömaakerroksissa. Suoritemaksu 770 euroa (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 HAMELY/67/07.00/2014 2/10 Tontille 28/ 12/ 4/ Hämeenlinna on tehty asemakaavamuutos, jossa tontti on esitetty jaettavaksi kahdeksi tontiksi 4 ja 5. Rakennuslupa on myönnetty tontille 5. Kaavamuutoksen mukaista tonttijakoa ei ole vielä rekisteröity. Kaivutyöt tulevat koskemaan molempia tontteja. Alue on kaavoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Alueelle rakennetaan asuinkerrostalo ja pysäköintialue. Lisäksi alueella sijaitseva nk. Arjanlinna-rakennus muutetaan asuin- ja liikekäyttöön. Kohde sijaitsee Hämeenlinnan keskustan tuntumassa, linja-autoaseman läheisyydessä. Kiinteistöllä sijaitsee nk. Arjanlinna- ja Torni-rakennukset sekä purettavat rakennukset Maijala ja värjäämö. Kiinteistöä rajaa pohjoisessa Wetterhoffin vanha tehdasrakennus nk. Fredrika-talo, lännessä Wetterhoffinkatu, etelässä Wetterhoffin tehdasrakennus ja lännessä asuinkerrostalokiinteistö. Tontin koko on 2146 m 2. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperä Pohjatutkimusten mukaan tutkitulla alueella tulevan rakennuksen kohdalla on noin 2,9 3,4 m paksun täyttömaakerroksen alla 3,6 7,2 m paksu paikoin hyvin löyhä koheesiomaakerros. Savi-/ silttimaakerroksen alla on moreenia. Moreenin pinta nousee pohjoisen suuntaan. Pohjavesi Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 2,0 kilometrin päässä oleva Ahveniston I-luokan pohjavesialue ( ). Alueelle asennetuissa pohjavedenpinnan havaintoputkissa oli vesipinta tasolla ,7 eli n. 1,7 m syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesipinnan vaihtelua ei ole selvitetty. Pintavesi Vanajaveden ranta on ollut 1900-luvun alkupuolella tontin etelärajan tuntumassa. Nykyisin rantaviivan etäisyys on noin 120 metriä. Vanajaveden taso on noin +97,40. TUTKIMUKSET JA TULOKSET Joulukuussa 2011 alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta. Lisäksi tonttia on tutkittu joulukuussa 2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) yhteensä neljästä tutkimuspisteestä, joista näytteitä on otettu kairaamalla yhteensä 18 kappaletta. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa raskasmetallit seitsemästä näytteestä, öljyhiilivedyt kuudesta näytteestä ja PAH-yhdisteet kuudesta näytteestä. Lisäksi kaikista otetuista 18 näytteestä tutkittiin Innov-X-kenttälaitteella raskasmetallipitoisuudet (As, Cr, Cu, Pb, Zn). Tutkimuksissa havaittiin tutkimuspisteessä P3 syvyydeltä 2,0 3,0 metriä otetussa näytteessä sinkillä (230 mg/kg) kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Näytteessä muut raskasmetallipitoisuudet jäävät kynnysarvojen alapuolelle.

3 HAMELY/67/07.00/2014 3/10 Muissa tutkituissa näytteissä ei todettu kynnysarvon tai taustapitoisuusarvojen ylittäviä pitoisuuksia. Kohonneet arseenipitoisuudet ovat todennäköisesti alueelle tyypillistä luontaista taustapitoisuutta. GTK:n taustapitoisuusrekisterin mukaan Hämeenlinnan keskustan alueella suurin suositeltu taustapitoisuus on 25 mg/kg. Kenttämittaustuloksissa havaittiin kynnysarvon ylittäviä lyijy- tai sinkkipitoisuuksia kolmessa näytteessä. Kenttämittaustulokset vastaavat pääosin laboratorionäytteiden pitoisuuksia, antaen keskimääräisesti hieman isompia pitoisuuksia haitta-aineille (As, Cr, Cu, Pb, Zn). Tutkituissa näytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Näytteessä P5 (0-1,0m) havaittiin kuitenkin lievästi kohonnut öljypitoisuus raskaiden öljyjakeiden osalta (170 mg/kg). Tutkimuspisteessä P6 syvyydeltä 1,5 2,0 metriä otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus sekä fenantreeni- ja fluoranteenipitoisuus. Lisäksi samassa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävät bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreenija naftaleenipitoisuudet. Näytteessä P2 (0-1,0) todettiin kynnysarvon ylittävät bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni-, fenantreeni- ja fluoranteenipitoisuudet. Näytteessä P3 (1,0-2,0m) todettiin kynnysarvon ylittävät bentso(a)pyreeni- ja fluoranteenipitoisuudet. Näytteessä P3 (2,0 3,0) todettiin kynnysarvon ylittävät PAH-yhdisteiden summapitoisuus sekä bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni-, fenantreeni- ja fluoranteenipitoisuudet. Näytteessä P6 (1,0-1,5m) todettiin kynnysarvon ylittävät bentso(a)pyreeni- ja fluoranteenipitoisuudet. Näytteessä P5 (1,0-1,5m) PAHyhdisteiden pitoisuudet jäävät alle kynnysarvojen. Ramboll Finland Oy:n tutkimuksissa joulukuussa 2011 havaittiin yhdessä tutkitussa maanäytteessä sinkillä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus. Havaittu pitoisuus sijaitsee värjäämörakennuksen eteläpuolelta täyttömaasta otetussa näytteessä. Lisäksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin lyijyllä, sinkillä ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutena kolmessa laboratoriossa tutkitussa näytteessä. Tontin pinta-ala on m 2 ja piha-alueen täyttömaa-ala on noin m 2. Näin ollen karkean arvion mukaan kynnysarvon ylittävien maiden määrä on noin m 3. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Laboratoriotutkimuksissa todettiin alemman ohjearvon ylittävä PAHyhdisteiden summapitoisuus sekä fenantreeni- ja fluoranteenipitoisuudet tutkimuspisteessä P6 syvyydeltä 1,5 2,0 metriä otetussa näytteessä. Havaitut pitoisuudet sijaitsevat täyttömaassa, jonka seassa oli tiilijätettä. Lisäksi useassa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittäviä bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni-, bentso(k)fluoranteeni-, fenantreeni-, fluornateeni-, naftaleeni- ja sinkkipitoisuuksia. Myös kaikki kynnysarvon ylittävät pitoisuudet sijaitsevat täyttömaasta otetuissa näytteissä.

4 HAMELY/67/07.00/2014 4/10 Leviäminen ja kulkeutuminen (maaperässä, veden mukana ym.) Tutkimuksissa havaitut PAH-yhdiste- ja sinkkipitoisuudet ovat lievästi alemman ohjearvon tai kynnysarvon ylittäviä. Todetut haitta-aineet ovat naftaleenia lukuun ottamatta pääasiassa heikosti kulkeutuvia. Naftaleenin osalta kynnysarvon ylitys on kuitenkin lievä. Näin ollen leviäminen ja kulkeutuminen havaittujen haitta-aineiden osalta ei nykyisellään ole todennäköistä. Kulkeutumisriski saattaa kuitenkin kasvaa maanrakennustöiden yhteydessä (mm. tuuli, sadevesi), mikä tulee huomioida töiden aikana. Altistuminen (terveys, ympäristö, aika, vakavuus, todennäköisyys, haitta-aineiden yhteisvaikutukset) Altistuminen havaituille sinkki- ja PAH-yhdistepitoisuuksille ei nykyisellään ole todennäköistä pitoisuuksien sijaitessa pääasiassa asfaltoitujen alueiden alapuolella. Riski altistumiseen syntyy, kun kohteen maaperää aletaan kaivamaan. Tällöin tulee huomioida maa-ainesten haittaainepitoisuudet jatkokäsittelyn osalta sekä estää maa-ainesten leviäminen muun muassa pölyämällä tai kuljetusautojen renkaiden kautta. Epävarmuustekijät (tutkimukset, lähtötiedot, arviointimenetelmät) Alueelle tehtiin kairaamalla neljä tutkimuspistettä, joista otettiin näytteitä yhteensä 18 kappaletta. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa raskasmetalli-, PAH- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Tutkimuksissa havaittiin yhdessä tutkitussa näytteessä alemman ohjearvon ylittäviä PAHyhdistepitoisuuksia. Lisäksi neljässä näytteessä havaittiin kynnysarvon ylittäviä sinkki- ja PAH-yhdistepitoisuuksia. Kaikki havaitut kohonneet pitoisuudet on todettu täyttömaasta otetuissa näytteissä. Tutkimusten perusteella voidaan todeta täyttömaan olevan pääosin lievästi, mutta paikoin myös voimakkaasti pilaantunut eri haittaaineilla. Todennäköisesti kohonneita pitoisuuksia esiintyy myös tutkimattomilla alueilla. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta alueen täyttömaan olevan vaihtelevasti pilaantunut eri haitta-aineilla (sinkki, PAH-yhdisteet, lyijy, öljyhiilivedyt). Ilmoituksen liitteenä olevassa pilaantuneisuusselvityksessä ( A-Insinöörit Suunnittelu Oy, , työnro ) mainituista haitta-aineista mahdollisesti johtuvien riskien minimoimiseksi toimenpiderajaksi ehdotetaan koko tontin alueella PIMAasetuksen mukaisia alempia ohjearvoja. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Alueen puhdistusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa ja pilaantuneet maat korvataan puhtailla maa-aineksilla. Esitettyjen puhdistustavoitteiden ylittävät maa-ainekset toimitetaan siirtoasiakirjoilla varustettuina ko. maiden vastaanottoluvan omaavaan jätteenkäsittelykeskukseen. Kynnysarvot/taustapitoisuusarvot ylittävät ylimääräiset maaainekset toimitetaan myös luvan omaavaan jätteenkäsittelykeskukseen.

5 HAMELY/67/07.00/2014 5/10 Puhdistusaikataulu Kynnysarvot/taustapitoisuusarvot alittavat ylimääräiset maa-ainekset hyödynnetään kohteissa, jotka eivät sijoitu rakennusaloille eivätkä vedenoton kannalta tärkeille pohjavesialueille. Täyttömaan seassa mahdollisesti havaitut jätteet toimitetaan viranomaisten hyväksymään vastaanottopaikkaan. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta alueen täyttömaan olevan vaihtelevasti pilaantunut eri haitta-aineilla (sinkki, PAH-yhdisteet, lyijy, öljyhiilivedyt). Näin ollen alemman ohjearvon ylittävät haittaainepitoiset maat on poistettava ja toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kynnysarvon ylittäviä mutta alemman ohjearvon alittavia maamassoja voidaan käyttää tontilla täytöissä. Tontilta poiskuljetettuina tällaisilla maa-aineksilla on kuitenkin sijoitusrajoituksia ja ne tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kynnysarvon alittavat ylimääräiset kaivumaat kuljettaa urakoitsija tiedustelemalleen, viranomaisten hyväksymälle kaatopaikalle. Tällainen paikka ei saa sijoittua pohjavesialueelle eikä rakennuspohjalle. Maarakennustöiden aloituspäivämäärä Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Työn valvojana on asiaan perehtynyt konsultti. Kaivun aikana kaivettavan maan haitta-ainepitoisuuksia seurataan kenttäanalysointilaittein. Lisäksi osa näytteistä tutkitaan laboratoriossa ns. kontrollinäytteinä. Kaivutyön jälkeen puhdistetuilta alueilta (näyte/100m 2 ) otetaan jäämänäytteet ja ne tutkitaan laboratoriossa. Näytteillä varmistetaan riittävä puhdistustaso kaivupohjilla. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Pilaantuneet maakuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-aineksen pölyäminen pyritään estämään työmaalla esim. kastelemalla maata tai välttämällä työn tekemistä tuulisen sään aikaan. Kuorma-autojen ajoreitti suunnitellaan siten, ettei pilaantunutta maata kulkeudu renkaiden mukana työmaa-alueen ulkopuolelle (esim. murskepatja). ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä.

6 HAMELY/67/07.00/2014 6/10 Määräykset 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun kohdealueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

7 HAMELY/67/07.00/2014 7/10 Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa jätevesiviemäriin, ei siitä saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava HS- Veden ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto-

8 HAMELY/67/07.00/2014 8/10 Määräysten perustelut ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta. Kohteen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen raja-arvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maaainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen ( /331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle.

9 HAMELY/67/07.00/2014 9/10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 8, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista /331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla. Maksun määrä 770 perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014). Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 14 h. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi (Y-tunnus: ) PL TAMPERE Hervannan Vuokratontit Oy, c/o Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, HELSINKI Fredrika Wetterhoff-säätiö, Wetterhoffinkatu 2, HÄMEENLINNA Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 HAMELY/67/07.00/ /10 Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään Valitusosoitus on liitteenä. Diplomi-insinööri Olli Valo Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus