KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA
|
|
- Kristiina Aho
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin S-posti Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet
2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2
3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ ENERGIANKULUTUS SUOMESSA Energiankulutus ja sähköntuotanto Markkinahintojen kehittyminen SÄHKÖN TARJONTA JA KYSYNTÄ Sähköntuotantokapasiteetti vuonna Toteutunut sähkön tarjonta ja kysyntä talvella Sähkön kysyntä Sähkön tarjonta ja kysyntä talvella Sähkön tarjonta ja kysyntä vuoden 2009 jälkeen SÄHKÖVERKKOJEN TOIMITUSVARMUUS Yleistä keskeytyksistä ja niiden tilastoinnista Keskeytystunnuslukujen käyttö verkonhaltijoiden valvonnassa Siirtoverkon toimitusvarmuus Jakeluverkkojen toimitusvarmuus Vakiokorvaukset Keskeytysten sähkön käyttäjälle aiheuttama haitta (KAH) Vertailu Energiateollisuus ry:n ja CEER:n keskeytystilastoihin RAKENTEILLA OLEVAT SÄHKÖN RAJASIIRTOHANKKEET Fenno-Skan VIRANOMAISTEN TOIMIVALTA JA TOIMITUSVARMUUS Energiamarkkinavirasto Työ- ja elinkeinoministeriö... 37
4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Kansikuva: Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos valokuva Kai Tirkkonen
5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitykseen keskeisesti vaikuttavia asioita kuten energiankulutusta sekä sähköntuotanto- ja siirtokapasiteettia. Raportissa on tarkasteltu myös sähkön siirto- ja jakeluverkkojen toimitusvarmuutta. Lisäksi raportissa kerrotaan viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta sähköntuotantoon liittyvissä asioissa. Vuoden 2004 lopussa voimaan tulleella sähkömarkkinalain muutoksella haluttiin tehostaa sähkön kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon seurantaa. Samalla muutettiin sähköntuotannon valvontaan liittyvää toimivaltajakoa kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sähkömarkkinaviranomaisena toimivan Energiamarkkinaviraston välillä. Sähkön sisämarkkinadirektiivin 4 artiklan edellyttämä toimitusvarmuuteen liittyvien kysymysten seurantatehtävä annettiin Energiamarkkinaviraston hoidettavaksi. Sähköntuotantoa koskevien säännösten valvontaa koskeva toimivalta siirrettiin samalla kauppa- ja teollisuusministeriöltä Energiamarkkinavirastolle. Energia- ja ilmastopolitiikan tarkoituksenmukaisen valmistelun kannalta ministeriö vastaa kuitenkin sähkönkäyttöä koskevien arvioiden valmistelusta ja antaa tältä osin tarvittavat tiedot Energiamarkkinavirastolle. Sähkömarkkinalain muutoksen perusteella Energiamarkkinavirasto saa tuotantokapasiteetin seurantaa varten kapasiteettia koskevat tiedot suoraan sähkön tuottajilta. Voimalaitoskohtaisella seurannalla varmistetaan, että tuotantokapasiteettia koskevista muutoksista välittyy tieto myös viranomaisille. Energiamarkkinavirasto seuraa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa. Lisäksi Energiamarkkinavirasto julkaisee vuosittain valvontaa sekä sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä koskevan kertomuksen sekä huolehtii tehtäviinsä liittyvistä kansainvälisistä tiedonantovelvoitteista.
6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Energiamarkkinavirasto arvioi kulutushuipun aikana käytettävissä olevan sähköntuotantokapasiteetin olevan MW talvikaudella Voimalaitosten haltijoiden ilmoituksiin perustuva huippukuormituskauden sähköntuotantokapasiteetti on vuoden 2008 lopussa noin MW, kun kaikki laitokset on oletettu olevan kokonaan käytettävissä. Tässä luvussa eivät ole mukana järjestelmäreservit, tuulivoimakapasiteetti ja kokonaiskapasiteettia alentavat voimalaitosten vikaantumiset. Talvikaudella on huoltotöiden takia 150 MW lauhdetuotantoa poissa käyttövalmiudesta noin kolmen viikon aikana. Muita huoltoseisokkeja ei ole suunnitteilla yli 100 MVA:n lauhde-, vesi- ja ydinvoimalaitoksissa. Fingrid Oyj on ilmoittanut, että talvikaudella sähkön siirtokapasiteetti Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta Suomeen on käytössä täysimääräisenä, eli siirtokapasiteetin arvioidaan olevan MW. Talvikaudella kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan Suomessa tuntikeskitehona noin MW. Tämä on noin MW suurempi kuin käytettävissä oleva kotimainen sähköntuotantokapasiteetti. Tarvittaessa tämä sähköntuotantovaje voidaan kattaa sähköntuonnilla Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä, sillä siirtokapasiteetti on riittävä tämän suuruisen tuotantovajeen siirtämiseen naapurimaista Suomeen. Sähköntuotantokapasiteetin odotetaan kasvavan merkittävästi vasta uuden Olkiluodon ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua vuonna 2011 tai Vuosina tuotantokapasiteetti kasvaa lähinnä käytössä olevien voimalaitosten tehonkorotusten ja pienehköjen uusinvestointien kautta. Näiden lisäysten ei odoteta merkittävästi lisäävän huippukuormituskauden sähköntuotantokapasiteettia. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan maltillisesti vuosina Talvella sähkönkulutuksen suurimman tuntikeskitehon arvioidaan olevan noin MW ja talvella suuruudeltaan noin MW. Sähkön siirtokapasiteetti Suomeen kasvaa vuonna 2011, jolloin toinen Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteys (Fenno-Skan 2) otetaan käyttöön. Vuosina talvikausina sähköntuotantokapasiteetin Suomessa arvioidaan olevan riittämätön kattamaan kulutushuipun aikainen sähkönkulutus. Tällöin syntyvä tehovaje katetaan sähkön tuonnilla. Suurimmillaan sähkön tuonnilla katettava tehontarve arvioidaan olevan seuraavana talvikautena noin MW. Riittävän sähkön tarjonnan turvaamiseksi vuosina on tärkeää, että talvikaudella sähköntuotantokapasiteetti ja sähkön siirtoyhteydet naapurimaista Suomeen ovat mahdollisimman luotettavasti ja täysimääräisesti käytettävissä. Osa lämpövoimakapasiteetista on suhteellisen vanhaa. Lauhde- ja yhteistuotannon koneistoista yhteensä noin MW on otettu käyttöön yli 30 vuotta sitten. Määrä on noin 24 % koko asennetusta kapasiteetista Suomessa.
7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Sähköverkkojen toimitusvarmuus on Energiamarkkinaviraston keräämien keskimääräisten keskeytysaikojen ja -määrien mukaan pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosina Keskimääräiset muuntopiirikohtaiset keskeytysajat ovat viime vuosina vaihdelleet alle kahdesta kolmeen tuntiin ja muuntopiirikohtaiset keskeytysmäärät neljästä kuuteen keskeytykseen vuodessa.
8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 3 ENERGIANKULUTUS SUOMESSA 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto 1 Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2007 oli noin 35,4 Mtoe (35,7 Mtoe vuonna 2006). Kulutus väheni edellisestä vuodesta vajaan prosentin. Vuosi 2007 oli edellisvuotta lämpimämpi ja sähkön hankinnassa vesivoimantuotanto ja sähkön tuonti kasvoivat. Kokonaismäärinä vuonna 2007 fossiilisten sekä myös puuperäisten polttoaineiden kulutukset vähenivät vuoteen 2006 verrattuna. Eniten vähenivät kivihiilen (12 %) ja maakaasun (4 %) kulutukset. Fossiilisista polttoaineista turpeen kulutus sitä vastoin kasvoi (13 %) edellisvuodesta. Puuperäisten polttoaineiden kulutus väheni kolme prosenttia. Öljyn kulutus pysyi lähes vuoden 2006 tasolla. Vuoden 2006 määristä sähkön nettotuonti kasvoi 10 % ja yhteenlaskettu vesi- ja tuulivoimantuotanto 23 %. Energiasektorin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt (CO2-päästöt) Suomessa olivat 62 miljoonaa tonnia. Energiasektorin hiilidioksidipäästöjen määrä väheni noin kolme prosenttia vuoden 2006 määrästä. Kuvassa 1 on esitetty eräiden polttoaineiden kulutus Suomessa vuosina e to M Öljy Hiili Maakaasu Turve Puuperäiset polttoaineet Tilastokeskus. Internetsivut Kuva 1. Polttoaineiden kulutus Suomessa (hiili sisältää koksin, masuunija koksaamokaasun, lähde: Tilastokeskus). Vuonna 2007 Suomessa kulutettiin sähköä noin 90,4 TWh (90,0 TWh vuonna 2006). Samana vuonna sähköä tuotettiin Suomessa 77,8 TWh (78,6 TWh vuonna 2006). Sähköntuotanto laski noin prosentilla edellisvuodesta. Sähköä tuotiin Suomeen noin 12,6 TWh (11,4 TWh vuonna 2006). Sähkön tuonnin osuus sähkön hankinnasta oli 13,9 % (12,7 % vuonna 2006). Vesivoiman tuotanto kasvoi (24 %) hyvän vesitilanteen johdosta vuonna Vesivoimalla tuotettu sähkömäärä oli noin 14 TWh. Lauhdutusvoiman tuotanto sitä vastoin laski 18 %. Sähkön hankinta vuosina
9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO on esitetty kuvassa 2. Taulukossa 1 on esitetty Suomen sähkön hankinta tuotantomuodoittain vuonna 2006 ja h W50 T Nettotuonti Kaasuturbiini Lauhdevoima Ydinvoima Yhteistuotanto kaukolämpö Yhteistuotanto teollisuus Tuulivoima Vesivoima Kuva 2. Sähkön hankinta tuotantomuodoittain Suomessa (lähde: Tilastokeskus). Taulukko 1. Sähkön hankinta ja kulutus vuosina 2006 ja 2007 (lähde: Tilastokeskus) GWh 2007 GWh Vesivoima Tuulivoima Yhteistuotanto teollisuus Yhteistuotanto kaukolämpö Ydinvoima Lauhdevoima Kaasuturbiini 4 24 Tuonti Yhteensä Vuonna 2008 tammi-elokuussa pohjoismaisten vesivoimavarastojen täyttymisaste oli yli keskimääräisen tason. Lokakuun alussa täyttymisaste oli noin viisi prosenttiyksikköä alle keskimääräisen tason. Suomen vesivoimavarastojen täyttymisaste oli lähes vuoden alusta huhtikuuhun 2008 saakka yli vuosien korkeimman tason. Toukokuusta lähtien täyttymisaste on ollut vielä yli pitkäaikaisen keskitason. Lokakuun alussa 2008 täyttymisaste oli noin viisi prosenttiyksikköä yli keskimääräisen tason. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty vesivoimavarastojen täyttymisasteet Pohjoismaissa ja Suomessa.
10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 Kuva 3. Vesivoimavarastojen täyttymisaste Pohjoismaissa (%). Vertailuarvo 100 % oli : GWh. Min, max ja median arvot vuosilta (lähde: Nord Pool). Kuva 4. Vesivoimavarastojen täyttymisaste Suomessa (%). Vertailuarvo 100 % oli : 5530 GWh. Min, max ja median arvot vuosilta (lähde: Nord Pool).
11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Markkinahintojen kehittyminen 2,3 Raakaöljyn (Brent) hinta lähes kolminkertaistui vuoden 2007 alusta kesäkuuhun 2008 mennessä, jolloin hinta oli korkeimmillaan noin 145 USD/barreli. Lokakuun alkuun mennessä hinta oli laskenut jo tasolle 90 USD/barreli 4. Raskaan polttoöljyn hinta oli noin 33 /MWh vuoden 2007 lopussa ja yli 40 /MWh kesällä Turpeen hinta pysyi vuonna 2007 suhteellisen vakaana. Kivihiilen hinta lähti nousuun vuoden 2007 lopulla ja kesällä 2008 hinta oli /MWh. Maakaasun kokonaishinta oli suurasiakkaille kesällä 2008 noin 27 /MWh. Kuvassa 5 on esitetty eräiden polttoaineiden hintakehitys sähköntuotannossa vuodesta 1995 lähtien. Kuva 5. Polttoaineiden hintoja sähköntuotannossa (kivihiilen ja turpeen hinnat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, lähde: Tilastokeskus). Vuonna 2007 sähkön markkinahinta (järjestelmähinta ja Suomen aluehinta) pysyi alle 30 /MWh tason elokuulle saakka mutta vuoden lopulla hinta kaksinkertaistui kesän alimmalta tasolta ollen vuoden lopulla noin 46 /MWh. Vuoden 2008 alussa hinta ensin laski ja lähti sitten alkukesästä jyrkkään nousuun. Syyskuussa 2008 Suomen aluehinta saavutti toistaiseksi korkeimman tason 2000-luvulla, jolloin kuukausikeskihinta oli 73,4 /MWh. Järjestelmähinta oli syyskuussa 67,5 /MWh. Suomen aluehinnan päiväkeskihinta oli korkeimmillaan viime talvella ,5 /MWh. Runsaiden sateiden ansiosta vuonna 2008 vesivoimalaitosten vesivarastot Pohjoismaissa ovat olleet elokuuhun saakka yli keskimääräisellä tasolla. Vuonna 2008 CO2 päästöoikeuden (EUA) hinta on vaihdellut euron välillä kun se edellisvuonna oli lähes nollatasolla. Kesällä kivihiilen hinta oli ennätyskorkealla. Kuvassa 6 on esitetty Nord Poolin kuukausittaiset sähkön keskihinnat sekä kuvassa 7 päivittäinen sähkön järjestelmähinta ja Suomen aluehinta sekä termiinihinnat vuodelle Tilastokeskus 3 Nord Pool. Internetsivut 4 Oilnergy. Internetsivut
12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 Kotitalousasiakkaiden sähköenergian hinta on noussut voimakkaasti vuoden 2008 aikana. Sähköenergian julkiset vähittäishinnat olivat lokakuun 2008 alussa noin 13,3 % kalliimmat kuin vuoden 2008 alussa. Kotitalouskäyttäjä maksoi lokakuun alussa 2008 sähköenergiastaan toistaiseksi voimassa olevilla listahinnoilla ostettuna keskimäärin 6,7 snt/kwh ja sähkölämmityskäyttäjä 6,1 snt/kwh. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet vuoden 2008 alun jälkeen keskimäärin 1,3 %, ja kuluttajan kokonaissähkölasku on kallistunut kuluneen vuoden 2008 aikana noin 7,5 %. Lokakuun alussa 2008 kotitalouskäyttäjä maksoi sähköstään yhteensä 12,1 snt/kwh ja sähkölämmittäjä 10 snt/kwh. Yhden ja kahden vuoden määräaikaisten tarjousten hintataso kotitalouksille oli keskimäärin 8,4 snt/kwh ja sähkölämmitystalouksille 8,1 snt/kwh h W /M 40 R U E Järjestelmähinta Suomen aluehinta 9/2008: järjestelmähinta 67,5 EUR/MWh, Suomen aluehinta 73,4 EUR/MWh Kuva 6. Nord Poolin Elspot järjestelmähinnan ja Suomen Elspot-aluehinnan kuukausikeskihinnat (lähde: Nord Pool). Kuva 7. Nord Poolin päivittäiset järjestelmä- ja Suomen aluehinnat sekä termiinit (Quarter) vuoden 2008 lopulle (lähde: Nord Pool).
13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kaupankäynti hiilidioksidin päästöoikeuksilla alkoi vuonna Vuonna 2006 päästöoikeuden (tco2) markkinahinta Nord Poolin pörssikaupassa oli korkeimmillaan hieman yli 30 /tco2. Vuonna 2007 EUA-spot hinta laski noin viidestä eurosta lähes nollaan euroon tonnia CO2:ta kohden. Vuonna 2008 Kioto-kauden EUA-spot hinta on vaihdellut välillä /tco2. Kuvassa 8 on esitetty päästöoikeuksien (tco2) spotja johdannaistuotteen (CERDEC-08) hintojen kehitys vuonna 2008 Nord Poolin pörssikaupassa. Vuosia koskevien johdannaistuotteiden (EUA) hinnat olivat lokakuun alussa /tco2. Kuva 8. Nord Poolin CO2-päästöoikeuksien spot (EUA Spot) ja johdannaistuotteen (CERDEC-08) hintakehitys (lähde: Nord Pool).
14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 12 4 SÄHKÖN TARJONTA JA KYSYNTÄ 4.1 Sähköntuotantokapasiteetti vuonna 2007 Energiamarkkinavirasto ylläpitää tietoja Suomessa sijaitsevista voimalaitoksista. Laitostiedot Energiamarkkinavirasto saa sähkömarkkinalain mukaisesti voimalaitosten haltijoilta. Tarkemmin ilmoitusvelvollisuudesta on kerrottu kappaleessa 7.1. Keskeisimmistä ilmoitettavista laitostiedoista ja niiden määrityksistä on kerrottu liitteessä A. Ilmoitettujen tietojen perustella yhteenlaskettu asennettu tuotantokapasiteetti (brutto) vuoden 2007 lopussa oli MW. Määrä on laskettu voimalaitoksen voimakoneen nimellistehon tai generaattorin nimellispätötehon perusteella käyttäen niistä pienempää arvoa. Määrä ei sisällä käyttövalmiudesta poistettua kapasiteettia. Määrään sisältyi kuitenkin järjestelmäreservinä ilmoitettu kapasiteetti. Maksimi (netto) sähkötehoksi oli ilmoitettu MW (mukaan lukien järjestelmäreservit). Käyttövalmiudesta poistetuksi kapasiteetiksi ilmoitettiin noin 130 MW. Fingrid Oyj ilmoitti järjestelmäreservien olevan MW vuoden 2007 lopussa. Energiamarkkinavirastolle oli ilmoitettu yhden yli 100 MVA:n pelkästään sähköä tuottavan voimalaitoksen suunnitellusta huoltoseisokista talveksi Huoltoseisokin kestoksi oli arvioitu noin seitsemän vuorokautta ja että se vähentäisi tuotantokapasiteettia enimmillään noin 150 MW. Energiamarkkinavirastolle tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteenlaskettu huippukuormituskauden tuotantokapasiteetin (netto) tuntiteho vuoden 2007 lopussa oli noin MW (sisältäen huippukaasuturbiini- ja moottorikapasiteettia 90 MW). Tämä sisältää oletuksen siitä, että voimalaitosten käytettävyys olisi 100 % niiden voimalaitosten tai niiden osien osalta, joista ei muuten ole ilmoitettu tietoja käyttövalmiutta rajoittavista toimista. Määrä ei sisällä tuulivoimakapasiteettia, järjestelmäreservejä eikä yhden vuoden 2007 lopulla uusittavana olleen vesivoimalaitoksen koneiston kapasiteettia. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto voimalaitosten haltijoiden ilmoittamista kapasiteettitiedoista. Taulukko 2. Yhteenveto voimalaitosten haltijoiden ilmoittamista kapasiteettitiedoista (vuoden lopussa 2007). Sähköntuotantokapasiteetti MW Asennettu tuotantokapasiteetti (brutto) Maksimi sähköteho (netto) Järjestelmäreservit yhteensä Käyttövalmiudesta poistettu kapasiteetti 130 Tuntiteho huippukuormituskaudella (netto)
15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 Viime vuosien tuotantohuippujen ja oletetun voimalaitoksien epäkäytettävyyden perusteella Energiamarkkinavirasto arvioi talvikauden kulutushuipun aikana käytettävissä olevan sähköntuotantokapasiteetin olleen MW. Energiamarkkinavirastolle ilmoitetut muutokset sähköntuotantokapasiteetin määrässä vuonna 2007 on esitetty taulukossa 3. Määrät eivät sisällä aiemmin ilmoitettujen arvioiden korjauksia. Taulukko 3. Uusi sähköntuotantokapasiteetti (tuntikeskiteho), vuonna 2007 Suomessa (käytettävyys 100 %). Voimalaitoskapasiteetin nettomuutos (MW) Hiili ja öljy Maakaasu RES Yhteistuotanto Ydinvoima Sähköntuotannon tehon ja tuotetun sähkön jakauma polttoaineittain Suomessa vuonna 2007 on esitetty kuvassa 9. Seuraavien kolmen vuoden ( ) aikana merkittävin muutos tuotantokapasiteetin polttoainejakaumassa tulee olemaan ydinvoimaosuuden kasvaminen Olkiluoto 3:n tullessa käyttöön vuonna 2011 tai Kausittaisia muutoksia, etenkin sähköntuotanto-osuuksien (TWh) suhteen, saattaa kuitenkin esiintyä johtuen mm. pohjoismaisesta vesitilanteesta, fossiilisten polttoaineiden hintakehityksestä, päästöoikeuksien markkinahinnoista ja mahdollisista energiapoliittisista ratkaisuista. Kuva 9. Sähköntuotantokapasiteetti (maksimiteho) polttoaineittain vuoden 2007 alussa (MW) ja sähköntuotanto polttoaineittain vuonna 2007 (TWh) (lähde: Tilastokeskus). Kuvassa 10 on esitetty sähköntuotantokapasiteetti (asennettu nimellisteho) käyttöönotto vuosittain jaoteltuna. Vanhimmat koneistot koostuvat lähinnä pienistä vesivoimalaitosten yksiköistä, joista useita on myöhemmin myös uudistettu. Lauhdevoiman koneistoista lähes MW on otettu käyttöön ennen vuotta 1979.
16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 14 Vastaavasti yhteistuotannon koneistoista ennen vuotta 1979 on otettu käyttöön noin 2000 MW. Ydinvoimalaitosten koneistot on otettu käyttöön vuosina MW Kuva 10. Sähköntuotantokapasiteetti (asennettu nimellisteho) jaoteltuna käyttöönotto vuosittain (tilanne kesällä 2008). 4.2 Toteutunut sähkön tarjonta ja kysyntä talvella Talvikaudella sähkönkulutus saavutti tuntikeskitehona huippuarvon klo 17-18, jolloin Fingrid Oyj:n määrittämä kulutus Suomessa oli MW. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kulutushuippu oli Fingrid Oyj:n määrittämää arvoa hieman korkeampi ( MW). Kuvassa 11 on esitetty sähkönkulutus, sähköntuotanto ja hintatietoja jaksolla Kulutushuipun aikana Suomessa tuotettiin sähköä Fingrid Oyj:n tietojen mukaan MW (ET: MW) ja sähköä tuotiin naapurimaista noin 3000 MW:n keskituntiteholla. Viikolla 1/2008 sähkön markkinahinnan keskihinta oli noin 48 /MWh. Kalleimmillaan Suomen aluehinta oli hieman yli 74 /MWh keskiviikkona iltapäivällä Perjantaina, jolloin sähkönkulutus oli Suomessa korkeimmillaan, kallein tunti maksoi 51 /MWh. Toteutunut kulutushuipun tehontarve oli leudosta talvesta johtuen selvästi alempi kuin ennustettu talvikauden kulutushuippu ( MW). Toistaiseksi korkein sähkönkulutuksen keskituntitehomäärä on saavutettu klo 7-8, jolloin teho oli MW (Energiateollisuus ry). Liitteessä B on esitetty ulkoilman lämpötilat eräillä paikkakunnilla Suomessa tammikuussa 2008.
17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO W10000 M h W M / 6000 ma ti 1.1 ke 2.1 to 3.1 pe 4.1 la 5.1 su Sähkönkulutus Sähköntuotanto Elspot Suomen aluehinta Kuva 11. Sähkönkulutus ja -tuotanto Suomessa sekä Elspot Suomen aluehinta viikolla 1/2008 (lähde: Fingrid Oyj, Nord Pool). Talvella kotimainen sähköntuotanto oli samanaikaisesti korkeimmillaan ( klo 18-19) noin MW. Kulutushuipun aikana kotimaista tuotantokapasiteettia olisi laskennallisesti ollut tarvittaessa otettavissa tuotantoon noin MW (ilman järjestelmäreservejä). Edellistalvena, Adato Energia Oy:n pikatilaston mukaan, kotimainen sähköntuotanto oli tuotantomuotojen yhteenlaskettujen tuotantohuippujen (ei yhdenaikainen) osalta lähes MW 5. Sähkön siirtokapasiteetti naapurimaista Suomeen vuoden 2008 alussa oli noin MW. Sähkön siirtokapasiteetti Ruotsista Suomeen oli hetkittäin vähentynyt noin 500 MW:lla Syynä oli Svenska Kraftnätin siirtorajoitus. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli talvijaksolla vähimmillään MW (400 ja 110 kv:n yhteyksillä). Määrää pienensi vuosihuolto helmikuun lopulla. Huoltotyöt vähensivät siirtokapasiteettia hieman myös huippukulutuksen aikaan tammikuun alussa. Siirtokapasiteetti Virosta Suomeen oli poissa käytöstä neljän tunnin aikana Kuvassa 12 on esitetty rajakapasiteetit ja toteutuneet siirtomäärät viikolla 1/2008. Kulutushuipun aikana kotimainen tuotantokapasiteetti ja sähkön tuontikapasiteetti olivat riittävät kattamaan sähkönkulutuksen Suomessa eikä kulutusta ollut tarvetta rajoittaa. 5 Energiateollisuus ry:n internetsivut, pikatilasto huhtikuu 2007
18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 Kuva 12. Sähkön siirtokapasiteetti ja siirto Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta Suomeen (Lähde: Fingrid Oyj).
19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Sähkön kysyntä Toimitusvarmuuskertomuksen päähuomio on sähkötehon riittävyyden tarkastelussa Suomessa. Tätä raporttia varten Energiamarkkinavirasto sai vuosittaiset kulutusarviot talvikausien huipputehoista edellisvuosien mukaisesti ministeriöltä. Vuosittainen sähkönkulutuksen maksimi tuntikeskiteho on määritetty laskennallisesti koko vuoden ennustetun sähköenergiankulutuksen perusteella. Huipputehon määrityksessä on käytetty oletusta, että huipunkäyttöaika olisi noin tuntia vuodessa. Kuvassa 13 on esitetty sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrät vuosina MW h / vuosi Kuva 13. Sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrät vuosina (Lähde: Fingrid Oyj). Sähkönkulutuksen kulutushuipun tuntikeskitehon arvioidaan talvella olevan noin MW. Taulukossa 4 on esitetty arvioidut kulutushuipun tuntikeskitehot talvikauteen saakka. Rakennusten lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Adato Energian tilastollisen analyysin mukaan lämpötilan lasku yhdellä Celsius-asteella lisää lämmityssähkön kulutusta Suomessa noin 80 MW:lla. Lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle otetaan käyttöön erilaisia sähkökäyttöisiä lämmittimiä, mikä lisää sähkön kulutusta edelleen. Tällaisia ovat mm. autojen lohko- ja sisätilalämmittimet sekä rakennusten lisälämmittimet. Pakkasen kestäessä pitkään rakennusten rakenteet jäähtyvät, mikä lisää edelleen lämmitystarvetta. Edellä kuvatuista seikoista johtuen sähkön kulutus voi kovan pakkasen aikana kasvaa yli 130 MW:lla, kun lämpötila laskee yhden Celsiusasteen 6. 6 Sähkön kulutushuiput tammikuussa 2006, Energiateollisuus ry, Helsinki, kesäkuu 2006
20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 18 Taulukko 4. Laskennallinen sähkönkulutuksen huipputeho talvikausina (Lähde: TEM). Talvikausi Laskennallinen kulutushuippu, MW Sähkön tarjonta ja kysyntä talvella Vuonna 2008 Energiamarkkinavirasto on ylläpitänyt ja päivittänyt voimalaitosrekisterin tietoja voimalaitosten haltijoiden ilmoitusten perusteella. Lisäksi keväällä 2008 kerättiin verkonhaltijoilta tietoja sähköverkkoon liitetyistä voimalaitoksista ja myös suunnitteilla olevista voimalaitoshankkeista. Saatujen tietojen perusteella verkonhaltijoiden verkkoon liitettyjen alle 1 MVA:n voimalaitoksien yhteenlaskettu nimellissähkö oli 76 MVA. Verkonhaltijoilta saatujen ja Energiamarkkinaviraston aiempien tietojen perusteella Energiamarkkinavirasto pyysi syksyllä 2008 voimalaitosten haltijoilta tiedot kaikista vähintään 1 MVA:n sähköverkkoon liitetyistä voimalaitoksista sekä myös suunnitteilla olevista voimalaitoshankkeista. Vuonna 2008 on Suomessa tehty kolmella vesivoimalaitoksella tehonkorotuksia. Teollisuuden CHP-voimalaitoksilla tehonkorotuksia on tehty myös kolmella laitoksella ja lisäksi vuoden lopulla valmistuu yksi uusi laitos. Vastaavasti vuonna 2008 on poistettu käytöstä kaksi teollisuuden CHP-voimalaitosta ja yhdellä laitoksella osa kapasiteetista. Vuoden 2008 lopulla poistuu käytöstä yksi alle 10 MW:n teollisuuden voimalaitos. Taulukossa 5 on esitetty vuonna 2008 valmistuneet tai valmistuneeksi ilmoitetut voimalaitostehot (kulutushuipun aikana käytettävä tuntikeskiteho). Taulukossa 5 esitettyjen tehomäärien lisäksi vuoden 2008 alussa otettiin käyttöön seitsemän 3 MW:n tuulivoimalaitosyksikköä. Lisäksi eräitä aiemmin Energiamarkkinavirastolle ilmoitettuja tehotietoja on tarkennettu. Asennettu tuotantokapasiteetti on määritetty laskemalla yhteen kaikkien Energiamarkkinavirastolle ilmoitettujen voimalaitosten koneistojen tehot. Voimalaitoksissa varalla olevia koneistoja ei ole laskettu mukaan. Laitoksen asennettu teho on määritetty turbiinin nimellistehon tai generaattorin nimellispätötehon perusteella siten, että näistä arvoista on käytetty pienintä arvoa. Maksimi sähköteho on saatu laskemalla yhteen kaikkien vähintään 1 MVA:n tehoisten voimalaitosten ilmoitetut maksimitehot. Taulukossa 6 esitetty tuntiteho huippukuormituskaudella ei sisällä tuulivoimalaitosten eikä järjestelmäreservien tehoja.
21 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Taulukko 5. Uusi sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella (käytettävyys 100 %) Suomessa vuonna 2008 (päätetyt hankkeet, tuntikeskiteho). Rakennettu/rakenteilla oleva uusi voimalaitoskapasiteetti (MW) Yhteistuotanto Lauhdutus- Vesivoima Kaukolämpö Teollisuus voima Taulukko 6. Yhteenveto voimalaitosten haltijoiden ilmoittamista kapasiteettitiedoista (arvioitu tilanne vuoden 2008 lopussa). Sähköntuotantokapasiteetti MW Asennettu tuotantokapasiteetti (brutto) Maksimi sähköteho (netto) Järjestelmäreservit yhteensä Käyttövalmiudesta poistettu kapasiteetti 150 Tuntiteho huippukuormituskaudella (netto) Energiamarkkinavirastolle tehtyjen kapasiteetti-ilmoitusten perusteella vuoden 2008 lopussa käyttövalmiudessa oleva sähköntuotantokapasiteetin kokonaismäärä (tuntiteho kulutushuippuna 100 %:n käytettävyydellä) kasvaisi noin 20 MW edellisvuoden määrästä (taulukko 2). Energiamarkkinavirastolle on ilmoitettu yhden yli 100 MVA:n pelkästään sähköä tuottavan voimalaitoksen suunnitellusta huoltoseisokista ensi talveksi Huoltoseisokin kestoksi on arvioitu kolme noin viikon jaksoa, jolloin tuotantokapasiteetti vähenee enimmillään noin 150 MW. Energiamarkkinavirastolle tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteenlaskettu huippukuormituskauden tuotantokapasiteetin (netto) tuntiteho vuoden 2008 lopussa on noin MW (sisältäen huippukaasuturbiini- ja moottorikapasiteettia 70 MW). Tämä sisältää oletuksen siitä, että voimalaitosten käytettävyys olisi 100 % niiden voimalaitosten tai niiden osien osalta, joista ei muuten ole ilmoitettu tietoja käyttövalmiutta rajoittavista toimista. Määrä ei sisällä tuulivoimakapasiteettia eikä järjestelmäreservejä. Todellisuudessa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti on kuitenkin edellä mainittua määrää pienempi, koska odottamattomat tekniset viat, käyttösuunnitelmat ja muut vastaavat syyt voivat rajoittaa tai estää voimalaitoksen tuotantokäytön kulutushuipun aikana. Myös polttoaineen saatavuus voi rajoittaa tuotantoa. Tästä on esimerkkinä Nord Poolin Internet-sivuilla lokakuussa 2008 ilmoitettu tieto tehorajoituksista (150 MW) turpeen saatavuuden vuoksi. Voimalaitosten käytettävyyttä koskien Energiamarkkinavirasto tilasi keväällä 2008 Pöyry Energy Oy:ltä selvityksen suomalaisten voimalaitosten käytettävyydestä.
22 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 20 Raportin mukaan kaikentyyppisten suomalaisten laitosten ennakoimattomat energiaepäkäytettävyydet ja vikakertoimet ovat olleet alhaisemmat kuin selvityksessä tarkasteltujen ulkomaalaisten laitosten. Suomalaisista tuotantolaitoksista alhaisimmat vikakertoimet (kfe) ovat raportin mukaan vesivoimalla (noin 1 %) ja ydinvoimalla (noin 2 %). Lämpövoimalla (keskimäärin 5 %) ja tuulivoimalla (5 %) vikakertoimet ovat selvästi suuremmat. Lämpövoiman osalta eri polttoaineiden välillä erot vikakertoimissa ovat melko pienet. Turvetta/puuta käyttävien laitosten vikakertoimet ovat hieman alhaisempia (3 %) kuin kaasua (4 %) ja hiiltä (5 %) käyttävien voimalaitosten. Raskasta polttoöljyä käyttävien laitosten keskimääräinen vikakerroin on puolestaan kertaluokkaa suurempi (30 %) johtuen laitosten alhaisesta lukumäärästä ja erittäin pienestä käyttöajasta. Lauhdelaitosten vikakertoimet ovat jonkin verran korkeampia kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten. Jos öljyä käyttävät laitokset jätetään tarkastelusta pois, on lauhdelaitosten vikakerroin keskimäärin 5 %, kun taas yhteistuotantolaitosten vikakerroin on 3 %. Suurin ero lauhde- ja yhteistuotantolaitosten välillä on turvetta käyttävillä laitoksilla, sen sijaan maakaasua ja hiileltä käyttävillä laitoksilla ero on pienempi. Selvitys on saatavilla Energiamarkkinaviraston Internet-sivuilta 7. Edellä mainitun raportin tuotantotapakohtaisten vikakertoimien ja Energiamarkkinavirastolle ilmoitettujen sähkötehojen perusteella voidaan arvioida, että kotimaisesta tuotantokapasiteetista keskimäärin noin 400 MW olisi jonkin vian vuoksi poissa käyttövalmiudesta kulutushuipun aikana. Tällöin talvikaudella kulutushuipun aikana käytettävissä olevan tuotantokapasiteetti olisi noin MW, jos järjestelmäreservejä eikä tuulivoima huomioitaisi. Viime vuosina kotimainen tuotantohuippu on kuitenkin ollut tätä määrää pienempi. Syynä tähän voisi olla, että kulutushuippujen aikana sähköä on ollut mahdollista saada kilpailukykyisempään hintaan naapurimaista. Tällöin kallein kotimainen tuotantokapasiteetti on korvautunut tuontisähköllä. Talvella samanaikainen kotimainen sähköntuotanto oli Fingrid Oyj:n mittausten perusteella suurimmillaan noin MW. Tehoreservien käytettävyyttä koskevan määräaikaisen lain piirissä on vuosina ollut noin 600 MW tuotantokapasiteettia. Turpeen syöttötariffijärjestelmää koskeva laki tuli voimaan keväällä Järjestelmän odotetaan parantavan turpeen lauhdesähkötuotannon kilpailukykyä myös ensi talvena. Talvikaudella kulutushuipun aikana käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan MW. Arvio perustuu aikaisempiin tietoihin tuotannosta kulutushuippuina. Fingrid Oyj ei ole ilmoittanut talvikautena tehtävistä huoltotöistä, jotka rajoittaisivat sähkön siirtokapasiteettia muista Pohjoismaista ja Venäjältä Suomeen. Viron ja Suomen välisen Estlink-yhteyden siirtokapasiteetin odotetaan olevan täysimääräisesti käytettävissä ensi talvena. Talvikaudella sähkön siirtokapasiteetti naapurimaista Suomeen on noin 3850 MW olettaen, ettei siirtoyhteyksissä esiinny odottamattomia vikoja tai ettei muilla rajoituksilla vähennetä kapasiteettia. 7 Voimalaitosten käytettävyysselvitys, , Pöyry Energy Oy
23 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Talvella sähkönkulutuksen kulutushuipun tuntikeskiteho Suomessa arvioidaan olevan noin MW. Mikäli sähköä tuotaisiin kulutushuipun aikana naapurimaista Suomeen tuontikapasiteetin maksimiteholla (3 850 MW), kotimaisen tuotannon tulisi olla vähintään noin MW. Määrä on noin 86 % arvioidusta kotimaisesta kulutushuipun aikana käytettävissä olevasta tuotantokapasiteetista (13300 MW). Vastaavasti tilanteessa, jossa kulutushuipun aikainen kotimainen tuotantokapasiteetti ( MW) olisi kaikki tuotannossa, sähkön tuontia tarvittaisiin noin MW. Määrä on noin 52 % ensi talvena käytettävissä olevasta tuontikapasiteetista (3 850 MW). 4.5 Sähkön tarjonta ja kysyntä vuoden 2009 jälkeen Energiamarkkinavirastolle tehtyjen ilmoitusten ja Nord Poolin tietojen perusteella yhteenlaskettu huippukuormituskauden tuntiteho (netto) on noin MW vuoden 2008 lopussa. Kulutushuipun aikana käytettävissä oleva kapasiteetti on arvioitu olevan MW. Taulukossa 7 on esitetty rakenteilla olevien tai päätettyjen rakennushakkeiden sähköntuotantokapasiteetti tuotantomuodoittain. Lisäksi vuoden 2009 alussa otetaan käyttöön 15 MW tuulivoimakapasiteettia. Taulukon tiedoissa on mukana hankkeet, joista on lokakuuhun 2008 mennessä ilmoitettu Energiamarkkinavirastolle. Tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi vuonna 2011 tai 2012, jolloin Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö (Olkiluoto 3) on arvioitu otettavan kaupalliseen käyttöön. Taulukko 7. Uusi sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella (käytettävyys 100 %) Suomessa vuosina (päätetyt hankkeet, tuntikeskiteho). Rakenteilla oleva uusi voimalaitoskapasiteetti (MW) 8 Yhteistuotanto Vesivoima Kaukolämpö Teollisuus Ydinvoima Ennakkotietojen perusteella sähköntuotantokapasiteetin arvioidaan olevan huippukuormituskaudella vuoden 2012 lopussa MW. Määräaikainen tehoreservilaki on voimassa helmikuuhun 2011 saakka. Laskelmissa on arvioitu, että tällä hetkellä tehoreservijärjestelmän piirissä oleva kapasiteettimäärä (noin 600 MW) pysyisi samana talvikauteen saakka, jonka jälkeen vastaava määrä tuotantokapasiteettia poistuisi käyttövalmiudesta, kun edellä mainitun lain voimassaolo päättyy. Fenno-Skan 2 on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Yhteyden siirtokapasiteetti on noin 800 MW. Vuoden 2011 lopussa tai vuonna 2012 kun 8 Arvioitu käyttöönottovuosi 9 Nord Poolin Internet-sivuilla ja julkaistut arviot voimalaitoksen valmistumisesta
24 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 22 Olkiluoto 3 on otettu käyttöön, siirtokapasiteetti naapurimaista Suomeen laskee hieman, sillä varautuminen Olkiluodon uuden yksikön vikaan rajoittaa siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä MW. Siirtokapasiteetti naapurimaista Suomeen olisi talvikaudella noin MW. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan vuosina Sähkönkulutuksen huipputehojen arvioidaan olevan talvella MW ja talvella MW (katso luku 4.3, taulukko 4). Edellä esitetyn perusteella Suomessa vuosina huippukuormituskaudella käytettävissä oleva sähköntuotantokapasiteetti ei riittäisi kattamaan suurinta sähkönkulutuksen tuntikeskitehoa (kuva 14). Tällöin tehovaje olisi katettava sähkön tuonnilla. Nykyisten tietojen ja arvioiden perusteella haastavin tilanne sähkön toimitusvarmuudessa on talvikaudella , jolloin kulutushuippuna kulutuksen arvioidaan olevan MW suurempi kuin käytettävissä oleva kotimainen tuotantokapasiteetti. Talvien ja tilannetta helpottavat hieman vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otettaviksi suunnitellut investoinnit (katso taulukko 7). Arvioiden perusteella rakenteilla oleva viides ydinvoimalaitosyksikkö ei vielä yksin poistaisi tuontiriippuvuutta kulutushuippuina. Riittävän sähkön tarjonnan varmistamiseksi on tärkeää, että voimalaitosten käytettävyys varmistettaisiin tarvittavien huolto- ja kunnossapitotöiden osalta etenkin ikääntyvissä voimalaitoksissa. Korvausinvestointihankkeet eivät lisää tuotantokapasiteettia, ellei vanhoja laitoksia pidetä käyttövalmiudessa. Useiden varapolttoaineiden käyttömahdollisuus edelleen parantaa laitosten käytettävyyttä. Mahdollisten sähkön tuontiin liittyviin häiriöiden tai rajoituksien osalta on myös tärkeää, että tiedotus vastuutahojen kesken on riittävän nopeaa ja tehokasta W M / / / / / / / / /2013 Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella Sähkön siirtokapasiteetti Suomeen (Pohjoismaat, Venäjä ja Viro) Sähkönkulutuksen maksimi tuntikeskiteho Kuva 14. Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella, maksimi sähkön tuontikapasiteetti ja sähkönkulutuksen huipputeho esitetyn sähkönkulutusennusteen ja tulevien voimalaitosinvestointien perusteella (ei sisällä järjestelmäreservejä eikä välittömästä tuotantovalmiudesta poistettuja koneistoja).
25 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 23 5 SÄHKÖVERKKOJEN TOIMITUSVARMUUS 5.1 Yleistä keskeytyksistä ja niiden tilastoinnista Toimitusvarmuuden yhtenä osatekijänä ovat sähköverkot, joiden kautta voimalaitoksissa tuotettu sähkö siirretään kulutukseen. Sähköverkkojen toimitusvarmuudella tarkoitetaan sitä, kuinka häiriöttömästi sähköverkot toimivat, eli kuinka häiriöttömästi sähkön siirto verkkojen kautta on mahdollista toteuttaa. Energiamarkkinavirasto on kerännyt ja tilastoinut sähköverkkojen toimitusvarmuutta kuvaavia tunnuslukuja vuodesta 1996 lähtien. Tunnuslukujen kerääminen on vuoteen 2004 asti perustunut kauppa- ja teollisuusministeriön sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta ja ilmoittamisesta sähkömarkkinaviranomaiselle antamaan päätökseen (KTMp 1637/1995) ja vuodesta 2005 lähtien Energiamarkkinaviraston antamaan määräykseen sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (1345/01/2005). Energiamarkkinaviraston määräyksen myötä verkkojen toimitusvarmuutta kuvaavien tunnuslukujen tilastointi ja kerääminen tapahtuu aikaisempaa kattavammin ja uusien tunnuslukujen joukossa on pitkien keskeytysten lisäksi myös lyhyitä keskeytyksiä (pika- ja aikajälleenkytkennät) kuvaavia tunnuslukuja. Lisäksi tilastoidaan yli 12 tunnin keskeytyksistä aiheutuviin vakiokorvauksiin liittyviä tunnuslukuja. Tunnuslukujen ilmoittaminen Energiamarkkinavirastolle on jaoteltu jakeluverkonhaltijoiden toimittamiin tunnuslukuihin ja muuta sähköverkkotoimintaa kuin jakeluverkkotoimintaa harjoittavien verkonhaltijoiden toimittamiin tunnuslukuihin. Sähköntoimituksen keskeytysten tarkastelun kannalta jakeluverkonhaltijat ovat tärkeämmässä asemassa kuin muuta sähköverkkotoimintaa (alueverkonhaltijat ja kantaverkkoyhtiö) harjoittavat verkonhaltijat, sillä valtaosa keskeytyksistä tapahtuu jakeluverkoissa. Tällä hetkellä Energiamarkkinavirasto kerää jakeluverkkoyhtiöiltä 12 sähkön laatua kuvaavaa tunnuslukua. Kerättävät tunnusluvut ovat: Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysaika, h/v Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon suunnitelluista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysaika, h/v Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon suunnitelluista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon aikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl
26 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 24 Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen 1-70 kv:n verkon pikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika t, h/v. Erikseen kaikkien keskeytysten aika sekä niiden keskeytysten aika, joiden alkusyy on omassa verkossa Kaikkien keskeytysten vuotuinen lukumäärä asiakkaalla k, kpl/v. Erikseen kaikki keskeytykset sekä keskeytykset, joiden alkusyy on omassa verkossa 0,4 kv:n verkossa tapahtuneiden kaikkien odottamattomien pysyvien keskeytysten yhteenlaskettu vuotuinen lukumäärä, kpl. Mukaan ei lasketa yli 0,4 kv:n verkon keskeytyksistä aiheutuneita 0,4 kv:n verkon keskeytyksiä 1-70 kv:n verkossa tapahtuneiden kaikkien odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu vuotuinen lukumäärä, kpl. Mukaan ei lasketa yli 70 kv:n verkon keskeytyksistä aiheutuneita 1-70 kv:n verkon keskeytyksiä Vuoden aikana maksettujen sähkömarkkinalain 27 f :n mukaisten vakiokorvausten määrä jaoteltuna keskeytyksen pituuden mukaan, euro o tuntia, euro o tuntia, euro o tuntia, euro o yli 120 tuntia, euro Sähkömarkkinalain 27 f :n mukaisia vakiokorvauksia vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä jaoteltuna keskeytyksen pituuden mukaan, kpl o tuntia, kpl o tuntia, kpl o tuntia, kpl o yli 120 tuntia, kpl Keskeytyksien kestosta kerätään siis tietoa tilastoimalla lyhyet keskeytykset (aika- ja pikajälleenkytkennät) ja muut keskeytykset erikseen. Pitkien keskeytysten osalta tilastoidaan vain keskimääräinen keskeytysaika, mutta ei keskeytysten jakautumista erimittaisiin keskeytyksiin. Muut keskeytysluvut kuin pien- ja keskijänniteverkossa tapahtuvien odottamattomien keskeytysten vuotuinen lukumäärä tilastoidaan muuntopiireittäin eli keskimääräisenä muuntopiirikohtaisena keskeytysmääränä ja - aikana. Vaikka lukujen keräämisen yhteydessä mainitaan asiakkaan keskimääräinen keskeytysluku, on kyse muuntopiirin keskimääräisestä keskeytysluvusta. Muuntopiirikohtainen luku vastaa asiakaskohtaista lukua, jos kaikki muuntopiirit oletetaan asiakasmääriltään ja asiakkaiden käyttäjäryhmäjaoltaan samanlaisiksi. Energiamarkkinaviraston määräys on verkkoluvan omaavia verkonhaltijoita velvoittava ja kerätyt tunnusluvut ovat julkisia tunnuslukuja, joita voidaan julkaista yhtiökohtaisesti. Lisäksi Energiamarkkinavirastolla on mahdollisuus
27 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 25 valvontatehtävään liittyen kerätä muitakin yhtiökohtaisia tietoja kuin julkiseksi määriteltyjä tunnuslukuja. 5.2 Keskeytystunnuslukujen käyttö verkonhaltijoiden valvonnassa Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta ja valvonta toteutetaan valvontajaksoittain. Vuoden 2008 alusta alkaneella toisella valvontajaksolla myös sähköntoimituksen keskeytykset ovat mukana sähköverkkotoiminnan taloudellisessa valvonnassa. Toteutuneella keskeytystasolla on siten vaikutus verkonhaltijalle vuosittain tehtävään toteutuneen oikaistun tuloksen laskentaan ja sitä kautta ennen veroja määräytyvään tuottoon. Keskeytykset otetaan huomioon ns. keskeytysten aiheuttamana haitta-arvona, joka lasketaan verkonhaltijasta riippuen hieman eri tavalla. Jakelu- ja alueverkonhaltijoiden kohdalla käytetään KAH-luvun laskentaan Energiamarkkinaviraston määräyksellä kerättäviä keskeytystunnuslukuja mutta kantaverkon KAH-lukuna käytetään kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kehittämällä ja Energiamarkkinaviraston hyväksymällä menetelmällä laskettua kantaverkon KAH-lukua. Tavoitteena keskeytysten sisällyttämisessä osaksi taloudellista valvontaa on se, että valvontaan liittyvä toiminnan tehokkuuteen ohjaava kannustin ei samalla aiheuttaisi sähkön laadun huonontumista. Toimitusvarmuuteen liittyvä kannustin on suunniteltu siten, että jakelu- ja alueverkkojen tapauksessa sekä verkonhaltija että sähkönkäyttäjät saavat hyötyä toimitusvarmuuden parantuessa ja vastaavasti kokevat haittaa toimitusvarmuuden huonontuessa. Fingrid Oyj:n toimitusvarmuuskannustin taas toimii siten, että toimitusvarmuuden paranemisesta hyötyy pelkästään Fingrid ja vastaavasti toimitusvarmuuden huonontuessa myös koko siitä aiheutuva haitta kohdistuu Fingridille. Pitkistä keskeytyksistä aiheutuvien vakiokorvausten käsittely osana taloudellista valvontaa on myös muuttunut ensimmäiseltä valvontajaksolta. Vuoden 2008 alusta lähtien vakiokorvaukset eivät enää ole olleen ns. läpilaskutuserä vaan ne otetaan huomioon osana verkonhaltijan kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia. Verkonhaltijoilla on nyt siis entistä voimakkaampi kannustin myös pitkien keskeytysten välttämiseen. Tarkemmin toimitusvarmuuskannustimen toiminta ja taloudellisen valvonnan periaatteet on kuvattu Energiamarkkinaviraston antamissa verkonhaltijakohtaisissa vahvistuspäätöksissä, jotka ovat löydettävissä Energiamarkkinaviraston kotisivuilta. 5.3 Siirtoverkon toimitusvarmuus Toimitusvarmuus ei katkosten määrien ja kestojen perusteella yleensä ole ongelma siirtoverkossa, jota yleensä käytetään silmukoituna. Kuvissa 15 ja 16 on esitetty kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n häiriökeskeytykset liityntäpistettä kohden muodossa minuuttia/liityntäpiste ja kappaletta/liityntäpiste vuosina Vuoteen 2004 asti tilastointi on kattanut vain yhden keskeytystunnusluvun, jossa on mukana kaikki
28 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 26 jännitetasot ja vuodesta 2005 lähtien keskeytysten lukumäärä on tilastoitu jännitetasoittain. Kuvassa 15 esitetty häiriökeskeytys on vuoteen 2004 asti kerätty muodossa keskimääräinen häiriökeskeytysaika/verkoston liittymispiste. Vuosina tiedot on kerätty niistä häiriöistä, joiden alkusyy on omassa verkossa ottaen huomioon yli 30 sekunnin pituiset keskeytykset te is p4 tä n lity / 3 in m Kaikki jännitetasot 110 kv 220 kv 400 kv Vuosi Kuva 15. Fingrid Oyj:n häiriöt (häiriön alkusyy omassa verkossa) liityntäpistettä kohden, min/liityntäpiste. Kuvassa 16 esitetty häiriökeskeytys on vuoteen 2004 asti kerätty keskimääräisenä lukumääränä verkon liittymispistettä kohden ottaen huomioon yli 30 sekunnin pituiset keskeytykset. Vuosina tiedot on kerätty niistä häiriöistä, joiden alkusyy on omassa verkossa ottaen huomioon yli 30 sekunnin pituiset keskeytykset.
29 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 27 0,4 0,35 0,3 te is 0,25 p tä n 0,2 lity l / p0,15 k 0,1 0, Kaikki jännitetasot 110 kv 220 kv 400 kv Vuosi Kuva 16. Fingrid Oyj:n häiriöt liityntäpistettä kohden, kpl/liityntäpiste. Vuonna 2006 liityntäpistettä kohden olevia häiriöitä ei esiintynyt lainkaan 220 kv:n ja 400 kv:n verkoissa. Tällöin 220 kv:n ja 400 kv:n verkoissa ei vuonna 2006 ole ollut yhtään sellaista vikaa, joka olisi aiheuttanut sähköntoimituksen keskeytyksen liityntäpisteessä. Tämä johtuu siitä, että 220 kv:n ja 400 kv:n verkkojen käyttö silmukoituna mahdollistaa sähkön toimittamisen liityntäpisteeseen, vaikka liityntäpisteeseen liittyviä silmukkaverkon johtoja olisikin vian takia poissa käytöstä. Vuonna 2007 keskeytyksiä vastaavasti on esiintynyt ja kuvissa 15 ja 16 vuosien aikana esiintyvä vaihtelu kertoo vain sen, että vaikka sähköverkon kunnossa tai rakenteessa ei tapahtuisikaan muutoksia, ovat eri vuodet keskeytysten suhteen erilaisia. Tilaston perusteella Fingrid Oyj:n verkossa eivät häiriökeskeytykset ole lisääntyneet tilaston kattamana aikana. Eri vuosien häiriöt voivat vaihdella, mutta häiriökeskeytysten liittymispistettä kohden laskettu aika ja määrä ovat varsin pieniä. Pelkkiin keskeytystunnuslukuihin perustuen ei kantaverkon toimitusvarmuutta kuitenkaan voida kuvata ja arvioida kattavasti, vaan sen lisäksi tarvitaan tietoa verkon käytettävyydestä ja sen vaihtelusta. 5.4 Jakeluverkkojen toimitusvarmuus Jakeluverkkojen toimitusvarmuuden kehittymistä vuosina on esitetty kuvissa 17 ja 18. Kuvissa on esitetty keskiarvona kaikkien Suomen jakeluverkonhaltijoiden ilmoittama muuntopiirikohtainen keskeytysaika ja -määrä. Muuntopiirikohtaiset keskeytysluvut antavat arvion siitä, mikä on varsinainen keskimääräinen kuluttajakohtainen keskeytysten taso. Koska kyseessä ovat keskimääräiset keskeytyksiä kuvaavat tunnusluvut, vaihtelevat luvut eri verkonhaltijoiden välillä. Eri kuluttajilla vuosittainen keskeytysten lukumäärä ja
30 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 28 kokonaiskeskeytysaika voivat poiketa huomattavastikin valtakunnallisesta tai yksittäisen verkonhaltijan keskiarvosta. 360 iri p to n u /m tia u in M Keskiarvo Maaseutu Kaupunki Vuosi Kuva 17. Jakeluverkonhaltijoiden keskimääräinen muuntopiirikohtainen keskeytysaika vuosina , minuuttia/muuntopiiri. Kuvissa 17 ja 18 on esitetty keskiarvoluvun lisäksi keskeytysten jaottelu kaupunki- ja maaseututyyppisissä jakeluverkoissa tapahtuviin keskeytyksiin. Kaupunkityyppiseksi verkoksi on määritelty verkko, jossa keskijännitejohtojen kaapelointiaste on yli 30 %. Vuoden 2006 keskimääräinen muuntopiirikohtainen keskeytysmäärä on suurempi kuin edellisinä vuosina ja varsinkin maaseututyyppisillä verkonhaltijoilla luku on suurempi kuin aiemmin vuosina tilastoitu. Tätä tasapainottaa kaupunkityyppisten verkonhaltijoiden keskimääräisessä muuntoiirikohtaisessa keskeytysmäärässä tapahtunut lievä lasku. Keskimääräiset muuntopiirikohtaiset keskeytysmäärät ovat vaihdelleet 4-6 kappaleen välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Maaseututyyppisillä verkonhaltijoilla keskimääräisen muuntopiirikohtaisen keskeytysmäärän kasvu vuodesta 2004 johtuu muutaman verkonhaltijan huomattavasti keskiarvoa suuremmista keskeytysmääristä. Esimerkiksi vuonna 2006 kolme verkonhaltijaa on ilmoittanut keskiarvoon nähden yli kolminkertaisen muuntopiirikohtaisen keskeytysmäärän. Keskimääräistä keskeytysaikaa kuvaavassa kuvassa 16 on nähtävissä vuonna 2001 sattuneiden Pyryn ja Janikan päivien myrskyjen keskeytysaikaa lisännyt vaikutus. Kuitenkaan selviä merkkejä keskimääräisten keskeytysaikojen muutoksista pitemmällä aikavälillä ei ole havaittavissa, sillä keskimääräiset muuntopiirikohtaiset keskeytysajat ovat vaihdelleet viimeisen 10 vuoden aikana vuoden 2001 poikkeusta lukuun ottamatta hieman alle 2 tunnista 3 tuntiin.
31 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 29 Maaseututyyppisillä verkonhaltijoilla vuosittainen vaihteluväli on suurempi kuin kaupunkityyppisillä verkonhaltijoilla, mikä on luonnollista ja johtuu verkon rakenneerosta (maakaapelointi vs. ilmajohtoverkko) kaupunki- ja maaseututyyppisten verkkojen välillä. iri p to n u l/m k p Keskiarvo Maaseutu Kaupunki Vuosi Kuva 18. Jakeluverkonhaltijoiden keskimääräinen muuntopiirikohtainen keskeytysmäärä vuosina , kpl/muuntopiiri. Kuvien 17 ja 18 perusteella voidaan todeta, että kustannusten pienentämiseen kannustava jakeluverkonhaltijoiden taloudellinen valvonta ei näytä aiheuttaneen sähkön laadun selvää huonontumista. Jatkossa on mielenkiintoista seurata mahdollisia muutoksia sähkön laadussa, kun vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa, vuodet kattavassa toista valvontajakso koskevassa hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin valvontamallissa mukana olevan sähkön laadun arvioinnin vaikutukset realisoituvat keskeytysmääriin ja -aikoihin. Energiamarkkinaviraston keräämät keskeytystunnusluvut perustuvat verkonhaltijoiden tekemiin ilmoituksiin ja näiden ilmoitettujen lukujen oikea laskentatapa tullaan varmistamaan, kun niitä käytetään osana taloudellista valvontaa. Vuoden 2008 aikana Energiamarkkinaviraston on kerännyt muutamalta verkonhaltijalta kokemuksia laatutunnuslukujen tilastoinnista ja tilastointiprosessin mahdollisista ongelmakohdista sekä pyrkinyt muotoilemaan menetelmää jolla laatutunnuslukujen oikeellisuutta voidaan jatkossa systemaattisesti seurata. Vuonna 2009 on tavoitteena aloittaa varsinaiset laatutunnuslukujen oikeellisuuden tarkistukset. Uusissa tunnusluvuissa, joita on kerätty vuodesta 2005, on eroteltu suunnitellut ja suunnittelemattomat keskeytykset ja lisäksi lukuja on painotettu keskeytyksen kokeneiden muuntopiirien vuosienergialla, joten luvut antavat muuntopiirikohtaisia tunnuslukuja paremman kuvan keskeytysten vaikutuksesta (olettaen että keskeytyksen vaikutukset ovat sitä haitallisemmat mitä suurempi kulutus keskeytyksen kokee). Uusien tunnuslukujen joukossa on myös lyhyitä keskeytyksiä (pika- ja aikajälleenkytkennät) kuvaavia tunnuslukuja.
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2009 15.10.2009 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00500
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2010 15.10.2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00500
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2011 14.10.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2012 15.10.2012 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530
ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4
Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4
Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013
ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530
Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
Sähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
Sähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina
Sähkön hinta ja toimitusvarmuus
Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen
Siirtojen hallinta 2015
Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
Energian hankinta, kulutus ja hinnat
Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445
Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa
Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa Pyhäjoki 17.5.2016 Tuomo Huttunen Asiantuntija, sähköntuotanto Energiateollisuus ry Energiateollisuus ry Energia-alan edunvalvontajärjestö edustaa yrityksiä,
Sähkömarkkinat - hintakehitys
Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
Siirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry
Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
Sähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä
Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
Sähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
Sähkömarkkinoiden simulointiohjelman hyödyntäminen sähkötehon riittävyyden analysoinnissa
7.4.2016 Sähkömarkkinoiden simulointiohjelman hyödyntäminen sähkötehon riittävyyden analysoinnissa Esityksen rakenne Tausta Tutkimuksen tavoite Sähkötehon riittävyyden analysointimenetelmä Case study:
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
Kohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutus
Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010
Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010 Vuonna 2010 energian kokonaiskulutus oli yhteensä 402 TWh, josta sähkön kulutusta oli 87,5 TWh. Suomessa käytetään suhteessa toiseksi
Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä
Tuulipuiston laajentaminen ja verkkoliityntä Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Heli Hyvärinen Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö Syöttötariffijärjestelmän
Saako sähköllä lämmittää?
Saako sähköllä lämmittää? Pirkko Harsia Yliopettaja, TkL Mitä tarkastellaan? Päästöt? Hinta? Energiatehokkuus? Tarpeet? Kulutus? Energian siirto? Lämmitysjärjestelmä? Mikä on hyväksyttävää sähkön käyttöä?
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Siirtojen hallinta 2014
Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi
SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan
Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ
ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
Puun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011
dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
Kotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
Sähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 217-218 1 Yhteenveto Talven 217 218 joulu- ja tammikuu olivat keskilämpötiloiltaan keskimääräistä leudompia, mutta helmikuu oli keskimääräistä kylmempi.
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj
Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj 2 Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Varavoimalaitos
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE
ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA VUONNA 2016 JA TALVIKAUDELLA 2016 2017 SEKÄ TEHOTASE-ENNUSTE TALVIKAUDELLE 2017-2018 1.12.2017 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ...
Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki
Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000
Käyttörintamalta paljon uutta
Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen
Luku 3 Sähkömarkkinat
Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut