SISÄLLYS. N:o 246. Asetus. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 246 Asetus nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun asetuksen muuttamisesta Asetus rikosrekisteriasetuksen 6 :n muuttamisesta Asetus rangaistuslaitosten nimien muuttamisesta Asetus vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Eduskunnan vaalisääntö Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö N:o 246 Asetus nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Oikeusministerin esittelystä muutetaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1066/1996) 2 ja 4 6, 8 :n 1 momentti ja 10 seuraavasti: 2 Täytäntöönpanoviranomainen Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta vastaavat oikeusministeriön vankeinhoitoosasto sekä Kriminaalihuoltoyhdistys. 4 Ilmoitusten lähettäminen Käräjäoikeuden on ilmoitettava nuorisorangaistuksesta tuomiolauselmajärjestelmän välityksellä oikeusministeriön vankeinhoitoosastolle ja oikeusrekisterikeskukselle viimeistään seuraavalla viikolla tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymisestä, jos tyytymättömyyttä ei ole ilmoitettu. Ilmoittamisesta on muutoin voimassa, mitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (447/1975) 2 :ssä säädetään. Vankeinhoito-osaston on hankittuaan selvityksen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta viipymättä toimitettava täytäntöönpanokirja nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavalle Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolle. Korkeimman oikeuden antamasta hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysmääräyksestä vankeinhoito-osaston on ilmoitettava sille Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolle, jolle täytänöönpanokirja on toimitettu. 5 Suostumus lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon Nuorisorangaistukseen tuomitun, joka suostuu rangaistuksen täytäntöönpanoon, vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, on annettava suostumuksensa nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavalle Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolle, jonka on viipymättä ilmoitettava suostumuksesta oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle. Vankeinhoitoosaston on edelleen ilmoitettava suostumuksesta asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai, jos suostumus on annettu valitusajan päättymisen jälkeen, muutoksenhakutuomioistuimelle

2 670 N:o Toimeenpanosuunnitelman laatiminen Saatuaan täytäntöönpanokirjan nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavan Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston on ilmoitettava nuorisorangaistukseen tuomitulle päivä, jonka kuluessa tämän on viimeistään ilmoittauduttava kyseisessä aluetoimistossa toimeenpanosuunnitelman laatimista varten. Määräpäivää ei ilman erityistä syytä saa määrätä myöhemmäksi kuin 14päivän päähän ilmoituksen tekemisestä. 8 Tiedoksianto Toimeenpanosuunnitelma on viipymättä annettava nuorisorangaistukseen tuomitulle todisteellisesti tiedoksi. 10 Etsintäkuulutus Jos nuorisorangaistukseen tuomittua ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa ole voitu saada selville, Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston on toimitettava täytäntöönpanoasiakirjat oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle. Vankeinhoito-osasto antaa tuomitusta etsintäkuulutuksen, jossa tuomittua on kehotettava määräpäivään mennessä ottamaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa varten yhteyttä nuorisorangaistuksen toimeenpanosta vastaavaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistoon ja jossa on ilmoitettava, että nuorisorangaistuksen uusi käsittely pannaan muussa tapauksessa vireille. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Johannes Koskinen

3 671 N:o 247 Asetus rikosrekisteriasetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Oikeusministerin esittelystä muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisteriasetuksen (772/1993) 6 :n 1 momentti seuraavasti: 6 Edellä 5 :ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä käräjäoikeudesta kultakin kuukaudelta ennen seuraavan kuukauden 15. päivää. Käräjäoikeuden on kuitenkin tehtävä ilmoitus nuorisorangaistuksesta viimeistään seuraavalla viikolla tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymisestä, jos tyytymättömyyttä ei ole ilmoitettu. Ilmoitusta ei saa tehdä ennen tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymistä. Jos asiassa on ilmoitettu tyytymättömyyttä, ilmoitusta ei saa tehdä ennen kuin on selvitetty, onko valitus ajettu perille. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä 15 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Johannes Koskinen

4 672 N:o 248 Asetus rangaistuslaitosten nimien muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Oikeusministerin esittelystä säädetään rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun lain (39/1889) 1 luvun 2 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 128/1995: 1 Keskusvankiloiden, lääninvankiloiden ja varavankiloiden sekä nuorisovankilan, kurssikeskuksen ja avovankilan nimet muutetaan seuraavasti: 1) Helsingin keskusvankila Helsingin vankilaksi; 2) Hämeenlinnan keskusvankila Hämeenlinnan vankilaksi; 3) Konnunsuon keskusvankila Konnunsuon vankilaksi; 4) Pelson keskusvankila Pelson vankilaksi; 5) Riihimäen keskusvankila Riihimäen vankilaksi; 6) Sukevan keskusvankila Sukevan vankilaksi; 7) Turun keskusvankila Turun vankilaksi; 8) Helsingin lääninvankila Helsingin tutkintavankilaksi; 9) Uudenmaan lääninvankila Jokelan vankilaksi; 10) Kuopion lääninvankila Kuopion vankilaksi; 11) Hämeen lääninvankila Kylmäkosken vankilaksi; 12) Mikkelin lääninvankila Mikkelin vankilaksi; Helsingissä 25 päivänä helmikuuta ) Oulun lääninvankila Oulun vankilaksi; 14) Pohjois-Karjalan lääninvankila Pyhäselän vankilaksi; 15) Turun lääninvankila Turun tutkintavankilaksi; 16) Vaasan lääninvankila Vaasan vankilaksi; 17) Laukaan varavankila Laukaan vankilaksi; 18) Naarajärven varavankila Naarajärven vankilaksi; 19) Vilppulan varavankila Vilppulan vankilaksi; 20) Keravan nuorisovankila Keravan vankilaksi; 21) Sulkavan kurssikeskus Sulkavan vankilaksi; 22) Satakunnan avovankila Satakunnan vankilaksi. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Johannes Koskinen

5 673 N:o 249 Asetus vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Oikeusministerin esittelystä muutetaan vankeinhoitolaitoksesta 14päivänä helmikuuta 1986 annetun asetuksen (134/1986) 11, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa 1230/1987 ja 203/1998, seuraavasti: 11 Vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangaistukset pannaan täytäntöön rangaistuslaitoksissa oikeusministeriön vahvistamien sijoitusohjeiden mukaan. Laitoksiin sijoitetaan myös niitä, jotka ovat vangittuina rikoksen tai muun syyn vuoksi (tutkintavankeja). Työsiirtolaan tai muuhun avolaitokseen ei saa sijoittaa tutkintavankeja tai niitä, joita vankeusrangaistuksen ohella on myös muusta syystä pidettävä vangittuina. Vankimielisairaalassa ja vankilan psykiatrisessa osastossa hoidetaan psykiatrista sairaanhoitoa tarvitsevia vankeja ja pakkolaitokseen eristettyjä. Niissä voidaan suorittaa myös rikoksesta syytteessä olevien mielentilatutkimuksia. Nuorisovankilaan määrättyjen ja pakkolaitokseen eristettyjen sijoittamisesta säädetään erikseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Johannes Koskinen

6 674 N:o 250 Eduskunnan vaalisääntö Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 90 :n nojalla hyväksynyt itselleen seuraavan vaalisäännön: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Eduskunnan vaalisääntöä sovelletaan eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten, eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten, eduskunnan pääsihteerin ja valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan vaalissa (henkilövaali) sekä valiokuntien, kansliatoimikunnan ja eduskunnan toimitettavissa muiden useampijäsenisten toimielinten vaaleissa (toimielinvaali). Pääministerin vaalissa, jota tarkoitetaan perustuslain (731/1999) 61 :n 3 momentissa, noudatetaan tämän vaalisäännön 2 4ja 6 :n säännöksiä. 2 Vaalista ilmoittaminen Vaalin toimittamisesta ilmoitetaan eduskunnan täysistunnossa. Toimielinvaalista ilmoitus on tehtävä niin hyvissä ajoin, että ehdokaslistojen jättämiselle jää riittävästi aikaa. Vaali otetaan täysistunnon päiväjärjestykseen. 3 Arpominen Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat vaalissa yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden tai ehdokaslistojen keskinäinen järjestys arpomalla. 4 Äänestyslippujen säilyttäminen Avoimessa lippuäänestyksessä käytetyt äänestysliput tulee säilyttää. 2 luku Henkilövaali 5 Äänestyslippu Henkilövaali toimitetaan umpilipuin. Äänestyslipussa saa olla vain valittavan nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. 6 Vaalin toimittaminen Henkilövaalissa käytetään yhtä vaaliuur- PNE 3/1999 PeVM 5/2000 EK 1/2000

7 N:o naa. Äänestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä ja niin taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippua saa uurnaan tuoda. Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa. Puhemies toteaa vaalin tuloksen. 3 luku Toimielinvaali 7 Ehdokaslistat Ehdokkaiden asettamiseksi toimielinvaalia varten käytetään puhemiesneuvoston vahvistamaa lomaketta. Ehdokaslistassa saa olla ehdokkaiden nimiä enintään niin monta kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja heidän varajäseniään. Ehdokaslistaan merkitään erikseen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettujen nimet. Ehdokkaiden nimet otetaan ehdokaslistaan siinä järjestyksessä kuin heidän tarkoitetaan tulevan valituiksi. Ehdokas on yksilöitävä niin selvästi, ettei sekaannusta valittavaksi ehdotetusta synny. Jos vaalissa valittavat varajäsenet ovat henkilökohtaisia, on ehdokaslistassa mainittava kunkin jäseneksi ehdotetun kohdalla hänen varajäsenensä nimi tai, jos varajäseniä on useita, heidän nimensä siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitettu valittaviksi. 8 Ehdokaslistan jättäminen Vähintään kahden edustajan on allekirjoitettava ehdokaslista. Ehdokaslistan ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä Ȧsiamiehen tai ehdokaslistan muun allekirjoittajan on jätettävä ehdokaslista eduskunnan keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello 12. Puhemies voi erityisestä syystä esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. Ehdokaslistat numeroidaan listojen jättämisjärjestyksessä. 9 Ehdokaslistan tarkastaminen Ehdokaslistan tarkastaa ja hyväksyy eduskunnan pääsihteeri. Ehdokaslistassa havaitusta virheellisyydestä tai puutteellisuudesta on ilmoitettava asiamiehelle ja annettava hänelle tilaisuus korjata se. Asiamiehille on ilmoitettava, jos sama henkilö on otettu ehdokkaaksi kahdelle tai useammalle ehdokaslistalle. Listan allekirjoittajilla on tällöin oikeus poistaa ehdokkaan nimi listalta ja panna toinen nimi sen sijaan. Asiamiehen on ilmoitettava tästä keskuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä päivänä kello Yksimielinen vaali Jos vaalia varten jätetyissä ehdokaslistoissa on toimielimen jäseneksi ja varajäseneksi ehdotettuja yhtä monta kuin vaalissa on valittavia, puhemies toteaa eduskunnan valinneen nimetyt ehdokkaat toimielimen jäseniksi ja varajäseniksi. Muussa tapauksessa toimitetaan uusi vaali jossakin lähinnä seuraavista eduskunnan täysistunnoista varaamalla kuitenkin riittävästi aikaa ehdokaslistojen jättämiselle. Uutta ehdokaslistaa ei kuitenkaan ole tarpeen jättää, jos ehdokaslistan asiamies tai muu allekirjoittaja 8 :ssä tarkoitetussa määräajassa allekirjoittamalla uudelleen ehdokaslistan vahvistaa listan koskevan myös tätä vaalia. 11 Suhteellinen vaali Jollei uusikaan vaali ole yksimielinen, vaali ratkaistaan toimittamalla avoin äänestys puhemiehen johdolla. Edustajille jaetaan ennen vaalia ehdokaslistojen yhdistelmä, johon listat otetaan numeroituina listojen antamisjärjestyksessä. Vaalissa käytetään äänestyslippuja, joissa tulee olla painettuna edustajan nimi. Edustajan on selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokaslistan numero, jota hän äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä.

8 676 N:o 250 Vaalissa käytetään kahta vaaliuurnaa. Äänestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippua saa uurnaan tuoda Ṗuhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa ja annettujen äänten laskemisessa. 12 Vaalin tuloksen määrääminen Äänestyksen päätyttyä lasketaan ensin jokaisen ehdokaslistan saamat äänet. Listan ehdokkaille annetaan tämän jälkeen vertausluvut siinä järjestyksessä kuin ehdokkaiden nimet on otettu listalle. Ensimmäisen ehdokkaan vertauslukuna on listan saama koko äänimäärä, toisen ehdokkaan puolet siitä, kolmannen kolmannes, neljännen neljännes ja niin edelleen. Jos ehdokkaan nimi on kahdella tai useammalla ehdokaslistalla, hänet otetaan huomioon vain siltä listalta, jolla hänen saamansa vertausluku on suurin. Muilla listoilla hänen jälkeensä olevat ehdokkaat siirtyvät järjestyksessä yhden sijan ylöspäin. Vaalin tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan ehdokaslistojen kaikkien ehdokkaiden nimet heidän saamiensa vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Tästä nimisarjasta julistetaan toimielimen jäseniksi valituiksi nimisarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin toimielimeen on valittava jäseniä ja varajäseniksi niin monta seuraavaa ehdokasta kuin varajäseniä on valittava. Vaalissa valittavien henkilökohtaisten varajäsenten nimiä ei oteta 3 momentissa tarkoitettuun nimisarjaan. Tällöin julistetaan varajäseniksi valituiksi ne ehdokkaat, jotka Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000 on ehdokaslistoihin otettu valituiksi tulleiden varajäseniksi. Puhemies toteaa vaalin tuloksen. 13 Täydennysvaali Jos toimielimen jäsenen tai varajäsenen paikka on jäänyt avoimeksi, on toimitettava täydennysvaali, paitsi milloin puhemiesneuvosto katsoo täydennysvaalin tarpeettomaksi toimielimen jäljellä olevan toimikauden lyhyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi. Täydennysvaalissa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalisäännön säännöksiä. Jos täytettävänä on vain yksi jäsenen tai varajäsenen paikka eikä vaali ole yksimielinen, valituksi tulee ehdokas siltä ehdokaslistalta, joka on saanut eniten ääniä. Täydennysvaalin ehdokaslistat on, mikäli mahdollista, jätettävä keskuskansliaan viimeistään kolme tuntia ennen asianomaista täysistuntoa. Puhemies voi erityisestä syystä esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen. 4luku Voimaantulo 14 Voimaantulo Tämä vaalisääntö tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tällä vaalisäännöllä kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytty eduskunnan vaalisääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Riitta Uosukainen Eduskunnan puhemies Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri

9 677 N:o 251 Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö Eduskunta on hallitusmuodon 49 :n nojalla hyväksynyt eduskunnan oikeusasiamiehelle seuraavan johtosäännön: Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta 1 Oikeusasiamiehen valvottavat Valvottavilla tarkoitetaan tässä johtosäännössä perustuslain 109 :n 1 momentin mukaisesti tuomioistuimia ja muita viranomaisia sekä virkamiehiä, julkisyhteisön työntekijöitä ja muitakin julkista tehtävää hoitavia. Oikeusasiamies valvoo myös valtioneuvoston, valtioneuvoston jäsenten sekä tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden laillisuutta sen mukaan kuin perustuslain 112 ja 113 :ssä säädetään. Mitä jäljempänä säädetään valvottavista, koskee soveltuvin osin myös valtioneuvostoa, valtioneuvoston jäseniä ja tasavallan presidenttiä. 2 Kantelu Oikeusasiamiehelle voi tämän laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa kannella jokainen, joka katsoo valvottavan tehtäväänsä hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa. Kantelu tulee tehdä kirjallisesti. Siitä tulee ilmetä kantelijan nimi ja yhteystiedot sekä tarpeelliset tiedot kantelun tarkoittamasta asiasta. 3 Kantelun tutkiminen Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen PNE 2/1999 PeVM 7/2000 EK 2/ /30

10 678 N:o 251 kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä. Oikeusasiamies ei tutki kantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä. 4 Oma aloite Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan. 5 Tarkastukset Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan laitosten ja virastojen tarkastuksia perehtyäkseen laillisuusvalvontaansa kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa valvoakseen niihin sijoitettujen henkilöiden kohtelua sekä puolustusvoimien eri yksiköissä ja Suomen rauhanturvajoukoissa seuratakseen varusmiesten ja muiden asepalvelusta suorittavien sekä rauhanturvaamishenkilöstön kohtelua. Tarkastuksen yhteydessä oikeusasiamiehellä tai hänen edustajallaan on oikeus päästä tutustumaan viraston tai laitoksen kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin sekä oikeus keskustella luottamuksellisesti viraston tai laitoksen henkilökunnan sekä siellä palvelevien tai sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa. 6 Virka-apu Oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta maksutta tarpeelliseksi katsomaansa virka-apua sekä tarvitsemansa jäljennökset tai tulosteet viranomaisten sekä muiden valvottavien asiakirjoista ja tiedostoista. 7 Poliisi- tai esitutkinnan määrääminen Oikeusasiamies voi määrätä suoritettavaksi poliisilain (493/1995) mukaisen poliisitutkinnan tai esitutkintalain (449/1987) mukaisen esitutkinnan tutkittavanaan olevan asian selvittämiseksi. 8 Asianosaisten kuuleminen Jos on syytä olettaa, että asia saattaa antaa aihetta arvostella valvottavan menettelyä, oikeusasiamiehen on ennen asian ratkaisemista varattava asianomaiselle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi. 9 Huomautus ja käsitys Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa asianomaiselle huomautuksen. Muulloinkin oikeusasiamies voi, jos aihetta on, saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lain oikeasta tulkinnasta taikka kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin. 10 Esitys Oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaessaan kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puutteiden poistamiseksi. 11 Kertomus Oikeusasiamies antaa eduskunnalle joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön, julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilasta samoin kuin lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista kiinnit-

11 N:o täen tällöin erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Oikeusasiamies voi antaa eduskunnalle tärkeäksi katsomastaan asiasta myös erillisen kertomuksen. Kertomustensa yhteydessä oikeusasiamies voi tehdä eduskunnalle ehdotuksia lainsäädännössä havaitsemiensa puutteiden poistamiseksi. Jos havaittu puute liittyy eduskunnan käsiteltävänä olevaan asiaan, oikeusasiamies voi myös muuten saattaa havaintonsa eduskunnan asianomaisen elimen tietoon. 12 Tiedottaminen Oikeusasiamies tiedottaa ratkaisuistaan ja kannanotoistaan erityisesti silloin, kun asialla on yleistä merkitystä. Oikeusasiamiehen on tiedotettava myös toimintatavoistaan ja siitä, missä asioissa ja millä tavoin oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä. Oikeusasiamiehen kanslian hallinto 13 Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten päätösvalta Oikeusasiamiehellä on yksinään päätösvalta kaikissa oikeusasiamiehelle lain mukaan kuuluvissa asioissa. Oikeusasiamies päättää, apulaisoikeusasiamiehiä kuultuaan, myös tehtävien jaosta oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten kesken. Apulaisoikeusasiamiehet käsittelevät ja ratkaisevat samoin valtuuksin kuin oikeusasiamies ne laillisuusvalvontaan kuuluvat asiat, jotka oikeusasiamies on heidän ratkaistavikseen työjärjestyksen mukaan määrännyt tai jotka he omasta aloitteestaan ottavat tutkittavakseen. Jos apulaisoikeusasiamies harkitsee, että hänen käsiteltävänään olevassa asiassa on aihetta esittää huomautus valtioneuvoston tai valtioneuvoston jäsenen taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen johdosta taikka nostaa syyte korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiä tai jäsentä vastaan, hänen tulee siirtää asia oikeusasiamiehen ratkaistavaksi. 14 Asioiden ratkaiseminen esittelystä Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ratkaisevat asiat esittelystä, jolleivät he yksittäistapauksessa toisin päätä. 15 Kanslian työjärjestys Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset tehtävien jakamisesta ja sijaisuuksien järjestämisestä oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten kesken sekä virkamiesten esittelyvelvollisuudesta ja kanslian henkilöstön muista tehtävistä samoin kuin kansliassa noudatettavasta yhteistoimintamenettelystä. Oikeusasiamies vahvistaa kanslian työjärjestyksen apulaisoikeusasiamiehiä kuultuaan. 16 Muut tehtävät ja virkavapaus Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet eivät saa toimikautensa kestäessä hoitaa muuta julkista virkaa. Heillä ei saa myöskään olla sellaista julkista tai yksityistä tehtävää, joka voi vaarantaa luottamusta laillisuusvalvonnan tasapuolisuuteen tai muutoin haitata oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasiamiehen tehtävän asianmukaista hoitamista. Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasiamieheksi valitulla on valtion virka, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä. 17 Sijaisuudet Jos oikeusasiamies toimikautensa kestäessä kuolee tai eroaa toimestaan eikä eduskunta ole valinnut uutta oikeusasiamiestä, oikeusasiamiehen tehtäviä hoitaa se apulaisoikeusasiamies, joka on virassa vanhempi. Virassa vanhempi apulaisoikeusasiamies hoitaa niin ikään oikeusasiamiehen tehtäviä tämän ollessa esteellinen tai muusta syystä estynyt tehtäväänsä hoitamasta siten kuin siitä työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

12 680 N:o 251 Apulaisoikeusasiamiehen ollessa esteellinen tai muusta syystä estynyt tehtäväänsä hoitamasta hänen tehtäviään hoitaa oikeusasiamies tai toinen apulaisoikeusasiamies siten kuin siitä työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. 18 Palkkiot Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet saavat toimestaan palkkion. Oikeusasiamiehen palkkio määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin valtioneuvoston oikeuskanslerin palkkaus ja apulaisoikeusasiamiehen palkkio samojen perusteiden mukaan kuin apulaisoikeuskanslerin palkkaus. Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasiamieheksi valittu on julkisessa tai yksityisessä palvelussuhteessa, hänen tulee toimikautensa ajaksi luopua tähän palvelussuhteeseen kuuluvista palkkaeduista. Hänen tulee toimikautensa ajaksi luopua myös sellaisista palvelussuhteeseen tai luottamustehtävään liittyvistä muista etuuksista, jotka voivat vaarantaa luottamusta laillisuusvalvonnan tasapuolisuuteen. 19 Vuosiloma Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet saavat kukin puolentoista kuukauden vuosiloman. Oikeusasiamiehen kanslian henkilöstö 20 Henkilöstö Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman oikeusasiamiehensihteerin, oikeusasiamiehensihteerin, tarkastajan, tiedottajan, notaarin, osastosihteerin, kirjaajan, arkistonhoitajan, apulaiskirjaajan ja toimistosihteerin virkoja. Oikeusasiamiehen kansliaan voidaan nimittää myös muita virkamiehiä. Kansliaan voidaan talousarvion puitteissa ottaa virkamiehiä määräaikaisiin virkasuhteisiin. 21 Henkilöstön erityiset kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä, esittelijäneuvoksella, vanhemmalla oikeusasiamiehensihteerillä ja oikeusasiamiehensihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto sekä tehtävässä vaadittava kokemus julkisesta hallinnosta tai tuomarin tehtävistä sekä 2) muissa tehtävissä toimivilla niihin soveltuva korkeakoulututkinto tai muu tehtävien edellyttämä koulutus ja kokemus. 22 Virkamiesten nimittäminen Oikeusasiamies nimittää kansliansa virkamiehet. Oikeusasiamies voi erityisestä syystä tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen määräaikaisessa palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. 23 Virkamiesten virkavapaudet Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian virkamiehille myöntää oikeusasiamies. 24 Virkamiesten virkasyytepaikka Oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikköä, esittelijäneuvosta, vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä ja oikeusasiamiehensihteeriä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa. Hallintomenettelylaki 25 Hallintomenettelylain soveltaminen Laillisuusvalvonnassa ja oikeusasiamiehen kanslian hallintoasioissa noudatetaan soveltuvin osin hallintomenettelylain (598/1982) 1 13 :ää.

13 N:o Voimaantulo 26 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tällä johtosäännöllä kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1919 hyväk- Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000 sytty ja 10 päivänä tammikuuta 1920 julkaistu eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämän johtosäännön voimaan tullessa nuoremmat oikeusasiamiehensihteerit muuttuvat virkanimeltään oikeusasiamiehensihteereiksi ja tiedotussihteeri virkanimeltään tiedottajaksi. Riitta Uosukainen Eduskunnan puhemies Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri

14 682 N:o 252 Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 83 :n nojalla vahvistanut eduskunnan pankkivaltuutetuille seuraavan johtosäännön: 1 Toimikausi Pankkivaltuutettujen tehtävä alkaa, kun eduskunta on toimittanut vaalin, ja jatkuu uusien pankkivaltuutettujen vaalin toimittamiseen. 2 Järjestäytyminen Pankkivaltuutetut kokoontuvat välittömästi vaalin tapahduttua valitsemaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin puhemiehen vaalista annettuja säännöksiä, jolleivat pankkivaltuutetut yksimielisesti toisin päätä. Vaalien tuloksesta ilmoitetaan eduskunnalle. Pankkivaltuutettujen ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle iältään vanhin pankkivaltuutettu. Hän johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu. Pankkivaltuutetut muodostavat pankkivaltuuston. Pankkivaltuusto voi asettaa keskuudestaan työjaoston, johon valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi valitaan jäseneksi yksi pankkivaltuutettu. Työjaoston tehtävänä on valmistella pankkivaltuustossa käsiteltäviä asioita. 3 Tehtävät Pankkivaltuuston tehtävänä on, siten kuin Suomen Pankista ja Suomen Pankin virkamiehistä annetuissa laeissa (214/1998 ja 1166/1998) tarkemmin säädetään: 1) valvoa Suomen Pankin hallintoa ja toimintaa; PNE 1/2000 TaVM 3/2000 EK 3/2000

15 N:o ) antaa eduskunnalle kertomuksia; 3) tehdä eduskunnalle esityksiä ja valtioneuvostolle ehdotuksia periaatteellisesti merkityksellisissä asioissa; 4) tehdä esitys johtokunnan jäsenen viran täyttämisestä; 5) päättää eräistä johtokunnan jäsenten ja viranhaltijoiden virkasuhteeseen liittyvistä kysymyksistä; 6) vahvistaa pankin eläke- ja perhe-eläkesäännöt sekä johtokunnan johtosääntö ja antaa muita pysyväismääräyksiä; sekä 7) vahvistaa eduskunnan valitsemille tilintarkastajille ja heidän sihteerilleen maksettavien palkkioiden ja korvausten perusteet. Pankkivaltuusto määrää työaikalain (605/1996) 2 :n nojalla, keihin Suomen Pankin viranhaltijoihin ei sovelleta työaikalakia Ṗankkivaltuusto tekee valtioneuvostolle esityksen rahoitustarkastuksen johtajan viran täyttämisestä sekä huolehtii rahoitustarkastuksen hallinnosta, siten kuin rahoitustarkastuksesta annetussa laissa (503/1993) säädetään. Pankkivaltuusto toimii Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvostona, siten kuin Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetussa laissa (717/1990) tarkemmin säädetään. Pankkivaltuusto antaa ohjeet siitä, miten Suomen Pankin johtokunnan jäsenen viran hoidosta enintään viikon kestävän virkavapauden aikana päätetään. Pankkivaltuuston tehtävänä on ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos Suomen Pankin johtokunnan jäsenen tai rahoitustarkastuksen johtajan epäillään syyllistyneen virkarikokseen tai jos on ilmennyt perusteita siviilikanteen nostamiseksi heitä vastaan. 4 Kokoontuminen Pankkivaltuusto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja kutsuu pankkivaltuuston koolle myös, jos pankkivaltuutettu tai pankin johtokunta sitä vaatii. Jos sekä puheenjohtajalla että varapuheenjohtajalla on este tehtäviensä hoitamiseksi, valitaan pankkivaltuustolle tilapäinen puheenjohtaja noudattaen puheenjohtajan vaalista annettuja säännöksiä. Jos pankkivaltuustolle on valittu työjaosto, toimii tilapäisenä puheenjohtajana työjaoston kolmas jäsen. 5 Kertomusten valmistelu Pankkivaltuusto voi valmistellessaan eduskunnalle Suomen Pankista annetun lain 11 :n mukaisia kertomuksia tilata lausuntoja ja selvityksiä harjoitetun rahapolitiikan arvioimiseksi. Pankkivaltuusto voi myös kuulla asiantuntijoita. 6 Pöytäkirja Pankkivaltuusto ottaa sihteerin, joka laatii pankkivaltuuston kokousten pöytäkirjat, kirjoittaa toimituskirjat sekä suorittaa ne tehtävät, jotka pankkivaltuusto hänelle antaa. Pankkivaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tarkastavat pankkivaltuuston kokousten pöytäkirjat. Pankkivaltuuston puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pankkivaltuuston toimituskirjat. 7 Palkkiot Pankkivaltuutettu saa vuotuisen palkkion, joka on kolmastoistaosa edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan kansanedustajalle kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuksineen. Lisäksi pankkivaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan vuotuiset palkkiot, joiden suuruus on puheenjohtajalle puolet ja varapuheenjohtajalle viidesosa pankkivaltuutetun vuotuisesta palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta maksetaan kuukausittain kahdestoistaosa. Pankkivaltuutetulle maksetaan kultakin kokoukselta kokouspalkkiota kolmasosa kuukausipalkkiosta. Pankkivaltuusto päättää sihteerin palkkiosta. Pankkivaltuutettujen palkkiot ja muut pankkivaltuuston toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan Suomen Pankin varoista. 8 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

16 684 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 252 Tällä johtosäännöllä kumotaan 2 päivänä maaliskuuta 1926 hyväksytty eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö (191/1926) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämän johtosäännön tultua voimaan suppeamman pankkivaltuuston toiminta lakkaa ja pankkivaltuusto järjestäytyy tämän johtosäännön mukaisesti. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000 Riitta Uosukainen Eduskunnan puhemies Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN