Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointi -hanke (PKArvi)

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointi -hanke (PKArvi) ELY-keskuksen neuvottelukunta Hannu Ryhänen & Paula Inkeroinen, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, UEF

2 Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuu 55.8.% koko maakunnan väestöstä, noin asukasta (mukaan lukien paikalliskeskukset). Pohjois-Karjalan kaupunkimaisissa ympäristöissä asuu 44,2% maakunnan väestöstä, noin asukasta (Joensuun sisempi- ja ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue). Pohjois-Karjala on hyvin maaseutumainen, toisaalta yhteen kaupunkiin, Joensuuhun keskittynyt, maakunta, jolle sen maaseutualueet ovat elintärkeä luonnonvara-, asutus-, yritys-, vapaa-ajan ja kulttuurin toimintaympäristö. Asukasmäärätiedoista puuttuu väestöstä noin 2000 asukasta, jolle ei ole koordinaatiotietoja (Suomen Ympäristökeskus 2013).

3 Lähtökohdat arvioinnille

4 Pohjois-Karjala ja maaseutu , miehet , naiset ( ) asukasta maaseudulla Väestön nettomuutos v yht asukasta 9,33 as./km 2 (Uusimaa 170,29 as./km 2 ) Väestö noin 70% taajamissa (Joensuu + paikalliskeskukset) Kotitalouksia noin ( ) Noin 230 kylätoimikuntaa,- yhdistystä tai asukasyhdistystä Yrityksiä koko maakunnassa noin 8600 Maakunnan työttömyysaste 16.9%/12600 hlö. (7/2013) Maatiloja noin 2430 ( ) Maitotiloja noin 660 (2102/2013 kiintiökausi) Kokonaispeltoala ha ( ) Tilojen keskipinta-ala 35,54 ha ( ) Metsätalousmaata km 2 (74 % kok. pinta-alasta) Yksityismaita metsätalousmaasta km 2 (52%). Metsäsektorin työllisyys 3000 htv (2011) Bruttokantorahatulot 155,2 milj. (yksityismetsät 106,6 ME) Vesistöjä kokonaispinta-alasta km 2 (18 %) Vapaa-ajan asuntoja noin ( )

5 Maaseutuohjelman perusdynamiikka ,3 ME 24, 7 ME 5,9 ME Manner-Suomen maaseutuohjelma P-K Maaseutuohjelma = 108, 4 ME + ELY-Keskus Maaseutu- ja energiayksikkö 51,5 ME Aktivointi Tiedotus / Koulutus Innostaminen Hakuprosessit Maaseuturahasto (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) Maaseudun asukkaat / yrittäjät / yritykset/ yhteisöt / kehittämisorg. Ohjelman keinoista tietoinen, halukas ja kyvykäs toimija haluaa toteuttaa erilaisia toimenpiteitä. Toimintaryhmien paikalliset kehittämissuunnitelmat Maaseudun toimijavetoiset kehitys- ja muutosprosessit. Pohjois-Karjalan maaseudun kehitys ?

6 Maaseuturahaston osarahoittamat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset tuet Maaseudun yritystuet Maaseudun hanketuet Ei-tuotannollisten investointien tuki Ympäristötuet ja erityistukisopimukset Luonnonhaittakorvaus Maatilan investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuki

7 Arviointi

8 Keskeisiä arvioitavia asioita Maaseutuohjelman tarkoituksenmukaisuus (strategian vastaavuus keh. tarpeisiin). Maaseutuohjelman toimeenpanon onnistuneisuus (hallinto, tiedotus, aktivointi). Maaseutuohjelman tehokkuus ja hyödynnettävyys (panosten osumatarkkuus). Maaseutuohjelman toteutuminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Maaseutuohjelman tuloksellisuus (konkretia ja lisäarvo). Kehitysmekanismit, jotka saaneet vaikutuksia aikaan (toimenpiteet ja prosessit). Maaseutuohjelman vaikuttavuus (lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset). Suositukset tulevalle ohjelmakaudelle (hyvät toimintamallit, kanavat, käytännöt).

9 Arvioinnin haasteita Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman toimenpidekokonaisuuksien määrälliset ja laadulliset tavoitteet mittareineen osin epämääräisiä. Käytettävissä olevan tausta-aineiston runsaus ja yhteismitattomuus. TIKEn toimittaman aineiston epäluotettavuus. Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma eriparinen suhteessa Manner- Suomen maaseutuohjelmaan (valtakunnallisen ohjelman indikaattoritiedot eivät yksi yhteen verrannollisia alueellisen maaseutuohjelman sisältörakenteeseen).

10 Tuet ja niiden kohdistuminen

11 LEADER ELY Rahoitus toimenpiteittäin (osoittaa yleisen rahoitusjakauman) TOIMENPIDE KOKONAISRAHOITUS HANKKEITA 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet , Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen , Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätal , Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatal. ulkop , Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen , Matkailuelinkeinojen kehittäminen , Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut , Kylien kunnostus ja kehittäminen , Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus , Tekninen apu Elinkeinosuunnitelma , Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatal. ulkop , Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen , Matkailuelinkeinojen kehittäminen , Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut , Kylien kunnostus ja kehittäminen , Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen , Koulutus ja tiedotus Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö Paikallisen toimintaryhmän toimintaraha , ,81 Lukuarvot ovat vielä tarkistuksessa (Tike 2013)

12 P-K maaseuturahaston kokonaisrahoitus Hankkeita 1115 Kokonaisrahoitus 108,4 milj. EU osuus 26,3 milj. 24,25 % Valtion osuus 24,7 milj. / 22,78 % Kuntaraha 59,6 milj. / 5,50 % Yksityinen rahoitus 51,5 milj. / 47,48 % Huom! Merkittävä osuus maakunnan omaa panostusta. Tike

13 Maataloudelle maksetut suorat tulotuet Pohjois- Karjalassa, Yksikkö 1000 euroa EU-tuet Kansalliset tuet (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2013)

14 Yritystuet Myönteiset yritystukipäätökset (EU + valtio-osuus) Pohjois-Karjalassa ELY-keskus 498 kpl yhteensä 21 milj. euroa Toimiville yrityksille tuista 15 milj. ja aloittaville yrityksille 6 milj. euroa. Toimintaryhmät 150 kpl yhteensä 4 milj. euroa ELY:n tuista noin 89% toimintalinja 3 mukaisia (maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen) Tp312 (mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen) 14.5 milj. (69 %) Tp311 (taloudell. toiminnan laajentam. maatal. ulkopuolelle) 4.3 milj. (20%) Toimintalinjan 1 mukaisia (maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen) Tp123 (maa ja metsätalouden arvon lisääminen) 1,8 milj. (9%) Tp111 (ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet) 0,3 milj. (2%) (Tike 2013)

15 Yritystuet Maatilojen osuus saadusta tuesta 14 %. Yritysryhmähankkeita toteutettiin 12 kpl, joista yksi Leader rahoituksella. Yritystuen kohdentuminen: Yli puolet palvelutoimialalle Hoiva-ala 13% Matkailu 18% Muut palvelut 21% Elintarvikeala 11% Bioenergia 10% Puunjalostus 8 % Metalliteollisuus 8% Rakentaminen 1% Muut 10% Lähde: Jäljet tulevaisuuteen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikön Vuosikatsaus Tässä uusimmassa taulukossa ei toimialatietoja.

16

17

18 Hanketuet myönteistä tukipäätöstä Näistä varsinaisille kehittämishankkeille ELY-keskus 58 päätöstä 18,1 milj. Toimintaryhmät 206 päätöstä 5,6 milj.. Toimintaryhmien alueiden ja valtioiden välisille hankkeille 27 päätöstä, 1,3 milj. Toimintaryhmien oman toiminnan tukemiseen n. 2 milj. Tekninen tuki ELYlle n. 1,6 milj. Elinkeinosuunnitelmien myöntövaltuus 0,15 milj. ELY-keskuksen hankkeet pääasiassa maakunnallisia hankkeita, mutta hankesalkussa oli myös muutama seutukunnallinen hanke sekä joitakin alueiden välisiä hankkeita Leader-rahoituksessa Joensuun seudun Leaderin osuus on 40 %, Vaara Karjalan Leaderin 38 % ja Kehittämisyhdistys Jetina ry:n 22 % toimintaryhmien myöntämästä hanketuesta kehittämishankkeille.

19 Hanketukien kohdentuminen Päivitys : 3 uutta infrahanketta, 2013 yht Hankkeita yhteensä 54, Yhteensä Alkuperäinen lähde: ELY-keskus

20 Hanketukien kohdentuminen 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 2 % 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 2 % Matkailuelinkeinojen kehittäminen 5 % Koulutus ja 1 tiedotus 8 % 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 34 % 11 Hanketuet toimenpiteittäin 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 9 % Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 26 % 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 14 % Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Matkailuelinkeinojen kehittäminen ,2 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen ,8 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen ,5 331 Koulutus ja tiedotus

21 Pohjois-Karjalan maaseudun kehitystoiminta ja kehitys

22 Arvioita maaseutuohjelmasta ja sen toimeenpanosta. Sidosryhmäkysely elokuu Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Maaseutuohjelma on ollut strategisesti perusteltu ja toteuttamiskelpoinen Ohjelmassa esitetyt maaseudun kehittämisen painopisteet ovat olleet oikein valittuja Ohjelma ja sen kehittämislinjaukset ovat tulleet minulle tutuksi Mahdollisuudet vaikuttaa nykyisen maaseutuohjelman toteutukseen ovat olleet hyvät Maaseutuohjelman toimeenpano on ollut tuloksellista , , , , ,65 Rahoitus on kohdistunut oikeisiin asioihin ,65 Tiedotus maaseuturahoituksesta on ollut kattavaa ja riittävää Olen saanut kaipaamani tiedot myös suoraan ELYkeskuksen nettisivuilta Olen saanut kaipaamani tiedon suoraan kysymällä ao. henkilöiltä puhelimella tai sähköpostilla Maakaista maaseudun kehittämisen tiedotuskanavana on ollut toimiva ratkaisu , , , ,09 Yhteensä ,71

23 Maaseutuohjelman tehokkuus ja hyödynnettävyys Valitut strategiset linjaukset ja painopisteet ovat olleet tarpeeksi oikeaan osuneita ja rahoitusvälineet suhteellisen käyttökelpoisia vaikka niiden byrokratiassa, tarkassa kohdentavuudessa, joustoissa ja riskinottokyvyssä on edelleen kehittämistä. Rahoitus ei tosin ole ollut riittävää kaikkiin niihin tarpeisiin, joita on ilmennyt ja tämä koskee etenkin yritysrahoitusta ja Leader toimintaa. Yritystuet ja yrittäjien omat toimenpiteet (etenkin investoinnit), kehittämishankkeet ja erilaiset hanketoimenpiteet sekä yhteisöjen omat toimenpiteet ovat luonnollisesti olleet tehokkaimpia kehittämisen välineitä. Asioita on tehty pääsääntöisesti oikein, ts. tiedotettu ja aktivoitu eri tavoin varsinaisia maaseudun toimijoita suhteellisen laajasti ja siten saatu syntymään kehittämisen dynamiikka paikallisesti ja alueellisesti (rahoitus on toiminut hyvin toiminnan täkynä), joka on johtanut rahoitettavaan/ kehittävään toimintaan. Uusia rahoituscocktaileja tarvittaisiin nimenomaan uusien avauksien kannustamiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.

24 Toteutuminen suhteessa tavoitteisiin Lopullista vastausta ei pysty tähän kysymykseen antamaan indikaattoritietojen puutteellisuuden ja toisaalta maaseutuohjelman oman tavoiteasettelun heikkouden takia, mutta tällä aineistolla voi sanoa tavoitteiden pääosin täyttyneen hyvin ja osin jopa reilusti ylittyneen joissain toimenpiteissä. Suurimpia ongelmia tavoitteiden toteutumisessa ovat olleet tavoiteasettelun epämääräisyys, rahoituskehyksen niukkuus ja osin maaseutuohjelman tarkan seurannan/reagoinnin puutteet. Mitään erityisiä esteitä kohderyhmien tarpeiden täyttymiselle ei ole, jos rahoitusta vain olisi tarpeeksi, rahoitusbyrokratia nykyistä kevyempi ja toimijat entistä aktiivisempia hakemaan rahoitusta.

25 Arvioi, miten P-K:n maaseutuohjelmassa nimetyt yleiset tavoitteet ovat mielestäsi kehittyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla vuosina ? (Sidosryhmäkysely) N=23) Maatilatalouden kannattavuus ja kilpailukyky Luonnontuotteiden hyödyntäminen ja jalostus 1 Kehittynyt huomattavasti 2 Kehittynyt jonkin verran 3 Säilynyt ennallaan 4 Heikentynyt jonkin verran 5 Heikentynyt huomattavasti EOS Erikoistuminen vahvuuksien pohjalta Yritystoiminnan kilpailukyky ja kasvu Innovaatiot ja tuotekehitys Metsävarojen ja - osaamisen hyödyntäminen Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen Maaseudun peruspalvelut Palveluyrittäjyys (pl. matkailupalvelut) Maaseutumatkailu ja matkailupalvelut Yhteistyöratkaisut ja verkostoituminen

26 Arvioi, miten P-K:n maaseutuohjelmassa nimetyt yleiset tavoitteet ovat mielestäsi kehittyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla vuosina ? (Sidosryhmäkysely N=23) 1 Kehittynyt huomattavasti 2 Kehittynyt jonkin verran 3 Säilynyt ennallaan 4 Heikentynyt jonkin verran 5 Heikentynyt huomattavasti 6 EOS Maaseudun työllisyysmahdollisuudet Maaseudun viihtyisyys asuinpaikkana Maaseudun nuorten mahdollisuudet Maaseudun naisten mahdollisuudet Maaseudun tulevaisuuden näkymät Maaseudun kansainvälistyminen Maaseudun ympäristön tila Maaseudun yhteisöllisyys Maaseudun vetovoima toimintaympäristönä Yhteensä

27 Tuloksellisuus Ohjelman toimenpiteillä on konkreettisesti saatua aikaan lukuisia yritysinvestointeja, toteutettu yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä yrityksissä/yhteisöissä, lisätty yksittäisten toimijoiden/yritysten osaamista, aktivoitu yksittäisiä toimijoita/yrittäjiä/yhteisöjä kehittämistyöhön ja yhteistyöhön sekä tuotettu uusia tuotteita/palveluja, viety näitä markkinoille, lisätty maakunnan/yrittäjien/yhteisöjen tunnettavuutta luomalla uusia brändejä ja markkinauskottavuutta jne. Ohjelman välitön lisäarvo koko Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiseen on ollut merkittävä ja ilman maaseutuohjelmaa ja maaseuturahastoa maakunnan/sen maaseudun tilanne olisi merkittävästi nykyistä heikompi.

28 Arvioi vielä seuraavista asioista, että mitkä niistä erityisesti ovat mielestäsi kehittyneet tai heikentyneet Pohjois-Karjalan maaseudulla (Vaikuttamisen paikat matkakysely N=24) KEHITTYNYT NEUTRAALI HEIKENTYNYT Maaseudun ihmisten aktiivisuus 18-6 Maaseudun asukkaiden yhteisöllisyys 17-7 Maaseudun palveluvarustus Maaseutuyrittämisen monipuolistuminen Maaseudun työllistymismahdollisuudet Maatalouden toimintaedellytykset Maaseudun viihtyisyys asuinpaikkana 23-1 Maaseudun nuorten mahdollisuudet Maaseudun tulevaisuuden näkymät Maaseudun kansainvälistyminen Jotkut muut asiat mitkä haluat vielä nostaa esille? - Kylätoiminnan uudistuminen ja asema korostuu kun hallinto etääntyy - Bioenergia tulee

29 Maatalouden rakennekehitys SVT: Tike, Maatilojen rakenne. Maatilojen määrä laskenut 430 kpl, vähennys 15% (2 434 tilaa v. 2012) Monialaisten tilojen suhteellinen osuus hieman laskenut (32% 2010) Yhteenlaskettu peltoala kasvanut 108 ha:lla, ( ha v. 2012) Keskimääräinen peltoala/tila kasvanut 5 ha, (35 ha/tila v. 2012) Maitotilojen määrä vähentynyt 36% (664 maitotilaa kiintiökausi 12/ tilaa (06/07) Maitomäärä vähentynyt 8%, tuotos/tila noussut 43% Luomuala kasvanut, luomulla 17,8% pelloista, pinta-alat keskim. 49,3 ha. Ohjelmakaudella luomupinta-ala on kasvanut liki 4500 hehtaarilla, ollen yli ha vuoden 2012 lopulla Sukupolvenvaihdokset: tavoite 300, toteuma 174 (vv ). Haaste! Viljelijöiden keski-ikä noussut, v se oli n. 51 vuotta, yli 50-vuotiaita oli 59% Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit (SVT: Tike, Alueittainen maidontuotanto)

30 Maatalouden rakennekehitys (kannattavuus/kilpailukyky) Tulovirrat 290 milj. > 250 milj. (tulotuet, myyntitulot, sivutulot, metsätulot) Tulovirrat/maatila laskeneet 6,5 % (reaalisin hinnoin > ) Tuotantopanosten hintaindeksi 146, tuottajahintojen 130 (vuonna 2011) Myyntitulojen osuus maatilojen tulovirrasta on noussut kolme prosenttiyksikköä (34,8% 87 milj. 2011) 69% myyntituloista maidosta 60,3 milj., n /maitotila 2011 ( /tila 2006) (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)

31 Maatilojen myyntitulolähteet Pohjois-Karjalassa v / milj. euroa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)

32 P-K maatilojen tulovirrat reaalisin hinnoin ja sidottuna ansiotasoindeksiin (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2013)

33 milj.litraa tilojen määrä kpl 250 Maitotilojen ja meijerimaidon määrä Pohjois- Karjalassa , , Maitoa milj.litraa Maitotilat kpl 175,1 179,6 184, , ,7 155,6 158,7 157,8 153,9 154,9 153,8 154,3 157,7 159,4 156,6 151,9149,97149,4 147,1 142,5 140,9 139,9 140,3 137, (Pro-Agria 2013)

34 Yritystukien synnyttämien uusien yritysten alueellinen jakauma (yhteensä 192) (Tike 2013)

35 Yritystoiminnan kilpailukyky ja kasvu Liikevaihtotavoitteet eivät (vielä) realisoituneet (indikaattoriaineisto/tike) 2/3 kehittämishankerahoituksesta (n. 10 milj. ) kohdentuu joko suoraan tai epäsuorasti elinkeinojen kehittämiseen (kaikki elinkeinot). Myös lopuilla 5 milj. eurolla välillinen vaikutus yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Pohjois-Karjalaan on syntynyt 4. eniten yrityksiä Manner-Suomen maaseutuohjelman ansiosta (192 uutta yritystä = aloittavat yritykset). Palveluyrittäjyydessä vahvasti on noussut hoivayrittäjyys, jonka osuus yritysrahoituksesta on noin 13% (valtakunnallisesti 5%). Leaderin yritystuki näyttää aktivoivan ja tavoittavan hyvin maaseudun pienet mikroyritykset (suora ja välitön kontakti paikallisiin yritys).

36 Yritystukien tuottamat työpaikat Myönnettyjen yritystukien myötä syntyneiden työpaikkojen määrää ei voi aineiston perusteella todentaa (aineistoa ei kaikista yrityshankkeista) ja indikaattoriaineisto puutteellista). ELYn vuosina myöntämien yritystukipäätösten mukainen työpaikkatavoite on 643 työpaikkaa. Yritystukea saaneille yrityksille suunnatun kyselyn mukaan tuella on aloittaviin yrityksiin syntynyt 1 kokoaikainen ja 0,7 osa-aikaista työpaikkaa ja toimiviin 1,2 kokoaikaista ja 1,2 osa-aikaista työpaikkaa yritystä kohden.

37 Nuorten ja naisten mahdollisuudet ELYn kehittämishankerahoituksessa 2 nuorille suunnattua hanketta 0,5 milj. Leader-hankkeissa nuorten hankkeita, mutta hankejärjestelmän perusteella ei yksilöityjä kohderyhmätietoja Yritystukirahoituksella ei juurikaan nuorten työpaikkoja, vain yksittäisiä Yrityskyselyn mukaan aloittavien yritysten työpaikoista enemmistö (58%) naisille, toimivien yritysten työpaikoista enemmistö (62%) miehille Kansainvälistyminen Yritysrahoituksessa vain muutamia mainintoja kansainvälistymisen edistämisestä Sama tulos yritystukikyselyssä, vain muutamia yrityksiä, joilla ulkomaisia asiakkaita Yritysryhmähankkeissa kansainvälistymiseen tähtääviä toimenpiteitä Leader-hankkeissa kansainvälistyminen saatu vauhtiin

38 Maaseudun kehitysmekanismit On paljon ihmisiä/toimijoita, joille elinvoimainen maaseutu on tärkeä asia (toiminta etenee yhteisen asian ja tulevaisuuden eteen useilla rintamilla). Mikroyritysten yrittävä ja runsas aluskasvillisuus sekä sen yritysrahalla tukeminen ympäri maakuntaa, myös harvaan asutuilla alueilla (yritykset luovat paikallis- ja aluetalouden dynamiikan, joka pitää kaikki pyörät pyörimässä ). Uusien/toimivien yritysten/yritysryhmien jatkuvat investoinnit ja niiden monet kerrannaisvaikutukset tuotekehityksen, markkinointiin, yhteistyöhön jne. Yhteistyön kulttuurin kehittyminen kaikilla toimijatasoilla (kohtaamisen paikat, ajat, tavat ja luottamukselliset suhteet kehittyneet jatkuvasti). Kehittämishanketoiminnan moninaisuus/kohdentuneisuus, sen aktivointi ja tehokas tiedonvälitys, hankeyhteistyö ja perinteisten sekä uusien kehittämisvälineiden käyttö (tuotekehitys ja testaus, koulutus, brändäys, opintoja tutustumismatkat, sosiaalinen media, tempaukset jne.).

39 Maaseudun kehitysmekanismit Leader toiminta ruohonjuuritasolla yhdessä elinkeinoyhtiöiden kanssa on toteuttanut tehokasta aktivointityötä, joka tuottaa tulosta monella tapaa. Uudet tai vanhat kehittyvät tuotantosuunnat/toimialat/yritykset; luomu, erikoisviljely, elintarviketeollisuus, hoito- ja hoiva-alat, matkailu Venäjän vientinä, luonnontuoteala, metsävarat ja metsäosaaminen/biotalous/ bioenergia. Kansainvälistyminen on saanut entistä enemmän vauhtia tällä ohjelmakaudella. Maatalouden rakennemuutos (investoinnit, uudet toimijat ja ajattelutavat) on ollut suhteellisen hallittu ja ei ole toistaiseksi karannut käsistä, vaan johtanut uusiutumiseen. Laajakaista on maaseudun välttämätöntä perusinfrastruktuuria siinä missä auto-, vesi- ja rautatiet, vesijohdot, viemäröinti tai sähköverkko, joka tarvitaan. Maaseuturahasto itsessään, sillä se on erittäin iso kehittämispanostus maaseutuun ja sitouttaa myös yksityisen rahan investointeihin ym. kehittämistoimintaan.

40 Parhaita toimenpiteitä Yritystuet ovat yritystoiminnan kehittämisen mahdollistaja, joita voitaisiin tosin edelleenkin markkinoida paremmin (MASVA hanke on hyvin paikannut tätä aukkoa). Kaikissa kehittämishankkeissa on tehty paljon töitä ja käytetty monipuolisesti maaseudun kehittämisen välineistöjä niin yritystoiminnan kuin muuhunkin kehittämistoimintaan. Käytetyt välineet ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Leader toiminta kattaa koko maakunnan ja on kustannus-/hyötysuhteeltaan tehokasta maaseudun kehittämistyötä, joka tavoittaa hyvin todelliset ruohonjuuritason toimijat/kehittäjät. Tiedotustoiminnassa Maakaista keskitettynä ja innovatiivisilta toimintatavoiltaan on hyvä toimenpide, joka kuitenkaan ei saa kaventaa muun paikallisen tiedottamisen merkitystä. Myös keskitetty maatalouskoulutuksen tiedottaminen Ajurissa on ollut hyvä ratkaisu, josta on helppo toimijoiden hakea tarvittava tieto. Yhteistyön kehittämisen ja tiedon jakamisen toimenpiteenä kaikki järjestetyt kohtaamisen tavat ovat olleet merkittäviä (ihmiset tapaavat ja vaihtavat ideoita/ajatuksia ja saavat rohkeutta päivittäiseen/uuteen tekemiseen). Näitä ovat mm. foorumit, työpajat, opintomatkat, yritysvierailut, asiantuntijaluennot jne.

41 Maaseutuohjelman vaikuttavuus Vaikuttavuutta on vaikea arvioida koska se ilmenee pitemmällä aikavälillä, mutta selkeästi on onnistuttu kehittämään aineettomia inhimillisiä tekijöitä kuten kehittämisen aktiivista asennetta ja yhteishenkeä, yhteistyön ajatusta, osaamista eri toimialoilla/yrityksissä/ yhteisöissä ja aineellisista tekijöistä tekemään uusinvestointeja ja avauksia uusissa tuotantosuunnissa/toimialoilla/yrityksissä, vahvistamaan entisiä tuotantosuuntia/toimialoja/yrityksiä, luomaan uusia markkinayhteyksiä ja tekemään myös konkreettista kauppaa. Eniten on kenties pystytty vaikuttamaan hoiva- ja hoitoalan sekä elintarvikeketjujen muotoutumiseen, maatalouden rakennemuutoksen hallintaan, uuden biotalouden edellytysten luomiseen ja metsävarantojen osaamisen sekä hyötykäytön edistämiseen. Tämän lisäksi on paljon yksittäisiä yritys- ja yhteisöesimerkkejä, joissa on rakennettu kokonaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, mutta jotka eivät ole vielä välttämättä synnyttäneet toistaiseksi ympärilleen sen laajempaa teollista vientituotantoa.

42 Kommentoitua maaseutuohjelmasta Menty eteenpäin kuin juna, mutta aika tasapaksusti Laajasti mahdollistava ohjelma, jossa ei juuri poissulkevia klausuuleja

43 Muutamia kehittämissuosituksia ohjelmakaudelle

44 Muutamia kehittämissuosituksia Maaseudun entistä parempi ymmärtäminen ja huomiointi maakunnan kehittämisen voimavarana (ei ole rasite vaan aito tulevaisuuden mahdollisuus). Pohjois-Karjalan maaseutunäkymän vahvistaminen ja oman maaseutupolitiikan muotoilu yhdessä rakennerahastojen kanssa (yhteistyön tiivistäminen). Maaseuturahaston tiedottamista ja aktivointia voi vielä tehostaa (etenkin sen vientiä entistä paremmin todelliselle toimija-/yritystasolle). Maaseuturahaston toimeenpanoon entistä parempia ohjauskeinoja, sillä pelkkä tiedottaminen ei riitä, etenkin seurannan tehostaminen. Uusien ja vanhojen tuotantosuuntien/toimialojen/yritysten kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin tarttuminen (mieluummin etu- kuin takanojassa). Omistajan-/sukupolvenvaihdokset iso kysymys maataloudessa ja yrityselämässä. Maaseudun innovaatioympäristöjen ja toiminnan systemaattinen kehittäminen. Maaseuturahaston toimeenpano voisi olla kehittämisotteeltaan hieman enemmän riskipainotteisempi (uskallusta rahoittaa pilotinomaisia hankkeita). Jonkin asteinen koordinaatio/-kattohankkeiden (teemaohjelmien) tarve ilmeinen (hankepirstaleisuudesta eroon, joka ei tarkoita etteikö voisi olla pieni hankkeita). Fokusoitua kehittämistä suppealla suppilolla että myös samalla laajalla haravalla.