Retkinavigaattori tuntee sienimaastot

Transkriptio

1 P A I K K A T I E D O N E R I K O I S L E H T I 4 / Retkinavigaattori tuntee sienimaastot Asetus paikkatieto - infrastruktuurista Uusi kunta, uudet koordinaatit

2 Leica Viva Anna mittausvisioittesi toteutua... let us inspire you Leica Viva Monipuolisempaa järjestelmää et löydä Leica Vivan uudenlainen mittausmaailma koostuu uusimman teknologian mittauslaitteista, tuottavista ohjelmista ja ainutlaatuisesta web-portaalista. Vivassa on täydellinen valikoima GNSS-ratkaisuja integroiduista modulaarisiin. Uusissa GNSS-sensoreissa on intenna-teknologia ja useita tiedon tallennus- ja siirtomahdollisuuksia. Leica Viva TPS on luokkansa nopein takymetri, ja Viva tarjoaa myös tutut SmartPolen ja SmartStationin. Sekä TPS että GPS käyttävät samoja uusia langattomia, intenna-teknologialla ja kameralla varustettuja maastotallentimia. Kaikkia toimintoja ohjataan tehokkaalla Leica Viva SmartWorx -laiteohjelmistolla. Käyttäjän tukena on myös Geosystems -palvelu, joka sisältää kaiken informaation hankituista tuotteista, niiden huoltovaiheista, teknisen tuen ja koulutuksen. Tervetuloa Leica Vivan maailmaan let us inspire you. Nilomark Oy (09) ,

3 POSITIo 4/ PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI 4/2009 Päätoimittaja Kirsi Mäkinen, p kirsi.makinen@maanmittauslaitos.fi Toimitussihteerit Katri Isotalo, Liisa Kallela katri.isotalo@viestintaisotalo.fi Toimituskunta Paula Ahonen-Rainio, Kari Hartikainen, Yki Laine, Eija Parmes, Pekka Sarkola, Kirsi Valanne, Antti Vertanen Taitto Leena-Riitta Tuomaala Julkaisija Maanmittauslaitos Paikkatietojen yhteiskäytön edistäminen PL 84, HELSINKI positio@maanmittauslaitos.fi guest/positio-lehti Tilaukset, osoitteenmuutokset, ilmoitukset puhelin faksi positio@maanmittauslaitos.fi POSITIO ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Määräaikaistilaus (4 numeroa) 28 euroa, kestotilaus (4 numeroa) 23 euroa. Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava toimitussihteerille mennessä. Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Porvoo 2009 ISSN Painos 1200 kpl Kannen kuva: Hannu Koivula Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Paikkatietoviestintää Uusi tekniikka muuttaa kartan dynaamiseksi vuorovaikutuksen välineeksi, joka räätälöityy käyttötilanteen ja käyttäjän mukaan. Se kulkee mukana aina ja kaikkialla, neuvoo oikean pysäkin ja antaa vinkkejä, kun lähistöllä on jotain sinua kiinnostavaa. Tiedon jakaminen kartan tekijältä käyttäjälle vaihtuu paikkatietoviestinnäksi, jossa tietoa kulkee kaikkiin suuntiin myös käyttäjiltä tekijöille sekä käyttäjiltä toisille. Tulevaisuuden kartan suurimpia haasteita on, kuinka käyttäjää kiinnostavat asiat saadaan välitettyä selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa. Perinteinen (paperi)kartta on pitkän kehityksen tulos, jonka esitystapaan käyttäjät ovat vuosien kuluessa tottuneet. Digitaalisesta maailmasta nämä perinteet vielä puuttuvat. Puhumattakaan siitä, että tietäisimme varmuudella, mitä käyttäjät haluavat. Millainen olisikaan unelmieni kartta? Seuraisinko mieluimmin reittiä virtuaalimaailmassa? Haluaisinko, että maailma oli mahdollisimman realistinen vai riittäisikö yleistetympi esitys? Olisiko sittenkin mukavampaa, että kartta puhuisi minulle autonavigaattorin lailla? Kuinka paljon haluan vaikuttaa siihen, mitä tietoja kartalla esitetään? Haluanko luoda itse paikkatietoa ja välittää sitä toisille? Entä kuinka paljon informaatiota käyttäjä kykenee ottamaan vastaan? Nettisukupolven tapa käyttää tekniikkaa ja kyky omaksua uutta on jotain ihan muuta kuin meidän lapsuuttamme mustavalkotelkkarin ääressä viettäneiden. Digitaalinen maailma vaatii kartan tekijöiltä uudenlaista ajattelua ja osaamista, verkostoitumista yli perinteisten oppirajojen. Uutta luodaan myös rajoja rikkomalla. Kirsi Mäkinen päätoimittaja

4 TRIMBLE R8 GNSS + TRIMBLE ACCESS Uusien mahdollisuuksien maailma Uusien järjestelmien kehitys vaatii Sinua väistämättä ajattelemaan suorituskykyäsi! Trimble R8:n toimivuus luo tuottavuutta työhön ja mahdollistaa tehokkaan mittaamisen. Se käsittelee tehokkaasti eri signaaleja ja prosessoi korjausdataa uudella teknologialla. Nämä yhdessä mahdollistavat entistä tarkemmat satelliittimittaukset sellaisissa olosuhteissa, joista aiemmin olet vain haaveillut. Uusi Trimble Access -ohjelmisto automatisoi tiedon hallinnan maaston ja toimiston välillä. Toimisto on nyt ensi kertaa mukanasi kaikkialla missä liikutkin. Näin sekä mitatut että lähtöaineistot ovat heti turvassa ja lisäksi välittömästi kaikkien käytettävissä. Reaaliaikaisella tiedon jakamisella osoitat olevasi alan huipulla. Tämä onnistuu, kun otat Trimble Access ohjelmiston käyttöösi, ja samalla varmistat toimintasi järkevän kehityksen tulevaisuudessa. Näe tämä tehokas järjestelmä toiminnassa: , Trimble Navigation Limited. Kaikki oikeudet pidätetään. Trimble sekä maapallo & kolmio logo ovat Trimble Navigation Limitedin tavaramerkkejä, jotka on rekisteröity Yhdysvalloissa ja muissa maissa. Kaikki muut tavaramerkit ovat vastaavien omistajiensa omaisuutta. SUR-180

5 POSITIo 4/ SISÄLTÖ 4/ Pääkirjoitus: Paikkatietoviestintää 6 Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus Läsnä-älysovellus tunnistaa käyttäjän erilaisissa käyttötilanteissa ja tarjoaa tilanteeseen sopivaa informaatiota automaattisesti. Tiina Sarjakoski Kuva: Arttu Raja-Halli Web-pohjaisia karttapalveluita kehitetään myös retkeilyyn. s. 6 Geodeettisen laitoksen pysyvät GPS-asemat ovat uuden koordinaattijärjestelmän perusta. s.12 Kuva: intergraph Kuva: antero aaltonen Maanmittauslaitos hankki digitaalisen ilmakuvakameran. s Paikkatietoasetus selventää Inspire-työnjakoa Viranomaisen on itse huolehdittava siitä, että yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto on tietoverkossa aineistojen katselua ja siirtämistä varten. Katri Isotalo 12 Hyvästi kkj Maanmittauslaitos siirtyy uuteen koordinaattijärjestelmään. Marko Ollikainen 16 Jyväskylä sai kesällä uudet koordinaatit Uuden Jyväskylän uusi koordinaattijärjestelmä pohjautuu ETRS89-järjestelmään. Kirsi Mäkinen 18 Vastuut ja tavoitteet selkeiksi! Opinnäytetyö suosittelee paikkatietotuotannon vastuiden selkiyttämistä, mikäli paikkatietojen käyttöä halutaan kunnassa todella tehostaa. Patrik Nyman 20 Digitaalinen ilmakuvaus lunasti lupauksensa Maanmittauslaitos siirtyi kesän 2009 ilmakuvauksissa digiaikaan. Käyttöönotto onnistui hyvin. Risto Ilves 24 Deklinaatio: Paikkatiedon hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia innovaatioille Jakelukäytännöt ja käyttöoikeuskysymykset aiheuttavat pullonkauloja. Anne-Mari Virolainen 26 Standardipositio: Verkkopalveluissa tuettavat koordinaatistot ja ruudustot. Reino Ruotsalainen 27 Tapahtumakalenteri 28 Uutiset 35 ProGIS 36 Palveluhakemisto

6 6 POSITIo 4/2009 Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus Entä jos luonnossa liikkujalla olisi apunaan maastonavigaattori, joka opastaisi retkeilijää samaan tapaan kuin autonavigaattori? Millaisiin kysymyksiin se osaisi vastata? Tutkimuksemme haasteena on, miten kartografinen viestintämalli laajennetaan jokapaikan spatiaaliseen viestintään. Missä sijaitsee vapaita taukopaikkoja? Onko nuotiopaikalla puita? Mitä kiinnostavaa löytyy patikointireitin varrelta? Mikä on helpoin reitti? Onko polulla lunta? Kun kartta oli ennen vain staattinen graafinen esitys, läsnä-älyä hyödyntävät paikkatietosovellukset voivat toimia integroituina multimediavälineinä ja tarjota käyttäjälle kommunikointivälineen ympäristöön ja siihen liittyvään tietoon. Paikannusteknologia, mobiilit laitteet, sensoritekniikka, monipuoliset paikkatietokannat ja karttapalvelut mahdollistavat paikkaan liittyvän tiedon entistä monipuolisemman hyödyntämisen. Tutkimusmaailmassa läsnä-äly on tunnettu yli kymmenen vuotta. Verkottuneet läsnä-älysovellukset pystyvät tunnistamaan käyttäjiä erilaisissa käyttötilanteissa ja tarjoavat tilanteeseen sopivaa informaatiota automaattisesti. Tulevaisuuden paikkatietosovellukset voivat hyödyntää jokapaikan teknologiaa esimerkiksi mukautumalla kunkin käyttäjän tehtäviin ja käyttötilanteeseen ja tukea käyttäjän intuitiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Lisäksi käyttäjän sijaintitietoa voidaan hyödyntää tiedon tuotannossa tarjoamalla käyttäjälle mahdollisuus jakaa paikkaan liittyviä viestejä, valokuvia, videoita, jne. muiden käyttäjien tai käyttäjäryhmien kanssa. Kun jokapaikan paikkatietojärjestelmien sovellusalueeseen sisällytetään niin ihmisen työn kuin arkipäivänkin tarpeet ja elämysnäkökulma, paikkatiedon sovellusalueet monipuolistuvat huomattavasti. Uusia projekteja käyttötapauksena retkeily Geodeettisen laitoksen Geoinformatiikan ja kartografian osastolla perustetun Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus - tutkimusryhmän (engl. Ubiquitous Spatial Interaction) haasteena on kehittää web-pohjaisia karttapalveluja käyttäjän tarpeita huomioiden. Meneillään on kolme laajaa hanketta, joissa toteutetaan retkeilijöille suunnatut sovellukset mobiiliympäristöön: HaptiMap, MenoMaps ja UbiMaps. Kuva: Janne Kovanen, Juha Oksanen, Suvi Weckman, Hanna-Marika Flink, Geodeettinen laitos HaptiMap projektissa on tutkittu muun muassa iphone-alustan soveltuvuutta kontekstitietoisille multimodaalisille kartoille. HaptiMap Vuosi sitten käynnistynyttä EUrahoitteista hanketta, Haptic, Audio and Visual Interfaces for Maps and Location Based Services (Hapti- Map) koordinoi Lundin yliopiston muotoilutieteiden osaston kuntoutustekniikan tutkimusryhmä. Nelivuotisen HaptiMap-projektin tavoitteena on kehittää multimodaalisia paikkatietosovelluksia, jotka tukevat myös erityisryhmiä paikkatiedon hyödyntämisessä. Lähtökohtana on oletus, että monipuolisempien paikkatiedon esitysmuotojen ja käyttöliittymien suunnittelun avulla voidaan parantaa navigointisovellusten käytettävyyttä ja aistikykyihin perustuvaa saavutettavuutta esimerkiksi ikääntyneiden ja näkörajoitteisten kannalta. Projektissa kehitetään menetelmiä ja ohjelmistotyökaluja, joiden avulla sovelluskehittäjät voivat toteuttaa henkilökohtaiseen navigointiin helppokäyttöisiä paikkatietosovelluksia, jotka palvelevat myös erityisryhmien tarpeita. Yksi Geodeettisella laitoksella toteutettavista käyttötapauksista keskittyy näkörajoitteisiin retkeilijöihin Nuuksiossa. Geodeettisen laitoksen ja Lundin yliopiston lisäksi projektin yhteistyökumppaneita ovat NAV- TEQ, Siemens, BMT Group, CEA, ONCE, Glasgow n yliopisto, OFFIS, Queen sin yliopisto, Fundacion Robotiker, Kreis Soest ja Lundin kunta. Euroopan komissio rahoittaa projektia 6,7 miljoonalla eurolla seitsemännen puiteohjelman alaisesta ICT tieto- ja viestintäteknologian yhteistyöohjelmasta. Osallistujien omarahoitus mukaanlukien hankkeen kokonaisbudjetti on 9,3 miljoonaa euroa, josta Geodeettisen laitoksen osuus on noin 10 prosenttia. MenoMaps Keväällä 2008 käynnistyi Tekesrahoitteinen kaksivuotinen projekti Monikanavajulkaisun hyödyntäminen vapaa-ajan liikunnan tukemisessa (MenoMaps). Painetut kartat, sanomalehdet, verkko, kännykkä jne. muodostavat yhdessä käyttöliittymän luontoa koskevaan tietoon. Tavoitteena on

7 POSITIo 4/ Kuva: Pyry Kettunen, Friederike Schwarzbach, Juha Oksanen, Tapani Sarjakoski, Suvi Weckman, Aleksis Kilpeläinen Geodeettisesta laitoksesta ja Salu Ylirisku Taideteollisesta korkeakoulusta MenoMaps-projektin monikanavapalvelu välittää tietoa retkeilijälle kiinnostavista paikoista. Palveluun on tuotettu perinteisen topografisen kartografian kenttää laajentavia kokeellisia visualisointeja, kuten kuvan laserkeilausaineistoon perustuva metsäkartta. kehittää tätä käyttöliittymää niin, että luonnossa liikkujalle muodostuisi helppokäyttöinen, hyödyllinen, haasteellinen ja viihteellinenkin käyttökokemus. Hankkeessa rakennetaan mobiililaitteille soveltuva web-palveluprototyyppi. Käyttötapausesimerkkinä on ulkoiluun suunnattu sovellus. Sisältö ja esitystapa sovitetaan myös tavallisella web-selaimella tapahtuvaa käyttöä varten. Hankkeessa kehitetään menetelmiä myös painettujen retkeilykarttojen kartografisen esitystavan sovittamiseksi uusia vaatimuksia vastaavaksi erityisesti 3D-esitystekniikat huomioiden. Projekti on Geodeettisen laitoksen Geoinformatiikan ja kartografian osaston ja Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun osaston yhteishanke, johon osallistuvat myös Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Tunturilatu ry, Solvalla- Finns Ab (Solvallan urheiluopisto), UpCode Oy ja Affecto Finland Oyj (Karttakeskus). UbiMap Suomen Akatemian Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) -tutkimusohjelmassa ( ) tutkitaan uutta arjen tietoyhteiskuntaa ja kaikkialla läsnä olevaa viestintää. Allekirjoittaneen koordinoima Jokapaikan spatiaalinen viestintä (Ubiquitous Spatial Communication, UbiMap) on tähän tutkimusohjelmaan kuuluva hanke, jossa toisena osapuolena toimii Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta Kognitiotieteen yksikkö prof. Christina M. Krausen johdolla. UbiMap tutkii jokapaikan karttaa käyttäjän tarpeisiin mukautuvana ja paikkatietoa hyödyntävänä käyttöliittymänä ihmisen ja ympäristön välillä. Poikkitieteellinen hanke selvittää miten erilaiset käyttäjät tulkitsevat ja käyttävät interaktiivisia karttoja, mitkä kartalla esitettävät

8 8 POSITIo 4/2009 Kuva: Hanna-Marika Flink, Juha Oksanen, Geodeettinen laitos Sienestäjä voi välittää jokapaikan karttapalvelulla tiedon ystävälle parhaasta tattipaikasta. kohteet ovat kullekin käyttäjäryhmälle merkityksellisiä, ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää helppokäyttöisempien karttapalvelujen suunnittelussa. Tulevaisuuden paikkatietosovellukset voivat hyödyntää jokapaikan teknologioita ja mukautua kunkin käyttäjän erilaisiin tehtäviin ja käyttötilanteisiin. Maaston kulkukelpoisuus- ja sijaintitietoa hyödyntämällä karttasovellus voi esimerkiksi laskea helpoimman reitin sienestäjän tallentamalle tattipaikalle. Mobiilikartan käyttäjä voi jakaa tämän tiedon ja kuvia sienimaastosta tutuilleen. Spatiaalisen tiedon visualisointi, multimedian käyttäminen mobiililaitteissa ja käyttäjien välisen viestinnän tehostaminen edellyttävät, että sovellusten suunnittelussa huomioidaan ihmisen kognitiivisen prosessoinnin asettamat rajoitukset. Jokapaikan viestinnän lisääntyessä on tärkeää tuntea, mitkä viestinnän keinot lisäävät käyttäjien kognitiivista kuormitusta ja miten kuormitusta voidaan vähentää. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia teknologian suunnitteluun. Prototyyppejä ulkoiluun Hankkeiden osana rakennetaan ulkoiluun liittyviä prototyyppejä sovelluksesta, jossa karttapalvelimelta välitetään mobiili- ja webkarttakäyttäjille interaktiivisia karttoja. MenoMaps-projektissa monikanavakarttapalvelu välittää retkeilyyn liittyvää tietoa paitsi paperikartalla, myös UpCode-linkitetyllä websivulla, kännykällä tai monikosketusnäytöllä. HaptiMap-retkeilysovelluksessa pääpaino on saavutettavuudessa ja multimodaalisten käyttöliittymien tutkimuksessa. UbiMap-hankkeessa tutkitaan, mitä vaatimuksia jokapaikan karttapalvelulle tulisi asettaa. Hankkeissa hyödynnetään Geodeettisen laitoksen Nuuksion kansallispuiston kattaman testiympäristön laserkeilaukseen perustuvia tarkkoja paikkatietoaineistoja. Kartan käyttäjä on myös tiedon tuottaja Karttaa pidetään todellisuuden abstraktiona. Kartografin mentaalinen malli maailmasta välitetään kartan lukijalle kartalla esitetyn kartografisen kielen avulla. Kun ennen kartografi subjektiivisesti ratkaisi mitä kartalla esitettiin, tänä päivänä myös kartan käyttäjä on spatiaalisen tiedon tuottaja. Tutkimuksemme haasteena on, miten kartografinen viestintämalli laajennetaan jokapaikan spatiaaliseen viestintään, missä käyttäjäkeskeisyys ja välittömyys ovat avainasemassa. Kaikki kommunikointi perustuu merkkeihin, niin myös kartografinen kieli. Mitkä ovat jokapaikan kartan karttasymbolit? Kartan toiminnot saavat uusia piirteitä, ne toimivat henkilökohtaisina tietovarastoina. Jokapaikan personoidut kartat eivät ainoastaan näytä minne menemme, vaan kertovat keitä olemme. Entä millaisia sitten voisivat olla tulevaisuudessa jokapaikan kartat, jotka hyödyntävät esimerkiksi erilaisia sensoripohjaisia tietoja? Läsnä-älyä arkipäivän tarpeisiin Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitteiden huomioiminen teknologiaa kehitettäessä auttaa parantamaan mobiilikarttojen käytettävyyttä, käytön miellyttävyyttä ja hyödyllisyyttä. Teknologian kehittyessä mobiilikartat yleistyvät ja tulevat osaksi ihmisten arkipäivää. Jo nykyinen älypuhelin on todellinen jokapaikan viestinnän laite. Miten teemme siitä robustin kartan, navigaattorin, matkaoppaan ja matkakumppanin jokaiselle luonnossa liikkujalle? Ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen parantaminen on jatkuva haaste. L. Tiina Sarjakoski GEODEETTINEN LAITOS Dosentti Tiina Sarjakoski toimii tutkimuspäällikkönä Geodeettisella laitoksella Geoinformatiikan ja kartografian osastolla, jossa hän johtaa Jokapaikan spatiaalinen vuorovaikutus -nimistä tutkimusryhmää. Sähköposti:

9 POSITIo 4/ Kuva: antero aaltonen Paikkatietoasetus selventää Inspire-työnjakoa Inspire-direktiivin piiriin kuuluvia aineistoja, toteutuksen työnjakoa ja aikatauluja on tarkennettu tuoreessa asetuksessa. Direktiivin täytäntöönpano Suomessa koskee lähes 100 valtion ja aluehallinnon viranomaista sekä suurta joukkoa kuntia. Lokakuussa voimaan tullut asetus tarkentaa Inspire-lain piiriin kuuluvia aineistoja ja määrittelee takarajat siirtymäaikatauluille. Aineistojen kuvaamiseen on aikaa noin vuosi. Asetus paikkatietoinfrastruktuurista astui voimaan Sillä täydennetään kesäkuussa voimaan tullutta lakia paikkatietoinfrastruktuurista. Lailla ja asetuksella viedään käytäntöön Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta annettu Inspire-direktiivi, joka astui voimaan toukokuussa Inspire-laki koskee lähes 100 valtion ja aluehallinnon viranomaista sekä suurta joukkoa kuntia. Osa kunnista selvittää jo yhteistyön mahdollisuuksia. Aineistotyyppejä lain piirissä on laskettu olevan noin 100. Inspire-laki perustuu hajautettuun toimintamalliin. Lain soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja hallinnoivat viranomaiset vastaavat itse muun muassa aineistoja kuvaavien metatietojen laadinnasta sekä aineistojen soveltuvuudesta yhteiskäyttöön. Viranomaisen on myös itse huolehdittava siitä, että yhteiskäyttöinen aineisto on saatavissa tietoverkossa aineistojen katselua ja siirtämistä varten. Paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain piiriin kuuluvan nykyisen paikkatietoaineiston on oltava saatavissa tietoverkossa seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun Inspiredirektiivin mukainen täytäntöönpanosääntö on hyväksytty. Ensimmäisen ryhmän aineistojen osalta tämä tarkoittanee vuotta 2017 ja muiden aineistojen osalta vuotta Lokakuussa 2009 voimaan tulleen kansallisen asetuksen jälkeen valmistuvien tai teknisesti uusittujen aineistojen siirtymäaika on viisi vuotta lyhyempi. Inspire-vaatimukset tulee siis ottaa uudistuksissa huomioon. Palveluiden vaatimukset määritellään erillisissä säännöissä. Direktiivi ja laki eivät ota kuitenkaan kantaa siihen, kuinka verkkopalvelut järjestetään eli toteuttaako organisaatio ne itse vai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Euroopan komissio ei ota kantaa myöskään siihen, miten katselupalvelu järjestetään eli hoidetaanko se esimerkiksi kansallisen tai jopa koko EU:n kattavan portaalin kautta. Vuosi aikaa aineiston kuvailuun Lokakuussa annetulla kansallisella asetuksella määritellään lain soveltamisalaan kuuluvat viranomaiset aineistoryhmittäin ja annetaan määräajat toimenpiteiden käytäntöön panolle. Asetuksessa noudatetaan Inspire-direktiivin osin pitkiäkin siirtymäaikoja. Toimeenpano ajoittuu vuosille Aineistojen kuvailu eli metatietojen määrittely halutaan tehdä Suomessa kattavasti heti prosessin alussa. Tavoitteena on nopeuttaa viranomaisten välistä yhteiskäyttöä. Lain tarkoittamaan paikkatietoinfrastruktuuriin kuuluvat aineistot on jaoteltu teemoittain kolmeen ryhmään. Listaus on edelleen kuvaileva, koska kaikilla aineistoilla ei ole virallisia nimiä. Jo lain valmisteluvaiheessa julkaistuihin aineistolistoihin ei tehty asetuksessa olennaisia muu-

10 10 POSITIo 4/2009 Kuvat: katri isotalo ja antero aaltonen Inspire-direktiivi koskee suurta joukkoa paikkatietoaineistoja, jotka on jaoteltu teemoittan kolmeen ryhmään. Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo direktiivin liitteissä I, II ja III lueteltuja paikkatietoryhmiä vastaavista paikkatietoaineistoista ja -palveluista sekä direktiivin edellyttämistä verkkopalveluista. Luettelo on toimitettava komissiolle ja pidettävä vuosittain ajan tasalla. toksia. Joitakin asiakokonaisuuksia tarkennettiin jo asetuksessa, mutta täsmällisempi aineistolistaus tehdään alkuvuonna 2010, jolloin Maanmittauslaitoksen on jätettävä komissiolle ensimmäinen raportti asian edistymisestä. Inspire-säännökset koskevat myös niitä aineistokokonaisuuksia, joissa on sekä julkista että ei-julkista tietoa. Tämä tarkoittaa, että jos aineiston julkinen paikkatietoaineisto kuuluu Inspire-säännösten piiriin, se on kuvattava ja asetettava saataville siinäkin tapauksessa, että muu osa aineistokokonaisuudesta olisi salaista esimerkiksi tietosuojalain perusteella. Ensimmäisen ja toisen ryhmän aineistot on kuvattava ja liitettävä hakupalveluun mennessä. Hakupalvelun on oltava toiminnassa ja kaikkien saatavilla saman vuoden loppuun mennessä. Kolmannen ryhmän aineistojen siirtymäaika on huomattavasti pidempi. Niiden on oltava kuvattuina ja hakupalvelussa saatavilla mennessä. Kolmannen vaiheen teemojen tarkka määrittely odottaa vielä Euroopan komission kädenjälkeä sekä neuvoston ja parlamentin hyväksyntää. Ensimmäinen esitys aineistomäärittelystä menee Maanmittauslaitoksen vastuulla on tukipalveluiden järjestäminen. komission käsittelyyn joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen aineistontuottajille on luvassa tarkemmat toimeenpanosäännöt. Tukipalvelut Maanmittauslaitoksesta Asetuksen mukaan Maanmittauslaitos vastaa siitä, että sekä kansalaisilla että viranomaisilla on käytössään hakupalvelu paikkatietoaineistojen ja niitä koskevien palveluiden etsimiseksi ja aineistojen metatietojen tarkastelemiseksi. Hakupalvelun on siis oltava käytettävissä viimeistään lokakuussa 2011, mutta Suomessa palvelu pyritään saamaan käyttöön jo vuoden 2010 aikana. Ohjeet metatiedon liittämisestä hakupalveluun on tarkoitus julkaista viimeistään Maanmittauslaitoksen vastuulla on myös tukipalveluiden järjestäminen. Tukipalveluilla tarkoitetaan neuvontaa lain ja asetuksen täytäntöönpanon soveltamisesta ja teknisistä kysymyksistä sekä neuvontaa aineistoa ja niiden käyttöä koskevista ehdoista ja sopimuksista. Maanmittauslaitoksen vastuulla oleviin tukipalveluihin kuuluvat myös aineistojen muuntamiseen ja tietopalveluiden yhdistämiseen liittyvät direktiivin tarkoittamat verkkopalvelut. Maanmittauslaitoksen asiantuntijapalveluiden ja siihen liittyvän internet-sivuston tulee olla käytettävissä heti ensi vuoden alussa. Kesällä 2009 avattu Paikkatietoikkuna on kansallisen paikkatietoportaalin pilotti, jossa on jo osa niistä asioista, joita Inspire-laki Maanmittauslaitoksen tuki- ja katselupalveluilta edellyttää. Maanmittauslaitoksen rakentama ja ylläpitämä Paikkatietoikkuna esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluita, alan organisaatioita ja yhteistyötä Liitteen 1 tietoryhmät: 1. koordinaattijärjestelmät 2. paikannusruudustot 3. paikannimet 4. hallinnolliset yksiköt 5. osoitteet 6. kiinteistöt 7. liikenneverkot 8. hydrografia 9. suojellut alueet Liitteen II tietoryhmät: 1. korkeus 2. maanpeite 3. ortoilmakuvat 4. geologia Liitteen III tietoryhmät: 1. tilastoyksiköt 2. rakennukset 3. maaperä 4. maankäyttö 5. väestön terveys ja turvallisuus 6. yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut 7. ympäristön tilan seurantalaitteet 8. tuotanto- ja teollisuuslaitokset 9. maatalous- ja vesiviljelylaitokset 10. väestöjakauma demografia 11. aluesuunnittelun, rajoitusta ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt 12. luonnonriskialueet 13. ilmakehän tila 14. ilmaston maantieteelliset ominaispiirteet 15. merentutkimuksen maantieteelliset ominaispiirteet 16. merialueet 17. biomaantieteelliset alueet 18. elinympäristöt ja biotoopit 19. lajien levinneisyys 20. energiavarat 21. mineraalivarat

11 POSITIo 4/ sekä jakaa tietoa alan säädöksistä ja standardeista. Paikkatietoikkunasta on tarkoitus kehittää direktiivin mukainen verkkopalvelu, mikä edellyttää muun muassa metatietopalvelun integrointia tuotantoversioon. Maanmittauslaitos jatkaa siis vanhaa, laissa jo aiemmin määriteltyä paikkatietojen yhteiskäyttö-tehtävää uudella tavalla. Merkittäviä uusia resursseja jo tehtyjen järjestelyjen lisäksi tehtävään ei todennäköisesti ole luvassa. Myös aineiston tuottajien on huolehdittava Inspire-direktiivin aiheuttamista kustannuksista osana tavanomaista talousarviotyötään. Paikkatietoasian neuvottelukunta herää henkiin Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2001 nimittämän paikkatietoasiain neuvottelukunnan toimikausi päättyi vuoden 2007 lopussa ja uuden asettaminen jätettiin odottamaan Inspire-lainsäädännön edistymistä. Paikkatietoinfrastruktuuri-asetuksella herätetään neuvottelukunta jälleen henkiin. Asetuksessa on määritelty, että neuvottelukunnassa ovat edustettuina sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi neuvottelukuntaan nimitetään enintään kuusi jäsentä, jotka edustavat alan yhteistyöverkostoja ja lain mukaisten paikkatietojen ja -palveluiden tuottajia ja käyttäjiä. Neuvottelukunnan sihteeristöorganisaationa toimii Maanmittauslaitos ja pysyvänä teknisenä asiantuntijana Geodeettinen laitos. Neuvottelukunnalla voi olla myös muita pysyviä asiantuntijoita. Sen toimikausi on kolme vuotta. Inspire-direktiivin yhteistyörakenteisiin kuuluu myös laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto. Kesäkuussa 2009 perustettu verkosto on Inspire-laki perustuu hajautettuun toimintamalliin. kaikille avoin ja perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen. Siihen kuuluu jo parisataa asiantuntijaa yli 70 organisaatiosta. Verkosto toimii neljänä työryhmänä. Verkoston jäseneksi ja työryhmiin voi ilmoittautua osoitteessa inspire-verkosto. Katri Isotalo Kuva: Marika Ahlavuo ja Hannu Hyyppä

12 12 POSITIo 4/2009 Hyvästi kkj Maanmittauslaitos siirtyy uuteen koordinaattijärjestelmään Kuva: antero aaltonen Maanmittauslaitos ottaa helmikuussa käyttöön Inspireyhteensopivan ETRS89- koordinaattijärjestelmän. Se helpottaa tietojen vaihtoa tulevaisuudessa. Koordinaattijärjestelmän vaihto vaikuttaa lähes kaikkeen Maanmittauslaitoksen toimintaan, tietojärjestelmiin ja tuotteisiin. Siirtoa onkin valmisteltava huolellisesti, jotta kaikki on kunnossa, kun uuden järjestelmän käyttöönotto alkaa. Muutokseen on monta syytä Muutoksen yhteydessä luovutaan tutusta kartastokoordinaattijärjestelmästä (kkj). Sen tilalle tulevat ETRS89-koordinaattijärjestelmän mukaiset tasokoordinaatistot ETRS- GKn ja ETRS-TM35FIN. Uudet koordinaatistot noudattavat kotimaisia JHS-suosituksia. Myös EU:n Inspire-paikkatietodirektiivi edellyttää ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöä. Kun eri toimijat siirtyvät vähitellen samaan koordinaattijärjestelmään, on tietojen vaihto helpompaa sekä kotimaassa että maamme rajojen yli. Myös satelliittipaikannus helpottuu, sillä ETRS89-järjestelmä on käytännössä sama kuin GPS-paikantimista tuttu WGS84-järjestelmä. Lisäksi uusi koordinaattijärjestelmä on kkj:ää tarkempi ja tasalaatuisempi. Päätös uuteen järjestelmään siirtymisestä tehtiin jo vuonna Seuraavana vuonna perustettiin projektit huolehtimaan käyttöönottoon liittyvistä toimenpiteistä, kuten viestinnästä ja koulutuksesta sekä tarvittavista tietojärjestelmämuutoksista. Maanmittauslaitos siirtyy kaikessa toiminnassaan ETRS89-koordinaattijärjestelmään helmikuussa Järjestelmän vaihto on vaatinut myös maastomittausohjelmistojen ja tiedonsiirtoformaatin päivittämistä. Ihan ensimmäiseksi oli selvitettävä, missä kaikkialla koordinaatteja käytetään. Tietojärjestelmät remonttiin Muutos vaikuttaa eniten kiinteistötoimitusten mittauksiin sekä toimitustuotannossa ja maastotiedon ylläpidossa käytettävään JAKO-tietojärjestelmään. Kiintopistemittauksessa, ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa uusi koordinaattijärjestelmä on jo ollut käytössä. Laskennassa ja maastomittauksessa siirrytään ERTSR-GKn-koordinaatistoon. JAKO-sovellusten karttakäyttöliittymissä ja kartta-aineistoissa koordinaatisto on jatkossa ETRS- TM35FIN. JAKOn tietokanta tulee säilymään edelleen kkj:n yhtenäiskoordinaatistossa, koska sen muuntaminen uuteen koordinaatistoon olisi merkinnyt sovelluksiin usean viikon käyttökatkosta. Sovelluksissa uuteen koordinaatistoon siirrytään version vaihdon yhteydessä helmikuussa. Sen jälkeen sekä maastotiedon keruussa että maanmittaustoimituksissa käytettävissä ohjelmistoissa käytetään ETRSkoordinaatistoja. Sovellusten käyttämät taustakartat rasterikartat, ilmakuvat ja kuntien kantakartat ovat jatkossa ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa, ja muissa koordinaatistoissa olevat rasteriaineistot muunnetaan tässä yhteydessä ETRS-koordinaatistoon. Myös tulosteet tehdään helmikuusta lähtien uuteen koordinaatistoon. Päätös uuteen järjestelmään siirtymisestä tehtiin jo vuonna Tiedonsiirtoon uusi formaatti JAKOn lisäksi uusi koordinaattijärjestelmä otetaan käyttöön kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) rekisterinpitosovelluksessa sekä tieto-

13 POSITIo 4/ palvelusovelluksissa, joita ovat KTJ:n selaintietopalvelu sekä Ammattilaisen ja Kansalaisen Karttapaikat. Tietopalvelusovellusten käyttäjillä on mahdollisuus käyttää edelleen myös kkj-koordinaatistoa, ja sovellusten yhteyteen toteutetaan Kansalaisen Karttapaikasta tuttu koordinaatistomuunnostoiminto nykyistä kattavampana. Muutos vaikuttaa myös maastomittauslaitteiden ohjelmistoihin ja tiedonsiirtoon. Maastomittauksessa käytettävän ETRS-GKn-koordinaatiston itäkoordinaatti on yhden merkin pidempi kuin kkj:n itäkoordinaatti. Mittauslaitteiden ohjelmistot oli päivitettävä, sillä ne eivät tukeneet pidempiä koordinaattilukuja. Lisäksi mittauslaitteiden ja JAKOjärjestelmän tiedonsiirtoa varten oli määritettävä uusi formaatti, koska vanhan formaatin kentän pituus ei riittänyt. Kkj käytössä siirtymäajan Painetuissa kartoissa uuteen koordinaattijärjestelmään siirtyminen alkoi jo vuonna 2006, jolloin käyttöön otettiin uusi lehtijako ja painettiin ensimmäiset 1: mittakaavaiset peruskartat. Peruskartoissa uusi ja vanha lehtijako ovat käytössä rinnakkain vielä jonkin aikaa. 1: kartat ovat jo saatavilla koko maasta uudessa koordinaatistossa. Myös karttatulosteet tehdään jatkossa uuteen koordinaatistoon. Aineistotoimituksissa, digitaalisissa tuotteissa ja rajapintapalveluissa uudet koordinaatistot tulevat käyttöön helmikuussa. Suurin osa tuotteista on saatavilla ETRS89- koordinaattijärjestelmässä heti, osa hieman myöhemmin. Pienimittakaavaisista karttatietokannoista ja rasterikartoista on tulossa kokonaan uudet versiot, jotka valmistuvat vuonna Sopeutumisen helpottamiseksi kartastokoordinaattijärjestelmässä olevia rasteri- ja vektoriaineistoja saa kkj:ssä siirtymäajan eli vuoden 2012 loppuun asti. Myös kysely- ja rajapintapalvelut tukevat ETRS89-koordinaatistojen lisäksi edelleen kkj:ää. Maanmittaustoimituksissa muutos näkyy asiakkaille lähinnä toimitusasiakirjoissa, joiden koordinaatisto on jatkossa ETRS-GKn. Maastotyöt mittauksineen tehdään samalla tavalla kuin aiemmin, mutta toisessa koordinaatistossa. Mitatut rajamitat ja pinta-alat vastaavat jatkossa paremmin oikeita arvojaan maastossa, sillä mittakaavakorjaus on pienempi, kun kiinteistöt ovat keskimäärin lähempänä keskimeridiaania. Testausta, koulutusta, tiedotusta Muutoksen mahdollisesti mukanaan tuomiin pulmiin on varauduttu tietojärjestelmien huolellisella testauk- Sanasto Koordinaatisto Koordinaattijärjestelmä Koordinaatit Karttaprojektio Keskimeridiaani ETRS89 EUREF-FIN ETRS-GKn ETRS-TM35FIN Koordinaattiakselien muodostama mitta-akselisto. Koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Joukko suureita, jotka tarvitaan koordinaatiston määrittelemiseksi ja orientoimiseksi. Näitä ovat esimerkiksi koordinaatiston origon sijainti ja koordinaattiakselien suunnat. Lukuarvot, jotka määrittelevät pisteen sijainnin valitussa koordinaatistossa. Koordinaatit voivat olla esimerkiksi geodeettisia/maantieteellisiä koordinaatteja (φ,λ,h), avaruuskoordinaatteja (X,Y,Z) tai tasokoordinaatteja (X,Y tai N,E). Menetelmä, jolla maapallon pinta kuvataan kaksiulotteiselle karttatasolle. Suomessa käytettävät karttaprojektiot ovat yleensä lieriöprojektioita, Niissä kohteet projisoidaan pallon pinnalta lieriön pinnalle, joka sitten levitetään (kartta)tasoksi. Karttaprojektiossa käytettävä maantieteellinen pituuspiiri, jonka suhteen määräytyy projektiokaistan leveys ja lasketaan projektiokorjaukset. European Terrestrial Reference System 1989, 3D-koordinaattijärjestelmä, joka on kiinnitetty Euraasian mannerlaatan yhtenäiseen osaan ja yhtyy globaaliin ITRS (International Terrestrial Reference System-järjestelmään. ETRS89-järjestelmän realisaatio Suomessa. ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Gauss-Krüger-karttaprojektio ja tasokoordinaatisto; vastaa kkj:n perus- l. ns. kaistakoordinaatistoa. Jokainen maantieteellinen pituusaste eli projektion keskimeridiaani muodostaa oman ETRS-GKn-tasokoordinaatistonsa, eli koko maa on jaettu 13 projektiokaistaan. Projektion keskimeridiaani (19-31 ) näkyy koordinaatiston nimessä, esimerkiksi ETRS-GK26-tasokoordinaatisto. ETRS89-järjestelmän kanssa Suomessa käytettävä Transverse Mercator -karttaprojektio ja tasokoordinaatisto; vastaa kkj:n yhtenäiskoordinaatistoa, koko Suomi esitetty samassa projektiokaistassa.

14 14 POSITIo 4/2009 kkj 0 kkj1 kkj2 kkj3 kkj4 Kuva: marko ollikainen Uuden koordinaattijärjestelmän myötä 3 leveät kkj:n peruskoordinaatiston projektiokaistat vaihtuvat 1 leveisiin ETRS89-GK-kaistoihin. Itäkoordinaatin edessä oleva tunnus ilmaisee, mistä kaistasta on kyse. Kuva: hannu koivula sella, jolla pyritään löytämään ja korjaamaan ongelmakohdat jo ennalta. Lisäksi koko maastomittaus- ja asiakaspalveluhenkilöstö koulutetaan ennen järjestelmän käyttöönottoa. Käyttöönoton valmistelu, viestintä ja koulutus vie yhteensä noin yhden henkilötyövuoden. Asiakkaille muutoksesta on kerrottu tiedotteissa, lehtijutuissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Asiakkaiden parissa muutokseen on Maanmittauslaitoksen uusi koordinaattijärjestelmä perustuu Geodeettisen laitoksen tekemään ETRS89-järjestelmän realisaatioon (EUREF-FIN). Vuonna 2006 Geodeettinen laitos uusi kymmenen vuotta aikaisemmin tehdyn EUREF-FIN-verkon mittauksen. Kampanjan tarkoituksena oli tutkia uuden koordinaatistomme mahdollisia muodonmuutoksia. Kuvassa GPS-mittaukset ovat käynnissä Helsingin Kaivopuiston läheisyydessä olevalla pilarilla. suhtauduttu rauhallisesti ilman isompia soraääniä. Hanke on saanut myös muut organisaatiot harkitsemaan ETSR89-koordinaattijärjestelmään siirtymistä. Valtiolla uuteen järjestelmään ovat jo siirtyneet Puolustusvoimat, Merenkulkulaitos, Ilmailulaitos ja Tiehallinto. ETRS89-koordinaattijärjestelmä on käytössä jo eräissä kunnissa, ja monet suunnittelevat siihen siirtymistä. Koordinaattijärjestelmän vaihto on iso hanke, joka vaikuttaa kunnan sisällä moneen asiaan, muun muassa kiinteistötietoihin. Rajamerkkien koordinaatit muuttuvat, ja muutokset pitää päivittää myös valtakunnalliseen järjestelmään. Kuntien työn helpottamiseksi KTJ:n rekisterinpitosovellukseen on tulossa erillinen lataussovellus, jolla järjestelmään voidaan päivittää laajempien alueiden muutostiedot kerralla. Tämä sovellus on tulossa syksyllä 2010.

15 POSITIo 4/ Siirtyjiä tulossa lisää Metsäkeskukset siirtyvät ETRS89- koordinaattijärjestelmään metsätietojärjestelmän uudistamisen yhteydessä vuoden 2010 alussa, kertoo Laura Vuokko Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Metsävaratiedot tallennetaan ETRS-TM35FIN-koordinaatistoon. Siinä hankitaan myös muiden tuottamat aineistot, joista merkittävä osa tulee Maanmittauslaitoksesta. Vaihtoon on varauduttu jo uuden järjestelmän määrittelyssä, joten erillistä siirtymävaihetta ei tarvita. Ympäristöhallinnossa koordinaattijärjestelmän vaihdosta tehtiin selvitys vuonna Siirtyminen ETRS89-koordinaattijärjestelmään tapahtuu todennäköisimmin vuoden 2012 alussa, minkä jälkeen Maanmittauslaitoksen aineistot on tarkoitus hankkia ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa, sanoo Yki Laine Suomen ympäristökeskuksesta ja jatkaa: Olemme myös hankkineet ArcGIS-ohjelmistoon laajennusosan, joka muuntaa ArcGIS-aineistoja yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FINkoordinaatistoon affiinisella muunnoksella. Kansainvälisissä yhteyksissä on toistaiseksi toimittu pääasiassa WGS84:ssä. Jatkossa ETRS89 korvannee sen. Marko Ollikainen Kirjoittaja on ETRS89-koordinaattijärjestelmän käyttöönottoprojektin projektipäällikkö. Sähköposti: Lisätietoja: JHS153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa: JHS154 ERTS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako: suomi/jhs154 Koordinaatit, koordinaatistot ja koordinaattijärjestelmät Koordinaatistoja ovat esimerkiksi suorakulmainen koordinaatisto, geodeettinen koordinaatisto ja tasokoordinaatisto. Koordinaattijärjestelmä taas tarkoittaa joukkoa suureita, joilla määritetään millainen koordinaatisto on kyseessä. Koordinaatit taas kertovat pisteen sijainnin annetussa koordinaatistossa. ETRS89 on kolmiulotteinen koordinaattijärjestelmä eli pisteen sijainti ilmoitetaan kolmella koordinaatilla (joko maantieteelliset tai geosentriset koordinaatit). Maanmittauslaitoksessa on kuitenkin käytössä kaksiulotteinen tasokoordinaatisto, jossa Maapallon pinnalla olevan pisteen sijainti on kuvattu tasolle karttaprojektioiden avulla. Toisin sanoen kolmiulotteisista koordinaateista siirrytään matemaattisten kaavojen avulla kaksiulotteisiin tasokoordinaatteihin. Suomessa käytetään ETRS89-koordinaattijärjestelmän kanssa ETRS- TM35FIN ja ETRS-GKn-tasokoordinaatistoja, jotka on kuvattu tarkemmin julkisen hallinnon suosituksessa JHS 154. Koordinaattiarvot ilmaisevat pisteen etäisyyden metreinä päiväntasaajasta ja keskimeridiaanista. Negatiivisten koordinaattiarvojen välttämiseksi keskimeridiaanin itäkoordinaatin arvoksi on sovittu m. Lisäksi kkj:ssä itäkoordinaatin edessä käytetään kaistanumeroa (0 5). ETRS-GKn-koordinaatistoissa itäkoordinaatin edessä on keskimeridiaanin asteluku (19, 20.31). ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa itäkoordinaatilla ei ole erillistä tunnusta. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Pasilan toimitalon koordinaatit eri koordinaatistoissa näyttävät tältä: Koordinaatisto N (pohjoiskoordinaatti) E (itäkoordinaatti) ETRS-TM35FIN ETRS-GK ETRS-GK ETRS-GK Koordinaatisto x (pohjoiskoordinaatti) y (itäkoordinaatti) kkj0 (kaista 0) kk3 (kaista 3, ykj) kkj5 (kaista 5) Kuva: antero aaltonen

16 16 POSITIo 4/2009 Jyväskylä sai kesällä uudet koordinaatit Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Kuntaliitos toi mukanaan myös koordinaattijärjestelmän muutoksen. Uusi koordinaattijärjestelmä otettiin käyttöön kesäkuun alussa ja ainakin toistaiseksi kaikki on sujunut ongelmitta, kertoo paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupungista. Uuteen järjestelmään siirtymisen jälkeen kartta-aineistoa on luovutettu pääsääntöisesti uudessa järjestelmässä. Vanhan järjestelmän mukaisia koordinaatteja käytetään silti edelleen, mikä vaatii huolellisuutta koordinaattitietojen käsittelyssä. Esimerkiksi käynnissä olevat suunnitelmat viedään loppuun vanhassa koordinaatistossa, mutta kaikki uudet hankkeet tehdään uuteen järjestelmään. Koko kunta samaan koordinaatistoon Koordinaattijärjestelmän muutos tuli ajankohtaiseksi, koska yhdistyvät kunnat olivat eri koordinaatistoissa. Kaupungilla oli oma erillinen järjestelmänsä, ja maalaiskunta ja Korpilahti olivat kartastokoordinaattijärjestelmässä. Jyväskylän maalaiskunnan ylläpitämät kartta-aineistot oli siirretty jo ennen vuodenvaihdetta 2009 yhteiseksi paikkatietojärjestelmäksi valittuun Xcity-tietokantaan. Kaupungin ja maalaiskunnan aineistot olivat kuitenkin edelleen eri koordinaatistoissa, minkä vuoksi aineisto ei jatkunut yhtenäisenä vanhan kuntarajan yli. Uudeksi koordinaattijärjestelmäksi valittiin JHS-suositusten mukaisesti ETRS89-järjestelmään pohjautuva järjestelmä. Vanhaan kkj-järjestelmään ei kannattanut siirtyä olihan Maanmittauslaitoskin siitä luopumassa ja kaupungin oma koordinaattijärjestelmä oli sovitettu vain kaupungin alueelle. Jyväskylä sijaitsee GK26-kaistalla, ja koordinaattijärjestelmäksi valikoitui siten ETRS-GK26. Ensimmäiseksi oli selvitettävä nykyisen ja tulevan järjestelmän väliset muunnosparametrit. Kaupungin alueelle muunnosparametrit oli laskettu jo aikaisemmin. Nyt mittauksia täydennettiin ja laskettiin uudet koko alueelle sopivat parametrit. Asiantuntija-apua saatiin Marko Ollikaiselta Maanmittauslaitoksesta. Samalla selvitettiin, kuinka koordinaattien muutokset vaikuttavat pinta-aloihin ja etäisyyksiin. Muutokset olivat varsin pieniä: esimerkiksi 1200 neliömetrin tontti pienenisi vain 0,1 neliömetriä. Muunnos testissä ennen h-hetkeä Kun muunnosparametrit oli laskettu, siirryttiin varsinaiseen käyttöönottoon. Muunnoksen onnistumista päästiin testaamaan huhtikuussa, jolloin tehtiin esikonversio Xcity-tietokantaan. Esikonversion tuloksena saatiin käyttöön testitietokanta, jossa oli uudet koordinaatit. Sen avulla voitiin tutkia muunnoksen onnistumista. Varsinainen tuotanto jatkui edelleen virallisessa tietokannassa. Samaan aikaan aloitettiin rasterimuotoisten taustakarttojen muuntaminen uuteen järjestelmään. Kaikki käytössä olevat kartat eli 40 gigatavun verran dataa oli käsiteltävä ja kierrettävä uuden koordinaatiston mukaisiksi. Myös kaikki suoraan tietokannasta tuotettavat vektori- ja rasterimuotoiset taustakartat oli määriteltävä uudelleen, selittää Janne Hartman. Kunnan sisäinen Xcity Web- Map-karttapalvelusovellus oli päivitettävä niiltä osin kuin siellä viitattiin suoraan koordinaatteihin. Kuva: jarmo toikka Viimeistely vaatii käsityötä Lopullinen konversio Xcity-tietokantaan tehtiin toukokuun lopulla, jolloin kaikille Xcity-tietokannassa oleville kohteille laskettiin uuden järjestelmän mukaiset koordinaatit. Konversion vuoksi Xcity oli pois käytöstä kahden päivän ajan. Kun koordinaatit oli laskettu uudelleen, oli vuorossa aineiston muokkaus yhtenäiseksi tietokannaksi. Ensimmäiseksi käytiin läpi kaikki maalaiskunnan ja kaupungin

17 POSITIo 4/ Jyväskylä siirtyi uuteen koordinaattijärjestelmään kesäkuun alussa. Uusiin toimitusasiakirjoihin on merkitty koordinaattijärjestelmä sekaannusten välttämiseksi. välisellä rajalla sijainneet kiinteistöt. Muunnoksista aiheutunut muutaman sentin ero rajamerkkien koordinaatteihin poistettiin saman rajamerkkien koordinaatit poikkesivat toisistaan muutaman sentin riippuen siitä olivatko ne kaupungin tai maalaiskunnan aineistoista laskettuja. Periaatteena oli, että asemakaava-alueilla jätettiin paikalleen kaupungin puolelta tullut aineisto ja muualla maalaiskunnan aineisto. Lopuksi muuttuneet tiedot päivitettiin valtakunnalliseen Kiinteistötietojärjestelmään. Kun kiinteistörajat oli saatu kuntoon, käytiin läpi muut tietokannan kohteet. Liikenneväylät mitattiin uudelleen vanhan kuntarajan kohdalla. Muut kohteet yhdistettiin käyttäen apuna kiinteistörajoja ja liikenneväyliä. Kiinteistörajojen yhdistely oli kiireellisin työ ja se tehtiin urakalla viiden henkilön voimin reilussa päivässä. Kaikkiaan aineistojen yhdistely vie työaikaa muutamia viikkoja. Kiireellisimmät aineistot käsiteltiin heti, osaa korjaillaan vieläkin sitä mukaan, kun korjattavaa tulee vastaan. Vaikka tietokannassa koordinaatit muuttuisivatkin käden käänteessä, kunnassa on paljon aineistoja, joissa vanhat koordinaatit vielä kummittelevat. Arkistossa oleviin aineistoihin ei koskettu. Onneksi uudet koordinaatit eroavat vanhoista, joten sekaantumisen vaara ei ole kovin suuri. Lisäksi uusien toimitusasiakirjojen koordinaattiluetteloissa on kerrottu käytetty koordinaattijärjestelmä, Janne Hartman selostaa. Muutokset heijastuvat laajalle Xcityn lisäksi kaupungissa on muitakin koordinaattitietoa sisältäviä tietojärjestelmiä. Näistä vesi- ja viemäritietojen hallintajärjestelmä Xpipe siirtyi uuteen koordinaatistoon samaan aikaan Xcityn kanssa ja kunnallistekniikan suunnittelujärjestelmä Xstreet hieman myöhemmin. Järjestelmät hyödyntävät suoraan Xcitytietokannan tietoja, joten uuteen järjestelmään siirtyminen oli sujuvan työnteon kannalta tärkeää. Myös Jyväskylän Energia siirtyi kesän aikana ETRS-GK26- koordinaattijärjestelmään. Muissa järjestelmissä aineistoja ei muutettu systemaattisesti. Osassa järjestelmiä aineistot on muutettu, ja osassa keskeneräiset työt tehdään valmiiksi vanhassa järjestelmässä. Maastomittausta varten GPSlaitteisiin syötettiin uuden järjestelmän parametrit ja määritettiin maastomittauksessa käytetylle GPStukiasemalle uuden järjestelmän koordinaatit. Käyttöönoton jälkeen pelkäsimme suurta ongelmaryöppyä. Mitään ei kuitenkaan kuulunut ja toiminta jatkui kuten ennenkin. Koordinaattijärjestelmän muutos tuli ajankohtaiseksi, koska yhdistyvät kunnat olivat eri koordinaatistoissa. Ilmeisesti hankkeessa onnistuttiin, summaa Janne Hartman. Seuraava muutos on jo valmisteilla. Jyväskylässä on toistaiseksi käytössä kaksi erillistä korkeusjärjestelmää: Säynätsalossa ja Korpilahdella N60, muualla NN. Tilanteesta on tarkoitus päästä eroon vuonna 2010, jolloin kunta aikoo siirtyä N2000-korkeusjärjestelmään. Kirsi Mäkinen jk. Jyväskylän seudun kuntaliitoksen vaikutuksista paikkatietoaineistoihin voi lukea Positiosta 4/2008.

18 18 POSITIo 4/2009 Vastuut ja tavoitteet selkeiksi! Kuva: antero aaltonen Paikkatiedoille on käyttöä laajasti kunnan eri sektoreilla. Tiedon käyttöä ja siitä saatavaa hyötyä voidaan tehostaa toimivilla organisaatiorakenteilla ja selkeämmillä tavoitteilla. Paikkatietojen tehokkaamman hyödyntämisen suurin este on paikkatietojen luokitus tukipalveluksi ja johdon asettamien tavoitteiden puute. Paikkatietojen merkitys kunnallisella sektorilla kasvaa. Myös elinkeinoelämän puolella paikkatietopalvelujen kysyntä on lisääntynyt. Tämä on meille kunnissa paikkatietojen parissa työskenteleville ilahduttava uutinen, sillä tavoitteenamme on paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalveluiden maksimaalinen hyödyntäminen. Paikkatietojen käyttöä voidaan vielä tehostaa. Haasteena näemme myös paikkatietojen tuottamisen. Hyvin usein paikkatietoja tuotetaan eri organisaatioissa monilla tahoilla, jopa ilman muodollista ohjausta. Tämä artikkeli perustuu tekniikan ylempään insinööritutkintoon kuuluvaan tutkimukseeni, joka oli samalla ammattikorkeakoulu Noviaan tekemäni opinnäyte. Viime vuosina on tehty muitakin opinnäytetöitä, joissa käsitellään paikkatietojen tehokkaampaa hyödyntämistä myös muissa organisaatioissa kuin kunnissa. Koska kuntien rooli korostuu Inspire-direktiivissä, oli mielestäni tarkoituksenmukaista pohtia näitä kysymyksiä uudestaan. Tarkastelen aihettani organisatorisesta näkökulmasta tekniikkaa korostamatta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, voidaanko toimintaa omassa organisaatiossani parantaa. Tässä artikkelissa ongelmia käsitellään yleisemmällä tasolla. Paikkatieto = tukitoiminto? Opinnäytetyössäni olen tutkinut miten paikkatietoasioita käsitellään niissä kaupungeissa, joissa paikkatietojen työstäminen on kehittynyt pitkälle (benchmarking-tutkimus). Viime vuosikymmenen aikana on karttojen ja rekisterien käsittely kunnissa muuttunut paljon, ja nykyisin paikkatietoja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Tästä huolimatta paikkatietoalan lasketaan kuuluvan teknisen puolen tukipalveluihin kaikissa niissä kymmenessä kaupungissa, jotka osallistuivat tutkimukseen. Voidaankin todeta, että kyseessä on perinteinen karttatuotanto, josta on kehittynyt paikkatietopalvelu ilman organisaatiorakenteen radikaaleja muutoksia. Monet suuret ja keskisuuret kaupungit ovat muodostaneet paikkatietoyksiköitä, jotka keskittyvät ainoastaan paikkatietokysymyksiin. Paikkatietoyksiköt luovat edellytykset sille, että perinteisen hallinnon hallitsemissa kunnallisissa organisaatioissa voidaan jatkossakin toimia innovatiivisesti. Johto avainasemassa Paikkatietoyksiköt sijoittuvat yleensä suhteellisen alhaalle kuntien organisaatiohierarkiassa. Sen tähden on usein hyvinkin haasteellista saada sekä johto että käyttäjät vakuuttuneeksi paikkatietojen monista mahdollisuuksista. Käytännössä osastojen täytyy sopia keskenään paikkatietoja koskevista kysymyksistä. Suhteellisen alhaisesta muodollisesta asemasta huolimatta joidenkin kaupunkien paikkatietoyksiköt ja niiden vastuuhenkilöt ovat onnistuneet saavuttamaan korkeamman aseman organisaatiossa ja johtavat käytännössä koko paikkatietotoimintaa. Korkeamman aseman saavuttamiseksi on tarvittu ennen kaikkea pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä sekä erittäin hyvä tuote. Tämä on luonnollisesti paljon työläämpi ja aikaa vaativampi tie kuin johdon sel-

19 POSITIo 4/ keästi viitoittama strategia. Mielestäni paikkatietojen tehokkaamman hyödyntämisen ja tuottamisen suurimpana esteenä on paikkatietojen luokitus tukipalveluksi sekä johdon asettamien tavoitteiden epämääräisyys. Kunnissa paikkatietojen kehittämistä koskevat aloitteet eivät ole kuntajohdon tekemiä vaan tulevat pääosin paikkatietoasioiden parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta. Ihanteellista olisi, että kehitys pohjautuisi johdon asettamaan selkeään tavoitteeseen. Johdolla on puolestaan useimmiten liian vähän tietämystä paikkatietoasioista, jotta se voisi asettaa selkeitä tavoitteita paikkatietotoiminnalle. Johdolle on myös tärkeää, että se huomioi taloudellisen kokonaisajattelun. Lisäksi tulisi ottaa huomioon organisaatiolle koituva kokonaishyöty ja arvio siitä kuinka suuriksi kulut pidemmällä aikavälillä muodostuvat. Jos kokonaiskuvaa ei ole, on hyvin todennäköistä, että johto tekee lyhytaikaisia ratkaisuja ja hankintoja ainoastaan tuotteen hinnan perusteella. Sääntöjä tiedon tuotantoon Paikkatietoja syntyy eri puolilla organisaatiota. Yli osastorajojen tapahtuvassa tuotannossa tarvitaan selviä sääntöjä siitä miten vastuu jakaantuu eri osastojen kesken. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla laatujohtaminen. Tutkimuksessa ei ollut mukana ainoatakaan kaupunkia, jossa laatujohtaminen olisi ollut käytössä paikkatietotuotannossa. Tulos on varsin odotettu, koska laatujohtamista käytetään lähinnä yritysmaailmassa mutta hyvin vähän kuntapuolella. Sen sijaan monissa kaupungeissa on käytössä prosessikuvaukset, mikä voidaan tulkita niin, että kunnat käyttävät prosessikuvauksia laatujohtamisjärjestelmän sijasta. Prosessikuvaukset ovat hyviä, mutta hyvin ja oikein toteutettu laatujohtaminen voisi olla tehokkaampaa. Vastuut ratkaistava Kunnallisella sektorilla alan työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia ja niissä vaaditaan erityisosaamista. Tästä johtuen tilannetta on käytännössä vaikea edesauttaa esimerkiksi työkierron kautta, joka muutoin saattaisi lisätä ymmärtämystä paikkatietojen käsittelyä kohtaan. Tässä yhteydessä selostetut menetelmät soveltuvat paremmin yritysmaailmaan ja ovat siten tuntemattomampia kunnallisissa organisaatioissa. Uusien menetelmien tutkimisesta ei kuitenkaan koidu mitään haittaa paikkatietojen käsittelyn jatkuvasti monipuolistuessa ja kehittyessä. Eri ammattialojen erikoistuminen on vauhdittanut kuntien välistä yhteistyötä ja synnyttänyt kuntaliitoksia. Kuntien ei tarvitse kilpailla toistensa kanssa paikkatiedoista, ja sen takia kannattaa tehdä monenlaista yhteistyötä myös muiden kuntien kuin naapurikuntien kanssa. Paikkatietoja kehitetään ennen kaikkea kuntien välisen yhteistoiminnan kautta, kuntayhteistyötä korostaen. Kuntaliitto on tärkeä linkki kuntien Kuva: patrik nyman Osaaminen ja osaamisen johtaminen Organisaatiorakenteet Informaatiorakenteet Lainsäädäntö Paikkatiedon hyötyjen maksimointi Viestintä Verkostot Ohjelmistokehitys Paikkatiedon hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. välillä. Olisikohan Kuntaliiton mahdollista omaksua hiukan näkyvämpi rooli ja olla aktiivisesti yhteydessä kunnallisten päättäjien kanssa paikkatietoasioissa? Myös organisaation sisäinen yhteistyö on tärkeää eri alojen tuntemuksen ollessa innovaatioiden edellytyksenä. Paikkatiedon mahdollisuuksista olisi kerrottava organisaatiossa mahdollisimman laajasti. Kun tieto mahdollisuuksista lisääntyy, syntyy uusia käyttötarpeita ja innovaatioita. Tavallisesti järjestelmäkehityksestä vastaa ohjelmistotoimittaja yhdessä paikkatietoyksikön kanssa Sisäinen yhteistyö on tärkeää, sillä eri alojen tuntemus on innovaatioiden edellytys. eikä eri toimialojen erityisosaamista hyödynnetä järjestelmällisesti. Mitään yleispätevää vastausta tuskin on olemassa kysymykseen, minkälainen paikkatieto-organisaation tulisi olla. Toiminnan johtaminen yhteistyöryhmin on kuitenkin lähinnä lyhytnäköinen eikä pysyvä ratkaisu. Opinnäytetyöni perusteella vaikuttaa siltä, että tärkeintä olisi ratkaista paikkatietotuotannon vastuukysymykset. Tärkeää on myös, että paikkatietotoiminnalla on tietty asema organisaatiossa ja että se myös näkyy. Kunnat voivat itse päättää, miten paikkatietotoiminta organisoidaan ja miten sen arvioidaan parhaiten toimivan, jotta paikkatiedoista olisi eniten hyötyä. Kyse on lähinnä siitä, miten yhteiskuntaa ja myös kuntalaisia voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Patrik Nyman Kirjoittaja on insinööri (y-amk), joka työskentelee Pietarsaaren kaupungin mittausosastolla. Sähköposti: pietarsaari.fi.

20 20 POSITIo 4/2009 Digitaalinen ilmakuvaus lunasti lupauksensa Kuva: maanmittauslaitos 2009 Kuva: Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus Digitaalinen ilmakuvaus on nopeampaa ja tehokkaampaa filmikameraan verrattuna. Yhdellä kuvauksella saadaan nyt sekä mustavalko-, väri- että väärävärikuvat. Lisäksi parempi kuvanlaatu on mahdollistanut lentokorkeuden nostamisen, jolloin yhdelle kuvalle mahtuu aiempaa suurempi alue. Yhdellä digitaalisella kameralla pystytään tekemään Maanmittauslaitoksen koko vuoden ilmakuvatuotanto, kun aiemmin käytössä oli kaksi kuvauskalustoa. Määrän lisäksi myös laatu on parantunut. Maanmittauslaitos teki ensimmäiset kuvaukset uudella digitaalisella ilmakuvakameralla elokuussa Varsinainen kuvatuotanto alkoi kesällä 2009, jolloin noin 90 prosenttia kuvattavissa alueista kuvattiin digitaalisella kameralla ja loput filmikameralla. Vuonna 2010 on tarkoitus siirtyä kokonaan digitaaliseen ilmakuvaukseen, ja filmikamerat pääsevät hyvin ansaitulle eläkkeelle. Digitaalisten ilmakuvakameroiden kehittymistä on seurattu Maanmittauslaitoksessa pitkään. Tärkeimmät kamerat testattiin vuosina yhteistyössä Geodeettisen laitoksen kanssa. Saatujen kokemusten perusteella hankintaa päätettiin siirtää, kunnes laitteistot ja ohjelmistot olisivat kehittyneet halutulle tasolle (testituloksista tarkemmin mk306_946_ilves.pdf). Vuoden 2007 lopulla järjestelmät olivat kehittyneet toivotulla tavalla. Tarjouspyyntöön saatiin