EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5. kesäkuuta 2003 EP-PE_TC1-COD(2002)0141 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. kesäkuuta 2003 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o.../2003 antamiseksi ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EP-PE_TC1-COD(2002)0141) PE FI FI

2 EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. kesäkuuta 2003 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o.../2003 antamiseksi ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 1, ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 4, sekä katsovat seuraavaa: (1) [Elintarvikehygieniasta]... annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o / vahvistetaan kaikkiin elintarvikkeisiin sovellettavat yleiset hygieniasäännöt, kun taas [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä]... annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o / sisältyvät eläinperäisten elintarvikkeiden erityiset hygieniasäännöt. (2) [Rehujen ja elintarvikkeiden virallisesta valvonnasta]... annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o / vahvistetaan elintarvikkeiden viralliseen valvontaan sovellettavat yleiset säännöt. (3) Elintarvikkeiden virallista valvontaa koskevien yleisten sääntöjen lisäksi olisi säädettävä eläinperäisten tuotteiden virallista valvontaa koskevista erityissäännöistä näihin tuotteisiin mahdollisesti liittyvien erityisten näkökohtien huomioon ottamiseksi EYVL C 262 E, , s EYVL C 95, , s. 22. EYVL C... Euroopan parlamentin kanta 5. kesäkuuta EYVL C... EYVL C... EYVL C

3 (4) Eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan olisi katettava kaikki seikat, joilla on merkitystä kansanterveyden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelemiseen. Virallisen valvonnan olisi perustuttava viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, ja sitä olisi siksi mukautettava, kun asianmukaista uutta tietoa saadaan käyttöön. (5) Elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalla yhteisön lainsäädännöllä olisi oltava kestävä ja todennettavissa oleva tieteellinen perusta. Tässä tarkoituksessa olisi säännöllisesti kuultava Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista sen varmistamiseksi, että tieteellinen asiantuntemus on ajan tasalla, riippumatonta ja asianmukaisen arvioinnin alaista. (6) Virallisen valvonnan luonteen ja tiheyden olisi perustuttava kansanterveyttä ja eläinten terveyttä uhkaavien riskien arviointiin, eläinten hyvinvointiin liittyviin näkökohtiin sekä tuotteiden sopivuuteen liittyviin näkökohtiin, jotka koskevat eläinlajeja ja -luokkia, jalostustyyppiä ja kyseistä elintarvikealan toimijaa. Virallisessa valvonnassa otetaan huomioon [elintarvikehygieniasta annetussa] asetuksessa (EY) N:o /2003 ja [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o /2003 vahvistetut joustavat järjestelyt kotiteollisuusyrityksiä ja pk-yrityksiä varten. Joustavat järjestelyt eivät saa rajoittaa hygieniavaatimuksia. (7) Sellaisten tuottajien ja toimijoiden tekemät investoinnit, joiden toiminta on elintarviketurvallisuuden kannalta tehokkaampaa ja sisältää vähemmän riskejä, on hyvitettävä alentamalla tarkastusmaksuja. (8) Lihantuotannon virallinen valvonta olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että elintarvikealan yritykset noudattavat jatkuvasti hygieniasääntöjä ja täyttävät yhteisön lainsäädännössä vahvistetut kriteerit ja tavoitteet. Viralliseen valvontaan tulisi sisältyä elintarvikealan yritysten toiminnan valvonta, muut tarkastustoimet sekä yritysten toteuttaman omavalvonnan seuranta. (9) Elävien simpukoiden tuotannon ja kalastustuotteiden virallinen valvonta olisi eriytettävä eri lajien mukaisesti ja sitä olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että yhteisön lainsäädännössä vahvistetut kriteerit ja tavoitteet täytetään. Elävien simpukoiden tuotannon osalta virallisen valvonnan olisi kohdistuttava muun muassa simpukoiden uudelleensijoitus- ja tuotantoalueisiin sekä lopputuotteeseen

4 (10) Maidon ja maitotuotteiden tuotannon virallinen valvonta olisi lisäksi toteutettava sen varmistamiseksi, että yhteisön lainsäädännössä vahvistetut kriteerit ja tavoitteet täytetään. Maidon ja maitotuotteiden tuotannon virallisen valvonnan olisi kohdistuttava muun muassa tuotantotiloihin, raakamaitoon sen keräämisen yhteydessä ja jalostettuihin maitotuotteisiin. (11) Tämän asetuksen liitteitä koskevat täytäntöönpanomääräykset annetaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 1 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISSÄÄNNÖKSET 1 artikla Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä. Sitä on sovellettava [rehujen ja elintarvikkeiden virallisesta valvonnasta annetun] asetuksen (EY) N:o /2003 sekä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/ lisäksi. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan niihin toimintoihin ja henkilöihin, jotka kuuluvat [elintarvikehygieniasta annetun] asetuksen (EY) N:o /2003 ja [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun] asetuksen (EY) N:o /2003 soveltamisalan piiriin. Tätä asetusta ei sovelleta a) elintarvikkeiden alkutuotantoon yksityisissä kotitalouksissa, b) yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen kotitalouksissa, c) alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiin pieninä erinä loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäismyymälöille ja ravintoloille; tällaiseen myyntiin on sovellettava kansallisia säännöksiä. 1 2 EYVL L 184, , s. 23. EYVL L 31, , s

5 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan tapauksen mukaan seuraavissa asetuksissa vahvistettuja määritelmiä: a) asetus (EY) N:o 178/2002, b) asetus (EY) N:o /2003 [rehujen ja elintarvikkeiden virallisesta valvonnasta], c) asetus (EY) N:o /2003 [elintarvikehygieniasta], d) asetus (EY) N:o /2003 [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä]. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä: a) "virkaeläinlääkärillä" tarkoitetaan eläinlääkäriä, joka on tämän asetuksen mukaisesti kelpoinen toimimaan virkaeläinlääkärinä ja jonka toimivaltainen viranomainen on nimittänyt, b) "virallisella avustajalla" tarkoitetaan työntekijää, joka on tämän asetuksen mukaisesti kelpoinen toimimaan virallisena avustajana, jonka toimivaltainen viranomainen on nimittänyt ja joka työskentelee virkaeläinlääkärin valvonnassa ja hänen vastuullaan, c) "terveysmerkillä" tarkoitetaan virkaeläinlääkärin merkitsemää tai virkaeläinlääkärin vastuulla merkittävää merkkiä, jolla osoitetaan, että kaikki tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät, d) "pienellä kotiteollisuusyrityksellä" tarkoitetaan rekisteröityä yritystä, joka tuottaa yksinomaan rajallisia paikallismarkkinoita varten

6 II LUKU YHTEISÖN LAITOSTEN VIRALLINEN VALVONTA 3 artikla Laitosten hyväksyntä 1. Jos yhteisön lainsäädännössä edellytetään laitosten hyväksyntää, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tarkastus itse paikalla. Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä laitokset ainoastaan siinä tapauksessa, että laitosten on osoitettu täyttävän [elintarvikehygieniasta annetun] asetuksen N:o /2003 ja [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun] asetuksen N:o /2003 sekä elintarvikelainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä toimintaansa aloittaville laitoksille ehdollinen hyväksyntä, jos paikalla tehtävän tarkastuskäynnin perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki infrastruktuuriin ja laitteistoon liittyvät vaatimukset täyttyvät. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava ehdollisen hyväksynnän voimassaolon kesto, ja sitä ei voida jatkaa. 2. Hyväksytyille laitoksille on annettava hyväksyntänumero, johon on lisättävä koodeja osoittamaan valmistettujen eläinperäisten tuotteiden tyypit. Tukkukauppojen osalta hyväksyntänumeroa voidaan täydentää toissijaisella numerolla, jolla osoitetaan eläinperäisiä tuotteita myyvät tai valmistavat yksiköt tai yksikköryhmät. 3. Jäsenvaltioiden on pidettävä ajantasaisia luetteloita hyväksytyistä laitoksista ja niiden hyväksyntänumeroista. Kaikkien jäsenvaltioiden on voitava tutustua sähköisessä muodossa kyseisiin luetteloihin, jotka on laadittu komission määrittämän yhtenäisen mallin mukaisesti. 4 artikla Virallisen valvonnan yleisperiaatteet Elintarvikealan toimijoiden on annettava kaikki mahdollinen apu sen varmistamiseksi, että toimivaltainen viranomainen voi suorittaa viralliset tarkastukset tehokkaasti. Toimijoiden on erityisesti: annettava pääsy kaikkiin rakennuksiin, tiloihin, laitoksiin ja muihin perusrakenteisiin, annettava käyttöön kaikki asiakirjat ja kirjanpito, joita tässä asetuksessa edellytetään tai joita toimivaltainen viranomainen pitää tärkeinä tilanteen arvioimiseksi

7 5 artikla Tuoretta lihaa käsittelevien laitosten virallinen valvonta 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että teurastamoissa, riistankäsittelylaitoksissa ja leikkaamoissa suoritetaan virallista valvontaa liitteen I mukaisesti. 2. Näiden laitosten virallinen valvonta kuuluu liitteessä I olevan 1 luvun I.1 jakson mukaisesti virkaeläinlääkärille, joka valvoo erityisesti a) hyvää hygieniakäytäntöä ja b) HACCP-periaatteisiin (vaarojen analysointi ja kriittiset kohdat niiden hallitsemiseksi) perustuvia menettelyjä. 3. Virkaeläinlääkäri suorittaa näissä laitoksissa tarkastuksia liitteessä I olevan 1 luvun I.2 jakson mukaisesti erityisesti seuraavien seikkojen suhteen: a) elintarvikeketjua koskevat tiedot b) ante mortem -tarkastus c) eläinten hyvinvointi d) lihan terveystarkastus e) erikseen määritelty riskiaines ja muut eläimistä saatavat sivutuotteet sekä f) laboratoriotestit. 4. Virkaeläinlääkäri toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suoritettuaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset liitteessä I olevan 1 luvun I.2 jakson mukaisesti. 5. Viralliset avustajat tai laitoksen henkilökuntaan kuuluvat henkilöt voivat avustaa virkaeläinlääkäriä liitteessä I olevan 2 luvun I jakson mukaisesti. 6. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niillä on tarkastuksia varten riittävästi henkilökuntaa, jotta virallinen valvonta voidaan suorittaa niin tiheään kuin liitteessä I olevan 2 luvun II jaksossa edellytetään

8 7. Jäsenvaltiot voivat antaa teurastamon henkilöstölle luvan suorittaa tiettyjä virallisen valvonnan tehtäviä, jotka koskevat siipikarjanlihan ja kaninlihan tuotantoa. 8. Jäsenvaltiot voivat antaa teurastamon henkilöstölle luvan suorittaa tiettyjä tehtäviä, jotka koskevat näytteiden ottamista ja testien suorittamista liitteessä I olevan 2 luvun III jakson mukaisesti. 9. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että virkaeläinlääkärit ja viralliset avustajat voivat hankkia tarvittavan pätevyyden ja saada vastaavan koulutuksen liitteessä I olevan 2 luvun IV jakson mukaisesti. 6 artikla Eläviä simpukoita tuottavien laitosten virallinen valvonta Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että eläviä simpukoita tuottavissa laitoksissa suoritetaan virallista valvontaa liitteen II mukaisesti. 7 artikla Kalastustuotteiden käsittelylaitosten virallinen valvonta Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kalastustuotteiden käsittelylaitoksissa suoritetaan virallista valvontaa liitteen III mukaisesti. 8 artikla Maitoa tai maitotuotteita tuottavien tai käsittelevien laitosten virallinen valvonta Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että maitoa tai maitotuotteita tuottavissa tai käsittelevissä laitoksissa suoritetaan virallista valvontaa liitteen IV mukaisesti. 9 artikla Seuraamukset Jos valvontaelin havaitsee, että ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden hygieniaa koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, sääntöjen rikkojiin on sovellettava yhdenmukaisia seuraamuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Tarvittaessa seuraamuksena voi olla toimivaltaisen valvontaelimen vahvistama sääntöjä rikkoneen yrityksen sulkeminen hallinnollisella määräyksellä ja havaittujen rikkomusten julkistaminen

9 III LUKU KOLMANSISTA MAISTA PERÄISIN OLEVIEN ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN MAAHANTUONTI 10 artikla Keskeiset säännökset Tämän asetuksen liitteiden säännöksiä sovelletaan rajoittamatta ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston direktiivissä 2002/99/EY 1 säädettyjen eläinperäisten tuotteiden tuontiin liittyvien eläinten terveyttä koskevien vaatimusten soveltamista. 11 artikla Kolmansien maiden tai kolmansien maiden osien, joista eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu, luettelon laatimista koskevat säännökset 1. [Elintarvikehygieniasta annetun] asetuksen (EY) N:o.../ artiklassa tarkoitettujen yleisten säännösten noudattamisen varmistamiseksi on sovellettava tämän artiklan säännöksiä. 2. Komissio laatii 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon kolmansista maista tai kolmansien maiden osista, joista eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu. Näitä luetteloita laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota paikalla tehtävän tarkastuskäynnin yhteydessä: a) kolmannen maan lainsäädäntöön; b) kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen ja tarkastuslaitosten organisaatioon, näiden laitosten toimivaltaan ja niihin kohdistuvaan valvontaan sekä niiden toimivaltaan tarkastaa tehokkaasti lainsäädäntönsä täytäntöönpano; c) yhteisöön tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, käsittelyyn, varastointiin ja lähettämiseen tosiasiallisesti sovellettuihin hygieniaedellytyksiin; d) takeisiin, jotka kolmas maa voi antaa kyseessä olevien eläinten terveyttä koskevien edellytysten noudattamisen tai vastaavuuden osalta; 1 EYVL L 18, , s

10 e) kolmannesta maasta peräisin olevan tuotteen markkinoille saattamisesta ja tehdyistä tuontitarkastuksista saatuun kokemukseen; f) kolmannessa maassa tehtyjen yhteisön tarkastusten ja/tai auditointien tuloksiin ja erityisesti toimivaltaisten viranomaisten arvioinnin tuloksiin; g) karjan, muiden kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveystilanteeseen ja maan yleiseen terveystilanteeseen siltä osin kuin se voi vaarantaa kansanterveyttä yhteisössä; h) kolmansien maiden toimittamien, alueellaan esiintyviä biologisia vaaroja, mukaan lukien kalastus- ja vesiviljelyalueilla merelliset biotoksiinit, koskevien tietojen säännöllisyyteen ja nopeuteen; i) zoonoosien torjuntaohjelman olemassaoloon, sen täytäntöönpanoon ja siitä tiedottamiseen; j) kolmannen maan erilaisten aineiden ja eläinlääkkeiden käyttöä, erityisesti niiden kieltämistä tai sallimista, jakelua, markkinoille saattamista sekä niiden hallintoa ja tarkastusta koskevaan lainsäädäntöön; k) jäämien valvontaohjelman olemassaoloon, sen täytäntöönpanoon ja siitä tiedottamiseen; l) kolmannen maan rehujen valmistusta ja käyttöä koskevaan lainsäädäntöön, mukaan lukien lisäaineiden käyttöä koskevat menettelyt sekä lääkerehujen valmistus ja käyttö, sekä rehun valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ja lopputuotteen hygieeniseen laatuun. 3. Komissio laatii 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen jokaisen tuotteen tai tuoteryhmän osalta erityiset tuontiedellytykset ottaen huomioon kyseisen kolmannen maan terveystilanteen. Erityisiin tuontiedellytyksiin on kuuluttava: a) kyseisten tuotteiden virallisesta valvonnasta ja terveystodistusten allekirjoittamisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tunnistaminen; - 9 -

11 b) sellaisten terveystodistusten yksityiskohdat, joiden on oltava yhteisöön tarkoitettujen lähetysten mukana; todistusten on oltava laadittu vähintään yhdellä lähettävän maan ja määrämaan virallisella kielellä ja yhdellä sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus tehdään, oltava tuotteiden mukana alkuperäiskappaleena, oltava yhdellä paperiarkilla, oltava osoitettu yhdelle vastaanottajalle, oltava annettu päivänä, jona tuotteet lastataan niiden lähettämiseksi määrämaahan. c) eläinperäisten tuotteiden tunnistamiseen, erityisesti lähettävän kolmannen maan (maan koko nimi tai sen ISO-lyhenne) ja alkuperälaitoksen hyväksyntänumeron, nimen ja osoitteen tunnistamiseen tarkoitetun terveysmerkin kiinnittäminen. 4. Komissio laatii tarvittaessa 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tiettyä tuotetta koskevat yleiset tuontiedellytykset. 12 artikla Laitosten, tehdasalukset ja pakastusalukset mukaan lukien, luetteloiden laatimista ja ajan tasalle saattamista koskevat edellytykset Laitokset, tehdasalukset tai pakastusalukset saavat lähettää elävien simpukoiden tuotantoja pyyntialueilta eläinperäisiä tuotteita yhteisöön ainoastaan, jos ne on mainittu luettelossa, joka on laadittu ja saatettu ajan tasalle seuraavien menettelyjen mukaisesti: 1. Vastaavuussopimukset Laitosten luettelot on laadittava ja saatettava ajan tasalle asiaa koskevan vastaavuussopimuksen säännösten mukaisesti

12 2. Komission laatimat luettelot Jos 11 artiklassa tarkoitettujen komission paikalla suorittamien tarkastusten tulokset ovat hyväksyttävät: a) komissio laatii luettelot 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten komissiolle toimittaman tiedonannon perusteella. i) Laitos saa olla luettelossa vain, jos yhteisöön vievän kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on virallisesti hyväksynyt sen. Hyväksyminen edellyttää, että laitos on yhteisön vaatimusten mukainen, laitosta valvoo kolmannen maan virallinen tarkastuslaitos. ii) iii) Elävien simpukoiden tuotanto- tai pyyntialueen on täytettävä yhteisössä sovellettavan asianmukaisen lainsäädännön vaatimukset. Tehdasalusten ja pakastusalusten hyväksynnän suorittaa: sen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen, jonka lipun alla alus purjehtii, jonkin muun kolmannen maan toimivaltainen viranomainen edellyttäen, että tämä maa on yhteisön luettelossa maista, joista saa tuoda kalastustuotteita yhteisöön, kalastustuotteita puretaan aluksista säännöllisesti sen alueella ja toimivaltainen viranomainen tarkastaa ne sekä kiinnittää tuotteisiin terveysmerkin ja antaa terveystodistuksen, tai jokin jäsenvaltio. b) Hyväksyttyjä luetteloita muutetaan seuraavasti: Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille asianomaisen kolmannen maan laitosluetteloon ehdottamista muutoksista viiden työpäivän kuluessa siitä, kun se on saanut muutosehdotukset. Jäsenvaltioilla on seitsemän työpäivää aikaa edellä tarkoitetut laitosluetteloiden muutokset saatuaan lähettää kirjalliset huomautuksensa komissiolle

13 Jos ainakin yksi jäsenvaltio tekee kirjallisia huomautuksia, komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille viiden työpäivän kuluessa ja ottaa sen esille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa päätöksen tekemiseksi 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos jäsenvaltioilta ei saada huomautuksia toisessa luetelmakohdassa tarkoitetussa määräajassa, jäsenvaltioiden katsotaan hyväksyneen luettelon muutokset. Komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille viiden työpäivän kuluessa, ja tuonti tällaisista laitoksista sallitaan viiden päivän kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat saaneet tämän ilmoituksen. Komissio julkaisee luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 3. Kolmannelle maalle annettava valtuutus laatia ja saattaa ajan tasalle laitosluettelo Kolmannen maan viranomaiselle voidaan antaa mahdollisuus komission 11 artiklassa lueteltujen vaatimusten tarkastamiseksi paikalle tekemän tarkastuksen ja/tai auditoinnin jälkeen laatia ja saattaa ajan tasalle laitosten luettelo seuraavin edellytyksin: a) Laitos saa olla luettelossa vain, jos yhteisöön vievän kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on virallisesti hyväksynyt sen. Hyväksyminen edellyttää, että laitos on yhteisön vaatimusten mukainen, laitosta valvoo kolmannen maan virallinen tarkastuslaitos. Kaikille laitoksille on annettava hyväksyntänumero. b) Tehdasalukset ja pakastusalukset hyväksyy sen maan toimivaltainen viranomainen, jonka lipun alla alus purjehtii. c) Elävien simpukoiden tuotanto- ja pyyntialueen hyväksymisessä on noudatettava yhteisössä kyseistä tarkoitusta varten noudatettavia sääntöjä

14 d) Jos yhteisön vaatimuksia ei noudateta, toimivaltaisella viranomaisella on oltava valtuudet varmistaa todettujen puutteiden korjaaminen asianmukaisessa määräajassa, ja varmistaa yhteisöön suuntautuvan vientitoiminnan keskeyttäminen tai varmistaa vastuullaan olevien hyväksyttyjen laitosten, tehdas- tai pakastusalusten ja simpukoiden tuotanto- ja pyyntialueiden hyväksynnän peruuttaminen, jos puutteiden korjaaminen asianmukaisessa määräajassa ei ole mahdollista tai jos todetaan riski kansanterveydelle. e) Kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset toimittavat ajan tasalla olevan luettelon komissiolle, joka saattaa ne asianosaisten kolmansien osapuolien saataville Internetin välityksellä. Vain luettelossa mainitut laitokset saavat lähettää yhteisöön eläinperäisiä tuotteita. 4. Tapauskohtaiset päätökset Tuonti sellaisesta kolmannen maan laitoksesta, joka ei voi antaa 11 artiklassa tarkoitettuja takeita, voidaan hyväksyä erityistapauksissa 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisessa tapauksessa kyseisen laitoksen on saatava erityishyväksyminen komission tarkastuksen jälkeen. Hyväksymispäätöksessä on vahvistettava tästä laitoksesta tulevien tuotteiden osalta erityiset tuontiedellytykset. 13 artikla Muut säännökset 1. Yhteisöön saa tuoda vain kolmansista maista peräisin olevia tuotteita, jotka on valmistettu lähettäjänä olevassa kolmannessa maassa, tai kalastustuotteiden osalta, lähettäjämaan tehdasaluksilla tai pakastusaluksilla, jotka on saatu muusta sellaisesta kolmannesta maasta kuin lähettävästä kolmannesta maasta tai valmistettu tällaisessa maassa, jos alkuperäinen tuote on peräisin yhteisön luettelossa olevasta kolmannen maan hyväksytystä laitoksesta, tai tapauksen mukaan jotka ovat peräisin yhteisöstä tai jotka on valmistettu yhteisössä. 2. Tarvittaessa komissio voi erityistarkoituksiin tarkoitettujen tuotteiden tuontia varten hyväksyä erityisedellytyksiä 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen

15 IV LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 14 artikla Liitteiden muuttaminen, täytäntöönpanosäännöt ja siirtymäkauden toimenpiteet 1. Tämän asetuksen liitteitä I IV voidaan muuttaa tai täydentää 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tieteellisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio kuulee tarvittaessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista ennen ehdotuksen esittämistä. 2. Täytäntöönpanosäännöt, joilla on määrä varmistaa asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, voidaan antaa 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio kuulee tarvittaessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista ennen ehdotuksen esittämistä. 3. Siirtymäkauden toimet voidaan vahvistaa 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 15 artikla Täytäntöönpanosäännöt Edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäännöissä voidaan erityisesti vahvistaa a) tutkimuspaikkojen tekninen varustus; b) tarkastustulosten ilmoittamista koskeva menettely; c) edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta virkaeläinlääkärin jatkuva läsnäolo tietyillä teurastamoilla ja riistan käsittelylaitoksilla ei olisi välttämätöntä; d) määräykset virkaeläinlääkäreille ja virallisille avustajille teetettävien kokeiden sisällöstä; e) mikrobiologiset kriteerit laitosten hygienian valvontaa varten; f) vaihtoehtoiset menettelyt taikka serologiset tai muut laboratoriokokeet, jotka antavat vähintään vastaavat takeet kuin liitteessä I olevassa 3 luvussa tarkoitetut erityiset lihan tutkimusmenettelyt ja joilla voidaan siten korvata kyseiset menettelyt;

16 g) edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta eräistä liitteessä I olevassa 3 luvussa kuvatuista erityisistä lihan tutkimusmenettelyistä voidaan luopua joko alkuperätilan, -alueen tai -maan perusteella riskianalyysin periaatteiden mukaisesti; h) laboratoriokokeita koskevat määräykset, mukaan lukien menetelmät sukupuolihajun tutkimiseksi; i) lihalle tehtävä kylmäkäsittely, jolla voidaan korvata systiserkoosi- ja trikinoositutkimus; j) lihalle tehtävä lämpökäsittely tuberkuloosin varalta; k) edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta laitos voidaan julistaa virallisesti systiserkoosista tai trikinoosista vapaaksi; l) liitteessä I olevassa 3 luvun IX jaksossa tarkoitettujen edellytysten tutkimisessa sovellettavat menetelmät; m) kalastustuotteiden tuoreuskriteereiden aistinvaraiset seurantakokeet; n) liitteessä III tarkoitetuissa kalastustuotteiden virallisissa tarkastuksissa käytettävät analyyttiset raja-arvot, analyysimenetelmät sekä näytteenottosuunnitelmat; o) menettelyt, jotka on otettava huomioon jotakin tiettyä eläintautia, kuten luomistautia tai tuberkuloosia, taikka muiden zoonoosien aiheuttajia, kuten salmonelloosia, hävitettäessä tai torjuttaessa ja erityisesti elämiä teurastettaessa; p) virallisten avustajien ja teurastuslinjan henkilökunnan määrä. 16 artikla Joustavuus 1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisia toimenpiteitä 2-5 kohdan mukaisten vaatimusten mukauttamiseksi, kuitenkaan vaarantamatta tämän asetuksen tavoitteita

17 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden a) tavoitteena on oltava: i) mahdollistaa perinteisten menetelmien jatkaminen tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa; tai ii) mukautua kapasiteetiltaan pienten elintarvikealan toimijoiden sekä erityisistä maantieteellisistä haitoista kärsivillä alueilla sijaitsevien elintarvikealan toimijoiden tarpeisiin. b) on käsiteltävä erityisesti seuraavia liitteissä tarkoitettuja aiheita: i) elintarvikeketjua koskevat tiedot; ii) toimivaltaisen viranomaisen läsnäolo riskianalyysin perusteella. 3. Jäsenvaltion, joka haluaa toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisia toimenpiteitä, on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Ilmoituksessa on a) annettava yksityiskohtainen kuvaus vaatimuksista, joiden mukauttamista jäsenvaltio pitää tarpeellisena, sekä tavoitellun mukautuksen luonteesta, b) kuvattava kyseeseen tulevia laitoksia, c) selvitettävä mukautuksen syyt, tarvittaessa mukaan luettuna yhteenveto toteutetusta vaarojen analyysista ja toimenpiteistä, jotka toteutetaan sen varmistamiseksi, ettei mukautus vaaranna tämän asetuksen tavoitteita, ja d) esitettävä mahdolliset muut asiaankuuluvat tiedot. 4. Muut jäsenvaltiot voivat lähettää kirjalliset huomautuksensa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Komissio voi ja saatuaan kirjalliset huomautukset yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta sen pitää kuulla jäsenvaltioita 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Komissio voi 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti päättää, voidaanko suunnitellut toimenpiteet toteuttaa tarvittaessa asianmukaisesti muutettuina. Tapauksen mukaan komissio voi ehdottaa yleisesti sovellettavia toimenpiteitä 1 tai 2 kohdan mukaisesti

18 5. Jäsenvaltio voi toteuttaa kansallisia toimenpiteitä liitteen I vaatimusten mukauttamiseksi ainoastaan: a) noudattaen 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyä päätöstä, b) jos komissio ei kuukauden kuluttua 4 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä ole ilmoittanut jäsenvaltioille, että se on saanut kirjallisia huomautuksia tai että se aikoo ehdottaa a alakohdassa tarkoitetun päätöksen hyväksymistä. 17 artikla Pysyvä komitea 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/ artiklassa perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 5 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. 3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. 18 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan... *. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty ssa/ssä päivänä kuuta Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja * Yhden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Asetuksen soveltamispäivämäärä on sama kuin muiden niin kutsuttuun uudelleen muotoiltuun hygienialainsäädäntöön kuuluvien lainsäädäntötekstien

19 LIITE I TUORE LIHA Tässä liitteessä mainittuja erityissääntöjä sovelletaan teurastamoihin, riistan käsittelylaitoksiin ja leikkaamoihin. 1 luku Tarkastusten tyyppi ja tarkastusten perusteella tehtävät päätökset I.1 Virkaeläinlääkärin valvontatehtävät I. VIRKAELÄINLÄÄKÄRIN TEHTÄVÄT Virkaeläinlääkärin on valvottava, että lihankäsittelylaitoksissa elintarvikealan toimija noudattaa [elintarvikehygieniasta annetun] asetuksen (EY) N:o /, [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun] asetuksen (EY) N:o / sekä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/ vaatimuksia ja on siis toteuttanut kaikki asianmukaiset toimenpiteet hyvän hygieniakäytännön ja lihan turvallisuuden takaamiseksi. Tällainen valvonta sisältää seuraavaa: A. Hyvän hygieniakäytännön valvonta Tällaisen valvonnan avulla varmistetaan, että elintarvikealan toimijan omia käytäntöjä noudatetaan jatkuvasti vähintään seuraavilla aloilla: a) laitoksen perusrakenteiden ja laitteiston suunnittelu ja ylläpito, b) laitoksen hygienia, joka kattaa vaiheet ennen toimintojen aloittamista, toimintojen aikana ja toimintojen jälkeen, c) henkilökohtainen hygienia, d) hygieniaa ja työmenetelmiä koskeva koulutus, 1 EYVL L 273, , s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 808/2003 (EUVL L 117, , s. 1)

20 e) tuholaisten torjunta, f) veden laadun valvonta, g) lämpötilan valvonta, h) tulevan ja lähtevän lihan valvonta, i) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten sivutuotteiden käsittely, kerääminen, kuljetus, jalostus, hävittäminen ja varastointi, erikseen määritelty riskiaines mukaan luettuna sinä aikana, kun ne ovat laitoksessa. B. HACCP-periaatteisiin (vaarojen analysointi ja kriittiset kohdat niiden hallitsemiseksi) perustuvien menettelyjen valvonta Tällaisen valvonnan avulla tarkistetaan, että HACCP-periaatteita sovelletaan jatkuvasti ja asianmukaisesti ja että HACCP-järjestelmään perustuvat menettelyt luovat edellytykset sille, että teurastettaviksi tuotavat eläimet täyttävät seuraavat edellytykset: a) ne on varustettu asianmukaisella tunnisteella, b) niiden mukana on eläinten alkuperätilalta saadut asiaankuuluvat tiedot, c) niiden vuodan ja nahan kunto on sellainen, että lihan saastumisriski teurastuksen aikana on mahdollisimman pieni, d) ne ovat silmämääräisesti tarkasteltuina terveitä, e) ne on kuljetettu ja niitä on käsitelty eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten mukaisesti, takaavat mahdollisimman pitkälle, että liha täyttää teurastusprosessin päätyttyä seuraavat edellytykset: a) se noudattaa yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja mikrobiologisia vaatimuksia hygieniaa koskevat näkökohdat ja taudinaiheuttajia koskevat asiaankuuluvat kriteerit mukaan luettuina,

21 b) se ei sisällä kemiallisia jäämiä määrinä, jotka ylittävät yhteisön lainsäädännössä vahvistetut rajat, c) se ei sisällä yhteisön lainsäädännössä kiellettyjen aineiden jäämiä, d) se ei sisällä vieraita aineita määrinä, jotka ylittävät yhteisön lainsäädännössä vahvistetut rajat, e) se ei sisällä fyysisiä vaaratekijöitä kuten vieraita aineita, f) siinä ei ole patofysiologisia poikkeavuuksia tai muutoksia, koska tällaisia poikkeavuuksia tai muutoksia sisältävät ruhot tai lihat on saatettu virkaeläinlääkärin tietoon, g) siinä ei ole ulosteperäistä tai muuta kontaminaatiota, h) se ei sisällä erikseen määriteltyä riskiainesta, paitsi jos tämä on yhteisön lainsäädännön nojalla sallittua, ja se on yleensäkin tuotettu asiaankuuluvan tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti, i) se täyttää lihan jäljitettävyyttä koskevat asiaankuuluvat yhteisön vaatimukset. C. Ohjeistojen käytön valvonta Jos elintarvikealan toimija oikeudelliset vaatimukset täyttääkseen käyttää hyvän käytännön kansallisia tai yhteisön ohjeistoja, ohjeistojen asianmukaista käyttöä on valvottava. D. Valvonnan suorittaminen Valvonnan on erityisesti katettava seuraavat seikat: a) laitoksen henkilöstön toiminnan jatkuva seuranta kaikissa teurastuksen ja lihanleikkuun vaiheissa. Tarkastuksen tukena virkaeläinlääkäri voi tehdä suoritustestejä, joilla varmistetaan, että laitoksen henkilöstön toiminta täyttää toimivaltaisen viranomaisen vahvistamat erityiskriteerit. Suoritustesteistä on tarvittaessa annettava yksityiskohtaiset säännöt 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen,

22 b) elintarvikealan toimijan kaiken asiaankuuluvan kirjanpidon todentaminen, c) näytteiden otto laboratoriomäärityksiä varten silloin, kun tätä pidetään tarpeellisena, d) huomioon otettujen seikkojen ja tarkastuksen yhteydessä tehtyjen päätelmien dokumentointi. I.2 Virkaeläinlääkärin tarkastustehtävät Virkaeläinlääkärin on otettava huomioon I.1 kohdan mukaisesti toteutetun valvonnan tulokset toteuttaessaan tarkastustehtäviä, ja tulosten on tarvittaessa vaikutettava siihen, miten tarkastustehtävät toteutetaan. Tarkastustehtävien on katettava seuraavat seikat: A. Elintarvikeketjua koskevat tiedot 1. Virkaeläinlääkärin on ennen eläinten teurastamista tarkastettava ja analysoitava tiedot, jotka sisältyvät eläinten alkuperätilan kirjanpitoon, joka elintarvikealan toimijan on annettava saataville [elintarvikehygieniasta annetun] asetuksen (EY) N:o / mukaisesti. Näiden tietojen on katettava ainakin seuraavat seikat: a) eläinten alkuperätilan tai alueen eläinten terveystilanne, b) eläinten terveydentila, c) yksityiskohtaiset tiedot eläimille annetuista eläinlääkkeistä, hoitopäivämääristä ja varoajoista. Tiedot on annettava ainoastaan eläinlääkkeistä, joille on vahvistettu varoaika, d) esiintyneet taudit, jotka voivat vaikuttaa lihan turvallisuuteen, e) eläimiltä otettujen ja lihan terveysmerkintään ja laatuun vaikuttavien tautien diagnosoimiseksi otettujen näytteiden analyysien tulokset, mukaan luettuna näytteet, joilla on merkitystä ihmisten terveyden kannalta ja zoonoosien ja jäämien seurannan ja valvonnan yhteydessä otetut näytteet,

23 f) teurastamoilta saadut merkitykselliset tiedot aiemmista ante mortem- ja lihan terveystarkastuslöydöksistä samalta alkuperätilalta peräisin olevien eläinten osalta, g) asiaankuuluvat tuotantoa koskevat tiedot, h) alkuperätilan elintarvikealan toimijan tavanomaisesti käyttämän yksityisen eläinlääkärin nimi ja osoite, ja i) vastuussa olevan virkaeläinlääkärin tai eläinlääkäriaseman nimi. 2. Edellä 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen: a) annetaan tietojen kokoamista ja esittämistä koskevat säännöt, b) määritetään yksittäisten tuottajien allekirjoittaman informaatioketjua koskevan standardinmukaisen selvityksen muoto. 3. Virkaeläinlääkärin on otettava näiden tietojen tarkastusten ja analyysien dokumentoidut tulokset huomioon tehdessään ante mortemja lihan terveystarkastuksia. 4. Tarkastustehtäviään suorittaessaan virkaeläinlääkärin on eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY 1 14 artiklan mukaisesti otettava huomioon eläinten mukana olevat viralliset todistukset sekä alkutuotannon tasolla tarkastuksia tekevien eläinlääkärien, myös virkaeläinlääkärien sekä valvontaverkostojärjestelmään kuuluvien hyväksyttyjen eläinlääkärien, mahdollisesti tekemät ilmoitukset. 5. Kun elintarvikeketjun toimijat toteuttavat lisätoimenpiteitä elintarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi ottamalla käyttöön yhdennettyjä järjestelmiä tai yksityisiä valvontajärjestelmiä taikka käyttämällä riippumattoman kolmannen osapuolen suorittamaa varmentamista tai muita keinoja ja kun nämä toimenpiteet dokumentoidaan ja kyseisten järjestelmien kattamat eläimet ovat selkeästi tunnistettavissa, virkaeläinlääkäri voi ottaa nämä huomioon suorittaessaan tarkastustehtäviään ja tarkastaessaan HACCPjärjestelmään perustuvia menettelyjä. 1 EYVL 121, , s Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1226/2002 (EYVL L 179, , s. 13)

24 B. Ante mortem -tarkastus 1 1. Virkaeläinlääkärin on tehtävä kaikille eläimille ennen teurastusta ante mortem -tarkastus. Eläimille on tehtävä ante mortem -tarkastus 24 tunnin kuluessa niiden saapumisesta teurastamoon ja alle 24 tuntia ennen teurastusta. Virkaeläinlääkäri voi tämän lisäksi vaatia tarkastuksen tekemistä milloin tahansa. 2. Tarkastuksessa on erityisesti todettava, a) onko eläinten tunnistamista koskevia sääntöjä noudatettu, b) onko eläinten hyvinvointi vaarantunut, c) onko eläinten vuodan ja nahan kunto sellainen, että lihan saastumisriski teurastuksen aikana on mahdollisimman pieni, d) onko eläimissä merkkejä tilasta, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen; erityisesti on kiinnitettävä huomiota zoonoosien, kansainvälisen eläintautiviraston (OIE:n) eläintautiluettelossa A lueteltujen tautien ja muiden ilmoitettavien tautien havaitsemiseen. 3. Virkaeläinlääkärin on lisäksi tehtävä teurastamossa kliininen tarkastus kaikille eläimille, jotka elintarvikealan toimija tai viralliset avustajat ovat saattaneet erottaa muista teurastettaviksi kelpaamattomina. 4. Kun tässä asetuksessa niin säädetään, osa ante mortem -tarkastuksesta voidaan tehdä eläinten alkuperätilalla. 5. Jos eläimelle on tehty hätäteurastus muualla kuin teurastamossa, teurastamon virkaeläinlääkärin on tutkittava eläinlääkärin antama todistus [eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun] asetuksen (EY) N:o / mukaisesti. 1 Seuraavia sääntöjä ei sovelleta metsästettyyn luonnonvaraiseen riistaan

25 C. Eläinten hyvinvointi Virkaeläinlääkärin on tarkastettava, että eläinten hyvinvointia koskevia yhteisön ja kyseisen jäsenvaltion sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti; näitä sääntöjä ovat muun muassa eläinten suojelua teurastuksen aikana sekä eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevat säännöt. D. Lihan terveystarkastus 1. Ruholle ja siihen liittyville muille eläimenosille on tehtävä viipymättä lihan terveystarkastus. Kaikki ulkopinnat on tarkastettava; ruhon ja/tai muiden eläimenosien varovainen käsittely ja/tai tekniset erityisjärjestelyt voivat olla tarpeen tätä tarkoitusta varten. Erityistä huomiota on kiinnitettävä zoonoosien, OIE:n eläintautiluettelossa A lueteltujen tautien ja muiden ilmoitettavien tautien havaitsemiseen. Teurastuslinjan vauhdin ja tarkastushenkilöstön määrän on oltava sellaiset, että kunnollinen tarkastus voidaan suorittaa. Jäljempänä 3 luvussa tarkoitettuja lisätunnusteluja, viiltoja tai laboratoriokokeita edellytetään eläinlajin, tilatyypin, alkuperämaan tai -alueen mukaan sekä riskianalyysin periaatteiden perusteella. 2. Lisätutkimuksia, joihin voivat kuulua ruhon osien ja muiden eläimenosien tunnustelu ja viiltäminen sekä laboratoriotutkimukset, on tehtävä, jos niitä pidetään tarpeellisina a) lopullisen diagnoosin tekemistä varten, b) eläintaudin todentamiseksi, tai c) kemiallisten jäämien ylimäärän havaitsemisen kannalta tai sen havaitsemiseksi, että mikrobiologisia vaatimuksia ei ole noudatettu. 3. Kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, yli kuuden kuukauden ikäisten nautaeläinten ja yli neljän viikon ikäisten kotieläiminä pidettävien sikojen ruhot on esitettävä lihan terveystarkastusta varten pituussuunnassa selkärankaa pitkin puoliruhoiksi halkaistuina. Virkaeläinlääkäri voi vaatia minkä tahansa eläimen pään tai ruhon halkaisemista pituussuunnassa, jos se on tarkastuksen vuoksi tarpeen. Teknologisen kehityksen ja erityisten terveystilanteiden huomioon ottamiseksi toimivaltainen viranomainen voi sallia kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, yli kuuden kuukauden ikäisten nautaeläinten ja yli neljän viikon ikäisten kotieläiminä pidettävien sikojen puolittamattomien ruhojen esittämisen tarkastettavaksi

26 4. Tarkastuksen aikana on toteutettava varotoimia sen varmistamiseksi, että esimerkiksi tunnustelusta, leikkauksesta tai viiltämisestä aiheutuva lihan saastuminen on mahdollisimman vähäistä. 5. Jäljempänä 3 luvussa kuvatut erityiset post mortem -tarkastusmenettelyt voidaan korvata vaihtoehtoisilla menettelyillä taikka serologisilla tai muilla laboratoriokokeilla, jos Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista on kuultu asiasta ja noudatetaan 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Toimivaltainen viranomainen päättää vaihtoehtoisten menettelyjen soveltamisesta. 6. Jos suoritetaan hätäteurastus, ruholle tehdään mahdollisimman nopeasti 1 5 kohdassa tarkoitettu terveystarkastus, ennen kuin sen katsotaan kelpaavan ihmisravinnoksi. E. Erikseen määritelty riskiaines Erikseen määriteltyä riskiainesta koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti virkaeläinlääkärin on tapauksen mukaan valvottava erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista, erottamista, värjäystä ja merkintää. Hänen on varmistettava, että elintarvikealan toimija toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että erikseen määritelty riskiaines ei saastuta lihaa teurastuksen (tainnutus mukaan luettuna) ja erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisen aikana. F. Laboratoriotestit ja taudinaiheuttajien perustutkimukset 1. Virkaeläinlääkärin on otettava näytteet ja varmistettava, että näytteet varustetaan tunnisteella, käsitellään ja lähetetään asianmukaiseen laboratorioon asiaankuuluvien ohjeiden mukaisesti ja ottaen huomioon muut yhteisön säännöt, jotka on vahvistettu zoonoosien, tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ja jäämien alalla seuraavasti: a) zoonoosien virallisen valvonnan osalta Salmonella spp., Campylobacter spp., verotoksiinia erittävä Escherichia Coli ja moniresistentit bakteerikannat mukaan luettuina, b) tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/ tarkoitettuja tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskevien diagnoosien tekemiseksi tehtävän laboratoriotestauksen osalta, 1 EYVL L 147, , s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 650/2003 (EUVL L 95, , s. 15)

27 c) säännösten vastaisten aineiden tai tuotteiden havaitsemisen, säänneltyjen aineiden valvonnan ja erityisesti elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/23/EY 1 tarkoitettujen kansallisten jäämiä koskevien suunnitelmien osalta, d) zoonoosien, OIE:n eläintautiluettelossa A lueteltujen tautien ja muiden ilmoitettavien tautien havaitsemisen osalta, e) virkaeläinlääkärin epäilyttävinä pitämien eläinten laboratoriotestien osalta tai virkaeläinlääkärin lopullisen diagnoosin määrittämiseksi tekemien laboratoriotestien osalta. 2. Laboratoriotesteistä on tarvittaessa annettava yksityiskohtaiset säännöt 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tähän sisältyvät Salmonella spp.:n, Campylobacter spp.:n, verotoksiinia erittävän Escherichia Colin ja moniresistenttien bakteerikantojen perustutkimuksia koskevat erityissäännöt. G. Terveys- ja tunnistusmerkinnät 1. Lihan terveystarkastuksen jälkeen ruhot, puoliruhot, neljännekset ja kolmeen osaan leikatut ruhot on merkittävä musteella leimaamalla tai polttomerkitsemällä terveysmerkintä ulkopinnalle sen varmistamiseksi, että laitoksen numero on helposti tunnistettavissa. 2. Tätä tarkoitusta varten virkaeläinlääkärin on valvottava a) terveysmerkintää, b) merkkejä ja kääremateriaalia, jos niissä on jo tässä jaksossa määrätty leima. 3. Terveysmerkki voidaan merkitä ainoastaan silloin, kun virkaeläinlääkäri on tehnyt eläimelle (josta liha on saatu) ante mortem - tarkastuksen 2 ja kun muut tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät. Jos ruho voidaan tunnistaa ennen trikiinitutkimuksen tai jäämäanalyysin tulosta, terveysmerkki voidaan antaa etukäteen. Ruhoa tai siitä valmistettuja tuotteita ei saa kuitenkaan saattaa markkinoille, ennen kuin trikiinitutkimuksen tulos on saatu. 1 2 EYVL L 125, , s. 10. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, , s. 1). Tätä vaatimusta ei sovelleta metsästettyyn luonnonvaraiseen riistaan

28 4. Terveysmerkin on oltava a) joko soikiomainen merkki, jonka leveys on vähintään 6,5 cm ja korkeus vähintään 4,5 cm ja jossa on seuraavat tiedot selvästi luettavassa muodossa: i) yläosassa lähettäjämaan alkukirjaimet suuraakkosin (eli jokin seuraavista) AT - B - DK - D - EL - E - FI - F - IRL - I - L - NL - P - SE - UK sekä niiden perässä laitoksen eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero, ii) alaosassa jokin seuraavista alkukirjainyhdistelmistä: CEE, EEC, EEG, EOK, EØF, ETY tai EWG. b) tai soikiomainen merkki, jonka leveys on vähintään 6,5 cm ja korkeus vähintään 4,5 cm ja jossa on seuraavat tiedot selvästi luettavassa muodossa: i) yläosassa lähettäjämaan nimi suuraakkosin, ii) iii) keskellä laitoksen eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero, alaosassa jokin seuraavista alkukirjainyhdistelmistä: CEE, EEC, EEG, EOK, EØF, ETY tai EWG. Kirjainten on oltava vähintään 0,8 cm:n korkuisia ja kuvien vähintään 1,0 cm:n korkuisia. Terveysmerkissä voi lisäksi olla maininta lihan terveystarkastuksen tehneestä virkaeläinlääkäristä. Leiman kokoa ja merkkejä voidaan pienentää karitsojen, vohlien, kaniinien ja porsaiden terveysmerkintää varten. 5. Ruhot on leimattava musteella tai polttomerkittävä 4 kohdan mukaisesti: a) yli 65 kilogrammaa painavien ruhojen osalta merkintä on tehtävä kumpaankin puoliruhoon ainakin seuraaviin paikkoihin: reisien ulkopinta, kupeet, selkä, rinta ja lapa,

29 b) karitsojen, vohlien, kaniinien ja porsaiden ruhoihin on tehtävä vähintään kaksi merkintää, ruhon kummallekin puolelle, lapaan tai reisien ulkopintaan, c) muihin ruhoihin on tehtävä merkintä vähintään neljään paikkaan, lapaan ja reisien ulkopintaan. Kuitenkin karitsojen, vohlien ja porsaiden ruhojen terveysmerkintä voidaan tehdä kiinnittämällä niihin etiketti tai tunniste, joiden on oltava kertakäyttöisiä. 6. Nautaeläinten, sikojen ja kavioeläinten maksa on merkittävä viipymättä 4 kohdan mukaisesti joko polttamalla merkki suoraan tuotteen pintaan tai leimaamalla se tuotteen kääreeseen tai pakkaukseen. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkki on leimattava kääreeseen tai pakkaukseen kiinnitettävään etikettiin tai painettava pakkaukseen. 7. Muut ihmisravinnoksi kelpaavat teurastuksen sivutuotteet on merkittävä välittömästi 4 kohdan mukaisesti joko suoraan tuotteen pintaan tai pakkaukseen taikka kääreeseen. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkki on leimattava kääreeseen tai pakkaukseen kiinnitettävään etikettiin tai painettava pakkaukseen. 8. Pakkaukset on aina merkittävä 9 kohdan mukaisesti. 9. Leikattu ja pakattu liha sekä 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut pakatut muut eläimenosat on varustettava 4 kohdan mukaisella terveysmerkinnällä. Merkin on oltava pakkaukseen kiinnitettävässä etiketissä tai painettuna pakkaukseen siten, että se rikkoutuu, kun pakkaus avataan. Rikkoutumaton merkki sallitaan ainoastaan silloin, kun pakkaus itse rikotaan avattaessa. Jos kääre kuitenkin täyttää kaikki pakkauksen suojaavuutta koskevat edellytykset, voidaan edellä tarkoitettu etiketti kuitenkin kiinnittää kääreeseen. 10. Kun tuore liha kääritään myyntipakkauksiin, jotka on tarkoitettu suoraan kuluttajalle myytäviksi, sovelletaan 7 ja 9 kohtaa. Edellä 4 kohdassa mainittuja kokovaatimuksia ei sovelleta tässä kohdassa tarkoitettuun merkkiin. Kun liha pakataan uudelleen muussa laitoksessa kuin missä se käärittiin, kääreessä on oltava käärimisen suorittaneen leikkaamon terveysmerkintä ja pakkauksessa on oltava pakkaamon terveysmerkintä

30 11. Kavioeläinten lihassa ja sen pakkauksessa on oltava erityismerkki, joka on määriteltävä 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 12. Terveysmerkinnässä käytettävien väriaineiden on oltava elintarvikkeissa käytettäviksi tarkoitettuja väriaineita koskevassa yhteisön lainsäädännössä lueteltuja väriaineita. 13. Terveysmerkkien poistaminen on sallittua vain, jos lihaa käsitellään edelleen toisessa erillisessä hyväksytyssä laitoksessa, ja tällöin alkuperäinen merkki on korvattava merkillä, jossa on laitoksen oma numero. Jäljitettävyys on varmistettava asiakirjoin. H. Tarkastustuloksista ilmoittaminen 1. Virkaeläinlääkärin on pidettävä kirjaa tarkastustuloksista ja arvioitava niitä. Jos tuloksista käy ilmi tauti tai tila, jolla voi olla vaikutusta kansanterveyteen tai eläinten terveyteen taikka eläinten hyvinvoinnin vaarantumiseen, nämä tiedot on ilmoitettava a) laitoksen toiminnanharjoittajalle, b) eläinten alkuperätilan tai metsästysalueen valvonnasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle, c) eläinten alkuperätilaa hoitavalle yksityiselle eläinlääkärille ja d) eläinten alkuperätilasta vastaavalle henkilölle 1. Virkaeläinlääkäri voi jättää tiettyjä ilmoituksia tekemättä, jos niillä ei ole merkitystä asianomaisen henkilön kannalta. Kun tällainen tieto on annettu, asiasta vastaavien henkilöiden on tapauksen mukaan toteutettava omalla vastuualueellaan toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. 2. Tarkastusten ja testien tulokset on toimitettava asianmukaisiin tietokantoihin. 1 Jos tarvitaan todisteita hyvän eläinlääkärikäytännön noudattamatta jättämisestä tai lääkeaineiden laittomasta käytöstä, virallisista löydöksistä ei saa ilmoittaa kyseiselle yksityiselle eläinlääkärille tai tilasta vastaavalle henkilölle